Kirkkokiertue TLP&Mike.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu
Suosittelisin reissua vaihteeksi Etelä-Karjalaan ja Savitaipaleelle, sieltä löytyy komea kivikirkko, vaikka ei kauhean vanha. Muutenkin tuli mieleen, että jos arvon kuvaajilla riittää aikaa niin eri paikkakuntien sankarihautausmaista olisi hieno saada jonkinlaista kuvaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Noniin, päivä rundattu taas. Plakkarissa:

Ylöjärvi
Jämijärvi
Kankaanpää (keikan siistein kirkko)
Ikaalinen
Parkano (vain ulkoa, oli mennyt kii)

Hämeenkyrö oli jumaleissön kiinni keskellä kirkasta päivää, pistäkää koko mesta boikottiin!

Kankaanpään kirkossa esittelijä tiesi Pakkotoiston :D
 
Suosittelisin reissua vaihteeksi Etelä-Karjalaan ja Savitaipaleelle, sieltä löytyy komea kivikirkko, vaikka ei kauhean vanha. Muutenkin tuli mieleen, että jos arvon kuvaajilla riittää aikaa niin eri paikkakuntien sankarihautausmaista olisi hieno saada jonkinlaista kuvaa.

Sankarihautausmaat on yleensä kuvattu kirkkoon viettävinä. Ainakin tähän mennessä lähes kaikissa kirkkokohteissa on ollut sanarihaudat tuollaisilla laatoilla, kuin alla olevassa kuvassa on. Muistomerkitkin on enimmäkseen esillä.
Aina ei tosin pää toimi, kuten tänään eräässä paikassa mietin että miten saan sen toimivasti sen kivirivin. Ei vaan saanut, niin jäi kuvaamatta.

Esimerkki sankarihautausmaan kirkolle viettävästä hautakivien rivistä.

IMG_4800.jpg
 
Samikset.

Juu.. Mikellä on isommat hartiat, tai mun lapaset on suhteettoman suuret :D

Hauska kuvaparihan tästä tuli, vaikka sen otto tulikin 100% puskista meikäläiselle... zoomailin taustan kirkkoa ja tää pölähtää siihen eteen... no eiku tarkennus kohdilleen ja räpsähdykset tuli synkattuna samaan aikaan :D
 
Ikaalisten kirkko

Ikaalisten kirkko, joka tunnetaan myös Fredika Sofian kirkkona, on ilmeisesti järjestyksessään paikkakunnan kolmas kirkko. Se rakennettiin tukholmalaisen arkkitehti Thure G. Wennbergin suunnitelmien pohjalta puusta vuosina 1799-1801. Kirkon rakentamisesta vastasi tunnettu pohjalainen kirkonrakentaja Salomon Köhlström. Silloinen srk:n kirkkoherra Henrik Bergroth vihki kirkon käyttöön 4.elokuuta 1801. Kirkko on sisäviisteinen ristikirkko, jonka itä-länsisuuntainen pääsakara on selvästi poikkisakaraa pidempi. Kirkkoa uudistettiin perusteellisesti vuosina 1859-1860, jolloin mm. rakennettiin uusi kellotapuli sekä sakaroiden leikkauskohtaan kirkon harjalle suuri suorakulmainen ja telttakattoinen lyhtyrakennelma. Kirkon jokaisen sakaran seinäpintaa jakaa kaksi pyörökaarista ikkunaa. Niiden välisissä nurkkaviisteissä on myös kolmas samanlainen ikkuna. Kirkon sisäkatteena on puinen holvaus ja keskustassa neljän pylvään kannattelemana lyhdyn valoaukko. Kirkon alttaritauluna on Bernt Godenhjelmin maalaama Kristuksen kirkastuminen vuodelta 1874. Kirkon nykyinen saarnastuoli on peräisin 1930-luvulta. Kellotapulin alakerrassa on varastoituna myös tätä vanhempi noin 1700-luvulta peräisin oleva maljan muotoinen saarnastuoli.

