Ketoosidieetti

[beginner]

Minä en taas ihan täysin ymmärrä sitä "keskustelutapaa", että löytää netistä jonkun informatiivisen videon ja postaa sen millään lailla kommentoimatta. Ei sekään hääviä keskustelua ole. Vähän vaikea sanoa, allekirjoittaako postaaja kaiken videolla sanotun vai mikä on motiivi videon jakamiselle. Mikä erityisesti oli uutta, kiinnostavaa, aiempaa käsitystä tukevaa tai sen vastaista, väärää informaatiota...? Se on vähän sellaista toisen suulla puhumista joka on hyvin helppo tulkita gurukulttuuriksi, kuten tässäkin ketjussa on nähty.

 

[Lonewolf]

Tuo on kyllä totta, ja siihen tulee sorruttua itsekin.

 

[Dona]

Minä en taas ihan täysin ymmärrä sitä "keskustelutapaa", että löytää netistä jonkun informatiivisen videon ja postaa sen millään lailla kommentoimatta. Ei sekään hääviä keskustelua ole. Vähän vaikea sanoa, allekirjoittaako postaaja kaiken videolla sanotun vai mikä on motiivi videon jakamiselle. Mikä erityisesti oli uutta, kiinnostavaa, aiempaa käsitystä tukevaa tai sen vastaista, väärää informaatiota...? Se on vähän sellaista toisen suulla puhumista joka on hyvin helppo tulkita gurukulttuuriksi, kuten tässäkin ketjussa on nähty.

Kyllä pakkotoistolla postataan moneen ketjuun aiheesee liittyviä videoita, eikä niitä ole pakko katsoa jos ne ahdistaa. Aina voi laittaa ignoreen jos ei ne kiinnosta ja haluaa vaan väitellä jostain kuidun tarpeesta, mikä on jokaisella lähinnä yksilöllinen. Ite oon ainaki monet hyvät podcastit löytäny tätä kautta.

Eihän täällä muutenkaan ole hedelmällistä keskustelua ketosta ole ollut varmaan vuoteen. Typerää eipäs juupas väittelyä jostain virallisesta suosituksesta vs keto. Monesta kirjoittajasta huomaa, että ei ole mitään oikeaa kiinnostusta kokeilla ketoa tai perehtyä koko aiheeseen. Kunhan pyritään luomaan vastakkainasettelua ja haetaan väittelyä.

 

[beginner]

Kyllä pakkotoistolla postataan moneen ketjuun aiheesee liittyviä videoita, eikä niitä ole pakko katsoa jos ne ahdistaa. Aina voi laittaa ignoreen jos ei ne kiinnosta ja haluaa vaan väitellä jostain kuidun tarpeesta, mikä on jokaisella lähinnä yksilöllinen. Ite oon ainaki monet hyvät podcastit löytäny tätä kautta.

Jatka miten jatkat, mutta mielestäni olisi kohteliasta hieman referoida sisältöä tekstimuotoon, varsinkin jos video on kymmeniä minuutteja pitkä ja haluaa keskustelua aiheesta.

Eihän täällä muutenkaan ole hedelmällistä keskustelua ketosta ole ollut varmaan vuoteen. Typerää eipäs juupas väittelyä jostain virallisesta suosituksesta vs keto. Monesta kirjoittajasta huomaa, että ei ole mitään oikeaa kiinnostusta kokeilla ketoa tai perehtyä koko aiheeseen. Kunhan pyritään luomaan vastakkainasettelua ja haetaan väittelyä.

Enemmän ne kärkevät vastareaktiot kohdistuvat "ketokulttiin" ja nimenomaan siihen, miksi voimakasta ketogeneesiä tulisi pitää jatkuvasti yllä. Kyllä nämäkin kirjoittajat ymmärtävät, että painonpudotukseen yhden makron karsiminen voi olla varsin tehokas tapa.

Olisi minulla kysymyskin, joka ehkä johtaa taas jonkinasteiseen keskusteluun, jota niin hartaasti toivotaan. Ketogeenisen ruokavalion ylistäjät muistavat monessa yhteydessä mainita, että hiilihydraatti ei ole elintärkeä makroravinne. Aivot kuitenkin tarvitsevat aina osan energiastaan glukoosina, joten mitä hyötyä on pakottaa kroppa glukoneogeneesiin, jos voi vain syödä hiilaria? Mitä hyötyä ketoaineilla on verrattuna glukoosiin? Katsoin pari sivua sitten postatun kuituvideon, ja siinä lopputulema oli käsittelemättömiä ruoka-aineita kuin ketoosia puoltava, joskin tuokin puhuja tuntui ottavan matalahiilihydraattisuuden itseisarvona.

