Kirkkokiertue TLP&Mike.

[Mike]

Noniin, taas mennään. Maanantai pörrättiin Lahden lähistöllä. 3 hutia tuli, kierrettiin 7 kirkkoa. 3 oli kiinni ja Sippolan mesta ei mukamas ollut edes tiekirkko, vaikka niin se listassa oli. Suntio oli jossain menossa, huuteli täti joka kukkia kasteli. Voi voi suntikka, jäi sun kirkkos kuvaamatta, boikottiin män. Mikäs se tuommoinen tiekirkko on, joka on kiinni kun ihmisillä on hätä?

Heinola ei jostain syystä ollut maanantaina auki, vaikka silloin eniten ihmiset apua kaipaavat, joten sekin skipattiin.

Mutta saatiin plakkariin neljä uutta kyrkkaa, mm. Pyhän Henrikin kirkko Pyhtäällä, se on jeesuksen vanha kivikirkko, ja oli komea sisältä.

Postitellaan tähän ketjuun sitten jokainen kirkko omaan viestiinsä. Tipen kuvat tulevat perässä, hän päivittelee liitteet itse ja heittää sitten päivitysviestin.

 

[Mike]

Jaalan kirkko

http://www.evl.fi/srk/jaala/kirkko.htm

Varhaisimmat seurakunnalliset yhteydet muistitieto liittää Iittiin, jonka perustaminen tapahtui katolisen ja luterilaisen ajan taitteessa 1500-luvun alussa ja lopullinen muodostuminen vuonna 1539. Jaalalaiset muodostivat ns. Iitin veskansan yhdessä Valkealan läntisten kylien asukkaiden kanssa. Kirkkomatkat tehtiin avoveden aikana suurilla kirkkoveneillä Pyhäjärven ja Pellingin yli Iitin kirkkoon. Talvisin matka tehtiin jääteitä pitkin hevoskyydillä tai jalkapatikassa. Tällainen matkanteko oli aikaa vievää ja vaivalloista. Ainakin kaksi kertaa vene kaatui kovassa tuulessa ja molemmilla kerroilla 11 ihmistä hukkui. Näistä syistä johtuen veskansalaiset alkoivat puuhata oman seurakunnan muodostamista. Moninaisten vaiheidenjälkeen Jaalan seurakunta perustettiinkin vuonna 1873.
Kun kirkon paikasta ja arkkitehti August Bomanin laatimista piirustuksista oli päästy yksimielisyyteen aloitettiin kirkon perustusten teko syksyllä 1876 ja varsinainen rakentaminen vuotta myöhemmin. Rakennustyö uskottiin tarjoushuutokaupan jälkeen hausjärveläiselle rakennusmestarille Karl Gustaf Kajanderille ja pohjalaiselle Karl Källmanille. Kirkko valmistuikin vuodessa ja vihittiin käyttöön juhlallisin menoin ensimmäisenä adventtina 1878. Vihkiäisjuhla oli nykyisenkin mittapuun mukaan merkittävä tapahtuma. Tilaisuudessa soitti Kaartin pataljoonan soittokunta ja se sai juhlaväkeä liikkeelle n. 4000 henkeä.
Kirkko on tyypiltään länsitornillinen pitkäkirkko, jossa on korostetut lyhyet poikkisakarat. Se edustaa lähinnä uusgoottilaista tyylisuuntaa lisättynä nk. nikkarityylillä. Kirkon torni tavoittelee taivaita yli 40 metrin korkeudessa ja kerrotaanpa, että suurimmat sideparret olisi tuotu aina Konginkankaan pitäjästä saakka. Pääosin puutavara hakattiin seurakunnan omista metsistä.
Alttaritaulu hankittiin vuonna 1885 ja sen on maalannut taidemaalari Sigfrid August Keinänen. Aiheena on Matt. 11 :28 "Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat." Sama tekstikohta on myös Jaalan kirkon sinetissä. Alttaritaulussa on Vapahtajan mallina ollut säveltäjäprofessori Robert Kajanus. sanotaan myös, että taulussa kuvattujen ihmisten malleina olisi käytetty paikkakuntalaisia. Tamä tietysti korostaa alttaritaulun arvoa jaalalaisittain ajatellen.
