Keskustelua tieteestä ja sen saavutuksista (historiasta ja tulevaisuudesta)

Heitän pallolla ikkunaan, ja siihen tulee särö.
Heitän pallolla kaksi kertaa lujempaa ikkunaan, ja se menee rikki, koska suhteellinen massa oli suurempi.
Eikös sillä tuota tarkoiteta? :D

Nyt sekoitat kineettisen energian massaan.

Se massan kasvu on niin mitätöntä valonnopeutta paljon pienemmillä nopeuksilla että siinä saa aika tarkasti saman tuloksen laskit sit klassisen mekaniikan(Newton) kaavoilla tai suhteellisuusteorian kaavoilla(Einstein).

-- Edit --

Tuossa vielä kaavat:

Klassinen mekaniikka:
401e15d606c0ac52b47e826b2eb5d299.png

Suhteellisuusteoria:
9faf0616ba038b5f9092944ec6a489b2.png
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Heitän pallolla ikkunaan, ja siihen tulee särö.
Heitän pallolla kaksi kertaa lujempaa ikkunaan, ja se menee rikki, koska suhteellinen massa oli suurempi.
Eikös sillä tuota tarkoiteta? :D

Ei, tuossa on kyse ihan liike-energiasta. Jos pallo taas kulkee lähes valonnopeutta, sen liike-energian laskemisessa täytyy ottaa huomioon sen massan kasvu.


Suhteellisuusteoriasta ja massasta puhuttaessa pitää ymmärtää että massaa on kahdenlaista, hidasta ja painavaa.

Painava massa; Kuinka paljon kappaleet vetävät toisiaan puoleensa.
Hidas massa; Kuinka vaikea kappaletta on kiihdyttää.

Kappaleen nopeuden lähestyessä valonnopeutta, nimenomaan sen hidas massa kasvaa.
 
Se massan kasvu on niin mitätöntä valonnopeutta paljon pienemmillä nopeuksilla

Entä jos pallon kierrosnopeus saa nousta teoriassa loputtoman korkeaksi?
Painava massa; Kuinka paljon kappaleet vetävät toisiaan puoleensa.
Hidas massa; Kuinka vaikea kappaletta on kiihdyttää.

Kappaleen nopeuden lähestyessä valonnopeutta, nimenomaan sen hidas massa kasvaa.
Eli itse asiassa pallon gravitaatio ei muuttuisi, mutta se olisi vaikeampi saada liikkeelle.
 
Entä jos pallon kierrosnopeus saa nousta teoriassa loputtoman korkeaksi?

Kierrosnopeus on suure millä kerrotaan montako kierrosta kappale pyörähtää tietyn aikamääreen sisällä akselinsa ympäri. Se ei vaikuta mitenkaan sen kappaleen massaan.
 
Jos nyt oikein käsitin, niin jos aamukahvittelijan näkökulmasta on kaksi päivää kulunut, niin maitopurkin näkökulmasta on kulunut vähemmän aikaa, riippuen sen nopeudesta kuinka paljon vähemmän. Eli kolmantena aamuna se olisi yhä juotavaa.
Okei, käänetään nuo aikamääreet toisin päin. Eli aamukahvittelijan näkökulmasta on kulunut viikko kun taas maitopurkin näkökulmasta kaksi päivää. Kuinka kauan on "oikesti" kulunt jos maapallo on pyörähtänyt 7 kertaa, ja onko maito juomakelpoista kun kahvittelija sitä 8. päivän aamuna kaataa mukiinsa.
Itseasiassa ei.

Maapallon pyörimisliike hidastuu kokoajan ja vuorokausi pitenee. Esimerkiksi n. 900 miljoonaa vuotta sitten maapallo pyörähti akselinsa ympäri n. 19-21 tunnissa.

-- Edit --

Ja siis jos seisot täysin samassa paikassa vaikka klo 02.00 ja otat suuntiman johonkin kaukaiseen tähteen, niin se tähti on sinusta katsoen samalla suunnalla n. 23 tunnin ja 56 minuutin päästä.

Juu, tämä on selvä mutta tuo on nyt karrikoitu esimerkki siitä, että aika määreenä on ihmisen keksimä asia. Karrikoidusti vuorokausi = maapallon pyörähdys = 24 h jne.