 

[Dona]

Enemmän ne kärkevät vastareaktiot kohdistuvat "ketokulttiin" ja nimenomaan siihen, miksi voimakasta ketogeneesiä tulisi pitää jatkuvasti yllä. Kyllä nämäkin kirjoittajat ymmärtävät, että painonpudotukseen yhden makron karsiminen voi olla varsin tehokas tapa.

Tuskin täällä ketään on sitä mieltä että ketoosia pitäisi pitää jatkuvasti yllä. En oo ainakaan itse saanut kenenkään viesteistä sellaista kuvaa. Omalla kohdalla keto on hyvä työkalu kiristelyyn siinä missä pätkäpaastokin. Omien kokemusten mukaan ketolla kiristely on helpompaa tasaisemman energian ja paremman nälänhallinan ansiosta. Voimatasot tuntuis kans pysyvän paremmin yllä, mikä voi johtua just paremmasta energiatasosta ja palautumisesta. Ketolla kun ekaa kerta paukkui enkat treenissä dieetillä. Plussaa on sekin kun saa syödä ruokia mistä tykkää ja vatsan täyteen. Keto tekee kiristelystä vaan jotenkin niin helppoa itsellä ja tuntuu niinku ei olis edes dieetillä, koska kaikki omalla kohdalla vittumaiset dieetamiseen lieveilmiöt on poissa.

Ketogeenisen ruokavalion ylistäjät muistavat monessa yhteydessä mainita, että hiilihydraatti ei ole elintärkeä makroravinne. Aivot kuitenkin tarvitsevat aina osan energiastaan glukoosina, joten mitä hyötyä on pakottaa kroppa glukoneogeneesiin, jos voi vain syödä hiilaria? Mitä hyötyä ketoaineilla on verrattuna glukoosiin? Katsoin pari sivua sitten postatun kuituvideon, ja siinä lopputulema oli käsittelemättömiä ruoka-aineita kuin ketoosia puoltava, joskin tuokin puhuja tuntui ottavan matalahiilihydraattisuuden itseisarvona.

Kun puhutaan siitä että hiiilari ei ole välttämätön, niin se ei tarkoita sitä että glukoneogeneesi olis välttämättä mitenkään parempi vaihtoehto, vaan just sitä että keholla on keinot tehdä se glukoosi itse.
Ketoaineillahan on useita hyötyjä mm. suojaa lihaksia katabolialta , toimii antioksidantteina = estää tulehduksia, helpottaa nälän hallinnassa, positiivisia vaikutuksia aivoille... tossa nyt muutamia.

Anticatabolic Effects of Ketone Bodies in Skeletal Muscle - PubMed

The ketone bodies acetoacetate (AcAc) and β-hydroxybutyrate (βHB) are the subject of renewed interest given recently established pleiotropic effects regulating inflammation, oxidative stress, and gene expression. Anticatabolic effects of β-hydroxybutyrate have recently been demonstrated in human...

www.ncbi.nlm.nih.gov

Anti-Oxidant and Anti-Inflammatory Activity of Ketogenic Diet: New Perspectives for Neuroprotection in Alzheimer’s Disease

The ketogenic diet, originally developed for the treatment of epilepsy in non-responder children, is spreading to be used in the treatment of many diseases, including Alzheimer’s disease. The main activity of the ketogenic diet has been related ...

www.ncbi.nlm.nih.gov

Impact of ketosis on appetite regulation—a review

To reduce the health burden of obesity, it is important to identify safe and practical treatments that are effective for weight loss while concurrentl…

www.sciencedirect.com

The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?

Disclaimer: First things first. Please note that I am in no way endorsing nutritional ketosis as a supplement to, or a replacement for medication.

blogs.scientificamerican.com

So the brain is happily deriving energy from ketones – sure, but why would this be protective against such a variety of brain diseases?

One answer may be energy. Despite their superficial differences, many neurological diseases share one major problem – deficient energy production. During metabolic stress, ketones serve as an alternative energy source to maintain normal brain cell metabolism. In fact, BHB (a major ketone) may be an even more efficient fuel than glucose, providing more energy per unit oxygen used. A ketogenic diet also increases the number of mitochondria, so called “energy factories” in brain cells. A recent study found enhanced expression of genes encoding for mitochondrial enzymes and energy metabolism in the hippocampus, a part of the brain important for learning and memory. Hippocampal cells often degenerate in age-related brain diseases, leading to cognitive dysfunction and memory loss. With increased energy reserve, neurons may be able to ward off disease stressors that would usually exhaust and kill the cell.



A study with 23 elderly with mild cognitive impairment showed that a ketogenic diet improved verbal memory performance after 6 weeks compared to a standard high carbohydrate diet. In a double-blind, placebo-controlled study, 152 patients with mild- to moderate Alzheimer’s disease were given either a ketogenic agent or a placebo, while maintaining a normal diet. 90 days later, those receiving the drug showed marked cognitive improvement compared to placebo, which was correlated with the level of ketones in the blood.

