Kauppakorkeaan 2008

Huomaan että oli tosi hyvä idea ehdottaa tota opiskelupaikkakuntien plussia ja miinuksia..

nyt vielä Joensuu, ja Lappeenranta anyone?

Ainaki Janne 22 oli Lappeenrannan kauppiksessa pakkikselta? jos en iha väärin muista..

Lappeenranta tulee mulla olemaan ykkönen tai kakkonen, mä päätän vapun tienoilla mihin haen. Tampereelle en hae rahoituksen puutteen takia, Vaasa ei tuu mahtumaan listaan, koska kakkos tai kolmosvaihtoehdoksi tulee joensuu, helpomman pääsyn takia, Turkuun en taida viitsiä lähteä pääsykokeisiin, tulee nii helvetisti ajokilsoja, eikä paikkakunta nappaa yhtää, HSE:lle haen ehkä, jos tuntuu siltä että on hyvin realistiset mahdollisuudet päästä, jos sujuu valmennuskurssin aikana hyvin, ja jos on sellanen tuntuma että pystyy saamaan tarpeeksi pisteitä kokeesta.

90%todennäkösyydellä lappeenranta tulee kuitenkin ykköskohteeksi, HSE:lle pistän sen 10%..

Lappeenrannan plussia on ainakin hienot yhteydet naapurimaahan, ei tarvi paljoa autovalinnoissa bensankulutusta seurailla, saa ostaa nuuskaa läheltä ja käydä itse sitä hakemassa halvalla, ei tarvitse käydä alkossa koskaan..

Voisko joku valottaa sitä, että voiko Tutan ottaa sivuaineeksi, ja onko mitenkää mahdollista perusopinnot tutalla suorittamalla hankkia ennenpitkää myös opinto-oikeus DI-puolelle, kiinnostaisi aika kovasti suorittaa KTM ja DI, jos vaa riittää suinkin äly siihin.

Ei kyllä mitenkään nimittäin ehdi kunnolla panostaa kahteen vaativaan pääsykokeeseen, vaikka mun fysiikka oli lukiossa varsin vahva, 10 kurssia keskiarvolla 9, ja TKK:n pääsykoetehtäviä me kaikki kokeet tehtiin, ja siitä fysiikasta pienellä kertauksella saisi varmaa iha ok:sti pisteitä, matikan kanssa saisi painia enemminkin. Jos saisi tollee keploteltua itselle opinto-oikeuden myös Dippainssipuolelle, ni oisi aika varma hakukohden numero uno se Lra.
Vaikka periaatteessa ehkä Tuta ja KTM ei oo kaikista järkevin yhdistelmä kuitenkaan.. HSE:llä ja Stadissa asumalla voisi ensikevään projektiksi ottaa Pykälän valmennuskurssin, ja opiskelupaikan hankinnan oikiksesta, ja KTM:n rinnalle opiskella juristiksi.

Tietenkin luonnollisesti pääkiinnostuksen kohde on saada mahdollisimman kovat paperit Kauppatieteistä, ja jos siihen rinnalle pystyisi opiskelemaan jonkun toisen, voisi se vauhdittaa ehkä sitä kuuluisaa urakehitystä? E: vai onko se ihan älytön ajatus, jos haluaa menestyä elämässä, yrittää suorittaa kaksi tutkintoa, vai kannattaisko sitte niin pakolla yrittää pärjätä niin hyvin, että pääsisi opiskelemaan lisensiaatiksi/tohtoriksi?
Nyt vähän niitä jäitä hattuun!

Ensiksikin, ihan vasta pala kerrallaan. Ei vielä kannata miettiä mitään oikiksia tai TKK:ta whatsover sen kauppiksen ohessa. Ihan rauhassa nyt sisään sinne kauppikseen ja siellä pari vuotta opiskelua, niin voi miettiä mikä kiinnostaa.

Vapaa sivuaineoikeus on mukava juttu, samaten JOO-opinnot. Eli mikäli näyttää että fyssa ja matikka sekä tekniset aineet nappaa enemmänkin, niin niitä voi hyvin vedellä sivuaineina ja ne myös tukee loistavasta laskista/rahoitusta, mitä suunnittelet pääaineeksi.

