Kauppakorkeaan 2008

En nyt jaksa lukea koko threadia kokonaan, mutta;

onko mahdollista, että jos menestyy hyvin huonommassa kauppakorkeassa, kuten vaikka Vaasassa, niin kykenee vaihtamaan kesken opintoja, vaikka ensimmäisen vuoden jälkeen Helsinkiin? Ja kuinka helppoa se on kun aletaan opiskelemaan maisteriksi?

Tätähän en suunnittele, mutta kävi nyt mielessä.

Voit hakea maisteriohjelmaan kun kanditutkinto on kasassa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En nyt jaksa lukea koko threadia kokonaan, mutta;

onko mahdollista, että jos menestyy hyvin huonommassa kauppakorkeassa, kuten vaikka Vaasassa, niin kykenee vaihtamaan kesken opintoja, vaikka ensimmäisen vuoden jälkeen Helsinkiin? Ja kuinka helppoa se on kun aletaan opiskelemaan maisteriksi?

Tätähän en suunnittele, mutta kävi nyt mielessä.

Ei voi vaihtaa suoraan. Aina normaalin haun kautta. Jos sitten pääsee toiseen kouluun, niin voi yrittää saada hyväksytyksi vanhan koulunsa kursseja uudessa opinahjossaan, 100% hyväksymistä on turha odottaa.
 
Ei voi vaihtaa suoraan. Aina normaalin haun kautta. Jos sitten pääsee toiseen kouluun, niin voi yrittää saada hyväksytyksi vanhan koulunsa kursseja uudessa opinahjossaan, 100% hyväksymistä on turha odottaa.

Maisteriohjelmaan voi hakea, kun on suorittanut kandin. Käsittääkseni
koulua voi pyrkiä myös vaihtamaan myös, jos on suorittanut hyvin arvosanoin vastaavat kurssit. Näin ainakin Helsingin yliopiston kansataloustieteeseen, jos on jossain kauppiksessa sitä opiskellut. Nämäkin tiedot selviää kyllä koulujen nettisivuilta.
 
2007 Pääsykoetehtävä

Voisko joku selittää mulle seuraavan kysymyksen.

"Tuottavuus kasvoi 2%, tehtyjen työtuntien määrä 2% ja työttömyysaste aleni 2%. Paljonko BKT kasvoi?"

Vastaus on 4%

Mitä ei lasketa mukaan? Vai johtuuko tehtyjen työtuntien määrän kasvu nimenomaan siitä, että työttömyysaste on alentunut 2%?
 
Työttömyysaste ei kerro mitään työläisten määrästä, joka on voinut pysyä samana edeltävään vuoteen verrattuna. :)

edit: Jos tuo selitys ei piisannut, niin havainnollistan esimerkillä: jos vuonna a on ollut 100 ihmistä ja työttömyysaste 10 % on työläisiä ollut 90. Jos vuonna b on ollut 98 ihmistä ja työttömyysaste on 8 % on työläisiä ollut 90 (pyöristetään yksittäisiin ihmisiin, niponipo).
 
Okei, kiitos tuc, eipähän tarvitse enää tuotakaan murehtia. Aika paskamaisia kysymyksiä kyllä pystyvät tekemään. Varsinkin jotkut ovat tosi pahoja kompia, joihin tulee helposti vastattua TOTTAKAI!-meiningillä.

Hyvä esimerkkinä oli viime vuotinen EKP nostaa ohjauskorkoa --> asuntojen hinnat nousevat. No kyllähän tuon nopeasti ajateltuna ajattelee heti oikeaksi. Lainarahan hinta nousee ja sitä myötä asunnon ostoon tarvittava rahamäärä kasvaa. Mutta eihän se asunnon hinta nouse. Voihan Teppo Työläinen aina nostaa tililtään sen 150 000e käteisenä...
 
Maisteriohjelmaan voi hakea, kun on suorittanut kandin. Käsittääkseni
koulua voi pyrkiä myös vaihtamaan myös, jos on suorittanut hyvin arvosanoin vastaavat kurssit. Näin ainakin Helsingin yliopiston kansataloustieteeseen, jos on jossain kauppiksessa sitä opiskellut. Nämäkin tiedot selviää kyllä koulujen nettisivuilta.

Maisteriohjelmaankin haetaan pääsykokeiden kautta. Et vain ole siinnä suuressa "massassa" vaan omassa valintaryhmässä.
Lisäyksenä, että vaihto koulujen välillä onnistuu kuulemma, kunhan siitä koulusta mihin olet vaihtamassa on joku vaihtamassa sinun vanhaan opinahjoosi.
 
