Ikääntyminen

[esni]

Mä ymmärrän tavallaan ahdistuksen siitä, että on vanha ja vanhenee. Kroppa rapistuu, huomaa, ettei kaikista unelmista tullutkaan totta, rutiinit rullaa vaan, eikä elämässä ole enää yllätyksellisyyttä tai sykähdyttävyyttä niin kuin ennen. Mutta ei ole oikeasti olemassa mitään ikärajaa - ei millekään asialle. Me itse päätämme, mihin me olemme liian vanhoja tai liian nuoria. Ringside itse rajasi itsensä ulos siitä Vanhan bilekulttuurista, koska Hän tunsi olonsa liian vanhaksi. Onhan se varmaan totta, ettei kenenkään nuoren tytön tai pojan unelma ole kaljuuntuva mahakas vanhempi henkilö. Kyse on kuitenkin lähinnä ulkonäkölähtöisestä lähestymistavasta. Kuten Ringside kommentoikin - ilman paitaa ja aurinkolasit silmillä häntä ihailivat jopa 15-vuotiaat - koska hän *näytti* nuorelta tai nuorekkaalta.

Mielestäni normaalia on kiinnostua oman ikäisistään. On normaalia olla hölmö nuorena tietämättömyyttään ja kokemattomuuttaan, ja on normaalia olla kokeneempi, mutta silti hölmö vanhempana. Kukaan ei kuitenkaan voi määrätä sitä, millä perusteilla ihmiset kiinnostuvat toisistaan. Kukaan ei voi myöskään estää jotakuta kehittymästä toisia nopeammin. Pitäisikö yhteisöllisen sopivuuden nimissä pidättäytyä oman ikäisiensä seurassa, vaikka se ei tarjoaisi mitään niitä asioita, joita tarvitsee? Oletusarvo voi olla suunnilleen oman ikäisien seurassa viihtyminen, mutta aina on poikkeuksia. Toki alle 15-vuotiaat olisi hyvä jättää rauhaan, olivat he kuinka "kehittyneitä" tahansa. (Sinänsä siis hyvä, että se likaisuuden tunne tulee niiden liian nuorien kanssa vehtailusta, koska jos tunne tulee, on hyvin luultavaa, että vastapuoli onkin liian nuori)

Olen paljon joutunut pohtimaan näitä ikäasioita - ja olemaan se elävä todiste älykkäästä ja aikuisesta parikymppisestä. Välillä mua tympii olla esimerkki. Mikä tahansa raivon (ylipäänsä tunteen) ilmaisu otetaan heti todisteena mun lapsellisuudesta ja mikä tahansa mielipide tai kommentti (tai rutiininomaisuus kodin huolossa tms) todisteena mun aikuisuudesta. Kun todellisuudessa mäkin olen vain ihminen ja mussa on monia puolia kuten kaikissa muissakin. Olen aina viihtynyt itseäni vanhempien seurassa - heidän aikuisuudestaan en mene sanomaan yhtään mitään. En vain ole koskaan miettinyt, mistä se johtuu. Ehkä esim. keskustelukyvystä, tietopohjan laajuudesta, reteämmästä huumorista, teeskentelemättömyydestä, suuremmasta ironisuudesta ja etenkin itseironisuudesta - vuosien mittaan kehkeytyneestä itsereflektiokyvystä ja kriittisyydestä. Mutta etenkin siitä, että heillä ei ole niin suuri tarve tehdä vaikutus minuun kuin nuoremmilla. Täytyykö minun jotenkin todistaa oma aikuisuuteni jokaiselle satunnaiselle ihmiselle, joka kohdalle sattuu, että saisin oikeutuksen valita oman seurani? Miksi? Siksikö, että olen nuori ja nätti? Tätä todistelua se on olltu päivästä toisene sen jälkeen, kun tapasin avomieheni. Hän kun sattuu olemaan 45-vuotias.