Kyllä noita kaksoistutkintoja tehdään, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Ensiksi kuitenkin rauhassa keskittyisin siihen oman alan opiskelemiseen kuitenkin. Jossain vaiheessa vaan saattaa olla että se kuuluisa työelämä vie mukanaan, eikä se oikis tms. enää olekaan niin relevantteja.

Muutenkin nyt kannattaa miettiä myös se eka hakutoive kuntoon. Mikäli olisin sinä, niin hakisin kyllä HSE:lle, jossa myös työpaikat ovat lähellä ja muut opiskelumahdollisuudet rajattomat (ainakin melkein). Tuolla sun lukemisella laittaisin sen HSE:n ykköseksi, sen Lappeenrannan kakkoseksi ja sen Joensuun vimpaksi. Voin kyllä taata että se opiskelupaikka sieltä irtoaa tuolla lukemisella, joten varman päälle voit jopa pelailla tuollakin asetelmalla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Voisko joku valottaa sitä, että voiko Tutan ottaa sivuaineeksi, ja onko mitenkää mahdollista perusopinnot tutalla suorittamalla hankkia ennenpitkää myös opinto-oikeus DI-puolelle, kiinnostaisi aika kovasti suorittaa KTM ja DI, jos vaa riittää suinkin äly siihin.

...

Tietenkin luonnollisesti pääkiinnostuksen kohde on saada mahdollisimman kovat paperit Kauppatieteistä, ja jos siihen rinnalle pystyisi opiskelemaan jonkun toisen, voisi se vauhdittaa ehkä sitä kuuluisaa urakehitystä? E: vai onko se ihan älytön ajatus, jos haluaa menestyä elämässä, yrittää suorittaa kaksi tutkintoa, vai kannattaisko sitte niin pakolla yrittää pärjätä niin hyvin, että pääsisi opiskelemaan lisensiaatiksi/tohtoriksi?

Et ole tainnut oikein ymmärtää tutan pointtia. Eli tuta tarkoittaa sitä, että perusopinnoissa opiskellaan sekä kaupallisia aineita että fysiikan ja matematiikan vähän vankemmat perusteet. Tämä ei siis ole oikeastaan vielä mikään aine, vaan pelkästään pohjustus myöhemmille opinnoille, joiden idea on valita kaupallinen pääaine ja siihen sivuaineeksi joku tekninen sivuaine, jotta pystyy paremmin johtamaan esim. tämän alan yrityksissä. Eli koulutetaan teollisuuden johtajia (tai ainakin yritetään...).

Tästä syystä kaikki tuotantotalouden osaston pääaineet ja sivuaineet ovat käytännössä puhtaasti kaupallisia (ehkä voi olla jotain eri painotuksia, mutta esim. HSE:ssä ja TKK:n tutalla opiskelleet voi tätä kommentoida), joten kauppatieteilijälle ne ei tuo oikeastaan mitään lisäarvoa. Käytännössä pääset siis tutaa vastaavaan tulokseen ottamalla jotain kaupallista pääaineeksi ja opiskelemalla teknisen sivuaineen. Toki fysiikan kurssien puute kauppatieteilijän peruskursseilta voi olla ongelma, jos ala on muu kuin tietotekniikkaa tai soveltavaa matematiikkaa (näin TKK:lla).

Mitä lisensiaatiksi/tohtoriksi opiskelusta tulee, niin vaatimukset päästä jatko-opiskelijaksi ovat Suomessa todella löysät. Yleensä keskiarvo 3/5 riittää (jossain 3.5/5) ja lisäksi pitää saada esim. gradusta/dippatyöstä riittävän hyvät. Tietenkään jatko-opiskelijaksi pääsy ei takaa, että koskaan valmistuu tohtoriksi. Lisensiaatiksi kyllä sitten pääsee suht helposti.

Jos haluat saada täyden opinto-oikeuden tutalle, niin tämä on tuskin hankalaa, jos kauppiksen keskiarvo on riittävä (siis Lappeenrannassa, jossa ne ovat samassa koulussa). Esim. Helsingin yliopistollakin voi hakea opiskeluoikeutta toiselle aineelle, jos on tarpeeksi hyvät paperit ja monissa aineissa myös tiedekunnasta toiseen, jos toisessa menestyminen on riittävän vahva indikaatio uudessa aineessa menestymiselle. TKK:lla voi myös vaihtaa osastoa, jos pisteet olisivat riittäneet uudelle osastolle hakuvuonna tai vaihtoehtoisesti on pärjännyt riittävän hyvin opinnoissa.
 
