Kauppakorkeaan 2012

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja earth
  • Aloitettu Aloitettu
Joo unohtu mainita se liiketoiminnan tuloksellisuus vs markkinoinni tuloksellisuus taulukko. En itse siihenkaan kajoa.

Itse ajattelisin, että kannattaa katsoa näistä merkittävät erot. Esim. Riista -, metsä -, kala -& maateollisuuden markkinoinnin SEKÄ liiketoimininnan tuloksellisuus heikentyi merkittävästi 2010 vuoteen tultaessa, ympäristönhuolto & koulutus nousi kummassakin jne. Eli opetella mitkä toimialat poikkesi valtavirrasta, ei mene kauaa, itsehän piirsin näitä poikkeusliiketoimintoja kuvaavat kuvat ja asettelin ne niihin ns. poikkeustoimintoihin. :D
Jos kukaan mitään tajusi, luoja miten on pää aina sekasin näistä listojen opettelu sessioista.. itse olen sillä ajatuksella että suurin osa kysymyksistä perustuisi noihin kuvioihin ja kaavioihin, joten niihin olen piirtelemällä ja ulkoa opettelemalla eniten energiaa tuhlannut.

Tuon kirjan perusteella ihmettelen miten kukaan haluaa ikinä lukea markkinointia, ihme liibalaabaa ja ilman mitään varsinaista pointtia ja asioita sotkettu ja selitetty typerästi. En itse vieläkään tajua että onko markkinoinnin tuloksellisuus ja vaikuttavuus sama vai eri asia kun ne on ihan sekavasti tuolla kaikessa..
Jos tämän päivän avautumiset ois sitten tässä ja kiltisti takaisin taulukoiden pariin..
Edit. Eikun tajusinpas, tuloksellisuus on vaikuttavuuden osa! Hmmm kannattaa ehkä taas miettiä vähän ennen kun kirjottaa..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ite oon kyl opetellut noi kaikki haasteet, kilpailukeinot yms panostus taulukot ihan prosentin tarkkuudel :D Toivottavasti on jotain hyotya..
 
Jotain hyvääkin progressia havaittavissa tässä taulukkosuossa rämpimisessä nimittäin matikka on alkanut oikeesti sujumaan. Toi kirja on vaa nii paska et siitä ei helpolla opi mitää. Vaatii vähä aikaa. Onneks lukion pitkä matikka on about hallus mulla.

Itekin ihmettelen sitä et miten joku vois millään tykätä markkinoinnist. Jos johoki kouluu pääsen sisää nii kyseiseen aineeseen en oo vapaaehtosesti koskemassa ees pitkällä kepillä näitten kauhukokemusten jälkee. Pelottaa ajatus et ens vuonna joutus hakee uudestaa ja lukee samaa kirjaa nii eiköhän se kannata nyt heti osata tarpeeks hyvin... Ois kuitenkin jotenkin eeppistä jos taulukoist ei kysyttäskää yhtää mitää :D
 
Ite oon kyl opetellut noi kaikki haasteet, kilpailukeinot yms panostus taulukot ihan prosentin tarkkuudel :D Toivottavasti on jotain hyotya..

Kilpailukeinot prosentin tarkkuudella? Korjaa, jos olen väärässä, mutta mun muistaakseni siinä ei edes ole prosentteja (toiminnallinen tehokkuus, kokenut/koulutettu henkilökunta, maine toimialan sisällä... yms.)? Vai opettelitko ne paskapalkit? :D
 
Itekin ihmettelen sitä et miten joku vois millään tykätä markkinoinnist. Jos johoki kouluu pääsen sisää nii kyseiseen aineeseen en oo vapaaehtosesti koskemassa ees pitkällä kepillä näitten kauhukokemusten jälkee.
Humanisteille, kuten minulle sopii. Itse ajattelen ainevalinnan puhtaasti sen kautta mihin hommiin isona haluan. Markkinointityössä pääsee suunnittelemaan ja pohtimaan yrityksen mainontaa, imagoa, viestintää yms. ja käyttämään myös omia myyntimiehen taitoja ;) Markkinoinnissa ei ole yksiä totuuksia, ei staattisia kaavoja, ei pikkutarkkaa näpertelyä, josta ei ainakaan allekirjoittanut perusta ollenkaan (laskentatoimi). Mutta hyvähän se on, että myös näitä pikkutarkkoja ihmisiä on olemassa, jonkunhan nekin hommat on hoidettava.