Mieheni sanoi kerran osuvasti eräälle ystävälleen, kun puheeksi tuli -taas kerran- minun ikäni: "Ei Esni sille mitään voi, kuinka vanha se on." Niin kuin ei kukaan muukaan. Olisi varmaan helpompaa, jos minä olisin vanhempi tai mies nuorempi. Toisaalta me olisimme aivan eri ihmisiä silloin, emmekä välttämättä ollenkaan yhteensopivia. Ihmiset kertovat miehelleni, kuinka onnekas hän on, kun hänellä on minut, (ja itserakkaus täällä kukoistaa...) mutta kukaan ei sano minulle, kuinka onnekas minä olen. Koska onhan selvää, että 20-v muija ei saa mitään 40-v äijältä, vaan voittosuhde on kokonaan miehen puolella. Joku joskus kehtasi suoraan päin naamaa epäillä, käyttääkö mieheni minua seksuaalisesti hyväksi. Sanoin, että kyllä se homma on päinvastoin. Kaikenlaista ihmeellistä mahtuu elämään, enkä usko tuhlaavani sitä yhtään sen enempää näin kuin jos seurustelisin jonkun parikymppisen kundin kanssa. Mikä siinä olisi niin hohdokasta, että pelastaisi minut myöhemmin epäilyksiltä ja katkeruudelta, kun en ole tehnyt mitään mitä halusin? Eiköhän se kaikki ole lähinnä minusta kiinni. Ja varmasti se vanhuus rupeaa minuakin ahdistamaan ja pelottamaan, vaikka ikälisä tässä vaiheessa tuntuisi lähinnä toivottavalta ihan uskottavuuden kannalta...

Mutta siis pointtini oli, että ikäasioissa mitään vääriä ja oikeita ikiä on vaikea, ellei mahdoton määrittää muuten kuin yksilökohtaisesti. Lisäksi tällaiset vanhuuden ja likaisuuden tunteet ylipäänsä voi heittää roskakoppaan vanhojen sukkien mukana. Olette se ikäisi kuin tunnette olevanne. Vaikkei se aina niin hienoa olekaan. Ja vaikkei kaikki parikymppiset kissat kuolaakaan perään...

 

[esni]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka sanovat, että "päivääkään en vaihtaisi pois, kaiken tekisin samalla tavalla". Eikö nää ihmiset oo tehnyt virheitä? Mä vaihtaisin aika vitun monta päivää. Esim. viime perjantaista vaihtaisin sen, että olin vaihteeksi ihan vitun liian kännissä. Tästä seurasi se, että olin eilen polttareissa niin vanha, väsynyt ja viinaan kyllästynyt, että lähdin anteeksipyydelleen kotiin jo kello 22.30. Hupaisaa tässä oli se, että kaikki paikalla olijat TIESIVÄT, miltä tuntuu olla niin väsynyt ja rikki, että haluaa enemmin vaimon viereen nukkumaan. Niin ja senkin vaihtaisin pois, kun silloin villissä nuoruudessa panin sitä yhtä horatsua kaatokännissä ja sen seurauksena pippelistäni laaseroitiin kondyloomaa lukuisia kertoja. Noh, nekin arvet ovat parantuneet.

Mä taas en vain tajua sitä, miten kukaan voi kuvitella parantavansa jotain muuttamalla asioita menneessä. Olisitko mieluummin tiennyt, että se ja se kumppani petti sinua v.99 ja jättänyt heti - menettänyt kaiken, mikä sen jälkeen seurasi? Olisitko ollut tunnustamatta rakkautesi jos olisit tiennyt, että siihen vastataan rukkasilla? Olisitko jättänyt mieluummin oluet juomatta, mennyt kotiin ja kehittänyt hillittömän riidan avokkisi kanssa, koska sinulla oli purkamatonta energiaa? Sitä, mitä monet ei tunnu tajuavan on, että se vaihtoehto mokalle ei ole auvo, onni ja täydellisyys. Se vaihtoehto on yhtä paska kuin kaikki muutkin. Lisäksi, jos hyvin käy, (täydellisessä maailmassa) sitä saattaa oppiakin jotain asioista, joita sitten tulee kaduttua. En minä suostu mitään katumaan, mutta toivon, että jotkut asiat voisin unohtaa.

 

[Timba79]

Tulipa luettua sitten koko viestiketju, mitenköhän tämä olikin jäänyt huomaamatta?

Vähän ihmetyttää kun mua muutaman vuoden vanhemmat valittaa vanhuudesta...tuleeko mullekin sitten muutaman vuoden päästä 30 kympin kriisi?

Mutta jos ajattelee omaa elämäänsä tähän asti, niin ihan järkevästi tässä on menyt, on eletty, mutta ei mitään suurempia hölmöilty tähän asti. Ja nyt on kuitenkin oltu jo duunissa jonkun aikaa, on asuntolainat ja autolainat. Vaimokin duunissa vaikka pätkää tekeekin, mutta sekin on vaan hyväksyttävä. Nyt alkaa olemaan jo valmis suunnittelemaan sitä perheenlisäystä ja niitä aikoja nyt on sitten turha vielä murehtiä. Mutta onpa nyt ainakin jo jotain mitä lapselle antaa, nimittäin katto pään päälle.