Lappeenrannassa voi sitten lukea tekniikkaakin vaikka on vaan KTM:ksi lukemassa. Pää- tai sivuaineena ei onnistu, mutta yksittäisiä kursseja on mahdollista lukea, TUTAn puolen proffan mukaan oli käytännössä mahdollista lukea "peilikuva" TUTAn tutkinnosta kylterinä.
 
Vaasan plussat ja miinukset:

-pieni kaupunki eli hiljaista on
-siajainti perseessä, sähköraidetta ei ole ja junaa on vaihdettava Seinäjoella
-heikompi opiskelijamateriaali
-ihmiset ovat erittäin homogeenisia ja lähes kaikki ovat pissiksiä
-huono henki ja opiskelijat ovat melko epäystävällisiä tiedekunnassa

Pakko ihmetellä, että minkälaisiin ihmisiin sä oot täällä Vaasassa oikeen tutustunu? Vaikka en edes Vaasan kauppakorkeassa opiskele, on mulla silti sieltä monia kavereita joitten kanssa tulee käytyä pelaamassa pokeria, kattomassa futista, salilla ja baareissa. Mitä nyt ikinä kiinnostaakaan tehdä.

Erilaisissa pippaloissa kun on tullu käytyä, niin suurin osa on osoittanu mielenkiintoa tutustua uusiin ihmisiin keitä on paikalla ja lähes kaikki ollut ystävällisiä.

Opiskelijamateriaali on varmasti jonkin verran heikompi kuin muualla. Paljon esim. helsinkiläisiä jotka ei oo HSE:hen päässy jne, mutta kuitenkin ne sivusta katsottuna tuntuu tekevän ryhmätyöt ja vastaavat ihan kunnolla. Taas toki ihan siitä kiinni, että keihin on tutustunut...

Kaupunki on kyllä pieni, mutta silti kaikkia yleisimpiä harrastuksia pystyy täällä harrastaan ja baareissakin on porukkaa usein ti, ke, pe ja la.

Sijainti on kyllä osittain aika perseestä, se myönnettäköön. :)
 
Mitä lisensiaatiksi/tohtoriksi opiskelusta tulee, niin vaatimukset päästä jatko-opiskelijaksi ovat Suomessa todella löysät. Yleensä keskiarvo 3/5 riittää (jossain 3.5/5) ja lisäksi pitää saada esim. gradusta/dippatyöstä riittävän hyvät. Tietenkään jatko-opiskelijaksi pääsy ei takaa, että koskaan valmistuu tohtoriksi. Lisensiaatiksi kyllä sitten pääsee suht helposti.

Jos haluat saada täyden opinto-oikeuden tutalle, niin tämä on tuskin hankalaa, jos kauppiksen keskiarvo on riittävä (siis Lappeenrannassa, jossa ne ovat samassa koulussa). Esim. Helsingin yliopistollakin voi hakea opiskeluoikeutta toiselle aineelle, jos on tarpeeksi hyvät paperit ja monissa aineissa myös tiedekunnasta toiseen, jos toisessa menestyminen on riittävän vahva indikaatio uudessa aineessa menestymiselle. TKK:lla voi myös vaihtaa osastoa, jos pisteet olisivat riittäneet uudelle osastolle hakuvuonna tai vaihtoehtoisesti on pärjännyt riittävän hyvin opinnoissa.

Hyvä, en mä sitä tutaa aatellukkaa nyt siksi, että se jotenkin maagisesti kasvattaisi tietopohjaa verrattuna perus KTM-opintoihin, vaan enemminkin tosiaan sitä, että sillä että oisi KTM ja DI erottuisi joukosta positiivisesti. Saatikka jos saisi joskus KTT ja DI oltua..

Nyt kyllä ehdottomasti päätavoitteista suurin on päästä kauppatieteitä lukemaan, sitten pitää sen jälkee katsella, että miten saisi rakennettua senluokan potentiaalin, että oisi oikeasti mahdollista päästä jonain päivänä oikeesti ihan hyviin hommiin, ja ainakin että, pääsisin parempiin, mihin voisin tradenomina päästä. Selkeästi parempiin, koska periaatteeni on, että en mä ihan turhaan halua koulua käydä.