Haluaisin myös tietää, että miten listojen opetteleminen eroaa kaavojen opettelusta? Molemmissa täytyy tehdä toistoja älytön määrä että jää päähän, molempien osalta voi "päätellä" osan, mutta oikea osaaminen vaatii raakaa työtä. Muutenkin koominen ajatus, että markkinointi on pelkkää ulkoaopettelua, mutta laskentatoimesta selviää syvällisellä pohtimisella ja ymmärtämisellä :D :D :D
 
Humanisteille, kuten minulle sopii. Itse ajattelen ainevalinnan puhtaasti sen kautta mihin hommiin isona haluan. Markkinointityössä pääsee suunnittelemaan ja pohtimaan yrityksen mainontaa, imagoa, viestintää yms. ja käyttämään myös omia myyntimiehen taitoja ;) Markkinoinnissa ei ole yksiä totuuksia, ei staattisia kaavoja, ei pikkutarkkaa näpertelyä, josta ei ainakaan allekirjoittanut perusta ollenkaan (laskentatoimi). Mutta hyvähän se on, että myös näitä pikkutarkkoja ihmisiä on olemassa, jonkunhan nekin hommat on hoidettava.

Haluaisin myös tietää, että miten listojen opetteleminen eroaa kaavojen opettelusta? Molemmissa täytyy tehdä toistoja älytön määrä että jää päähän, molempien osalta voi "päätellä" osan, mutta oikea osaaminen vaatii raakaa työtä. Muutenkin koominen ajatus, että markkinointi on pelkkää ulkoaopettelua, mutta laskentatoimesta selviää syvällisellä pohtimisella ja ymmärtämisellä :D :D :D

Kyllä laskentatoimessa on sentään hyötyä jonkun tasoisesta ymmärtämisestä, mutta markkinoinnissa ei ollenkaan. Muutenkin kaavojen opettelu on paljon helpompaa ja mielekkäämpää, koska niissä pääsee tiettyyn lopputulokseen ja tietää että niillä saadaan joku merkityksellinen luku selvietettyä. Toisin on markkinoinnin taulukoiden luvut joihin todennäköisesti joku Insinööri Rane on vain arvannut, että liiketoiminnan tuloksellisuus näyttää hyvältä. Itsekkään en oikein pidä markkinoinnista, koska tuollaista alaa ei voi opettaa, vaan esimerkiksi hyväksi myyntimieheksi tullaan oman luovuuden ja muiden kykyjen kautta. Sama johtamisen kanssa.

Edit. Olen pahoillani jos murran nyt täysin jonkun inohimoisen markkinoinnin opiskelijan, mutta oli pakko kirjoittaa mielipide tähän väliin :D
 
Kyllä laskentatoimessa on sentään hyötyä jonkun tasoisesta ymmärtämisestä, mutta markkinoinnissa ei ollenkaan.
Kuten? Mitä ymmärtämistä jossain tuloslaskelman ja taseen erien esittämisrjäjestyksessä tai kaavojen opettelussa on? Markkinoinnissa edellytetään sen sijaan lukemisen ymmärtämistä, ja jos ymmärtää Tikkasen sanoman (ei pitäisi jäädä kenellekkään epäselväksi), niin monet listat pystyy päättelemään melko pitkälti. Eikä mulla ole mitään tarvetta dissata laskentatoimesta kiinnostuneita, kyllähän munkin kaveripiirissä on synnynnäisiä laskentaekonomeja :D

Vielä tohon "Itsekkään en oikein pidä markkinoinnista, koska tuollaista alaa ei voi opettaa, vaan esimerkiksi hyväksi myyntimieheksi tullaan oman luovuuden ja muiden kykyjen kautta", niin kyllä todellakin on hyötyä aineen opiskelusta ihan käytännön myyntityönkin kannalta. Mitä olen opiskelijoilta kuullut niin kouluun saattaa lähteä jo ihan hyvänäkin myyntimiehenä, mutta kun valmistuu, niin on jo aivan eri tasolla. Aivan sama asia kun minä sanoisin, että matematiikan opiskelusta ei ole hyötyä, koska laskemaan ei opi muuta kuin laskemalla.
 
