- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 320
- Ikä
- 47
TREENIHANSIKAS-KISSA (mukaelma saapasjalka-kissasta)
Monia vuosia sitten eli treenari, jolla oli kolme poikaa, punttipenkki, koira nimeltä Hulk ja lisäksi vanha, omituinen kollikissa, nimeltä Tomi. Pojat treenailivat, Hulk-koira kantoi suussa käsipainoja, ja Tomi-kissa pyydysti rahkapurkkeja sängyn alta. Kun treenari kuoli, sai vanhin poika punttipenkin, toinen koiran ja nuorimmalle, Mike-nimiselle pojalle jäi vain Tomi-kissa. ”Kissa!” tuhahti nuorin poika pettyneenä. ”Hyvähän jätkien on, mutta mitä vittua teen katilla? Sama tyypittää vähän Impaled Nazarenea ja juoda verta. Kissa kuunteli tarkkaavaisena, pyyhki amisviiksiään ja alkoi puhella: ”Kuulehan minua, teetä mulle uudet rusakon kokoiset treenihanskat, jolla kehtaan mennä salille + hommaa Viivi Avellanin puh.nro, niin saat nähdä ettei tullu hassumpi perintö ollenkaan.” Treenarinpoika hämmästyi, mutta rauhoittui pian, kun sai täyden winstrol-piikin olkapäähän.
Niin kissa sitten lähti uudet hanskat kädessään kohti Mayor´sia. Laukkuun Tomi-kissa survoi bwuaaahah-makuista rahkaa ja 4,2 dl kaurahiutaleita. Se saapui Kaivopuistoon, jossa rahkan houkuttelema iso ja perso kani nimeltä JJJ loikki vastaan. ”Annahan juippi sitä rahkaa, mulla on mälli päällä, ja vaimon rakastamat karvajalat!” Tomi-kissa kuitenkin läimäytti laukun kiinni ja iski vasemman hypotalus-lihaksen voimalla JJJ-kanin kuoliaaksi. Sen jälkeen Tomi-kissa jatkoi suoraa tietä Mayor´sille.
Kuntosalin henkilökunta ihmetteli treenihanskaista kissaa, joka osasi puhua ja päästi sen sisään. Herrani ammattikehonrakentaja-Miken nimissä minulla on kunnia lahjoittaa omistajalle iso kaniini, jolla on upea säärikarvoitus. ”Vie herrallesi
kiitokseni, ja uusia venäläisiä piikkipäitä”, totesi omistaja Colemanni
Kerta toisensa jälkeen Tomi-kissa toi mitä upeimpia lahjoja ja itsensä Viivi Avellanin omakätinen nimikirjoitus Tomi-kissan palleissa herätti kunnioitusta. Hänestä tuli omistajan uskottu
Kerran Tomi-kissa sai tietää, että omistaja aikoi mennä joen varteen sekoittelemaan uusia metandieoni-nimisiä pillereitä kaurapuuroon. Tomi-kissa kipaisi kotiin treenarinpoika Miken luo minkä tajunnan räjäyttämiksi treenatuilla pohkeillaan ennätti. ”Jos kuuntelet nyt neuvoani, on onnesi taattu. Mene joelle uimaan siihen kohtaan, minkä sanon sinulle. Loppu jätä mun huoleksi.” Mike kuunteli vielä Sepulturaa yhden biisin, ja teki työtä käskettyä. Kun omistaja sekoitti kuuluisaa puuroaan, kissa juoksi paikalle ja huusi: ”Voi Colemanni, herrani-Mike on uimassa, ja ilman teidän kuuluisaa puuroanne hän ei jaksa uida mega-giga-rusakon kokoisilla lihaksillaan. Colemanni heitti virtahevon kokoisen uimarenkaan ja puuroa Mikelle. Loppujen lopuksi Mike pelastui ja kun Colemanni katsoi häntä, juolahti hänelle mieleen, että hän voisi hyvinkin saada uuden treenikaverin, sekoittelemaan mömmöjä ja treenaamaan Wolfille. Mike nousi Colemannin limusiiniin.
