Mixu sanoi:
Eli objektiivinen näkemys asiasta voidaan unhoittaa, kunnes jonkun toisenkin mielipiteitä saadaan. Samalta sivulta, missä Suviolahden kirjoituksia esitellään, pääsee mm. "Suomen Israelin ystävät ry":n sivuille.
http://www.honestreporting.com/articles/reports/The_Photo_that_Started_it_All.asp
http://www.honestreporting.com/articles/critiques/Throwing_Stones.asp
http://www.honestreporting.com/articles/critiques/Children_Under_Fire.asp
Tuo ensimmäinen on varsinkin oikein hieno, koska se sisältää myös esimerkin siitä, miten nämä terroristien rakastajat tykkäävät ottaa ilon irti kaikesta. Lisää voi lukea, jos jaksaa:
http://www.honestreporting.com/a/Archives.asp
Puolueellisuuteen on varsin helppo vetäytyä jokainen kerta, erityisen helppoa se on täällä Suomessa, jossa harva se päivä saa kuulla, kun sananvapautta rikkova kommariyhtiö Yleisradio toitottaa palestiinalaisTAISTELIJOIDEN taas menehtyneen Israelin hyökkäyksessä.
Mixu sanoi:
Monien mielestä kumpikin tunteenpurkaus oli turha. Olen yksi heistä. Kuinka kauan Israelilaisia tulisi olla "koskemattomuus" näihin asioihin, varsinkin kun he itse osallsituvat yhtä julmiin tekoihin sotarintamalla palestiinalaisten tavoin? Onko enää olemassa taiteenvapautta? Oikeutta ilmaista mielipidettä?
Mitään oikeutta ei ollut mennä kajoamaan taideteokseen. Tuo ilmaisunvapaus pitää jokaiselle taata. Erityisesti olisi tullut diplomaatin kohdalla mieleen, että olisi malttanut mielensä ja osannut käyttäytyä...Noh, diplomaattisemmin erittäin vakavassakin tilanteessa.
Sen sijaan tunteiden herääminen tai tässä tapauksessa suorastaan räjähtäminen ei ole turha asia. Kun joku ihminen asettaa samalle tasolle kaksi instanssia, jotka ovat
1. Israelin armeija, jonka sotilaat toimivat Israelin lakien mukaan ja pyrkivät nappaamaan saastan sivullisia varjellen(ja mikä tuntuu joillekin myös uskomattoman vaikealta käsittää, IDF suojelee toiminnallaan myös palestiinalaisia viattomia). Jos tämä porukka epäonnistuu, siviilejä kuolee. Jos onnistuu, rikolliset eliminoidaan.
2. Terroristit Palestiinasta, jonka virallinen säännöstö määrää tavoitteeksi pyyhkiä Israel maailmankartalta. Jos tämä sakki epäonnistuu, ei kuole ketään. Jos taas onnistuu, kuolee sivullisia ja/tai sotilaita. Jotakin kertonee tästä porukasta myös se, että nykyinen Tiekartta-rauhansuunnitelma lähtisi käyntiin sillä, että pommi-iskut loppuvat. Näkyy siis kiinnostavan joku muu asia huomattavasti enemmän kuin se meiän iha ikioma Palestiinan valtio.
niin ei voi kuin ihmetellä arvomaailmaa, mistä ko. ihminen ponnistaa. Samalla myös ymmärtää hyvin helposti lähettilään tunnepurkaukseen johtaneen ajatuskulun. Tietty se voi vielä israelilaisen kiihkoa lisätä, kun on itse joutunut näkemään, kun koulubussista tuodaan penskan ruumis about yhdeksänä palasena. Tällä palstalla trollausta tästä asiasta on nähty jo ihan tarpeeksi IMO. Ainakaan minä en jaksa näitä "pidätkö IDF:n tiedotusta puolueettomana?" enää oikoa. Mielestäni Israelin virhe tässä koko paskassa on se, että se on alentunut neuvottelemaan palestiinalaisten kanssa. Saapa nähdä, saako AKV meidät tässä asiassa pohtimaan oppimaamme.