Käytännön myyntityötä ei kyllä tasan tarkkaan opita yhdelläkään koulun penkillä.

T: Yritysmyyntiä päällikkötasolla tekevä, joka on nähnyt useita korkeakoulusta valmistuneita, jotka ovat kaikki todenneet että käytännön myynnissä se koulutus ei näy tasan mitenkään. Myymään ei muuten tasan tarkkaan opi kuin myymällä. Paitsi että siihen täytyy olla olemassa tietyt valmiudet (eikä niitä voi opettaa tai opetella), kenestä tahansa ei voi tulla hyvää myyjää. Yritysmyynnissä kauppoja ei tehdä samalla tavalla kuin autokaupassa tai myymällä puhelimia kaupassa. Ei todellakaan.


edit. Katsokaas kun se asiakas ei tiedä onko teillä koulutusta, ja jos on niin minkälaista. Se ei näy asiakkaalle yhtään mitenkään, eikä se asiakasta myöskään kiinnosta. Ja asiakkaan kanssa ne kaupat tehdään. Kaikki muu on sivuseikkaa. Se koulutus ei myöskään tuo lisää pelimerkkejä esimerkiksi käyntien buukkaamiseen tai myyntiprosessin muihin osa-alueisiin.


Ainoa asia mistä tietysti hyötyy, on ylipäätään liiketalouden ja taloushallinnon perusteiden osaaminen. Mutta ne voi kyllä opetella muutenkin kuin istumalla 5v kauppakorkeassa. Jos haluaa puhtaasti myyntitykiksi, on mun mielestä ajan haaskausta istua 5 vuotta koulussa. Jos haluaa markkinointiin tai muualle, asia on tietysti eri. Tai jos haluaa tekniseksi myyjäksi, mutta silloinkin oikeampi osoite olisi DI-paprut.


Tarkoitus ei missään nimessä ole vähätellä KTM-koulutusta, vaan lähinnä tuoda se seikka ilmi, että myyntitykkinä niillä ei juurikaan tee mitään. Voi olla karu todeta moisen koulun jälkeen että eipä tästä nyt ollutkaan mitään hyötyä.

Ja tämä ei perustu mihinkään kuulopuheisiin vaan ihan käytännön kokemukseen.
 
Ite oon kyl opetellut noi kaikki haasteet, kilpailukeinot yms panostus taulukot ihan prosentin tarkkuudel :D Toivottavasti on jotain hyotya..

No siis opettelin yleisimmin käytetyt tuloksellisuuden mittarit prosenttilukuineen, sit opettelin ne haasteet mittaamiselle prosentteineen.. Saa nähdä oliko mitään hyötyä. Sit myös miten tuotekehitys ja markkinointi eroo ja myynti ja markkinointi prosentteineen.

ps. Faijaa lainaten ''kun markkinointi miehellä ajatus loppuu niin suu käy edelleen.'' :D Kuvaa hyvin tikkasen kirjaa. Väkisin venytetty 120 sivuseks ja siltikin saatiin vaa 120 sivuu materiaalii josta lähes neljäsosa kuvia ja turhia prosentti paskoja.
 
Katsoin äsken millainen se paljon puhuttu vuoden 2010 markkinoinnin osuus oli, eikä siinä onneksi kysytty mitään prosenttilukuja tms. Tuli vähän helpottunut olo, mutta parasta mennä opettelemaan ne ainakiin niin että osaa sanoa mikä on suurin, mikä kasvanut eniten ja mikä laskenut:whip:
 
Heh, ehkä tässä on havaittavissa juuri tää suomalaisten aliarvostus markkinointia kohtaan, mistä kirjassa muutamaan otteeseen puhutaan ;)