Vaikka toisaalta, mä nyt oon niin ihan perustyhmä tavis, että ehkä mun on aika turha yrittääkkään rakentaa nousujohteista uraa..;)

Huomenna ja ylihuomenna tulee aika pitkät lukupäivät, ja mun kirjatiivistelmien tekoprojekti jatkuu wordiin, kansiksesta aloitin, ja nyt oon kymmenen sivun tiiviit muistiinpanot saanut laadittua tähänmennessä, ja tarkoitus on laatia hyvätasoiset kirjatiivistelmät/muistiinpanot kirjoista itselleni, tukemaan omaa oppimisprosessia. Saas nähdä minkätasoset muistiinpanotiivistelmät saan laadittua. Kuitenkin uskon, että kun käyttää useampia opiskelumetodeja lukuprosessissa, tulos tulee olemaan parempi, kuin jos vain ainoastaan ottaisi ja lukisi kirjat viisikertaa läpi, ja kuvittelisi että se muka oisi jotain, ja riittäisi.

Toki valmennuskurssin materiaalina tulee kirjatiivistelmät, mutta sitäennen aattelin panostaa, ja laatia omat.

Pitää kyllä tota lukemista pikkuhiljaa kiristellä tiukempaan tahtiin. Kurssilla onneksi tulee reippaanlaisesti tunteja, ja tehtäviä, ja pääsee treenaamaan niitä ihan urakalla.

Itselleni tosiaan viimeviikolla harjoituksena tein 2005v. pääsykokeet, en puuttunut matikantehtäviin lainkaan, ja niistä oisi tässävaiheessa tullut muistaakseni 22 pistettä ensisijaisuuspisteet mukaanlukien, vaikkakin haittasi aikalailla se että ne on aivan eri kirjoihin pohjautuvia.

Jkl:n kirjat pitää saada hankittua kohta, ja lukea niitäkin, että varapaikkana pääsisi sinne. Kansiksen vanhoja oon katsellut, eikä ne onneksi kovin kauhean pahoja kyllä ole;)
Toivottavasti vaan jonnekin edes pääsisi, ja jos en pääse, menen avoimeen, amk saa kyllä jäädä.

Ja todellakin, aion kyllä, jos jumala suo, ja jos koskaan kauppatieteitä lukemaan pääsen, pistää tosiaan vielä astetta kireämmälle opiskeluruuvin, ja tehdä niin hyvää tulosta siellä, kun vaan mun kyvykkyydellä koskaan suinkaan on mahdollista.

JA pääsykokeisiin lukemismäärätavoitteestani, vähän päälle tuhannesta, todennäköisesti 1200-1400tunnin haarukkaan menevästä tuntimäärästä en kyllä tingi yhtään.
Ja tähän projektiin on tässävaiheessa jo satsattu aika lähelle tonnia kaikenkaikkiaan, niin en mä kyllä tosiaankaan aio heittää lekkeriksi tätä. Vaikka moni kaiketi oikeastikin aloittaa maalis-huhtikuussa valmistautumiset, en mä oikeasti usko, että voisin päästä niin vähin töin sisään.

Nykyisellään uskoisin, että mun mahkut sisäänpääsyyn on ehkä 1/5- 1/4, tottakai se todennäköisin tulos, on se, ettei sinne oo mitään asiaa, ja siihen tottakai oon valmistautunut, ja uskon, mutta tosiaan avoimen kautta lähtään sitte vauhtia hakemaan, ja siinätapauksessa pääsykokeisiin luku tulee jatkumaan uusien kirjojen julkaisuun saakka 8h päivässä, ja julkaisusta 12 h päivässä toukokuulle ja toukokuulta 14h -16h päivässä kokeisiin.

siis jos en pääse nyt.

e: mä siis lopetan pääsykokeisiin luvut tänä vuonna tulosten julkaisupäivänä, jos pääsen sisään, jos en, hellitän vähän, ja sitte tulee 8h päivässä kirjojen julkistukseen jne. Toisin kuin monet, mä luen kirjoja siihen asti, ku mulle tulee tulokset, ja todennäköisesti siitä vielä vuoden etiäpäin, jos pääsen, piän kyllä vitunmoiset juhlat;)
 
Vaasan plussat ja miinukset:

Kummalllisesti olet Vaasaa kritisoinut. Laitanpa omat kommenttini tähän.