Mutta Tomi-kissa juoksi edelle, ylen tyytyväisenä ja se saapui suurelle ulkoilmasalille, jossa oli toistatuhatta kynäniskaa treenaamassa. Kissa huusi: ”Hei ihmiset, kelle tämä sali kuuluu?” ”Suurelle Wintikalle”,nämä vastasivat ”Kuulkaahan, Colemanni ajaa tästä pian ohitse. Jollette sano hänelle, että tämä niitty kuuluu Ammattikehonrakentaja-Mikelle, teidät hakataan Riitta Uosukaisen-kokoisilla lihaksilla kappaleiksi, ja bannataan ikuisiksi ajoiksi pakkotoistolta!” Näin toistui useita kertoja, ja kun Colemanni ja Mike ajoivat limusiinillaan tökkien vuorotellen toistensa olkapäihin sustaretardia, kynäniskat huusivat kaikkien salien kuuluvan Ammattikehonrakentaja-Mikelle. ”Onko tämä kaikki tosiaan sun?”, kysyi Colemanni sustan-katkuisella äänellään. ”Joo, joo, vitun pelle! Ekkö oo sitä tienny.. Vitun kusipää, pistä edes pentagrammi roikkumaan ja Deicidea paukkumaan!”. Mike oli kuitenkin ihmeissään, koska hän ei omistanut edes käsipainoja, saati sitten kaikkea tätä omaisuutta.
Vihdoin Tomi-kissa saapui suuren Wintikan talon eteen. Imarreltuna Wintikka päästi kissan sisään, ja kissa ryhtyi puhumaan: ”Kansan keskuudessa puhutaan, että te pystytte syömään 14 kpl antiloopin kokoisia kerroshampurilaisia, ja treenaamaan samalla pohkeet loppuun asti räjäyttämällä lihaskasvun. Minä saatan tuskin uskoa sitä.” Wintikka kuitenkin näytti, mistä isot miehet on tehty ja popsi purilaisia samalla kun teki spagaattia pohjeprässissä. ”Mokomaa en ole koskaan nähnyt! Puheet pitivät paikkansa, mutta mulle on myös kerrottu, että te voitte hätätilassa syödä 0,5kg DNP:tä ja laihtua peltohiiren kokoiseksi ja sulloutua Viivi Avellanin rintavälykseen.. taitaa olla mahdotonta?” ”Mahdotontako? Wintikka totesi puppelipojumaisella-äänellään. Hän veti kerralla koko kilon pussin DNP:tä ja laihtui päästäisen kokoiseksi. Silloin Tomi-kissa loikkasi ja löi Wintikan kuoliaaksi. ”Bwuaaaaaaahahaaah!”, nauroi Tomppa.
Sillä välin Colemanni ajoi pihaan. Tomi-kissa, joka odotti seuruetta portailla, kiiruhti alas ja avasi auton ovet.”Tervetuloa Ammattikehonrakentaja-Miken treenihuvilalle.” ”Onko tämä kaikki sun?, kysyi Colemanni. ”Oota, mä mä moshaan just vitun pelle... niin joo.. onhan tämä kaikki mun”, Mike totesi häränverta suupielissään. He saapuivat sisälle ja Colemanni ihasteli ruiskujen määrää, ambulleista koottuja linnoja ja olipa olohuoneessa oma laboratoriokin. ”Alkaisitko mun ka treenaan, ku oot vitun kova hemmo ja sulla on kivoja lääkkeitä? Mä voin sit tutustua rauhassa faktoihin, ja opettaa sua diettaamaan 250-kiloiseksi. Mike! .... Mike...! ”Niin mitä.. häh..? Mä paukutin just pioneereilla Cannibal Corpsen uusinta settiä.. Vitun hyvä, jalat poikki vaan, ja vittu saatana!.. joo alan mä sun ka treenaamaan. Mulla on tosin oma tuotanto yhtä suuri kuin vastasyntyneellä lapsella.” Bwuaaaaaaaahahahahhhaaaaaa!, repesi Tomi-kissa.
Näin Mike sai treenikaverin ja hienot omaisuudet. Tomi-kissa jatkoi rahkapurkkien pyydystelyä ja odotti iltaisin Viivi Avellania, joka nappasi hänen kiveksensä aina suuhun yhtä terhakkaasti. Sen pituinen se.