Tämän johdosta on vähän hölmöä esittää, että aika hidastuu/nopeutuu riipuen katselijan suhtautumisesta siihen. Eikös Vuorokausi ole about 24 tuntia vaikka lennetäiskin maapallon ympäri valonnopeudella. Esim. jos lähtisin nyt klo 10 lentämään maapalloa ympäri valonnopeudella ja olisin matkassa 12 tuntia, niin eikös takaisin tullessa kello olisi 22 ja kymppiuutiset käynnissä, huolimatta siitä että matka olisi mielestäni tuntunut vain 5 minuutilta. Enkös kuitenkin olisi tuon matkan aikana fyysisesti ikääntynyt sem 12 tuntia. Eli parran sänki olisi 12 tunnin sänki eikä 5 minuutin sänki.
 
Kierrosnopeus on suure millä kerrotaan montako kierrosta kappale pyörähtää tietyn aikamääreen sisällä akselinsa ympäri. Se ei vaikuta mitenkaan sen kappaleen massaan.

Eikö kierrosnopeus ole aika pitkälti sama asia kuin kappaleen nopeus yleensäkin? Mitä enemmän kierroksia, sitä enemmän liike-energiaa.
 
Tämän johdosta on vähän hölmöä esittää, että aika hidastuu/nopeutuu riipuen katselijan suhtautumisesta siihen. Eikös Vuorokausi ole about 24 tuntia vaikka lennetäiskin maapallon ympäri valonnopeudella. Esim. jos lähtisin nyt klo 10 lentämään maapalloa ympäri valonnopeudella ja olisin matkassa 12 tuntia, niin eikös takaisin tullessa kello olisi 22 ja kymppiuutiset käynnissä, huolimatta siitä että matka olisi mielestäni tuntunut vain 5 minuutilta. Enkös kuitenkin olisi tuon matkan aikana fyysisesti ikääntynyt sem 12 tuntia. Eli parran sänki olisi 12 tunnin sänki eikä 5 minuutin sänki.

Et olisi ikääntynyt kuin sen kokemasi 5min. Tästä juuri on kysymys.

Okei, käänetään nuo aikamääreet toisin päin. Eli aamukahvittelijan näkökulmasta on kulunut viikko kun taas maitopurkin näkökulmasta kaksi päivää. Kuinka kauan on "oikesti" kulunt jos maapallo on pyörähtänyt 7 kertaa, ja onko maito juomakelpoista kun kahvittelija sitä 8. päivän aamuna kaataa mukiinsa.

Maapallolla on kulunut 7 päivää. Maito on juomakelpoista koska se on vanhentunut vain 2 päivää.
 
Eikös Vuorokausi ole about 24 tuntia vaikka lennetäiskin maapallon ympäri valonnopeudella. Esim. jos lähtisin nyt klo 10 lentämään maapalloa ympäri valonnopeudella ja olisin matkassa 12 tuntia, niin eikös takaisin tullessa kello olisi 22 ja kymppiuutiset käynnissä, huolimatta siitä että matka olisi mielestäni tuntunut vain 5 minuutilta. Enkös kuitenkin olisi tuon matkan aikana fyysisesti ikääntynyt sem 12 tuntia. Eli parran sänki olisi 12 tunnin sänki eikä 5 minuutin sänki.

Vuorokausi maapallon pinnalla olevalle havaitsijalle on se n. 24h. Mutta vastaavasti lähes valonnopeutta lentävälle se aika on huomattavasti lyhyempi.

Eikö kierrosnopeus ole aika pitkälti sama asia kuin kappaleen nopeus yleensäkin? Mitä enemmän kierroksia, sitä enemmän liike-energiaa.

Ei, kappaleella voi olla korkea kierrosnopeus. Se ei muuta sen massaa mitenkään, eikä se vaikuta tyhjiössä mitenkään sen liike-energiaan.
 
eikä se vaikuta tyhjiössä mitenkään sen liike-energiaan.

Jos tarkastellaan sitä kappaletta osina, niin sen eri osilla on oltava liike-energiaa koska ne liikkuvat koko ajan pyöriessään keskipisteen ympäri. Silloin pyörivän kappaleen liike-energian pitäisi olla sama kuin sen sisältämien osien liike-energian summa. Näin sanoo ainakin mun logiikka, en tiedä sitten mitä oon missannut.
 