In a pilot study in 7 patients with Parkinson’s disease, 5 were able to stick to the diet for 28 days and showed marked reduction in their physical symptoms. In an animal model of Amytrophic Lateral Sclerosis (ALS), a ketogenic diet also led to delayed motor neuron death and histological and functional improvements, although it did not increase life span; clinical trials are on the way.

 

[kappalainen]

Tuskin täällä ketään on sitä mieltä että ketoosia pitäisi pitää jatkuvasti yllä.

Olen ollut siinä (väärin?)käsityksessä, että tänne kirjoittavat nimenomaan "elämäntapa ketoilijat", laihduttajien ollessa ehkä jopa vähemmistönä.

 

[Dona]

Olen ollut siinä (väärin?)käsityksessä, että tänne kirjoittavat nimenomaan "elämäntapa ketoilijat", laihduttajien ollessa ehkä jopa vähemmistönä.

Varmaan osa vetää elämäntapana, enkä mä siinä välttämättä mitään ongelmaa nää. Jos se keton avulla pystyt helpommin pitämään ekstrakilot poissa ja voit muutenkin hyvin henkisesti ja fyysisesti, niin todennäköisesti se hyödyttää terveydenkin kannalta pitkällä aikavälillä.

Omalla kohdalla keto ei ainakaan ole optimaallinen massan ja voiman kasvatus jaksolle, koska pelkästää plussille pääseminen on hankalaa ja hiilaresta saa hyötyä treenivolyymin kasvaessa. Varmaan jos olis tarkotus jatkuvasti ylläpitää siistiä kuntoa ja hyviä voimatasoja niin vetelisin ketoa ympäri vuoden.

 

[Lonewolf]

Mulla ainakaan ei oo ollu koskaan tarvetta tiputella painoa, pikemminkin päinvastoin.

Ketoosille oon ajautunu ihan terveysnäkökohdista, ja ny ku on tullu oltua tovi melko puhtaalla karnivoorilla, kroppa ja ennenkaikkea pääkoppa toimii entistä paremmin.

Enemmän ne kärkevät vastareaktiot kohdistuvat "ketokulttiin" ja nimenomaan siihen, miksi voimakasta ketogeneesiä tulisi pitää jatkuvasti yllä.

Olisi minulla kysymyskin, joka ehkä johtaa taas jonkinasteiseen keskusteluun, jota niin hartaasti toivotaan. Ketogeenisen ruokavalion ylistäjät muistavat monessa yhteydessä mainita, että hiilihydraatti ei ole elintärkeä makroravinne. Aivot kuitenkin tarvitsevat aina osan energiastaan glukoosina, joten mitä hyötyä on pakottaa kroppa glukoneogeneesiin, jos voi vain syödä hiilaria? Mitä hyötyä ketoaineilla on verrattuna glukoosiin?

Eihän ketoosi tarkoita täysin nollahiilareilla oloa, toinen syö 20 grammaa, joku jopa 50 grammaa hiilaria päivässä ketoosissa pysyen.

Glukoosi aiheuttaa kaikenlaista harmia kehossa, ja toimii myös mm. syöpäsoluille mainiona energianlähteenä, toisin ku ketoaineet.

Ihmisen kehitys nykytasolle on seurausta aivojen kasvusta ja kehityksestä, jonka taas on tutkittu olevan seurausta metsästystaidoista ja sitä kautta runsasenergisestä rasvaisesta eläinravinnosta. Keholla on satoja tuhansia vuosia vanha konsti tuottaa se pieni tarvittava glukoosimäärä, miksi siis pitäisi mättää sokeria hedelmien ja marjojen luontaisen satokauden ulkopuolella? Miksi pakottaa keho pääosin hiilariravinnolle luontaisen eläinperäisen rasva-proderuokavalion sijaan?

 

[beginner]

Eihän ketoosi tarkoita täysin nollahiilareilla oloa, toinen syö 20 grammaa, joku jopa 50 grammaa hiilaria päivässä ketoosissa pysyen.

Eikös ketoaineiden tuotanto ole jatkumo, eikä "joko ketoosissa tai ei" -tyyppinen tilanne?

Glukoosi aiheuttaa kaikenlaista harmia kehossa, ja toimii myös mm. syöpäsoluille mainiona energianlähteenä, toisin ku ketoaineet.

Eläinproteiinista on vastaavanlaista tutkimustulosta, hiiritutkimuksissa käytetty muistaakseni kaseiinia. Siksi hieman yllätyin kun sekä vegaanit että ketoilijat käyttää samaa argumenttia.

Ihmisen kehitys nykytasolle on seurausta aivojen kasvusta ja kehityksestä, jonka taas on tutkittu olevan seurausta metsästystaidoista ja sitä kautta runsasenergisestä rasvaisesta eläinravinnosta.