Mutta siis niin, olen myös sitä mieltä, että kaikkien osa-alueiden osaajia tarvitaan, toinen tykkää enemmän markkinoinnista ja toinen laskentatoimesta. Itse en kirjojen perusteella tykkää ed. mainituista kummastakaan, mutta johtaminen ja kansantalous on tällä hetkellä suosikkejani. Ja luulenpa, että se johtuu ihan puhtaasti kirjoista ja siitä, miten ne on kirjoitetttu. Oma mielenkiinto asiaa kohtaan toki vaikuttaa asiaan myös, mutta kauhean harva hakija mielestäni valittaa kansantaloudesta ja johtamisesta suhteessa siihen kuinka paljon valitetaan kolmesta muusta aineesta. (Toki kansis + hallintokin vaatii asioiden kytkemistä toisiinsa ja ymmärrystä ja tarkkaa lukemista, mutta mielestäni olen saanut paljon enemmän irti kt:sta ja johtamisesta kuin esim. markkinoinnista, vaikka noita kolmea olen lukenut suunnilleen saman verran.) Hentunen taisi jossain onnistujan oppaassa tms. sanoa, että tosiasiassa markkinointi on paljon käytännönläheisempää ja kiinnostavampaa kuin kirja antaa ymmärtää, mutten ole toistaiseksi vakuuttunut asiasta.

Ja markkinointia tosiaan tarvitaan, siitä olen kirjantekijöiden kanssa yhtä mieltä. Olen kuitenkin yhdeltä tutulta kuullut, että esim. Briteissä markkinoinnin opiskelu eroaa Suomessa opiskelusta mm. käytännönläheisyydessä (porukka ei istu luennoilla vaan tekee niitä markkinointijuttuja), mutta Suomessa kauheasti tankataan markkinoinnin kirjoja ja tutkimuksia, joilla ei välttämättä ole mitään käytännön tekemistä markkinoinnin kanssa. (En tunne markkinoinnin opiskelijoita, enkä tiedä Suomen markkinoinnin opiskelusta. Jos on eri kokemuksia niin saa valaista :P) Jollakin alalla voi myös toimia ihan joku muu juttu markkinoinnissa kuin toisella, mitä ei kirjoissa opeteta tms. Joten kai täällä tarvittaisiin jotenkin erilaista suhtautumista myös markkinoinnin opetukseen varsinaisen markkinoinnin lisäksi. (Faktietoa ei asiasta ole muutakun kuulopuhe tutun tutulta, mutta voisi kuvitella tuon Stratmark II-kirjankin perusteella, että Briteissä markkinoidaan paremmin ? :D )

Itselläni markkinoinnin kokemus rajoittuu kaikenlaisten pienimuotoisten myyntikampanjoiden suunnitteluun + mainossähköposteihin tms. (+ tuohon pääsykoekirjaan), markkinointiviestinnästä en tiedä juuri mitään ja muutaman markkinoinnin kurssin olen toisella alalla opiskeluissa käynyt, mutta aina se tuntuu yhtä typerältä ja vaikealta. :D Näinollen olen päätynyt siihen lopputulokseen, etten itse rupea opiskelemaan markkinointia sen suuremmin, jätän asian siitä kiinnostuneille ja sen osaaville, vaikka toki varmaan kaikessa työssä jonkinlaisia perustaitoja markkinoinnista tarvitsee. (Viestintätaidot oli jossain kyselyssä mainittu valmistuneiden ekonomien suurimmaksi puutteeksi, joten kai sekin kertoo jotain...)

Lopetan aina viestini johonkin lauseeseen että olipa typerää tai palaanpa kirjojen pariin... Nyt en sano sitä, vaikka ajatuksena olisi tarkoitus vähän matikkaa ja laskentatoimea katsella, tosin 3h yöunilla ei ehkä kannata hirveesti energiaa niihin kuluttaa kun ei kuitenkaan mitään opi :P
 
Ja markkinointia tosiaan tarvitaan, siitä olen kirjantekijöiden kanssa yhtä mieltä. Olen kuitenkin yhdeltä tutulta kuullut, että esim. Briteissä markkinoinnin opiskelu eroaa Suomessa opiskelusta mm. käytännönläheisyydessä (porukka ei istu luennoilla vaan tekee niitä markkinointijuttuja), mutta Suomessa kauheasti tankataan markkinoinnin kirjoja ja tutkimuksia, joilla ei välttämättä ole mitään käytännön tekemistä markkinoinnin kanssa. (En tunne markkinoinnin opiskelijoita, enkä tiedä Suomen markkinoinnin opiskelusta. Jos on eri kokemuksia niin saa valaista :P) Jollakin alalla voi myös toimia ihan joku muu juttu markkinoinnissa kuin toisella, mitä ei kirjoissa opeteta tms. Joten kai täällä tarvittaisiin jotenkin erilaista suhtautumista myös markkinoinnin opetukseen varsinaisen markkinoinnin lisäksi. (Faktietoa ei asiasta ole muutakun kuulopuhe tutun tutulta, mutta voisi kuvitella tuon Stratmark II-kirjankin perusteella, että Briteissä markkinoidaan paremmin ? :D )