IMG_7470-10.jpg


IMG_5768.jpg
 

Liitteet

  • IMG_7433-10.jpg
    IMG_7433-10.jpg
    147,9 KB · Katsottu: 124
  • IMG_7435-10.jpg
    IMG_7435-10.jpg
    74,6 KB · Katsottu: 138
  • IMG_7438-10.jpg
    IMG_7438-10.jpg
    110 KB · Katsottu: 124
  • IMG_7439-10.jpg
    IMG_7439-10.jpg
    94,3 KB · Katsottu: 154
  • IMG_7445-10.jpg
    IMG_7445-10.jpg
    118,2 KB · Katsottu: 137
  • IMG_7446-10.jpg
    IMG_7446-10.jpg
    77,8 KB · Katsottu: 122
  • IMG_7447-10.jpg
    IMG_7447-10.jpg
    119,9 KB · Katsottu: 142
  • IMG_7451-10.jpg
    IMG_7451-10.jpg
    151,4 KB · Katsottu: 138
  • IMG_7465-10.jpg
    IMG_7465-10.jpg
    110,1 KB · Katsottu: 138
  • IMG_7470-10.jpg
    IMG_7470-10.jpg
    168,6 KB · Katsottu: 135
  • IMG_5749.jpg
    IMG_5749.jpg
    137 KB · Katsottu: 134
  • IMG_5750.jpg
    IMG_5750.jpg
    139,1 KB · Katsottu: 147
  • IMG_5768.jpg
    IMG_5768.jpg
    101,6 KB · Katsottu: 142
  • IMG_5771.jpg
    IMG_5771.jpg
    183,9 KB · Katsottu: 131
  • IMG_5745.jpg
    IMG_5745.jpg
    81,3 KB · Katsottu: 129
  • IMG_5760.jpg
    IMG_5760.jpg
    73,5 KB · Katsottu: 142
  • IMG_5755.jpg
    IMG_5755.jpg
    95,7 KB · Katsottu: 140
  • IMG_5746.jpg
    IMG_5746.jpg
    96,3 KB · Katsottu: 120
  • IMG_5739.jpg
    IMG_5739.jpg
    103,6 KB · Katsottu: 131
  • IMG_7434-10.jpg
    IMG_7434-10.jpg
    314,6 KB · Katsottu: 135
  • IMG_5774.jpg
    IMG_5774.jpg
    125 KB · Katsottu: 129
  • IMG_5775.jpg
    IMG_5775.jpg
    218,9 KB · Katsottu: 113
  • IMG_5741.jpg
    IMG_5741.jpg
    134,7 KB · Katsottu: 147
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Jämijärven kirkko

Jämijärven kirkko on rakennettu vuosina 1859-1860. G. Th. Chiewitzin suunnittelema kirkko on vaatimattoman kokoinen, mutta varsin puhdaslinjaisena säilynyt. Kirkko on tornillinen, tasavartinen ristikirkko, jonka sakarat ovat hyvin lyhyet. Sisätiloissa on sakaroissa tasakatot ja ristikeskuksessa laakea kupoli. Kirkko liittyy muotokieleltään muihin vanhemman uusgotiikan puukirkkoihin. Istumapaikkoja on noin 400.