Sikäli kun metsästystaidot ovat tässä kontekstissa synonyymi älykkyydelle, niin hyvät metsästäjät varmaan selvisivätkin muita paremmin niukkaravintoisen ajan yli, joten luonnonvalinta on suosinut aivojen kehitystä juuri tuosta syystä. Vahvempi selitys tuossa on ravinnon määrä kuin laatu, eikä muuta selitystä tarvita. Hyvien metsästäjien geenit siis selvisivät todennäköisemmin kuin huonompien -> evoluutio. Toki metsästykseen ja ruhojen käsittelyyn liittyy myös työkalujen kehittäminen, mikä osaltaan palvelee älykkäiden aivojen luonnonvalintaa. Jos maanviljely olisi ollut helpompi keksiä kuin tehokas metsästys, niin sitten kasviravinto olisi auttanut aivojen kehitykseen.

Onko tuosta kovaakin näyttöä, että eläinravinnolla on ollut fysiologinen vaikutus aivojen kasvuun yksilön elinkaaren aikana? Lapsen aliravitsemus varmaan voi aivojen kokoon vaikuttaa, mutta muuten?

Keholla on satoja tuhansia vuosia vanha konsti tuottaa se pieni tarvittava glukoosimäärä, miksi siis pitäisi mättää sokeria hedelmien ja marjojen luontaisen satokauden ulkopuolella?

En ole mättämisestä puhunut, mutta ainakin sen takia että kehon ei tarvitse tuottaa sitä vaikeamman kautta? Eikö se, että aivot käyttää hiilaria mieluummin kuin ketoaineita ole tarpeeksi hyvä syy antaa aivoille hiilaria? Vai ollaanko me kerrassaan kehitytty niin, että pitää olla ravinnonpuute jotta aivot alkaa tosissaan toimia? Maasta ja puusta kerättävässä ravinnossa ei ole yhtä paljon energiaa, mutta eipä se juokse karkuunkaan. Sitä minä en tiedä, kiinnostiko muinaisiakaan metsästäjiä juosta elukoiden perässä jos nurkan takana oli jotain helpompaa. Varsinkin nykymaailmassa satokausiajattelu on relevanttia lähinnä, jos on ruuan suhteen täysin omavarainen.

Miksi pakottaa keho pääosin hiilariravinnolle luontaisen eläinperäisen rasva-proderuokavalion sijaan?

En tiedä mikä osuus energinsaannista pitää pitää olla, jotta voidaan puhua "pääosin" hiilariravinnosta (ainakin 34%?), mutta jo tyyliin sadan gramman ylitys hedelmiä syömällä tuntuu olevan ketoilijoille punainen vaate.

 

[ektomorfi]

Glukoosi aiheuttaa kaikenlaista harmia kehossa, ja toimii myös mm. syöpäsoluille mainiona energianlähteenä, toisin ku ketoaineet.

Nyt taas varovaisuutta kehiin tällaisten blanket statementtien kanssa.

Ensinnäkin, leijonanosa näistä glukoosi/keto-syöpä-tutkimuksista on toteutettu käsittääkseni hiirillä, eli niistä ei kovin varmoja johtopäätöksiä voi vetää.
Toiseksi, syöpiä on monenlaisia ja on näyttöä siitä, että tietyt syöpäkasvaimet itse asiassa kehittyvät vakavammiksi juuri ketoneilla.

There are somewhat contradicting results regarding the effect of 3-OHB on growth and biology of tumor cells cultured in vitro and in experimental tumors in mice. In some studies, ketone bodies seem to be associated with cancer progression, metastasis, and poor clinical outcome [35, 36]. In contrast, it was shown that a ketogenic diet significantly reduces tumor growth in mice [37, 38]. Further, an antiproliferative effect of 3-OHB was already shown for different cancer cells, such as glioblastoma and tumor stem cells [37], melanoma, cervical carcinoma, or neuroblastoma [39,40,41]. Several studies also described a significant delay of tumor growth in mice and humans in a systemic ketosis [16, 18, 37, 38, 40, 42,43,44,45,46,47,48,49]. In this respect, Rodrigues and coworkers reported evidence for a “β-hydroxybutyrate paradox” [50].

Beta-hydroxybutyrate (3-OHB) can influence the energetic phenotype of breast cancer cells, but does not impact their proliferation and the response to chemotherapy or radiation - Cancer & Metabolism

Background Ketogenic diets (KDs) or short-term fasting are popular trends amongst supportive approaches for cancer patients. Beta-hydroxybutyrate (3-OHB) is the main physiological ketone body, whose concentration can reach plasma levels of 2–6 mM during KDs or fasting. The impact of 3-OHB on the...

cancerandmetabolism.biomedcentral.com

Tuo "glukoosi aiheuttaa kaikenlaista harmia kehossa" on muutenkin aika päätön väite. Kohta joku miettii, että pitääkö jättää vihannekset kaupan hyllyyn, kun se glukoosi kuitenkin aiheuttaisi kaikenlaista harmia...