Ensimmäiset urut hankittiin vuonna 1906 Ruthin urkutehtaalta Lahdesta. Urkumestari Albanus Jurva rakensi kahdella sormiolla varustetut 18 äänikertaiset pneumaattiset urut. Niitä varten rakennettiin kirkon takaosaan urkuparvi. Nykyiset urut ovat vuodelta 1973 Kangasalan urkutehtaan valmistamat 21 äänikertaiset mekaaniset urut. Urkuremontin yhteydessä uusittiin myöskin kirkon lattiat.
Vuosien 1935-36 suuressa korjauksessa rakennettiin kirkon itäpäätyyn tiilinen rapattu seurakuntasali. Tällöin myös laajennettiin kirkon lehtereitä joten istuma- paikkoja saatiin n. 600.
Kuori-osan seinällä olevan vihkiryijyn "Juhlahetki" ovat seurakunnalle lahjoittaneet Jaalan Martat sekä Maatalousnaiset vuonna 1959. Sen on suunnitellut Irmeli Grönlund Suomen Käsityön Ystävistä. Kastemaljan on suunnitellut Kirsti Nuolivaara ja sen on valmistanut Auvo Nuolivaara Kauklahden lasitehtaalla.
Kirkon kellotapulissa on kaksi kelloa. Pienempi, messinkinen, on alkuperäinen.
Se on valettu Pietarissa vuonna 1878. Iso kello on vuodelta 1956 Lokomon valmistama.
Vuonna 1975 seurakuntasalin puolella tehtiin suuri remontti ja sisätilat uusittiin täysin arkkitehti Veikko Voutilaisen tekemien piirustusten pohjalta.
Viimeisin suuri korjaus tehtiin vuoden 1998 aikana ja se valmistui seurakunnan 125 ja kirkon 120 -vuotisjuhliin. Korjaussuunnitelmat teki arkkitehti Jaakko Merenmies. Kirkon puolella penkkejä lyhennettiin ja avattiin käytävät seinien vierelle. Takaosaan tehtiin valmistautumishuone sekä wc yleisölle. Lämmitysputket asennettiin penkkien alle. Alttaripöytä otettiin irti seinästä. Lukupulpetti sekä kastemaljan jalusta ja kulkueristi hankittiin. Myöskin äänentoistojärjestelmä uusittiin. Kirkonkellojen soitto automatisoitiin. Seurakuntasalin puoli palautettiin lähes alkuperäiseen muotoonsa ja keittiötilat uusittiin. Tällä hetkellä kirkkoon mahtuu n. 450 henkilöä.
Kirkkoonhan liittyy myöskin aina kirkkoaita. Tämän kirkkoa ja vanhaa alahautausmaata ympäröivän vankan kiviaidan rakensi mylläri Juhan Taavi Sommarberg vuosina 1890-1896, alkuperäisen puuaidan tilalle.
Kirkko kutsuu meitä jaalalaisia yhä osallistumaan jumalanpalvelukseen sunnuntaisin klo 10. Kesäaikana kirkon ovet ovat avoinna arkipäivisin tiekirkon merkeissä kesä-elokuun ajan tutustumista ja hiljaista hartautta varten.

 

[Mike]

Kuusankosken kirkko

http://www.finnicakymenlaakso.fi/kirkot/kirkko.php?id=16
http://www.kuusankoskenseurakunta.fi/

Kuusankosken kirkon on suunnitellut Armas Lindgren. Kirkko valmistui vuonna 1929 ja se on peruskorjattu vuonna 1987. Kirkko on saanut paljon vaikutteita eri aikakausien rakennustyyleistä; goottilaista tyyliä edustavat holvikatto ja pituussuuntaiset suippokaaret ja romaanista kirkkotaidetta poikittaissuuntaiset kaaret.