IMG_7477-10.jpg


IMG_5791.jpg
 

Liitteet

  • IMG_7482-10.jpg
    IMG_7482-10.jpg
    99,1 KB · Katsottu: 113
  • IMG_7485-10.jpg
    IMG_7485-10.jpg
    84,8 KB · Katsottu: 127
  • IMG_7487-10.jpg
    IMG_7487-10.jpg
    62,6 KB · Katsottu: 136
  • IMG_7489-10.jpg
    IMG_7489-10.jpg
    22,2 KB · Katsottu: 127
  • IMG_7491-10.jpg
    IMG_7491-10.jpg
    98,4 KB · Katsottu: 129
  • IMG_7492-10.jpg
    IMG_7492-10.jpg
    59 KB · Katsottu: 128
  • IMG_7493-10.jpg
    IMG_7493-10.jpg
    131,5 KB · Katsottu: 146
  • IMG_7500-10.jpg
    IMG_7500-10.jpg
    21,9 KB · Katsottu: 132
  • IMG_7508-10.jpg
    IMG_7508-10.jpg
    43,8 KB · Katsottu: 129
  • IMG_7510-10.jpg
    IMG_7510-10.jpg
    79,4 KB · Katsottu: 126
  • IMG_7474-10.jpg
    IMG_7474-10.jpg
    133 KB · Katsottu: 134
  • IMG_5796.jpg
    IMG_5796.jpg
    85,8 KB · Katsottu: 129
  • IMG_5830.jpg
    IMG_5830.jpg
    133,9 KB · Katsottu: 155
  • IMG_5791.jpg
    IMG_5791.jpg
    81,2 KB · Katsottu: 116
  • IMG_7476-10.jpg
    IMG_7476-10.jpg
    104,9 KB · Katsottu: 137
  • IMG_7477-10.jpg
    IMG_7477-10.jpg
    139,9 KB · Katsottu: 161
  • IMG_7478-10.jpg
    IMG_7478-10.jpg
    115,2 KB · Katsottu: 126
  • IMG_7479-10.jpg
    IMG_7479-10.jpg
    101,8 KB · Katsottu: 117
  • IMG_7480-10.jpg
    IMG_7480-10.jpg
    42,7 KB · Katsottu: 118
  • IMG_7481-10.jpg
    IMG_7481-10.jpg
    60,2 KB · Katsottu: 139
  • IMG_5815.jpg
    IMG_5815.jpg
    136,3 KB · Katsottu: 127
  • IMG_5820.jpg
    IMG_5820.jpg
    140,1 KB · Katsottu: 122
  • IMG_5826.jpg
    IMG_5826.jpg
    150,5 KB · Katsottu: 125
  • IMG_5828.jpg
    IMG_5828.jpg
    140,6 KB · Katsottu: 145
  • IMG_5809.jpg
    IMG_5809.jpg
    98,8 KB · Katsottu: 132
  • IMG_5808.jpg
    IMG_5808.jpg
    150,6 KB · Katsottu: 115
  • IMG_5807.jpg
    IMG_5807.jpg
    75,3 KB · Katsottu: 128
  • IMG_5798.jpg
    IMG_5798.jpg
    163,7 KB · Katsottu: 141
  • IMG_5799.jpg
    IMG_5799.jpg
    79,9 KB · Katsottu: 122
  • IMG_5792.jpg
    IMG_5792.jpg
    106,5 KB · Katsottu: 129
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Parkanon kirkko

Parkanon kirkko on valmistunut v. 1800. Kirkon rakentaja ja todennäköisesti myös suunnittelija oli jalasjärveläinen tunnettu kirkonrakentaja Salomon Köhlström (Köykkä). Kirkko ja sen välittömään läheisyyteen rakennettu hautausmaa vihittiin käyttöön v. 1805. Hautausmaata on myöhemmin laajennettu. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1839 ja sen on maalannut Henrik Grönlund Urjalasta. Taulun ylemmässä, suuremmassa osassa on kuvattuna Jeesus ristillä, ristin juurella ovat Maria ja Johannes. Alempi osa kuvaa ehtoollisen asettamista.

Ensimmäiset urut kirkkoon hankittiin v. 1894. Kirkon toiset urut vihittiin käyttöön v. 1949. Niiden rakentamiseen oli käytetty Parkanoon evakuoidut Hiitolan kirkon urut. Nykyiset urut ovat valmistuneet v.1977. Niissä on 21 äänikertaa ja ne on rakentanut Urkurakentamo Hans Heinrich Maksamaalta.