Kuinka pitkälle esim finanssipolitiikassa pitäisi osata noi ihmeen delta-kaavat ym? Riittääköhän ton pääsykoekirjan perusteella saatu tieto vai onko kaavoissa jotain sellaista mitä ei tekstistä irtoa?

Siis riittääkö, että osaan teorian ja nelilaskimella sitten näpyttelen niitä juttuja vai onko _pakko_ osata kunnon matikkaa?

Edit: Pakko sanoa, että taloustiede on viime kevääseen verrattuna aika mielenkiintoista itseasiassa. Varsinkin nyt kun tajuaa miten ne asiat oikeasti menee. Ei tarvitse niin paljon ulkoakaan päntätä kun pystyy jo muistista päättelemään.
 
Okei, kiitos tuc, eipähän tarvitse enää tuotakaan murehtia. Aika paskamaisia kysymyksiä kyllä pystyvät tekemään. Varsinkin jotkut ovat tosi pahoja kompia, joihin tulee helposti vastattua TOTTAKAI!-meiningillä.

Hyvä esimerkkinä oli viime vuotinen EKP nostaa ohjauskorkoa --> asuntojen hinnat nousevat. No kyllähän tuon nopeasti ajateltuna ajattelee heti oikeaksi. Lainarahan hinta nousee ja sitä myötä asunnon ostoon tarvittava rahamäärä kasvaa. Mutta eihän se asunnon hinta nouse. Voihan Teppo Työläinen aina nostaa tililtään sen 150 000e käteisenä...

Siis eikös tohon ole luonnollisempi vastaus: EKP nostaa ohjauskorkoa, asuntolainojen korot nousee, asuntojen kysyntä laskee, asuntojen hinta laskee.
 
^Joo kyllähän se noin menee ilman, että tarvitsee miettiä monimutkaisesti. En vain ollut koko kirjaa lukenut pitkään aikaan kun ton vastauksen kirjoitin =)

Edit. Lueskelin tossa vähän taloushallintoa ja seuraavanlainen homma laittoi mietityttämään;

Kun kirjassa puhutaan kahdenlaisesta tilinpäätöksen laadinnasta, IFRS ja EU:n tilinpäätösdirektiiveihin pohjautuvasta tilinpäätöksestä. Esim. kaikkien pienyritysten (pl. pörssiyritykset) tulee laatia jälkimmäinen tilinpäätös, mutta erillistilinpäätöksenä saa laatia myös IFRS-tilinpäätöksen.

Kysymys kuuluukin: Onko siis tilinpäätös ja erillistilinpäätös eri asioita? Lähinnä mietityttää se, että minkä takia sitten kirjassa lukee, että voi laatia myös IFRS-tilinpäätöksen jos kerran EU-alueella tulee laatia EU:n tilinpäätösdirektiiveihin pohjautuva tilinpäätös.

Tack!
 
Edit. Lueskelin tossa vähän taloushallintoa ja seuraavanlainen homma laittoi mietityttämään;

Kun kirjassa puhutaan kahdenlaisesta tilinpäätöksen laadinnasta, IFRS ja EU:n tilinpäätösdirektiiveihin pohjautuvasta tilinpäätöksestä. Esim. kaikkien pienyritysten (pl. pörssiyritykset) tulee laatia jälkimmäinen tilinpäätös, mutta erillistilinpäätöksenä saa laatia myös IFRS-tilinpäätöksen.

Kysymys kuuluukin: Onko siis tilinpäätös ja erillistilinpäätös eri asioita? Lähinnä mietityttää se, että minkä takia sitten kirjassa lukee, että voi laatia myös IFRS-tilinpäätöksen jos kerran EU-alueella tulee laatia EU:n tilinpäätösdirektiiveihin pohjautuva tilinpäätös.

Tack!

IFRS-normisto on pakollinen pörssiyritysten konsernitilinpäätöksissä. Kaikki muut yritykset Suomessa saavat laatia tilinpäätöksensä FAS-normiston mukaan. Mikään ei kuitenkaan estä pieniä yrityksiä laatimasta tilinpäätöstään IFRS-normien mukaan. Näin vain harvemmin tehdään, koska FAS on yleisesti ottaen helpompi soveltaa hankintamenopohjaisuutensa takia. IFRS taas hakee käypiä arvoja, joka saattaa aiheuttaa välillä ongelmia.

Pähkinänkuoressa: Mun mielestä tuolla tarkoitentaan vain sitä, ettei IFRS ole pakollinen muille, kuin pörssiyrityksille, tosin muutkin saavat halutessaan sellaisen tilinpäätöksen tehdä.