Vaasa on kooltaan varsin pieni, mutta korkeakouluja täällä on niin suomenkielisille kuin ruotsinkielisille, eli opiskelijioita tästä kaupungista ei lopu ja siten tapahtumiakin riittää enemmän kuin ehtii opiskeluilta käydä. Kampus on kyllä merenrannalla ja siten myös keväisin todella kaunis. Ruotsinkielinen kulttuuri ei kyllä perusopiskelijan elämässä hirveästi näy, kuin jossain sitsilauluissa.

Tuo junarata ja –asema on ilmeiseti remontissa nyt ja kait siihen sähkötkin ollaan vetämässä, sitäpaitsi sil ei pitäis olla käytännössä mitään väliä, millaisessa junassa istuu ja vaihto Seinäjoella kestää sen 10 minuuttia ettei pitäis olla liika vaiva.

Empiiristen havaintojen mukaan opiskelijat ovat 50%:sti kotoisin pääkaupunkiseudulta, ryssineet pääsykokeen ja päätyneet tänne. Lopuistakin opiskelijoista enemmistö on myös muualta kuin Vaasasta, eli koko Suomi on hyvin edustettuna.

Opiskelijat ovat jossain määrin homogeenisia. Tietenkin samanhenkiset ihmiset löytää toisensa samasta opinahjosta, ja joka ryhmään mahtuu aina joku pissiskin, mut on niitä Tampereellakin . Samanhenkisyys johtaa myös hyvään ryhmähenkeen ja hyvässä porukassa voikin helposti opiskella/harrastaa/tehdä jotain. Yksilöitäkin löytyy, mutta se on vain itsestä ja omista sosiaalisista taidoista kiinni, miten sopeutuu.

Akateeminen kulttuuri on kyllä heikosti esillä, mutta kyllä niitä on silloin tällöin järjestetty. Opiskelijoiden tapahtumat kyllä painottuu viinanjuontiin, mutta nykyaikana se onkin perustapa osallistua ja verkostoitua.

Sivuainekokonaisuuksia voi opiskella esim. JOO-opintoina ympäri Suomea. Vaasan yliopistossa esim. hallintotieteiden tiedekunta järjestää myös kyltereitä kiinnostavia kursseja.

Eka vuoden kursseista olen samaa mieltä, peruskurssit on nimensä mukaan perusteiden opettelemista ja siten ei pääsykoekirjan ulkoaopetelleelle tuo hirveästi mitään uutta, mutta kun pääainevalinnat on suoritettu, alkaa se mielenkiintoinen opiskelu, jossa aihepiirit ovat monimutkaisempia ja kurssien läpipääsyyn vaaditaan ryhmätyö/yksilötyö+tentti. Monivalintoja joissain peruskurssin tenteissä on, mut kyl moni ne onnistuu ryssimäänkin, riippuu tietenkin kurssista. Toi markkinoinnin kurssi oli aika kuraa, mut niitä tais olla useampikin, jotka muodosti kokonaisuuden (tästä vois jatkaa keskustelua ”käsienheiluttelutieteistä” ja sen hyödyllisyydestä). Johdon laskentatoimen perusteiden tentti oli kans helppo, mut niin on itse aihekin. Muutama professori on ehkä opetustyyliltään huvittava, mutta joillekin se vaan sopii mutta toisille ei. Kuitenkin enemmistö opettajista on pätevää ja asiallista sakkia, varsinkin kun syventävillä kursseillä heihin paremmin tutustuu.

Omin sanoin Vaasa on ollut minulle hyvä paikka opiskella hyvässä yliopistossa ja suosittelen tämän paikan laittamista, vaikka 3. hakukohteeksi. Sijainnilla tämä ei häviä kuin Helsingille, Turulle ja Tampereelle. Mutta toisaalta, jos on pois kotoa muuttamassa, niin miksei samalla muuta jonnekin aivan uuteen ympäristöön. Voisi tehdä ihan hyvääkin.

Mayflowerille voisin kyllä suositella tätä paikkaa, jos verojuridiikka ja rahoitus kiinnostaa. Itse luen rahoitusta pääaineena ja luin laajan sivuaineen talousoikeudesta. Molemmat laitokset on yliopiston parhaimmasta päästä niin opettajen kuin kurssienkin suhteen.