Kirkko on perusilmeeltään italialaisvaikutteinen. Urkulehterin kaiteessa vuorottelevat ympyrä ja risti, enkeleitä on kuvattu monissa paikoissa. Alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut Alvar Cawén. Sivuikkunoiden lasimaalaukset ovat Antti Salmenlinnan käsialaa. Kastekappelin kastemalja on Gunnar Finnen suunnittelema. Kirkossa on 1269 istumapaikkaa.

ps. kastemalja on harvinainen
http://www.kuusankoskenseurakunta.fi/

 

[Mastodontti]

Aika jylhä on, ilmakin sopiva ko kirkon kuvaamiseen

 

[Mike]

Diggailen ite eniten näistä kirkoista, joissa tapuli on kirkossa kiinni. Loviisan kirkossa oli ihan hervottoman korkea tapuli, harmi kun ei päässyt ylös.

 

[Mastodontti]

Ei jaksa selata threadia läpi, mut olitteko käyneet sipoossa kuvaamassa kirkkoa?

Sopivalla kelillä vois saada aika mageita kuvia, mitä oon kauempaa ajanu ohi niin aika hieno on.

http://www.evl.fi/srk/sipoo/alkutilat.html

Ei olla vielä.

Sinne siis, kuvia ootellessa

 

[Mike]

Ei olla vielä.

 

[Scandinaavi]

Meinasitteko käydä katsomassa Mäntyharjun kirkon? Rakennus on Suomen toiseksi suurin puukirkko ja samalla Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus. Aivan kirkon vieressä pääsette tutustumaan taidekeskus Salmelan antiin...

 

[Mike]

Pyhtään kirkko

http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/p/cepyhp/church_cepyhp_fi.html

Pyhän Henrikin kirkko (Pyhtään kirkko)
Pyhän Henrikin kirkko on rakennettu noin vuonna 1460 korvaten vanhan 1350-luvulta peräisin olevan puukirkon. Kirkkoa koristaa lukuisat seinämaalaukset. Se vaurioitui pahasti tulipalossa noin vuonna 1670. Kellotapulin ylempi puinen osa ränsistyi 1700-luvun lopulla ja uusittiin 1820-luvulla.

 

[Mike]

Loviisan kirkko

http://www.juhlitaan.net/yritykset/loviisankirkko.php

Loviisan kirkko tunnetaan. Se muistetaan kirkkona "keskellä tietä."
Loviisan kirkko on uljas, uusgoottilainen luomus vuodelta 1865. Se on kuin liikenteenjakaja Lissabon-Pietari eurooppatiellä.

Matkalla itään tai länteen, matkailijat löytävät aina Loviisan kirkosta tukikohdan ja levähdyspaikan. Loviisan kirkko on jo kauan pavellut tiekirkkona ja kantaa ylpeänä "Tiekirkkojen äiti" –arvonimeä. Kirkko on avoinna joka päivä 10-18.

Loviisan kirkko pitää ovensa auki keskellä idyllistä kuningattaren kaupunkia:
Tervetuloa kirkkoon!

Rakennusvuodet: 1863-65, vihitty 3.12.1865
Arkkitehti: Georg Theodor Policron Chiewitz
Istumapaikkoja: 1000
Sisustus: Axel Loenbom
Alttari: Kristus-patsas kuorissa (kipsijäljennös,1839).
Tekijä: Bertel Thorvaldsen (alkuperäinen patsas Tanska)
Absidin seinässä maalaus: Bruno Tuukkanen (1921).
Pohjoisoven yläpuolella: Loviisan palaneesta kirkosta pelastettu alttaritaulu Kristuksen kirkastuminen. Kirkko tuhoutui kaupungin palossa 1855
Urut: Vanhat urut: J.A. Zachariassen (1898), urkufasadin suunnittelija: Jac. Ahrenberg. Äänikertoja 35
Uudet urut: Hans Heinrich ja Urkurakentamo Veikko Virtanen (1970) Äänikertoja 44
Kellot: Ensimmäisen kirkon kello 1700-luvulta. Osberg & Bade