EDIT: Erillistilinpäätös on yhden yrityksen tilinpäätös. Konsernitilinpäätös taas on konserniin kuuluvien emoyhtiön ja tytäryhtiöiden erillistilinpäätösten yhdistelmä, jossa on eliminoitu yhtiöiden keskinäisiä liiketoimia.
 
Yleishyödyllisenä tietona todettakoon, että lukihäiriöstä on mahdollista (tapauskohtaisesti) saada +2h lisää koeaikaa.
kuulemma 3vk ennen koetta pitää olla paperit vietynä + lukihärötodistus siinä sivussa.

siinä on sitten 6h hyvää aikaa vetää loton voittorivi:D

(ps. en ota vastuuta mahdollisista väärinymmärryksistä aikataulun suhteen).
 
EDIT: Erillistilinpäätös on yhden yrityksen tilinpäätös. Konsernitilinpäätös taas on konserniin kuuluvien emoyhtiön ja tytäryhtiöiden erillistilinpäätösten yhdistelmä, jossa on eliminoitu yhtiöiden keskinäisiä liiketoimia.

Jees kiitti. Nyt katsoin tarkemmin niin Suomessa saa laatia joko 4. ja 7. yhtiöoikeudelliseen direktiiviin, tilinpäätösdirektiiveihin perustuvan tilinpäätöksen tai IFRS-tilinpäätöksen. Pörssiyhtiön on pakollista laatia IFRS-normistoon pohjautuva konsernitilinpäätös.

Yksittäinen kirjanpitovelvollinen, johon tulee tehdä KHT/HTM-tilintarkastus saa laatia erillistilinpäätöksenä tai konsernitilinpäätöksenä myös IFRS-normiston mukaisen tilinpäätöksen, mutta koska Suomessa ei saa tehdä markkinahintaisia arvonmuutoksia muuta kuin rahoitusvälineistä niin tuo IFRS-normisto ei ole toimiva. =)

Hellurei ja nukkumaan!
 
Mie taidan suosiolla lähtee tonne Mikkeliin. En hitto jaksa lukea näitä pääsykoekirjoja... Tai jaksan lukea ne niin et ois vähän perillä asioista ennen opintojen alkua mut en jaksa opetella pilkuntarkkaan mitään. Pääsen Mikkeliin kuitenkin hyvin todennäköisesti suoraan ja käsittääkseni tutkintokin on ihan arvostettu.
 
^ No äläs nyt, kokeisiinhan on vielä 2 kk! Siinä ajassa ehtii pajon, kun tekee tunnollisesti töitä. Ja tänä vuonna Tampereelle on helpompi päästä, kun yritysjuridiikka ja vero-oikeus hakee samassa paketissa (ekat opiskeluvuodet onkin sit melkosta tappelua arvosanoista). Ei siis niin, että pitäisin Mikkeliä huonona vaihtoehtona, mutta jos Tampere kiinnostaa niin ei peli ole vielä menetetty.
 
Niin... Mietityttää myös nuo asumiskulut, Mikkeli kai nyt luonnollisesti halvempi paikka? Enkä mielelläni kyllä tappelisi pääaineista, siksi en harkitsekaan kuin Tampereen ja Mikkelin välillä. Ei tässä luovuteta siksi ettei jaksa lukea (tai ei ainakaan pelkästään siksi), mietityttää vaan, kumpi on parempi noista vaihtoehdoista. Jos Mikkeli, niin miksi turhaan pänttäisin? Saanhan kuitenkin aika hyvät todistuspisteet (jos alustavat pysyy, niin 38).
 
Niin... Mietityttää myös nuo asumiskulut, Mikkeli kai nyt luonnollisesti halvempi paikka? Enkä mielelläni kyllä tappelisi pääaineista, siksi en harkitsekaan kuin Tampereen ja Mikkelin välillä. Ei tässä luovuteta siksi ettei jaksa lukea (tai ei ainakaan pelkästään siksi), mietityttää vaan, kumpi on parempi noista vaihtoehdoista. Jos Mikkeli, niin miksi turhaan pänttäisin? Saanhan kuitenkin aika hyvät todistuspisteet (jos alustavat pysyy, niin 38).

Hei haloo. Toi Mikkeli nyt on vähän surku paikka, nenä kiinni kirjaan nyt. Jos haluat helpon pääainevalinnan, hae Vaasaan. Mäkin pääsin aikoinaan laskikseen jollain 2,5:n ka:lla eka vuoden jälkeen. (ei paljon napannu lukea markkinointia, johtamista tjsp.) Helsingissä oisin ollu noilla pointseilla jossain kansiksessa..
 
Back
Ylös Bottom