Pelkkaa markkinointitutkintoa pidetaan taalla lahinna vitsina. Useimmat business tutkinnot sisaltavat pari markkinoinnin kurssia (joita voi halutessaan valita lisaa), mutta paaasiassa se nahdaan aineena jota voi opettaa vain rajallisen maaran, minka jalkeen tyokokemus valmistaa markkinoinnin ammattilaisen. Itse opiskelen yliopistossa minka business school on maan parhaita eika meilla edes tarjota markkinointiin keskittyvaa tutkintoa. Management loytyy, mutta se kattaakin jo todella laajan ainevalikoiman mista pakollista markkinointia on muistaakseni yksi kurssi.

Henkilokohtaisesti en ymmarra miten kukaan voi opiskella markkinointia vuotta kauempaa. Itse tein pikkukurssin (1 term) nimelta Markets, Marketing and Strategy ekana vuonna ja tana vuonna teen ison kurssin (2 terms) nimelta Marketing Analysis. Noissa on kamalan paljon overlappia koska niita oikeasti tarkeita, yliopistolla opetettavia asioita ei yksinkertaisesti ole paljon. Tietty aina voi lukea teorioita jne., mutta taalla tosiaan yritetaan pitaa markkinointi kaytannonlaheisena. Kurssityona talle isolle kurssille tehtiin 3000 sanan case study missa valittiin itse yritys ja kirjoitettiin sen business environmentista seka analysoitiin miten ymparisto vaikuttaa yrityksen kasvuun. Taman lisaksi on 3h koe, missa kirjoitetaan 3 esseeta ja kysymykset ovat vahan teoreettisempia mutta helppoja (esimerkkikysymys viime vuoden kokeesta: "Marketing is really selling things to people that don't need them". Critically evaluate this statement.)

En kiella markkinoinnin tarkeytta, mutta paaainetta valitessa kannattaa miettia mista on oikeasti hyotya tulevaisuudessa.
 
^Markkinoinnista työllistyy hyvin. Markkinointi kuitenkin erittäin tärkeä osa jokaisen yrityksen toimintaa.

On, mutta sita voi myos miettia etta miten paljon sita oppii koulussa vrt. esim. tyoharjoittelussa. Jos koko tutkinto on markkinointia, onko se oikeasti paljon hyodyllisempi tyoelamassa kuin esim. management missa markkinointia enemman tai vahemman valinnoista riippuen? Jalkimmainen kun tuo enemman myos joustavuutta tyonhakuun.

Edit. Cambridge, Oxford ja LSE eivat myoskaan tarjoa markkinointia kuin pienena osana tutkintoja. Ns. paaaineena sita ei saa missaan naista johtavista oppilaitoksista.
 
On, mutta sita voi myos miettia etta miten paljon sita oppii koulussa vrt. esim. tyoharjoittelussa. Jos koko tutkinto on markkinointia, onko se oikeasti paljon hyodyllisempi tyoelamassa kuin esim. management missa markkinointia enemman tai vahemman valinnoista riippuen? Jalkimmainen kun tuo enemman myos joustavuutta tyonhakuun.

Edit. Cambridge, Oxford ja LSE eivat myoskaan tarjoa markkinointia kuin pienena osana tutkintoja. Ns. paaaineena sita ei saa missaan naista johtavista oppilaitoksista.