Toinen yllätys odottaa kirkkoon astujaa ovella. Alttarilta toivottaa tulijan tervetulleeksi Kristus.
Perinteisen alttaritaulun sijaan ovat loviisalaiset nostaneet alttarin keskukseksi tanskalaisen Thorvaldsenin Kristus veistoksen. Kipsiveistos on huomattavan suurikokoinen ja erottuu tummasta taustastaan selvästi.

Loviisan kirkossa on kyllä tähän mennessä komein alttari. Upea iso patsas jökittää siellä. Kuvissa se näyttää pieneltä, mutta on oikeasti iso, sillä tuo alttari oli varsin kookas.

 

[Mastodontti]

Oh shit, toi vika kuva, törkeen magee.

 

[demos]

Upeita kuvia. Onnittelut molemmille kuvaajille.

 

[Paletaani]

Tyylikkäitä kuvia!

Itse aikoinani asuin Lumijoella. Siellä on n. 1000 ihmistä vetävä megakirkko, vaikka koko kylän asukasluku on alle 2000 :D

Jos joskus tuollapäin satutte liikuskelemaan nii ihan näppärän näköinen pytinki se on: http://www.lumijoki.fi/images/kirkko.jpg

 

[wasted]

Aijai näistä kirkkokuvista voi nauttia, kyllä vanhat kirkkorakennukset on hienointa mitä kristinuskolla on tarjota, tykkäilen. Toi Pyhtään kirkon saarnatuoli on jotain aivan erikoisen hienoa.

 

[Mike]

Se on erikoista, että vaikka minkälainen pikku kyläpahanen on, niin kirkkohan siellä möllöttää ja aina täysin suhteettoman isona. Kuusankoskesta vielä. Siellä on harvinaisesti saarnakoppi oikealla puolella. Se herättää heti huomiota jos noita kirkkoja enemmän kiertelee kun niissä on aina määrätty kaava, etenkin ristikirkoissa.

 

[Widowmaker]

On kyllä upeita kuvia! Kannattaa ehdottomasti tsekata yksi suomen hienoimmista kirkoista(IMO) Hollolan vanha kivikirkko.

 

[Mike]

Kritisoisin snadisti tuota tiekirkkojen lievästi vammaista aukioloa. Kyse on kuitenkin kristinuskosta, joten ovet auki iltaan saakka. Jää monet kirkot ihmisiltä näkemättä kun ovat kii. Suurin osa näistä on aika vaatimattomia ulkoapäin, mutta sisältä sitten todella mageita.

 

[Sensoroitu]

Hieman puistattava olo tuli kun kuvia selailin. Jostain syystä ensimmäinen kuva jota klikkasin isommaksi oli tuosta Koskenpään kirkosta löytyvä lähikuva sankarivainaan haudasta, en tiedä mikä siinä kiinnosti. Kivessä lukee Kalle Peltonen, mutta lopullinen pysäytys tuli, kun huomasin että miehen syntymäpäivä on sama kuin omani... Hienoinen sattuma.

Upeita kuvia ja tekee mieli lähteä zekkaamaan nuo kirkot livenä, vaikka itse en mitenkään uskon jutuista diggailekkaan. Rakennukset ja historia kiinnostavat, noista kuvista välittyy minulle nykyaikainen ja ajaton fiilis samaan aikaan.

 

[Mike]

Juu, ei tässä itsekään ole mikään kritsillinen ihminen, vaan paatunut ateisti. Arvostan silti aina tuotakin kulttuuria ja etenkin arkkitehtuuria.

 

[Mike]

Making offia.