Tulipas pitkä viesti...taisin innostua:)

Mutta tsemppiä teille pääsykoekirjojen pariin, älkää väsähtäkö vaan oppikaa uutta talousmaailman ihmeellisyyksistä 
 
Voisiko joku kertoo mimmosia porukka, joka on päässy sisään kirjotti yo-kirjotuksista? Olis kiva tietää millä lapuilla kannattaa hakee kun se paikan saanti meikäläisen osalta pelkän pääsykokeen perusteella tuntuu utopistiselta...
 
...vai onko se ihan älytön ajatus, jos haluaa menestyä elämässä, yrittää suorittaa kaksi tutkintoa, vai kannattaisko sitte niin pakolla yrittää pärjätä niin hyvin, että pääsisi opiskelemaan lisensiaatiksi/tohtoriksi?

Ihan työuraa ajatellen en usko, että kahdella tutkinnolla tai lisurilla/tohtorilla saa kauheesti hyötyä ainakaan uran aluvaiheessa. Ei varsinkaan jos vertaa toisen tutkinnon suorittamiseen kuluvaa ylimääräistä aikaa siihen, kuinka paljon ehtii samassa ajassa edetä urallaan jos menee töihin heti ekojen paperien saamisen jälkeen. Eli mielummin tekisin sen yhden tutkinnon kunnolla erinomaisilla arvosanoilla jos uraohjukseksi haluaisin.

Väite perustuu ihan omiin kokemuksiin, esim. monilla tällä hetkellä samassa firmassa aloittelevilla on pohjalla tuta/kauppis tai tohtorinhattu, mutta ihan samassa asemassa ne on ja samaa liksaa saavat kuin minä pelkällä KTM-tutkinnolla. Jotkut seniorimmat on sitten käyneet ulkomailla vääntämässä MBA:n muutaman työvuoden jälkeen, se kun ehkä saattaa tuoda vähän lisää uskottavuutta kansainvälisten asiakkaiden silmissä.
 
Voisiko joku kertoo mimmosia porukka, joka on päässy sisään kirjotti yo-kirjotuksista? Olis kiva tietää millä lapuilla kannattaa hakee kun se paikan saanti meikäläisen osalta pelkän pääsykokeen perusteella tuntuu utopistiselta...


5 parasta koetta otetaan huomioon. Yleensä HSE:lle on tarvinnut esim. MMMEE tulokset.
 
Pakko ihmetellä, että minkälaisiin ihmisiin sä oot täällä Vaasassa oikeen tutustunu?

Lähinnä muihin kauppislaisiin. Esimerkiksi kerran olin menossa luennolle ja kaveri istui siellä penkkirivin keskellä, joten minun oli ohitettava semmoinen poikaporukka siitä edestä. Erittäin kohteliaasti kysyin, että voisitteko väistää. Vastaus: ei. Sen jälkeen sanoin, että kyllä sä sen verran voit sitä persettäsi nostaa, että pääsen kaverin luokse istumaan:curs:

Kampuksen työntekijätkin oli happaman puoleisia verrattuna tänne tampereen hymyileviin mukaviin ihmisiin. Enkä muuten ollut ainoa, joka koki ettei siellä kovin mukavaa porukkaa ole. Tietysti jos on pissis, niin sieltä voi löytää hyvinkin kaltaistaan seuraa. Itse olen ehkä myös osittain epäsosiaalinen.

Sen verran voin sanoa, että onneksi löysin sieltä yhden hyvän kaverin ja joitakin muita kivoja ihmisiä tietyistä piireistä. Paljon muuta hyvää siitä paikasta en löydäkään. Vihaan Vaasaa edelleen.

Ainiin niissä ryhmätöissäkin oli jotain spedeilyä. Yksi tyyppi vaan katosi ja yritti sluibailla yhdestä hommasta loppupään tehtävissä.

Tosin se täytyy sanoa, että homma muuttuu varmaan mielekkäämmäksi ekan vuoden jälkeen, kun on pääaine valittu ja sosiaalinen elämä laajenee entisestään ja sopeutuu tilanteeseen.
 
Onko kaikki Tampereelle hakevat jotain 6 L:n tyyppejä vai hakeeks ne kaikki Helsinkiin / lääkiksiin / oikiksiin?