Monia vuosia sitten eli treenari, jolla oli kolme poikaa, punttipenkki, koira nimeltä Hulk ja lisäksi vanha, omituinen kollikissa, nimeltä Tomi. Pojat treenailivat, Hulk-koira kantoi suussa käsipainoja, ja Tomi-kissa pyydysti rahkapurkkeja sängyn alta. Kun treenari kuoli, sai vanhin poika punttipenkin, toinen koiran ja nuorimmalle, Mike-nimiselle pojalle jäi vain Tomi-kissa. ”Kissa!” tuhahti nuorin poika pettyneenä. ”Hyvähän jätkien on, mutta mitä vittua teen katilla? Sama tyypittää vähän Impaled Nazarenea ja juoda verta. Kissa kuunteli tarkkaavaisena, pyyhki amisviiksiään ja alkoi puhella: ”Kuulehan minua, teetä mulle uudet rusakon kokoiset treenihanskat, jolla kehtaan mennä salille + hommaa Viivi Avellanin puh.nro, niin saat nähdä ettei tullu hassumpi perintö ollenkaan.” Treenarinpoika hämmästyi, mutta rauhoittui pian, kun sai täyden winstrol-piikin olkapäähän.
Niin kissa sitten lähti uudet hanskat kädessään kohti Mayor´sia. Laukkuun Tomi-kissa survoi bwuaaahah-makuista rahkaa ja 4,2 dl kaurahiutaleita. Se saapui Kaivopuistoon, jossa rahkan houkuttelema iso ja perso kani nimeltä JJJ loikki vastaan. ”Annahan juippi sitä rahkaa, mulla on mälli päällä, ja vaimon rakastamat karvajalat!” Tomi-kissa kuitenkin läimäytti laukun kiinni ja iski vasemman hypotalus-lihaksen voimalla JJJ-kanin kuoliaaksi. Sen jälkeen Tomi-kissa jatkoi suoraa tietä Mayor´sille.
Kuntosalin henkilökunta ihmetteli treenihanskaista kissaa, joka osasi puhua ja päästi sen sisään. Herrani ammattikehonrakentaja-Miken nimissä minulla on kunnia lahjoittaa omistajalle iso kaniini, jolla on upea säärikarvoitus. ”Vie herrallesi
kiitokseni, ja uusia venäläisiä piikkipäitä”, totesi omistaja Colemanni
Kerta toisensa jälkeen Tomi-kissa toi mitä upeimpia lahjoja ja itsensä Viivi Avellanin omakätinen nimikirjoitus Tomi-kissan palleissa herätti kunnioitusta. Hänestä tuli omistajan uskottu
Kerran Tomi-kissa sai tietää, että omistaja aikoi mennä joen varteen sekoittelemaan uusia metandieoni-nimisiä pillereitä kaurapuuroon. Tomi-kissa kipaisi kotiin treenarinpoika Miken luo minkä tajunnan räjäyttämiksi treenatuilla pohkeillaan ennätti. ”Jos kuuntelet nyt neuvoani, on onnesi taattu. Mene joelle uimaan siihen kohtaan, minkä sanon sinulle. Loppu jätä mun huoleksi.” Mike kuunteli vielä Sepulturaa yhden biisin, ja teki työtä käskettyä. Kun omistaja sekoitti kuuluisaa puuroaan, kissa juoksi paikalle ja huusi: ”Voi Colemanni, herrani-Mike on uimassa, ja ilman teidän kuuluisaa puuroanne hän ei jaksa uida mega-giga-rusakon kokoisilla lihaksillaan. Colemanni heitti virtahevon kokoisen uimarenkaan ja puuroa Mikelle. Loppujen lopuksi Mike pelastui ja kun Colemanni katsoi häntä, juolahti hänelle mieleen, että hän voisi hyvinkin saada uuden treenikaverin, sekoittelemaan mömmöjä ja treenaamaan Wolfille. Mike nousi Colemannin limusiiniin.