Jos tarkastellaan sitä kappaletta osina, niin sen eri osilla on oltava liike-energiaa koska ne liikkuvat koko ajan pyöriessään keskipisteen ympäri. Silloin pyörivän kappaleen liike-energian pitäisi olla sama kuin sen sisältämien osien liike-energian summa. Näin sanoo ainakin mun logiikka, en tiedä sitten mitä oon missannut.

Mutta sen paikallaan pyörivän systeemin osalla on liike-energiaa. Mut sillä koko systeemillä ei ole.
 
Et olisi ikääntynyt kuin sen kokemasi 5min. Tästä juuri on kysymys.



Maapallolla on kulunut 7 päivää. Maito on juomakelpoista koska se on vanhentunut vain 2 päivää.
En usko biologinen ikääntyminen olisi riippuvaista matemaattisesta teoriasta. Onko tätä todistettu empiirisesti?
 
En usko biologinen ikääntyminen olisi riippuvaista matemaattisesta teoriasta. Onko tätä todistettu empiirisesti?

Ei tässä ole kysymys matematiikasta.

Tämä on todistettu moneen kertaan:
esim. gps satelliitissa kello kulkee hitaammin kuin maan päällä. Jos tätä ei otettaisi huomioon, ei navigointi onnistuisi.

EDIT: Myönnettäköön, en tiedä kulkeeko aika hitaammin vai nopeammin gps satelliitissa; Se on kuitenkin kauempana maapallon massasta. Tämä saisi aikaan sen, että siellä aika kulkisi nopeammin kuin maan pinnalla.
 
En usko biologinen ikääntyminen olisi riippuvaista matemaattisesta teoriasta. Onko tätä todistettu empiirisesti?

Atomeilla on todistettu. Esim. maitopurkin kiihdyttäminen lähes valonnopeuteen vaatisi jo niin paljon energiaa, ettei maitopurkilla olisi mitään järkeä tuollaista testata.

-- Edit --

Piti ihan laskea paljonko energiaa tarvitaan sen maitopurkin kiihdyttämiseen esim. 99% valonnopeudesta.

~0.547 triljoonaa joulea tai sähköenergiana 151.9 miljardia kWh

-- Edit 2 --

Ja tuo on siis sen payloadin, eli tässä tapauksessa maitopurkin vaatima energia. Todellisuudessa tuo luku olisi vielä aivan järkyttävän paljon isompi koska jostainhan sen voimankin olisi tultava joka antaa sille kappaleelle sen kiihtyvyyden. Esim. raketti tai joku muu mikä nostaisi sen koko systeemin massaa huomattavasti suuremmaksi kuin se maitotölkin paino.
 
En usko biologinen ikääntyminen olisi riippuvaista matemaattisesta teoriasta. Onko tätä todistettu empiirisesti?
Kyl se on just niin. Biologinen ikääntyminen on suhteessa aikaan, mutta kun aika on suhteellista. Ei ole kyse vain ajasta numeroina vaan ihan oikeasta ajan kulumisesta.

Sekoitetaan sun päätä lisää. Jos liikut tästä paikasta yhden valovuoden päähän valon nopeudella, niin miten kauan olet matkalla? No maasta katsoen yhden vuoden ja itse tunnet olevasi perillä samalla hetkellä kuin lähdit. Kaikki maassa vanhenevat vuoden, sinä et hetkeäkään. Olet matkustanut tulevaisuuteen.
 
Tiedetopicissa kun ollaa, heittäkääpäs jokaisen fysiikasta kiinnostuneen peruseepoksia, mitkä pitäisi lukea? :D
Fysiikka on aina kiinnostanut, mutta koulutus tuli hankittua kuitenkin elektroniikan parissa, joten pohjalla ei ole kuin AMK-fysiikan opinnot.
Jotain "kevyttä" tekemistä vapaa-ajalle on aina hyvä olla. :)
 
Tiedetopicissa kun ollaa, heittäkääpäs jokaisen fysiikasta kiinnostuneen peruseepoksia, mitkä pitäisi lukea? :D
Fysiikka on aina kiinnostanut, mutta koulutus tuli hankittua kuitenkin elektroniikan parissa, joten pohjalla ei ole kuin AMK-fysiikan opinnot.
Jotain "kevyttä" tekemistä vapaa-ajalle on aina hyvä olla. :)

Jos sulla AMK fysiikka on pohjalla niin esim. Hawkingin Ajan lyhyt historia on ihan mielenkiintoista luettavaa ja varmasti ihan helposti ymmärrettäviä juttuja. Ei tosin välttämättä mikään peruseepos mut mielenkiintoinen :)

Eikä toi nyt niin vaikeaa lueattavaa muillekaan ole kun aika hyvin se kansantajuistaa muutenkin noi asiat tuossa kirjassa.
 