 

[Lonewolf]

Sikäli kun metsästystaidot ovat tässä kontekstissa synonyymi älykkyydelle, niin hyvät metsästäjät varmaan selvisivätkin muita paremmin niukkaravintoisen ajan yli, joten luonnonvalinta on suosinut aivojen kehitystä juuri tuosta syystä. Vahvempi selitys tuossa on ravinnon määrä kuin laatu, eikä muuta selitystä tarvita. Hyvien metsästäjien geenit siis selvisivät todennäköisemmin kuin huonompien -> evoluutio. Toki metsästykseen ja ruhojen käsittelyyn liittyy myös työkalujen kehittäminen, mikä osaltaan palvelee älykkäiden aivojen luonnonvalintaa. Jos maanviljely olisi ollut helpompi keksiä kuin tehokas metsästys, niin sitten kasviravinto olisi auttanut aivojen kehitykseen.

Kun aivot koostuvat (jos vettä ei huomioida) suurimmaksi osaksi rasvasta, josta suurin osa erilaisia kolesteroleja, miten kasviravinto olisi auttanut kehityksessä? Maailmassa on aika monta eläinlajia, joiden pääasiallinen ravinto koostuu kasviksista. Ne ei oi kehittäny työkaluja, vaan lähinnä keskittyvät märehtimiseen.

Onko tuosta kovaakin näyttöä, että eläinravinnolla on ollut fysiologinen vaikutus aivojen kasvuun yksilön elinkaaren aikana? Lapsen aliravitsemus varmaan voi aivojen kokoon vaikuttaa, mutta muuten?

Tähän ei kyllä oo suoraa vastausta heittää, mutta onneksi heitit itse tuon lapsen aliravitsemuksen. Sama ku ihmisen varastoimassa ylimääräenergiassa, jos eläinrasva olisi haitallista, miksei sitten imettävän ihmisäidin rintamaidossa ole pääosin nopeasti hapettuvia omegakutosia ja ylenmäärin sokeria, vaan rintamaidon koostumus vertautuu lähinnä sian ihraan? Väitätkö, että rintamaidon ravintosisältö on evolutiivinen virhe, ja haitallista ihmislapselle? Tai aikuiselle?

En ole mättämisestä puhunut, mutta ainakin sen takia että kehon ei tarvitse tuottaa sitä vaikeamman kautta? Eikö se, että aivot käyttää hiilaria mieluummin kuin ketoaineita ole tarpeeksi hyvä syy antaa aivoille hiilaria? Vai ollaanko me kerrassaan kehitytty niin, että pitää olla ravinnonpuute jotta aivot alkaa tosissaan toimia?

Noniin, nyt on mun vuoro pyytää faktoja. Millä perusteella glukoneogeneesi, joka jokaisen meidän kropassa toimii automaattisesti, on "vaikeamman kautta"? Ja miten perustelet väitteesi, että aivot käyttää mieluummin hiilaria? Mikä ravinnonpuute kehossa vallitsee, jos ihminen syö 4000 kilokaloria vuorokaudessa koostumuksella 5% sokeria, 25% proteiinia, 70% rasvaa? Energiaprosenteista siis kyse.

Maasta ja puusta kerättävässä ravinnossa ei ole yhtä paljon energiaa, mutta eipä se juokse karkuunkaan. Sitä minä en tiedä, kiinnostiko muinaisiakaan metsästäjiä juosta elukoiden perässä jos nurkan takana oli jotain helpompaa. Varsinkin nykymaailmassa satokausiajattelu on relevanttia lähinnä, jos on ruuan suhteen täysin omavarainen.

Kumpi olisikaan nopeampi ja tehokkaampi tapa hankkia vaikkapa 30 hengen yhteisölle 3000 kilokaloria per nuppi, kiipeillä tammikuussa päivät puissa ja kaivella hangessa, vai metsästää porukalla yksi rasvainen buffalo?

Ehkäpä satokausiajattelu olisikin juuri oleellista, ihmisen kehittyessä ei ole ollu pakastemarjoja saatavilla lähikaupasta ympäri vuoden, puhumattakaan valmispullista ja mäkkärin ranskalaisista. Riistaa ja kalaa voi jahdata ympäri vuoden.

 

[Dona]

Kumpi olisikaan nopeampi ja tehokkaampi tapa hankkia vaikkapa 30 hengen yhteisölle 3000 kilokaloria per nuppi, kiipeillä tammikuussa päivät puissa ja kaivella hangessa, vai metsästää porukalla yksi rasvainen buffalo?

Mammutista kivasti energiaa.

Tutkimus: Mammuttien aika viimeisessä turvapaikassa päättyi äkilliseen takaiskuun

Siperialaisen saaren mammutit elivät vuosituhansia sen jälkeen, kun niiden sukulaiset olivat kadonneet muualta. Suomalaisjohtoinen tutkimus ryhtyi ratkomaan mysteeriä: Mikä tappoi viimeiset mammutit?

yle.fi

Nykyihmisten roolia mammuttien sukupuutossa on pohdittu paljon.

Yhdysvaltalaisen New Mexicon yliopiston paleobiologi Felisa Smith tuli viimevuotisessa tutkimuksessaan siihen tulokseen, että minne ihminen on ilmestynyt, siellä isojen nisäkkäiden sukupuutot ovat aina yltyneet, niin menneisyydessä kuin nytkin.

Ihminen metsästi suurnisäkkäitä ja kilpaili niiden kanssa riistasta, ihmisen mukana tuli koira, joka auttoi metsästyksessä, ihminen poltti elinympäristöjä, ja vaikutukset ruokkivat toisiaan, Smith perusteli Science-lehdessä(siirryt toiseen palveluun) julkaistussa tutkimuksessa.

 

[Wintikka]

Kuitua saa kyllä ketolla tarvittaessa yllin kyllin. Parista ruokalusikallisesta psylliumia tulee jo päivän suositus määrä ja 0 grammaa hiiilaria.

Psyllium:

Ravintosisältö / 100 g: Energiaa, 180 kcal / 730 kJ
Proteiinia, 1,5 g
Hiilihydraatteja, 0 g
Rasvaa, 0,6 g
josta tyydyttynyttä 0,1 g
Kuitua, 85 g
Natriumia, 0,08 g

Itse vedellyt jo vuosia noin 50 g päivässä psylliumia, suklaaluukku ja suolisto tykkää tosta tavarasta.

 

[beginner]

Kun aivot koostuvat (jos vettä ei huomioida) suurimmaksi osaksi rasvasta, josta suurin osa erilaisia kolesteroleja, miten kasviravinto olisi auttanut kehityksessä? Maailmassa on aika monta eläinlajia, joiden pääasiallinen ravinto koostuu kasviksista. Ne ei oi kehittäny työkaluja, vaan lähinnä keskittyvät märehtimiseen.

Viittasit metsästykseen, ravinnonsaantiin ja aivojen kehittymiseen. Tuo on toki helppo tulkita niin, että kun alettiin saamaan ravintotiheää ruokaa, niin aivot alkoivat kasvaa ja tietty tällöin aivojen kasvu johtuu suoraan ravinnosta. Kuitenkin mikä tahansa aivojen kokoa suosiva valintapaine tuppaa kasvattamaan populaation aivojen kokoa, eikä rasvaa syömällä geenit mihinkään muutu. Joten jos ihminen olisi metsästyksen sijaan sattunut keksimään maanviljelyn, joka siis olisi suosinut älykkäitä ja tarjonnut tasaisesti ravintoa, niin silloin viljelystä saatu lisäravinto olisi auttanut niitä älykkäitä menestymään ja jatkamaan sukua. On aika yleistä olettaa, että hankitut ominaisuudet periytyvät, mutta ei. Omalla ruokavaliolla et voi vaikuttaa tuleviin sukupolviin, vaan kaikki mitä sinulta aikanaan periytyy on sinulla jo syntyessäsi.

Tähän ei kyllä oo suoraa vastausta heittää, mutta onneksi heitit itse tuon lapsen aliravitsemuksen. Sama ku ihmisen varastoimassa ylimääräenergiassa, jos eläinrasva olisi haitallista, miksei sitten imettävän ihmisäidin rintamaidossa ole pääosin nopeasti hapettuvia omegakutosia ja ylenmäärin sokeria, vaan rintamaidon koostumus vertautuu lähinnä sian ihraan? Väitätkö, että rintamaidon ravintosisältö on evolutiivinen virhe, ja haitallista ihmislapselle? Tai aikuiselle?

Tuo liittyi lähinnä siihen, että se tuli ensimmäisenä mieleen esimerkkinä, jossa epäonnistunut ravinnonhankinta voisi vaikuttaa yksilön kehittymiseen. Eli jos faija ei tuo ruokaa kotiin sen jälkeen kun äiti ei enää imetä, voi olla että lapsi ei ihan optimaalisesti kehity ja säily elossa lisääntymisikään. Rintamaitoa vastaan ei minulla mitään.

Noniin, nyt on mun vuoro pyytää faktoja. Millä perusteella glukoneogeneesi, joka jokaisen meidän kropassa toimii automaattisesti, on "vaikeamman kautta"? Ja miten perustelet väitteesi, että aivot käyttää mieluummin hiilaria? Mikä ravinnonpuute kehossa vallitsee, jos ihminen syö 4000 kilokaloria vuorokaudessa koostumuksella 5% sokeria, 25% proteiinia, 70% rasvaa? Energiaprosenteista siis kyse.

Eikös aivot käytä glukoosia, kun sitä on saatavilla, ja ketoaineita ynnä glukoneogeneesilla muunnettua glukoosia vasta, kun ravintoglukoosia ei ole tarpeeksi? Näin mä sen oon järkeillyt, että hiilihydraattien hajottaminen glukoosiksi on jollain lailla helpompaa kuin tehdä sitä proteiinista ja rasvasta? Ja eikös ketoaineita ala muodostua jo tyyllin päivän paaston jälkeen? Kun aletaan hajottaa omaa kroppaa energianlähteeksi, niin toimintakyvynhän on säilyttävä huolimatta siitä syödäänkö yhtään mitään, ajavana tekijänä siis on ravinnon (tässä tapauksessa hiilihydraatin) puute, ei rasvan runsaus. Toisin sanoen, kun oma kroppa on eläinravintoa, niin on pakko olla metabolinen reitti käyttää eläinravintoa jos muuta ei ole saatavilla. Jos aivot niin kovasti tykkää ketoneista, niin luulisi että kaikki vähäkin ravintorasva ja -proteiini muutettaisiin ketoneiksi myös korkeahiilarisella ruokavaliolla. Viitteitä fiksumpien ihmisten julkaisuihin ei valitettavasti ole, enkä osaa sanoa kuinka pitkän aikaa evoluutiostamme meillä on ollut glukoneogeneesin lisäksi useita entsyymejä, jotka pilkkovat hiilihydraatteja eri vaiheissa ruuansulatusta.

Kumpi olisikaan nopeampi ja tehokkaampi tapa hankkia vaikkapa 30 hengen yhteisölle 3000 kilokaloria per nuppi, kiipeillä tammikuussa päivät puissa ja kaivella hangessa, vai metsästää porukalla yksi rasvainen buffalo?

Eläinravinnon kaloritiheydestä kasvikuntaan verrattuna ei oikein voi mitenkään väitellä, se on niin selvä asia. Se, että eläinravinto antaa tarpeeksi energiaa jotta yksilö ehtii lisääntyä, riittää jo yksinään motivaatioksi hankkia eläinravintoa. Se, että eläinravinnon hankkiminen vaatii enemmän aivokapasiteettia kuin marjojen kasvun odottelu hangessa, valikoi taasen fiksumpia yksilöitä selviämään. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miksi nykyihmisen pitäisi olla ketoosissa.

Ehkäpä satokausiajattelu olisikin juuri oleellista, ihmisen kehittyessä ei ole ollu pakastemarjoja saatavilla lähikaupasta ympäri vuoden, puhumattakaan valmispullista ja mäkkärin ranskalaisista. Riistaa ja kalaa voi jahdata ympäri vuoden.

Puhuu yhä enemmän sen puolesta, että ihminen on sekasyöjä. Joskus enemmän kasveja, toisinaan muuta. Nykyään saa onneksi valita, eikä tarvitse luonnon pakottamana rytmittää. Kuitenkaan saatavuus eri aikakausina ei tee mistään terveellistä tai epäterveellistä.

 

[Lonewolf]

Eikös aivot käytä glukoosia, kun sitä on saatavilla, ja ketoaineita ynnä glukoneogeneesilla muunnettua glukoosia vasta, kun ravintoglukoosia ei ole tarpeeksi?

Ei, vaan, koska glukoosia on hankala varastoida tehokkaasti, se käytetään ensin pois, mikäli sitä on verenkierrossa ylenmäärin.

Se, että maksassa muut toiminnot siirretään syrjään, mikäli tarjolla on alkoholia poltettavaksi, ei tarkoita, että olisi suotavaa tarjota maksalle jatkuvasti alkoholia käsiteltäväksi.

Näin mä sen oon järkeillyt, että hiilihydraattien hajottaminen glukoosiksi on jollain lailla helpompaa kuin tehdä sitä proteiinista ja rasvasta?

Juu, näin minäkin olen ymmärtänyt. Ja, että kaikki hiilari (paitsi ne liukenemattomat kuidut) pilkotaan glukoosiksi, koska glukoosina se veressä kulkee.

Ja eikös ketoaineita ala muodostua jo tyyllin päivän paaston jälkeen? Kun aletaan hajottaa omaa kroppaa energianlähteeksi, niin toimintakyvynhän on säilyttävä huolimatta siitä syödäänkö yhtään mitään, ajavana tekijänä siis on ravinnon (tässä tapauksessa hiilihydraatin) puute, ei rasvan runsaus.

Kyllä, ja sitten, mikäli kiertoon ei tuoda ylenmäärin sitä pois käsiteltävää glukoosia ulkoisista lähteistä, ketoaineita muodostuu ja kiertää veressä jatkuvasti, kuten jo satoja tuhansia vuosia on tapahtunut.

Toisin sanoen, kun oma kroppa on eläinravintoa, niin on pakko olla metabolinen reitti käyttää eläinravintoa jos muuta ei ole saatavilla. Jos aivot niin kovasti tykkää ketoneista, niin luulisi että kaikki vähäkin ravintorasva ja -proteiini muutettaisiin ketoneiksi myös korkeahiilarisella ruokavaliolla.

Miksi ihmeessä kroppa hajoittaisi varastoja, jos veressä kiertää ylenmäärin pois käsiteltävää kamaa? Silloinhan sitä kierrossa olevaa tuupataan juuri sinne varastoon. Näkyy hyvin länsimaiden väestössä tänä päivänä.

 

[inoksi]

Onkohan se kuuluisa kultainen keskitie hukassa? Eikö voi syödä reilusti hyvälaatuista lihaa ja kasviksia ja lisätä hiilaria tarpeen mukaan? Jos makaa vaan, niin tosi vähän, jos paljon treenaa niin enemmän ja vielä siihen treenin läheisyyteen?
Pysyy paino hallinnassa ja saa kaikkea tarpeellista ravinnosta

 

[kahlaajalintu]

Mulla ainakaan ei oo ollu koskaan tarvetta tiputella painoa, pikemminkin päinvastoin.

Ketoosille oon ajautunu ihan terveysnäkökohdista, ja ny ku on tullu oltua tovi melko puhtaalla karnivoorilla, kroppa ja ennenkaikkea pääkoppa toimii entistä paremmin.


Eihän ketoosi tarkoita täysin nollahiilareilla oloa, toinen syö 20 grammaa, joku jopa 50 grammaa hiilaria päivässä ketoosissa pysyen.

Ei noi rajat ihan noinkaan pienet ole. Triathlonin puolella on urheilijoita, jotka käyytävät lowcarb menetelmää ja syövät 100-200g/hh ja erittävät ketoaineita. Dan Plews esim on yksinäistä, jotka tuon puolesta puhuvat. Samoin Ben Greenfield,.joka itse kertoo pysyvänsä ketoosissa syömällä tuon 100-200g hh/pv

 

[beginner]

Ei, vaan, koska glukoosia on hankala varastoida tehokkaasti, se käytetään ensin pois, mikäli sitä on verenkierrossa ylenmäärin.

Se, että maksassa muut toiminnot siirretään syrjään, mikäli tarjolla on alkoholia poltettavaksi, ei tarkoita, että olisi suotavaa tarjota maksalle jatkuvasti alkoholia käsiteltäväksi.

Voihan sen tietty noinkin kääntää, että "haitallisimmat" aineet poltetaan ensimmäisenä pois kuleksimasta. Hiilari varastoituu rasvaksi toki huonommin kuin rasva.

Miksi ihmeessä kroppa hajoittaisi varastoja, jos veressä kiertää ylenmäärin pois käsiteltävää kamaa? Silloinhan sitä kierrossa olevaa tuupataan juuri sinne varastoon. Näkyy hyvin länsimaiden väestössä tänä päivänä.

Sanoin ravinto-, en varasto-.

 

[kappalainen]

Mielenkiintoista pohdintaa puolin ja toisin ruokavalion terveellisyydestä evoluution näkökulmasta.
Epäilen kuitenkin, voiko tuosta näkökulmasta katsottuna päätellä mikä on ihmiselle terveellisin makroravinteiden jakauma, siis pitäisikö jotain makroa syödä paljon tai jotain vähän vaiko kaikkia tasapuolisesti.

Ihmisen menestymisen kannalta oleellisinta näyttäisi olevan pikemminkin energian riittävyys, kuin jonkun tietyn makroravinteen saatavuus. Vaikkei nyt suoraan tuohon evoluutioon liitykkään, niin suurin hyppäys hyppäys ihmisen kehityksessä taitaa ajoittua maanviljelyksen aloittamiseen. Voidaanko siis päätellä että juuri runsas hiilareiden syönti johti ennennäkemättömään populaation lisääntymiseen ja kulttuurin kehittymiseen? Tuskinpa, kyllä kyse oli ravinnon riittävyydestä ylipäätään.

 

[tompo]

En kauheasti antaisi painoarvoa sille, että tunhansia vuosia sitten evoluutio on kehittänt tietynlaiseksi, koska silloin elettiin ehkä 30-vuotiaaksi, jos hyvin kävi.
Mutta aivojen kehittymisen ja eläinperäisenravinnon välillä on kyllä jonkinlainen yhteys. Koliini ja B12 vitamiini ja suotuisat rasvahapot on avainasemassa aivojen ja selkärangan kehittymisessä. Että aika huolissani olisin näistä vegaaniäideistä.. No meni vähän jo ohi aiheen.