Mutta Tomi-kissa juoksi edelle, ylen tyytyväisenä ja se saapui suurelle ulkoilmasalille, jossa oli toistatuhatta kynäniskaa treenaamassa. Kissa huusi: ”Hei ihmiset, kelle tämä sali kuuluu?” ”Suurelle Wintikalle”,nämä vastasivat ”Kuulkaahan, Colemanni ajaa tästä pian ohitse. Jollette sano hänelle, että tämä niitty kuuluu Ammattikehonrakentaja-Mikelle, teidät hakataan Riitta Uosukaisen-kokoisilla lihaksilla kappaleiksi, ja bannataan ikuisiksi ajoiksi pakkotoistolta!” Näin toistui useita kertoja, ja kun Colemanni ja Mike ajoivat limusiinillaan tökkien vuorotellen toistensa olkapäihin sustaretardia, kynäniskat huusivat kaikkien salien kuuluvan Ammattikehonrakentaja-Mikelle. ”Onko tämä kaikki tosiaan sun?”, kysyi Colemanni sustan-katkuisella äänellään. ”Joo, joo, vitun pelle! Ekkö oo sitä tienny.. Vitun kusipää, pistä edes pentagrammi roikkumaan ja Deicidea paukkumaan!”. Mike oli kuitenkin ihmeissään, koska hän ei omistanut edes käsipainoja, saati sitten kaikkea tätä omaisuutta.
Vihdoin Tomi-kissa saapui suuren Wintikan talon eteen. Imarreltuna Wintikka päästi kissan sisään, ja kissa ryhtyi puhumaan: ”Kansan keskuudessa puhutaan, että te pystytte syömään 14 kpl antiloopin kokoisia kerroshampurilaisia, ja treenaamaan samalla pohkeet loppuun asti räjäyttämällä lihaskasvun. Minä saatan tuskin uskoa sitä.” Wintikka kuitenkin näytti, mistä isot miehet on tehty ja popsi purilaisia samalla kun teki spagaattia pohjeprässissä. ”Mokomaa en ole koskaan nähnyt! Puheet pitivät paikkansa, mutta mulle on myös kerrottu, että te voitte hätätilassa syödä 0,5kg DNP:tä ja laihtua peltohiiren kokoiseksi ja sulloutua Viivi Avellanin rintavälykseen.. taitaa olla mahdotonta?” ”Mahdotontako? Wintikka totesi puppelipojumaisella-äänellään. Hän veti kerralla koko kilon pussin DNP:tä ja laihtui päästäisen kokoiseksi. Silloin Tomi-kissa loikkasi ja löi Wintikan kuoliaaksi. ”Bwuaaaaaaahahaaah!”, nauroi Tomppa.
Sillä välin Colemanni ajoi pihaan. Tomi-kissa, joka odotti seuruetta portailla, kiiruhti alas ja avasi auton ovet.”Tervetuloa Ammattikehonrakentaja-Miken treenihuvilalle.” ”Onko tämä kaikki sun?, kysyi Colemanni. ”Oota, mä mä moshaan just vitun pelle... niin joo.. onhan tämä kaikki mun”, Mike totesi häränverta suupielissään. He saapuivat sisälle ja Colemanni ihasteli ruiskujen määrää, ambulleista koottuja linnoja ja olipa olohuoneessa oma laboratoriokin. ”Alkaisitko mun ka treenaan, ku oot vitun kova hemmo ja sulla on kivoja lääkkeitä? Mä voin sit tutustua rauhassa faktoihin, ja opettaa sua diettaamaan 250-kiloiseksi. Mike! .... Mike...! ”Niin mitä.. häh..? Mä paukutin just pioneereilla Cannibal Corpsen uusinta settiä.. Vitun hyvä, jalat poikki vaan, ja vittu saatana!.. joo alan mä sun ka treenaamaan. Mulla on tosin oma tuotanto yhtä suuri kuin vastasyntyneellä lapsella.” Bwuaaaaaaaahahahahhhaaaaaa!, repesi Tomi-kissa.
Näin Mike sai treenikaverin ja hienot omaisuudet. Tomi-kissa jatkoi rahkapurkkien pyydystelyä ja odotti iltaisin Viivi Avellania, joka nappasi hänen kiveksensä aina suuhun yhtä terhakkaasti. Sen pituinen se.
!