Heh, suunnittelemassasi pääaineessa ainakin opiskelee ihan tavallisia tyyppejä, jotka ovat lukeneet päsykoekirjansa hyvin. Eli tsemiä lukuihin, tänne kaivataankin lisää punttimimmejä!
 
Heh, suunnittelemassasi pääaineessa ainakin opiskelee ihan tavallisia tyyppejä, jotka ovat lukeneet päsykoekirjansa hyvin. Eli tsemiä lukuihin, tänne kaivataankin lisää punttimimmejä!

Juu, hyvä juttu! Kohta pääsee aloittelemaan lukemista, tuntuu vaan että muihin verrattuna oon auttamattoman jäljessä... Ensin kirjoitukset pois.
 
Auttamattoman edellä, ku saat nii helvetin kovat lähtöpisteetki, ja kun kerran saat noin kovat paperit kirjoituksista, on sun potentiaaliki niin eritasolla pärjätä kokeessa.. jos on valmiiksi todella lahjakas, ei liene temppu omaksua 5 kirjaa
 
Jos on mahdollista, niin kaikkien kauppatieteellisen pyrkivien tai siellä opiskelevien, kannattaa lukea tämän päivän Kauppalehden ensimmäiseltä sivulta juttu. Juttu käsittelee sinänsä miten nuoret 30v ihmiset ovat vähemmän sitoutuneita työantajaansa kuin ennen, mutta pointtina tälle ketjulle siinnä on alajuttuna miten nämä esimerkin 30vuotiaat ekonomit ovat luoneet uransa.
 
Jos on mahdollista, niin kaikkien kauppatieteellisen pyrkivien tai siellä opiskelevien, kannattaa lukea tämän päivän Kauppalehden ensimmäiseltä sivulta juttu. Juttu käsittelee sinänsä miten nuoret 30v ihmiset ovat vähemmän sitoutuneita työantajaansa kuin ennen, mutta pointtina tälle ketjulle siinnä on alajuttuna miten nämä esimerkin 30vuotiaat ekonomit ovat luoneet uransa.

Vaihtaa firmaa kuin Peter North preservatiivia? ;)

EDIT: Täytyy tosiaan lukea tuo juttu.
 
Jos on mahdollista, niin kaikkien kauppatieteellisen pyrkivien tai siellä opiskelevien, kannattaa lukea tämän päivän Kauppalehden ensimmäiseltä sivulta juttu. Juttu käsittelee sinänsä miten nuoret 30v ihmiset ovat vähemmän sitoutuneita työantajaansa kuin ennen, mutta pointtina tälle ketjulle siinnä on alajuttuna miten nämä esimerkin 30vuotiaat ekonomit ovat luoneet uransa.

Eipä ole tuota mahdollisuutta. Viitsitkö/viitsiikö joku referoida hieman tuota artikkelia?
 
Viitsitkö/viitsiikö joku referoida hieman tuota artikkelia?

Tuossa pikkujutussa kerrottiin ainakin kauppatieteiden maisterista joka oli ollut K-ryhmän ruokakaupassa kassalla ja on nykyään controllerina Keskolla. Muitakin esimerkkejä oli ruohonjuuritason töiden tekemisestä ja uralla etenemisestä.
 
Yksi pakkislainen lisää menossa mukana. Myöhäisherännäinen,mutta motivoitunut sellainen. Muutama vuosi yhteiskuntatieteellisessä riitti ja nyt sitten koitetaan mennä tutustumaan busineksen saloihin. Raportoinpa kun luku-urakka etenee. Tsemppiä kaikille muille pyrkijöille!
 
Tuossa pikkujutussa kerrottiin ainakin kauppatieteiden maisterista joka oli ollut K-ryhmän ruokakaupassa kassalla ja on nykyään controllerina Keskolla. Muitakin esimerkkejä oli ruohonjuuritason töiden tekemisestä ja uralla etenemisestä.
Oisi kiva tietää tästä jutusta enemmin, olko se siis paperiversiossa eikä netissä, ku netistä en löytäny tähänhätään mitään siihinviittaavaakaan..

Joo ja sitte mainittiinko pääaineesta mitään? Ja jos joku jolle lehti tulee viittisi katsoa, että missä numerossa se oli, voisi viikolla kirjastoon mennä lukemaan..
 
Back
Ylös Bottom