En usko biologinen ikääntyminen olisi riippuvaista matemaattisesta teoriasta. Onko tätä todistettu empiirisesti?
Kyllä se on. Matematiikka kuvaa fysiikassa todellisuutta. Kehosi reaktiot johtuu atomien toiminnasta. Kun ne hidastuu biologinen vanheminen hidastuu myös.

Mutta tätä et välttämättä usko, että näin on. Voit kokeilla asiaa laittamalla ruokaa lämpimään ja kylmään. Reaktiot tapahtuu lämpimässä nopeammin. Atomit liikkuvat nopeammin. Mitä tapahtuu vanhenemiselle?
 
Tuo aikajuttu on mielenkiintoinen. Selittäkääs sillai, että maalaisjärjellä sen ymmärtää. Mä kun olen luullut, että aika on ihmisen keksimä matemaattinen määre. Ei kai tuollainen matemaattinen määre muutu jos sitä liikuttaa nopeampaa. Eikös nämä empiiriset testit ole vähän sama kuin pistäisi metrin mittaisen kappaleem liikkumaan nopeaa ja sit sanoa, että metri piteni/lyheni. Itse kappale voi muuttaa kyllä muotoaan mutta ei kai se metrin määre mihinkään muutu. Metri mittayksikkönä on metri vaikka voissa paistaisi. Eikös sekuntikin ole sekunti, eli jostakin maan pyörimisestä, johdettu määre vaikka kello satelliittiin kiinnitettynä jätättäisikin?

Jps ihminen laitettaisiin kulkemaan valon nopeutta niin eikö ihmisen solut vanhenisi, hiukset kasvaisi ja elämä loppuisi siinä about 80 vuoden kuluttua. Pysyiskö vauva vauvana ikuisesti?

Vai onko tämä ajan ja nopeuden suhde jokin teoreettinen laskelma, jota ei pysty kuitenkaan empiirisesti havaitsemaan. Jos satelliittiin laitetaan maitopurkki, jonka viimeinen käyttöpäivä on vaikkapa huomenna, niin piteneekö tuo käyttöpäivä meidän maasta katselijoiden näkökulmasta?

Joku kansantajuinen kirja suhteellisuusteoriasta olisi sinulle ehkä hyvää luettavaa. Kyse on suhteellisuudesta.
Sinulle sekunti on aina sekunti. Et voi kokea tilannetta, jossa sinun kokema sekunti venyisi esimerkiksi minuutiksi. Mutta jos havaitset sinun suhteen liikkuvaa (lähellä valonnopeutta) henkilöä/kohdetta, niin huomaat hänen aikansa hidastuneen. Sama koskee siihen metrin mittaan. Sinä koet mitan aina metrinä ja piste, mutta liikkuvan kohteen metri voi olla vähän vähemmän.

Eli kyllä se perustuu fysiikan teoriaan(suhteellisuusteoriaan) jota kuvataan matematiikan kielellä.
 
Jos lentelis lentsikalla valonnopeutta tai liki valonnopeutta(??) samalla katsoen alas, niin pystyisikö sen omin silmin havainnoimaan, että maan pinnalla kaikki menee pikakelauksella? Omaa vauhtia säätelemällä voisi sitten välillä "hidastaa" muiden menoa?
 
Jos lentelis lentsikalla valonnopeutta tai liki valonnopeutta(??) samalla katsoen alas, niin pystyisikö sen omin silmin havainnoimaan, että maan pinnalla kaikki menee pikakelauksella? Omaa vauhtia säätelemällä voisi sitten välillä "hidastaa" muiden menoa?

Maisemat vilisis semmosta vauhtia et siinä ei paljoo yksityiskohtia kerkeis nähdä :D

-- Edit --

Ihmissilmä erottaa jonkun 60-70 "freimiä" sekunnissa, riippuen valon määrästä. Eli sillä valonnopeudella liikuttaeussa siinä tulis freimin väliin aina ~42827,5km, jo nähtäis se 70 freimii sekunnissa.

-- Edit 2 --

Eli siis melkein 4 kertaa maapallon ympärysmitta sekunnissa.
 
Back
Ylös Bottom