Kirkon vieressä oleva 33 metriä korkea graniittinen kellotapuli rakennettiin v. 1889. Kellotapulin on suunnitellut arkkitehti Jac. Ahrenberg ja urakoinut rakennusmestari David Lönroth. Tapulissa on kaksi kelloa. V. 1820 Tukholmassa valettu kello kehottaa kuulijoitaan: "Soittakaamme Herralle".

Juhannuksena v. 1928 salama iski kellotapulin kautta kirkkoon kesken konfirmaatiojumalanpalveluksen aiheuttaen neljän ihmisen kuoleman sekä suuret vahingot kirkkorakennukselle. Ukkosmyrskyyn liittyvä rankkasade esti kirkon syttymästä tuleen.

Viimeisin kirkon sisätilojen saneeraus tehtiin v. 1993. Korjaus- ja värisuunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Seppo Rihlama Oy Tampereelta. Kirkko pyrittiin palauttamaan vuoden 1890 asuun nykyaikaistettuna.

IMG_7578-10.jpg


IMG_5902.jpg
 

Liitteet

  • IMG_5900.jpg
    IMG_5900.jpg
    124,8 KB · Katsottu: 127
  • IMG_5902.jpg
    IMG_5902.jpg
    149,9 KB · Katsottu: 120
  • IMG_5906.jpg
    IMG_5906.jpg
    128,7 KB · Katsottu: 124
  • IMG_7578-10.jpg
    IMG_7578-10.jpg
    87 KB · Katsottu: 124
  • IMG_7579-10.jpg
    IMG_7579-10.jpg
    73,3 KB · Katsottu: 136
  • IMG_7580-10.jpg
    IMG_7580-10.jpg
    97,1 KB · Katsottu: 131
  • IMG_7582-10.jpg
    IMG_7582-10.jpg
    160,6 KB · Katsottu: 128
  • IMG_5910.jpg
    IMG_5910.jpg
    143 KB · Katsottu: 132
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Jos pohjoseen päin meette niin ainaki Haukiputaan (Oulusta 22km ylöspäin) kirkon graffitit kannattaa katsastaa. Löytyy vaikka mitä oldskool muralia pitkin seiniä. Vieläkin näen painajaisia rippikouluajoilta. Joka seinällä on jotain tagia by M. Toppelius.

593px-Mikael_Toppelius_Haukipudas_Church.JPG


EDIT: tämä siis 2D mielessä, tuskin saatte tuosta leivottua mitään arkkitehtonisesti silmiähivelevää :) vaikka perus ristikirkko onkin
 
Mitä kautta tuo pieni perspektiivikikka/vääristymä on saatu noihin ulkokuviin? Ohjelmasta vai kamerasta? Mistä?

Riittävä laajakulmaoptiikka tekee tuon ihan itsestään, kun sen vaan asettelee oikein, tai siis arkkitehtonisen valokuvan 'valokuvausteknisesti' totaalisen väärin.
 
Joo, toi syvyysvaikutelma on aika hulppea muistuttaa kalansilmää. Hienoja kuveja ootte taas paukuttanut. Kuinka monta kilometriä nyt takana?
 
Jees, lähdetään Turusta liikenteeseen ja rannikkoa ylöspäin.
Eiköhän siinä ole kirkkoja matkan varrella, kiveä ja puuta.
 
Mielenkiinnosta kysyn arvon herroilta, että onko mieltymyksissänne tiekirkkoihin uskonnollistakin motiivia, vai toteutatteko tulevat tekonne puhtaasti valokuvauksellisesta intohimostanne lähtien?
 
Mielenkiinnosta kysyn arvon herroilta, että onko mieltymyksissänne tiekirkkoihin uskonnollistakin motiivia, vai toteutatteko tulevat tekonne puhtaasti valokuvauksellisesta intohimostanne lähtien?

Ainakaan Mikellä taitaa olla lähinnä valokuvaukselliset ambitiot mielessä, ei taida kaveri lukemieni ketjujen perusteella olla ihan uskovainen. ;)
 
Sauvoon sitte kanssa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom