Kiipeilyllä selkälihakset kuntoon.
- Keskustelun aloittaja maitohappo
- Aloitettu
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
no jos samassa sessiossa pitää kumpaakin ominaisuutta tehdä, voima tietenkin tehdään ekana. esim. peruskauden treenistä, missä tehdään sekä voimaa että peruskestävyyttä samassa treenissä:
- 30´ lämppä progressiivista boulderointia keskittyen liiketriggereihin, tasapainoon, koordinaatioon, ajoitukseen, tarkkuuteen jne.
- 1h 30´ keskipitkiä ( 6-10 muuvia tai n. 30") projektibouldereita, mitkä menee alle 10 yrkällä.
- 1h peruskestävyyttä alle paikallisen anaerobisen kynnyksen, esim. 2*20´
samaan sessioon ei eri ominaisuuksia kannata silti lykätä, mutta samalla harjoituskaudella kannattaa kyllä niitä lomitella paljon enemmän kuin jostain syystä on vallalle jäänyt ohjeistella joissain opuksissa.
boulderointia eri muodoissaan ja eri tehoilla kannattaa tehdä vuoden ympäri ja sen oheen sitten kytkeä erilaisia kestävyysominaisuuksia. suomen reitit ei kuitenkaan oo kauheen pitkiä ja jatkuvia, että vaatisivat erityistä kestävyystreeniä. redpointitkin kestää pisimmillään alle 3 minsaa, joten merkitsevämpää on voima.
voimakestävyys tai paremminkin anaerobinen kestävyys pohjautuu pääosin voimaan, joten ne arvot tietenkin kannattaa nostaa ja pitää korkeella. lisäksi kruksikkaiden reittien kiipeeminen vaatii voimaa. esimerkkinä kaksi about yhtä vaikeaa n. 6c reittiä hypoteettisiin 5m bouldereihin jaettuna:
A: 6A, 6A, 6A, 6A
B: 5, 6B, 5, 6B
jälkimmäinen vaatii enemmän voimaa, mutta silti voimakestävyysominaisuuksia, ettei ekan kovemman boulderin jälkeen piiputa. voimakestävyys ominaisuutena on hieman hankala, ellei ole pohjia. hapolliset treenit vie helpolla kokemattoman juntturaan ja tulosta ei tule. sen takia en keskittyis siihen juurikaan, vaan enemmän sitten intervallihommiin, joissa vaan haistellaan sitä anaerobista treeniä. näin siis aloittelijoilla.
- 30´ lämppä progressiivista boulderointia keskittyen liiketriggereihin, tasapainoon, koordinaatioon, ajoitukseen, tarkkuuteen jne.
- 1h 30´ keskipitkiä ( 6-10 muuvia tai n. 30") projektibouldereita, mitkä menee alle 10 yrkällä.
- 1h peruskestävyyttä alle paikallisen anaerobisen kynnyksen, esim. 2*20´
samaan sessioon ei eri ominaisuuksia kannata silti lykätä, mutta samalla harjoituskaudella kannattaa kyllä niitä lomitella paljon enemmän kuin jostain syystä on vallalle jäänyt ohjeistella joissain opuksissa.
boulderointia eri muodoissaan ja eri tehoilla kannattaa tehdä vuoden ympäri ja sen oheen sitten kytkeä erilaisia kestävyysominaisuuksia. suomen reitit ei kuitenkaan oo kauheen pitkiä ja jatkuvia, että vaatisivat erityistä kestävyystreeniä. redpointitkin kestää pisimmillään alle 3 minsaa, joten merkitsevämpää on voima.
voimakestävyys tai paremminkin anaerobinen kestävyys pohjautuu pääosin voimaan, joten ne arvot tietenkin kannattaa nostaa ja pitää korkeella. lisäksi kruksikkaiden reittien kiipeeminen vaatii voimaa. esimerkkinä kaksi about yhtä vaikeaa n. 6c reittiä hypoteettisiin 5m bouldereihin jaettuna:
A: 6A, 6A, 6A, 6A
B: 5, 6B, 5, 6B
jälkimmäinen vaatii enemmän voimaa, mutta silti voimakestävyysominaisuuksia, ettei ekan kovemman boulderin jälkeen piiputa. voimakestävyys ominaisuutena on hieman hankala, ellei ole pohjia. hapolliset treenit vie helpolla kokemattoman juntturaan ja tulosta ei tule. sen takia en keskittyis siihen juurikaan, vaan enemmän sitten intervallihommiin, joissa vaan haistellaan sitä anaerobista treeniä. näin siis aloittelijoilla.
- Liittynyt
- 11.10.2004
- Viestejä
- 1 324
- Ikä
- 44
Kiitos molemmille vastauksista! Näkisin, että yksi omista ongelmista on nimenomaan nopea hapotus (sormet, kyynärvarret) treeneissä. Tekniikkapuoli luonnollisesti olematon myös. Enimmäkseen olen siis kiipeillyt Myllypurossa, jossa seinän korkeus about 8m ja muuvien määrä keskimäärin 5-8 välillä. Tuo nopea hapotus johtunee varmaan myös siitä, että projektit on ollut aika pitkälti myös liian haastavia eli eivät mene esim. sillä 10 yrityksellä. Siihen kun lämmittelyiden jälkeen saa sitten 1-2 hyvää yritystä, joissa kehitystä tapahtuu, hapottaakin jo sen verran, että sitä reittiä on turha enää yrittää sinä päivänä. Kolmisen reittiä on siis vielä kiipeämättä Myllypurossa. Treenien kestot on olleet noin 1,5-2h ja siinä ajassa on yleensä mehut pois sormista ja kyynärvarsista. Vähintään 2 päivää menee ennen kuin kannattaa edes yrittää uudestaan, koska muuten jänteet ja nivelet muistuttavat itsestään turhan paljon.
Salilla tulee käytyä se 3-4 kertaa viikossa ja kiipeilyä siihen päälle 2-3 kertaa. Lenkkejä 1-2 viikossa. Tällä on menty viimeinen kuukausi. Boulderia näkyvät kiipeävän Myllypurossakin ja Tapanilassa on pienehkö Boulderhuone. Helsingin boulderkeskus olis varmaan tutustumisen arvoinen. Boulderiin kannattais ilmeisesti siis panostaa yläköysittelyn ohella enemmän, jos voimaa ja kehitystä haluaa. Tekniikkatreeniä pitänee ehdottomasti myös lisätä lämmittelyissä. Sali ja kiipeily on vaan melko kova yhdistelmä kyynärvarsille, kireät kuin viulunkielet :D
Salilla tulee käytyä se 3-4 kertaa viikossa ja kiipeilyä siihen päälle 2-3 kertaa. Lenkkejä 1-2 viikossa. Tällä on menty viimeinen kuukausi. Boulderia näkyvät kiipeävän Myllypurossakin ja Tapanilassa on pienehkö Boulderhuone. Helsingin boulderkeskus olis varmaan tutustumisen arvoinen. Boulderiin kannattais ilmeisesti siis panostaa yläköysittelyn ohella enemmän, jos voimaa ja kehitystä haluaa. Tekniikkatreeniä pitänee ehdottomasti myös lisätä lämmittelyissä. Sali ja kiipeily on vaan melko kova yhdistelmä kyynärvarsille, kireät kuin viulunkielet :D
- Liittynyt
- 21.4.2005
- Viestejä
- 7 672
- Ikä
- 41
kiitos jto vinkeistä. pitääkin aloittaa tuollainen boulderointiin painottuva treeni ja yrittää väliin sohlata metrejä. se on vaan suht huono metrien kanssa jos tosissaan vääntää piippuun niin sit pitää ottaa lepiä hyvän aikaa. toisaalta noista on saanut hyvän pohjan ja yhdessä tekniikan parantumisen kanssa pidentäneet huomattavasti aikaa jonka pystyy hengaamaan paskoillakin otteilla. eli ei ole kädet samantien krampissa kun vääntää sormet jonkun nystyrän ympärille.
ite oon lopettanut esim haukkarien teon salilla (taas) kokonaan. sellainen pumppailu on suht kuolinisku forkuille ja seuraavalle kiipeilykerralle..
ite oon lopettanut esim haukkarien teon salilla (taas) kokonaan. sellainen pumppailu on suht kuolinisku forkuille ja seuraavalle kiipeilykerralle..
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
ok... nyt pitää selventää:
- nopea hapotus??? ilmeisesti lyhytaikanen anaerobinen kestävyys??? 8 metrin seinällä redpoint kestää minuutin luokkaa, eli on lähes täysin voimasta kiinni, eikä vaadi erityisesti anaerobista treeniä. boulder-hommilla tulee paljon kehitystä jo ja niissä voi tehdä myös intervalleja.
- metrien kanssa piipussa? peruskestävyyttä ei viedä hapoille, vaan kiipeilyn tulis olla suht iisiä, vähän niinku peruskestävyys juostenkin. hengästyy sitä kiivetessäkin, mutta sykkeitä ei kannata seurata, kun laji on niin erilainen. eli pk-sarjan jälkeen ei tule olla piipussa, vaan fiiliksen tulis olla "hieman rasittunut". kiipeilyä pitäs pystyy tekeen sarjassa vähintään 10 minsaa tolla fiiliksellä. tää kuitenkin kuuluu peruskuntokauteen ja nyt ulkokaudelle se ei oikein sovi enää, kun pitäs kiivetä vaikeempaa. hapollisella treenillä ei siis tehdä pohjia, vaan piikkaillaan peruskestävyyden ja voiman comboa.
- 8 metrin seinään kyllä tulee taatusti enemmän muuveja kuin 5-8 :D
- esimerkin kaltanen hybridiohjelma viikolle menis näin:
ma boulder-treeni: 2-3h keskivaikeita, jotka aukee alle 10 yrkällä.
ti puntti A, lenkki
ke köysikiipeilyä: 1-2 toiston reittejä siten, ettei ylhäällä ole ihan hirveessä pumpussa.
to puntti B, lenkki
pe puntti A
la köysi-projekti: sellanen reitti, missä saa tehtyä kaikki muuvit aika heti, mutta linkittäminen vie sen 1-2 tuntia. hyvät tauot. tai boulder-treeni.
su lenkki
- nopea hapotus??? ilmeisesti lyhytaikanen anaerobinen kestävyys??? 8 metrin seinällä redpoint kestää minuutin luokkaa, eli on lähes täysin voimasta kiinni, eikä vaadi erityisesti anaerobista treeniä. boulder-hommilla tulee paljon kehitystä jo ja niissä voi tehdä myös intervalleja.
- metrien kanssa piipussa? peruskestävyyttä ei viedä hapoille, vaan kiipeilyn tulis olla suht iisiä, vähän niinku peruskestävyys juostenkin. hengästyy sitä kiivetessäkin, mutta sykkeitä ei kannata seurata, kun laji on niin erilainen. eli pk-sarjan jälkeen ei tule olla piipussa, vaan fiiliksen tulis olla "hieman rasittunut". kiipeilyä pitäs pystyy tekeen sarjassa vähintään 10 minsaa tolla fiiliksellä. tää kuitenkin kuuluu peruskuntokauteen ja nyt ulkokaudelle se ei oikein sovi enää, kun pitäs kiivetä vaikeempaa. hapollisella treenillä ei siis tehdä pohjia, vaan piikkaillaan peruskestävyyden ja voiman comboa.
- 8 metrin seinään kyllä tulee taatusti enemmän muuveja kuin 5-8 :D
- esimerkin kaltanen hybridiohjelma viikolle menis näin:
ma boulder-treeni: 2-3h keskivaikeita, jotka aukee alle 10 yrkällä.
ti puntti A, lenkki
ke köysikiipeilyä: 1-2 toiston reittejä siten, ettei ylhäällä ole ihan hirveessä pumpussa.
to puntti B, lenkki
pe puntti A
la köysi-projekti: sellanen reitti, missä saa tehtyä kaikki muuvit aika heti, mutta linkittäminen vie sen 1-2 tuntia. hyvät tauot. tai boulder-treeni.
su lenkki
- Liittynyt
- 11.10.2004
- Viestejä
- 1 324
- Ikä
- 44
Ongelma on siinä, että toinen tietää mistä puhuu ja toinen ei :D Eli tarkoitin sitä, kun yritän jotain yli oman sen hetkisen tasoni olevaa reittiä, jossa seinällä sitten jämähtää kruksiin roikuskelemaan käsien ja sormien varassa ja etsimään oikeita muuveja. Pari kertaa kun seinällä roikkuu sen minuutin pari mietiskelemässä miten tästä pääsee eteenpäin, päätyen aina voimien loppumiseen ja tippumiseen, on sitten parhaat voimat jo viety käsistä ja jäljellä älytön pumppi, jölli, hapotus. Ehkä se hapotus oli sitten väärä sana kuvaamaan.
jto; sanoi:
Vaikea arvioida sitä seinän korkeutta, olkoon sitten +6m. Itse asiassa muuvien määräkin taitaa lähteä alimmillaan kuudesta reitillä, joka aloitetaan dynolla. Tuo kiipeilyohjelma vaikuttaa itse asiassa paljon mielenkiintoisemmalta verrattuna nykyiseen yläköysittelyyn. Siinä sais vähän vaihtelua treenipaikkoihinkin, kun kiipeilis boulderit boulderkeskuksessa, perusyläköysittelyt 1-2 toiston reittejä (metrit?) myllypurossa ja sitten lauantaina voiskin lähteä Tapanilaan 16m seinälle hiomaan pitemmän projektin.
Oletko koskaan muuten jto käynyt boulderkeskuksessa Helsingissä, kokemuksia?
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
jos ymmärsin oikein, teet noita omalle tasollesi vaikeita reittejä lämpän jälkeen sen 1-2 yrkkää ja sit oot hajalla eikä mikään kulje? ratkaisu on ilmeisimmin heikko pohjakunto. et palaudu hapollisista suorituksista kunnolla. voimatreenillä rakennat noin lyhyisiin reitteihin lisää reserviä.
eli jos oletetaan että reitillä on vaikkapas 15 muuvia, miten se sun osalta jakautuu, kun projektoit? 2 muuvia, minuutin paussi köydessä jne kunnes pääset ylös, vai miten? vai kiipeetkö esim. 10 muuvia ja oot ihan pumpussa ja sitten et saa köydessä lepäilynkään jälkeen mitään aikaan enää?
kun treenaat muuveja, vältä happoja ja analysoi muuvit tarkasti ja treenaa muistiasi. kun muuvit on hallussa, alat ottaan liidi- tai yläköysiyrkkiä, miten nyt vaan haluut. liidiä suosittelen aina. se ei oo mitään ihmeellistä.
kiipeilyn tulis olla nopeeta ja mahdollisimman tarkkaa ja taloudellista, kun kerran muuvit on jo tiedossa. varsinaisten yritysten välillä hyvät tauot. kroppa ei tunnista muuveja vaan ajan, joten jos minuutin kiipeet, lepäät 10 ainakin.
jarmo on mun hyvä tuttu, joten boulderkeskus on kyllä kokeiltu ja hyväksi todettu. olenpahan sitäkin ukkoa myös valmennellut. kysele kiipeilyn lisäksi vaikka keskivartalohommista ja se alkaa liikuttumaan lähes uskonnolliseen paatokseen kehityksestään :D
voisin mä treeniklinikan pitää, mutta en mieluusti ajele omalla kustannuksellani sinne asti, vaikka ilmaseksi höpöttelisinki. treenaamisesta puhun niin kauan ku lupa annetaan
eli jos oletetaan että reitillä on vaikkapas 15 muuvia, miten se sun osalta jakautuu, kun projektoit? 2 muuvia, minuutin paussi köydessä jne kunnes pääset ylös, vai miten? vai kiipeetkö esim. 10 muuvia ja oot ihan pumpussa ja sitten et saa köydessä lepäilynkään jälkeen mitään aikaan enää?
kun treenaat muuveja, vältä happoja ja analysoi muuvit tarkasti ja treenaa muistiasi. kun muuvit on hallussa, alat ottaan liidi- tai yläköysiyrkkiä, miten nyt vaan haluut. liidiä suosittelen aina. se ei oo mitään ihmeellistä.
kiipeilyn tulis olla nopeeta ja mahdollisimman tarkkaa ja taloudellista, kun kerran muuvit on jo tiedossa. varsinaisten yritysten välillä hyvät tauot. kroppa ei tunnista muuveja vaan ajan, joten jos minuutin kiipeet, lepäät 10 ainakin.
jarmo on mun hyvä tuttu, joten boulderkeskus on kyllä kokeiltu ja hyväksi todettu. olenpahan sitäkin ukkoa myös valmennellut. kysele kiipeilyn lisäksi vaikka keskivartalohommista ja se alkaa liikuttumaan lähes uskonnolliseen paatokseen kehityksestään :D
voisin mä treeniklinikan pitää, mutta en mieluusti ajele omalla kustannuksellani sinne asti, vaikka ilmaseksi höpöttelisinki. treenaamisesta puhun niin kauan ku lupa annetaan
- Liittynyt
- 11.10.2004
- Viestejä
- 1 324
- Ikä
- 44
Karkeasti sanottuna kyllä. Eli sitten vedetään niitä vähän helpompia reittejä, joissa muuvit on jo opeteltu ja jotka pystyy vetämään nopeasti läpi.
jto sanoi:
Myllypurossa ei taida olla yhdessäkään reitissä noin montaa muuvia ja köysihuileja ei tule juurikaan käytettyä. Eli seinällä etsitään muuveja niin kauan kunnes sormista loppuu voima hankalassa otteessa, selässä ei riitä enää voimaa staattisiin yhden käden pitoihin jne. ja sitten tullaan alas. Esim. yhdessä reitissä 4 muuvin jälkeen tulee sellainen kohta, josta olen päässyt vain kerran eteenpäin, koska vasemman käden siirto ja kurotus pitää ajoittaa juuri oikein, koska pelkällä oikean käden otteella ei sillä kohtaa negatiivisella pysy seinällä. Siinä sitten staattisesti roikuskellaan aikamme, otetaan ehkä köysihuili tai pari ja saadaan vasemmalle ote. Siitä päästään taas pari kolme otetta eteenpäin kunnes reitin lopussa on dynontyyppinen kurotus, johon voimat ja tekniikka ei enää riitä.
jto sanoi:
Jos nyt ymmärsin yhtään mitä hait takaa niin kruksille kannattais kiivetä mahdollisimman nopeasti, ottaa heti köysihuili, yritys, toinen köysihuili, ja sitä kautta opetella muuvit eikä roikuskelemalla ja hapottelemalla heti ekalla yrityksellä. Mites tuommoinen pitempi esim. 16m reitti? Jos aikaa palaa esim. pari kolme minuuttia vähintäänkin niin huilit on mitä luokkaa? Saatat jo tietääkin, että Salmisaareen on tulossa 32m seinä.
jto sanoi:jarmo on mun hyvä tuttu, joten boulderkeskus on kyllä kokeiltu ja hyväksi todettu. olenpahan sitäkin ukkoa myös valmennellut. kysele kiipeilyn lisäksi vaikka keskivartalohommista ja se alkaa liikuttumaan lähes uskonnolliseen paatokseen kehityksestään :D
voisin mä treeniklinikan pitää, mutta en mieluusti ajele omalla kustannuksellani sinne asti, vaikka ilmaseksi höpöttelisinki. treenaamisesta puhun niin kauan ku lupa annetaan
Tuossahan vois olla ideaa. Esim. pakkiksen kautta keräilis joskus kiipeilystä innostunutta porukkaa ja lähdettäis porukalla boulderoimaan tai kiipeilemään. Taitaa vaan jäädä osanottajat tällä foorumilla yhden käden sormiin
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
juu hammerin peten suunnitelmat salmisaareen ja hieman muuallekin on tiedossa ;)
projektointi tehdään sillai, että et päästä ittees liikoja hapoille, vaan tuut aiemmin jo köyteen. sitten pikku paussin jälkeen taas jatkat, etkä mieti otteissa roikkuessa muuveja vaan tarkastelet niitä köydessä. katot seuraavat muutamat muuvit ja yrität. jos menee, pidät paussin köydessä ja taas seuraava pätkä jne.
voit alottaa hieman alempaa muistellen edellisiä eli linkittää. esim. jos oot tehny ekassa pätkässä vaikka muuvit 1,2,3,4,5,6,7 ennen lepoa, jatkat seuraavan pätkän esim. 6,7,8,9,10... tällai osissa meet ylös, kunnes oot saanu kaikki muuvit tehtyä mielestäs oikein. ne kyllä hienosäätyy, kun alat linkitteleen.
ihan sama pidemmilläkin reiteillä. eli tuut köyteen ennenkuin meet pahemmin hapoille. palaudut nopeemmin jatkamaan kiipeemistä eikä tarvi roikkua varttia köydessä tuhannen pumpussa. kannattaa mös pitää mukana pitkää jatkoa tai ns. lehmän häntää (cows tail), että saat ittes köydestä pois pulttiin. varmistajakin saa hieman paussia haarukalleen.
sitten alat linkittään. liidaamista ajatellen suosittelen että kiipeet yläosaa enemmän eli yrität kiivetä ekana vaikkapa vipat 2m. sitten hyvä levon jälkeen vipat 4m. sitten vipat 6m. sitten yrityksiä alhaalta asti. tällai tunnet yläosan mahdollisimman hyvin ja pystyt kiipeen sen hyvällä tarkkuudella, itseluottamuksella ja nopeudella.
kun muuvit on tiedossa, kiivetään mahdollisimman nopeesti, koska aika on sun pahin vihollinen voimakestävyysjutuissa. hätäily on tietenkin eri kuin nopea, kellomainen kiipeeminen. muistelet muuveja mielessä ja teet mentaalitreeniä. auttaa paljon.
jos ite aattelisin, että oisin saanu vaikkapa erällä jonku 16m reitin muuviteltua ja ois aikomuksena otella liidiyrkkiä, ne varmaan menis puolen tunnin levoilla. aika hyvin se lepo = 10x kiipeilyaika siis pätee.
aika paljon tollasissa klinikoissa pitää keskittyä tekniikkaan myös, koska sitä kautta aloittelija kyl saa hyvin paljon kehitystä aikaan.
projektointi tehdään sillai, että et päästä ittees liikoja hapoille, vaan tuut aiemmin jo köyteen. sitten pikku paussin jälkeen taas jatkat, etkä mieti otteissa roikkuessa muuveja vaan tarkastelet niitä köydessä. katot seuraavat muutamat muuvit ja yrität. jos menee, pidät paussin köydessä ja taas seuraava pätkä jne.
voit alottaa hieman alempaa muistellen edellisiä eli linkittää. esim. jos oot tehny ekassa pätkässä vaikka muuvit 1,2,3,4,5,6,7 ennen lepoa, jatkat seuraavan pätkän esim. 6,7,8,9,10... tällai osissa meet ylös, kunnes oot saanu kaikki muuvit tehtyä mielestäs oikein. ne kyllä hienosäätyy, kun alat linkitteleen.
ihan sama pidemmilläkin reiteillä. eli tuut köyteen ennenkuin meet pahemmin hapoille. palaudut nopeemmin jatkamaan kiipeemistä eikä tarvi roikkua varttia köydessä tuhannen pumpussa. kannattaa mös pitää mukana pitkää jatkoa tai ns. lehmän häntää (cows tail), että saat ittes köydestä pois pulttiin. varmistajakin saa hieman paussia haarukalleen.
sitten alat linkittään. liidaamista ajatellen suosittelen että kiipeet yläosaa enemmän eli yrität kiivetä ekana vaikkapa vipat 2m. sitten hyvä levon jälkeen vipat 4m. sitten vipat 6m. sitten yrityksiä alhaalta asti. tällai tunnet yläosan mahdollisimman hyvin ja pystyt kiipeen sen hyvällä tarkkuudella, itseluottamuksella ja nopeudella.
kun muuvit on tiedossa, kiivetään mahdollisimman nopeesti, koska aika on sun pahin vihollinen voimakestävyysjutuissa. hätäily on tietenkin eri kuin nopea, kellomainen kiipeeminen. muistelet muuveja mielessä ja teet mentaalitreeniä. auttaa paljon.
jos ite aattelisin, että oisin saanu vaikkapa erällä jonku 16m reitin muuviteltua ja ois aikomuksena otella liidiyrkkiä, ne varmaan menis puolen tunnin levoilla. aika hyvin se lepo = 10x kiipeilyaika siis pätee.
aika paljon tollasissa klinikoissa pitää keskittyä tekniikkaan myös, koska sitä kautta aloittelija kyl saa hyvin paljon kehitystä aikaan.
- Liittynyt
- 13.1.2008
- Viestejä
- 393
Mitä liikkeitä jto teetätät kiipeilijöillä salilla mikäli tämä ei ole salaisuus?:D
Mitä liikkeitä muu porukka treenaa kiipeilyä tukien?
Leuanveto lienee selvä ja ne listasta vedot, mutta entäs muu otevoima
ja esim. jalat tai työntävät? Ja ihan mielenkiiinnosta kysyn kun tuli pieneen mieleeni...
Mitä liikkeitä muu porukka treenaa kiipeilyä tukien?
Leuanveto lienee selvä ja ne listasta vedot, mutta entäs muu otevoima
ja esim. jalat tai työntävät? Ja ihan mielenkiiinnosta kysyn kun tuli pieneen mieleeni...
- Liittynyt
- 21.4.2005
- Viestejä
- 7 672
- Ikä
- 41
no ite käyn salilla vaan salin takia, en kiipeilyssä kehittymisen.
mutta tosiaan voimatyyppisesti treenaan eli jos yhtään sinnepäin jto:n kirjoitukset ymmärsin, niin ainakin pientä hyötyä moisesta on seinällä. turha esim mitään leukoja imo kiipeilyn takia vedellä jos kahdesti viikossa käy kiipeämässä vähänkään itselle haastavampia reittejä. ja listasta vedot vaatii kanssa aikamoisen pohjavoimatason sormiin että siinä on mitään järkeä... eli sit kun kiroilee kun 7b ei meinaa millään taittua, voi mennä listoille nykimään ja niillä pysyy pitempään kuin 5sek/kerta.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
salaisuuksiahan ne kaikki on ja muutenkin täällä teen semmosta käänteistä propagandaa eli henk. koht. ohjelmat toimii, mut kaikki mitä täällä suosittelen tai neuvon on pelkkää fuulaa :D
en teetä juurikaan suoraa salitreeniä, ellei oo ryhtivikoja tai muuten jotain erityistä vajavaisuutta. lähes kaiken treenin pystyy tekeen monipuolisesti kiipeilemällä ja samalla tulee sitten myös tekniikka, koordinaatio, tasapaino jne treenattua, mitä ei saa koskaan aliarvioida tai pitää toisarvoisina ominaisuuksina. päinvastoin.
salitreenistä ei sinänsä oo haittaa, mutta jos esim. ite kiipeen lähes joka päivä kun vaan sormien iho antaa sen tehdä, ei siinä juuri jaksa leukoja tms. vedellä, kun ei niissä pääse sen erityisemmille tehoille enää. erilaisia keskivartalon treeniliikkeitä mulla on iso pino, joita monet tekee ja mm. boulderkeskuksen jarmo ylistää ehdoitta. hyvää kamaa siihen body tensioniin.
lisäksi voi tehdä kaikenlaisia muitakin monipuolisesti ja jaloille vaikkapas erilaisia yhden jalan kyykkyjä. auttavat mm. släbeillä high stepeistä nousemisessa. näitähän voi laitella treenien sekaankin sopivasti ja mm. jarmon cavella on pieni punttisalikin.
sormilaudassa roikkuminen on tehokas tapa aloittelijalla hajottaa sormensa, ellei ota hommaa iisisti ja progressiivisesti. jos viitsii olla fiksu, se on kyllä tehokas tapa lisätä sormien voimaa, muttei se kiipeilemään opeta. kirjotin aiheesta artikkelin tän vuoden ekaan kiipeily-lehteen. sormilauta kannattaa pitää hyvin marginaalisena oheistreeninä, jos vaan suinkin pääsee kiipeilemään. ite tein pari vuotta sitten paljon kovempia sormilautasuorituksia kuin nyt, mutta nykyään kiipeen paljon kovempaa. eli ei se voima siirry noin vaan kivelle.
en teetä juurikaan suoraa salitreeniä, ellei oo ryhtivikoja tai muuten jotain erityistä vajavaisuutta. lähes kaiken treenin pystyy tekeen monipuolisesti kiipeilemällä ja samalla tulee sitten myös tekniikka, koordinaatio, tasapaino jne treenattua, mitä ei saa koskaan aliarvioida tai pitää toisarvoisina ominaisuuksina. päinvastoin.
salitreenistä ei sinänsä oo haittaa, mutta jos esim. ite kiipeen lähes joka päivä kun vaan sormien iho antaa sen tehdä, ei siinä juuri jaksa leukoja tms. vedellä, kun ei niissä pääse sen erityisemmille tehoille enää. erilaisia keskivartalon treeniliikkeitä mulla on iso pino, joita monet tekee ja mm. boulderkeskuksen jarmo ylistää ehdoitta. hyvää kamaa siihen body tensioniin.
lisäksi voi tehdä kaikenlaisia muitakin monipuolisesti ja jaloille vaikkapas erilaisia yhden jalan kyykkyjä. auttavat mm. släbeillä high stepeistä nousemisessa. näitähän voi laitella treenien sekaankin sopivasti ja mm. jarmon cavella on pieni punttisalikin.
sormilaudassa roikkuminen on tehokas tapa aloittelijalla hajottaa sormensa, ellei ota hommaa iisisti ja progressiivisesti. jos viitsii olla fiksu, se on kyllä tehokas tapa lisätä sormien voimaa, muttei se kiipeilemään opeta. kirjotin aiheesta artikkelin tän vuoden ekaan kiipeily-lehteen. sormilauta kannattaa pitää hyvin marginaalisena oheistreeninä, jos vaan suinkin pääsee kiipeilemään. ite tein pari vuotta sitten paljon kovempia sormilautasuorituksia kuin nyt, mutta nykyään kiipeen paljon kovempaa. eli ei se voima siirry noin vaan kivelle.
- Liittynyt
- 13.1.2008
- Viestejä
- 393
jto olet niin kovasti tietoja täällä salannut että piti kysyä:D
On muuten uskomattomia ukkoja nuo kiipeilijät, luin jostain että joku veti
Rolling Thunder kahvalla yhden käden leuan. Vertailun vuoksi "keskiverto" salihemmo
joka painaa 90kg vetää ehkä n.50kg rt-kahvalla maasta. Esimerkiksi 70 kiloa on jo kova suoritus.
Tästä tuli tuo kiipeilijöiden oheisharjoittelukin mieleen, vaikka kai se veto on tehty väin "näytösmielessä".
Tästä johdatteluna mitä noi huiput painaa, 70kg?
Ja onko tämmöisellä vähän möhömahaisella 183cm 88kg rasvat ehkä 20% juipilla edellytyksiä kiipeillä vai pitäiskö pudotella paino ensin alle 80-kiloiseksi jos haluaa vaikkapa kerran viikossa käydä kiipeilemässä?
On muuten uskomattomia ukkoja nuo kiipeilijät, luin jostain että joku veti
Rolling Thunder kahvalla yhden käden leuan. Vertailun vuoksi "keskiverto" salihemmo
joka painaa 90kg vetää ehkä n.50kg rt-kahvalla maasta. Esimerkiksi 70 kiloa on jo kova suoritus.
Tästä tuli tuo kiipeilijöiden oheisharjoittelukin mieleen, vaikka kai se veto on tehty väin "näytösmielessä".
Tästä johdatteluna mitä noi huiput painaa, 70kg?
Ja onko tämmöisellä vähän möhömahaisella 183cm 88kg rasvat ehkä 20% juipilla edellytyksiä kiipeillä vai pitäiskö pudotella paino ensin alle 80-kiloiseksi jos haluaa vaikkapa kerran viikossa käydä kiipeilemässä?
- Liittynyt
- 21.4.2005
- Viestejä
- 7 672
- Ikä
- 41
ei kannata tiputella painoa. onpahan harjoitteluvastusta. kannattaa kerätä julmettomat massat vuodenvaihteeksi josta alkaa dieettailemaan niinkuin itellä kävi ;) nyt on 10kg kevyempänä mukavampi roikkua seinällä ja tuntuu että kehitystä on tullut tosi paljon vuodenvaihteeseen verrattuna ;)
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
no... ite tiputin 30 kg kiipeilyn vaihtuessa päälajiksi ja kyllä se pienikin lisäpaino kummasti suorituskykyyn vaikuttaa. kaikki treenit teen nykyään vain kiipeilyn takia, että pystyis kiipeen kovempia reittejä. ne myös yleensä on hienompia. tavoitteita on edelleen ja mahdollisimman kovia tietenkin, ei tätä pelkästään chillailun takia tehdä. pituutta on 193 ja painoa 85, mutta vaikka pituudella joskus pystyykin kompensoimaan painoa, on se usein myös haitaksi. huippukiipeilijäksi olen vielä auttamatta liian heavy.
eli toki sulla on edellytyksiä kiivetä, mutta kyllähän tuosta vois höylätä kiloja pois aika reippaasti voimien kärsimättä.
huippukiipeilijän olettas vetävän ykl:n rolling thunderista ilman peukaloa myös. osa vetelee ykl:n pinsettiotteella kakkosnelosesta ja osa sormenpäillä pikkurimoista. esim. nalle hukkataival vetää keskisormella ykl:n 2cm:n rimasta. se on järjettömän kova voimasuoritus. no...kiipee se 8C:n bouldereitakin toki ;)
eli toki sulla on edellytyksiä kiivetä, mutta kyllähän tuosta vois höylätä kiloja pois aika reippaasti voimien kärsimättä.
huippukiipeilijän olettas vetävän ykl:n rolling thunderista ilman peukaloa myös. osa vetelee ykl:n pinsettiotteella kakkosnelosesta ja osa sormenpäillä pikkurimoista. esim. nalle hukkataival vetää keskisormella ykl:n 2cm:n rimasta. se on järjettömän kova voimasuoritus. no...kiipee se 8C:n bouldereitakin toki ;)
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 948
eipä noita listoja kannata tehdä, kun ne ei niin hedelmällisiä ole. pääasiassa ne "virheet" liittyy liikkumiseen, tasapainoon ja koordinaatioon. ite boulderoin usein treenaillessa vähemmän, 1-2h, mutta joskun sitten niin kauan kuin nahat kestää eli jotain 4h. ulkona se aika tietenkin venyy, eli esim. toissapäivänä tais mennä 8h pihalla...