Ei noihin tutkintonimikkeisiin pidä niin kamalasti fiksautua. Markkinoinnilla on ainakin Suomessa paljon yhteistä muiden kauppatieteiden tutkintojen kanssa, lähinnä vaan suuntaavat erilaisiin ammatteihin. Saattaa olla työpajana vaikka hyvinkin laajamittainen yrityksen toiminnansuunnittelu, jossa tutustutaan myös juridiikkaan. Voihan Helsingissäkin lukea vaikka estetiikkaa pääaineena, mutta käytännössä luetaan melko lailla muuta filosofista aineistoa.
 
avautuminen

Samaa mieltä myyntityöstä. Myyntihommia sivusta seuranneena ja omat hommat siihen läheisesti liittyen, olen samaa mieltä, että hyväksi myyjäksi joko synnytään tai opitaan siellä kentällä. Toki koulutus ei mitään ihan turhaa ole markkinointia ja myyntiä koskien, mutta ei kukaan opi tekemään jotain tuotetta tai palvelua asiakkaalle kiinnostavaksi koulun penkillä. On hyvä olla jokin käsitys, mitä myy, mutta enemmän mielestäni ratkaisee se, että osaa pelata oikein sen tilanteen, kun myy.

Itse myös kauppikseen menevänä olen ihan luottavainen, että koulutus tarjoaa hyvän pohjan, mutta en todellakaan tuudittaudu siihen, että papereiden ollessa kädessä maailma on polvillaan edessäni. Oma pääaine tosin enemmän sellainen, että ne asiat on vain luetteva ja opittava. :)
 
Itse olen tehnyt myyntityötä viisi vuotta ja opiskelin Aallossa kandivaiheen pääaineena markkinointi. Vaihdoin maisterivaiheessa laskentatoimen puolelle ja syy siihen pohjautuu pitkälti aikaisemmissa viesteissä esitettyihin kritiikkeihin. Sen tosin voin lisätä, että myyntiä ja markkinointia voi kyllä opetella luokkahuoneessa ja kirjoja lukemalla. Itse asiassa se monesti on edellytys alalla pärjäämiselle. Ei jokaisen tarvitse keksiä pyörää uudelleen eikä yrityksillä edes ole varaa menettää niin suurta kasaa liidejä, että jokainen aloittelija tekisi kaikki olemassa olevat virheet ennen kuin oppii, mitä kaupan saamiseksi vaaditaan. Tärkeää kuitenkin on, että uudet ideat, on ne saatu sitten kirjoista tai luennolta, pystytään viemään mahdollisimman pian käytäntöön ja harjoittamaan ne selkärangasta tuleviksi taidoiksi. Pelkästään kirjoja lukemalla ei kuitenkaan kenestäkään myyntitykkiä saada kuten ei mustan vyön karatemestaritkaan synny kirjekursseja käymällä.

Mitä tulee yliopiston markkinointiopintoihin, niin voin kyllä pettymyksen karaisemalla äänellä todeta, että ikävä kyllä kurssit ovat lähes täysin hevon kikiä. Oikeastaan suurin osa opiskelusta menee arkipäiväisistä asioista väännettyjen abstraktion abstaktion abstraktion ymmärtämiseen ja niiden ympärille rakennetun epämääräisen käsitekartaston ulkoaopetteluun. Asiat on tehty itsearvoisesti yliteoreettiseksi ja punainen lanka kurssien välillä puuttuu. Käytännön hyöty on pyöreä nolla. Itse valitsin markkinoinnin aikoinaan pääaineeksi, koska olen työn kautta päässyt niin laadukkaisiin myyntikoulutuksiin, että ottamalla niiden opeista vaarin aikoinaan tuplasin tulotasoni muutamassa kuukaudessa. Kuvittelin saavani vähintään samantasoista opetusta yliopistossa, mutta toisin kävi. Se on sinällään sääli, sillä markkinointi laajana käsitteenä on kuitenkin koko bisneksen sydän ja kaikki muu taloushallinnosta logistiikkaan on enemmän tai vähemmän markkinoinnin tukitoimintoja. Jos professoreilla olisi vähääkään käytännön tietotaitoa annettavana opiskelijoille, niin aiheen ympärille saisi kyllä rakennettua äärimmäisen tiukan opintokokonaisuuden, joka olisi kaukana siitä käsienheiluttelusta, jota se valitettavasti tänä päivänä on.
 
ite oon kyllä niin pulassa jos tulee 2001 ja 2002 kokeiden tyyppinen matematiikan osuus. Laskeminen sujuu mutta, teoriaa en osaa ollenkaan
 
Back
Ylös Bottom