Mutta kuten Ringsiden tossa myöhemmin kirjotti, sitten alkaa olemaan vanha kun mittarissa ollaan jo neljännellä varttisatkulla ja mikään ei enää onnistu omin voimin.

Oltiin just tossa vanhempien luona, isä täyttää ensvuonna 50 vuotta ja ihan samanlaista läppää se heittää kun minä ittekin ja olutta otetaan ja kohelletaan, en mä sitä ainakaan osaa yhtään vanhana pitää, mutta 20 vuoden päästä on varmaan jo vähän eri juttu.

Ei tässä mun postauksessa varmaan mitään järkeä taaskaan ollut, mutta tuntuu hullulta että 30 vuotiaan jampat tuntee itsensä vanhoiksi!

 

[Mike]

Vastataan tänne kun mieleen tuli. En sitten millään jaksanut kokonaan lukea trediä joten voi olla toistoa.

Fyysisen vanhenemisen kun huomaa helposti painelemalla peilin eteen vanha kuva kourassa, ikä näkyy kulumisena kasvoissa. Henkinen ikääntyminen taas on vähän eriasia. Itse ainakin tässä yksi päivä asian tajusin. Huomasin autossa laulavani Jari Sillanpään Satulinna biisiä, osasin koko kappaleen sanat ulkoa. Yhä useammin levylautaselle eksyy jotain kasarimusiikkia, joka herättää nostalgisia tuntemuksia "oi niitä aikoja kun oli vielä nuori", vaikka siinä ajassa ei silloin mitään sen kummempaa ollut. Elämää alkaa ajattelemaan kummasti pitemmälle, vaikka nuorempanahan oli paljon enemmän elämää eteenpäin jäljellä. Naisissa arvostaa pelkkien kasvojen sijasta kokonaisuutta, huomaa pitävänsä persoonallisia ja älykkäitä naisia seksikkäinä. Onko henkinen vanheneminen tätä or is it just me?

 

[Jarek]

Mä lauloin tänään autossa hymyhuulia :lol2: voi vittu...

Minä nyt olen vielä nuori kolli mutta sen huomaan että jutut kavereiden kanssa käsittelee nykyään paljon politiikkaa,talon remppaamista tai perheasioita.

Kerran yks saman ikäinen kaverini kertoi mulle jotain juttua ja samalla katsoi minua silmälasiensa yli.Kaveri näytti ihan saatanan vanhalta.Sitä siinä sitten naurettiin että teinit varmaan näkee meitit just semmosina.

 

[Snake]

Well, mä laitan vielä paremmaksi: Todennäköisesti olet jopa kaupungilla kävellessäsi visualisoinut itsesi nussimassa viisitoistavuotiasta. Tietenkin luulit, että se oli kakskyt; osa niistä on hämmentävän iäkkään näköisiä. Mä en ainakaan pysty käveleen silleen, että "nyt vastaan kävelee maailman parhaat dee kupin tissit, mutta koska toi on varmaan viistoista, niin mä en edes vilkaisekkaan noita hinkkejä." Tai jos edessä pyörii joku helvetin hyvä perse, niin harvemmin tulee mietittyä, että onko sen kantaja niin nuori, että sitä ei saa katsoa. Itseasiassa uskon, että Pakkiksen kolmekymppisistä miehistä KAIKKI on joskus kävellyt jonkun viistoista vuotiaan perässä ja kuvitellut itsensä survomassa parrua rytmikkäin liikkein pakaroiden väliin. Sitten sen mimmin ohittaa ja on silleen, että "ei saaaatana, toihan oli ihan vitun nuori, vittu mä oon varmaan pedofiili".

Pitäisköhän käydä laittamassa Alepan ilmoitustaululle lappu:

LUOTETTAVA SETÄ HOITAA LAPSESI ILMAISEKSI

Mullakin tulee tänä vuonna ikää 32-v täyteen ja aika samoissa ajatuksissa mennään.Eikä tukkaakaan ole aikoihin peilikuvassa näkynyt :lol2:
Mulle kävi hiljan silleen,että baarissa joku 18-v kissa veti penkin mun eteen ja sanoi tykkäävänsä kaljuista miehistä,jonka jälkeen alkoi tavoitella välittömästi kielellään mun keuhkoja.Puolisen tuntia olin siinä otettuna hommassa mukana,mutta koko ajan tuntu,että jengi kyylää nyt papalla olevan vähän turhan nuorta tyttöö sylissä vai luulinko vaan...Alkoi kuitenkin tuleen aika pedofiili olo ja päätin karata paikalta kavereiden perään viereiseen baariin(eivät olleet sitä kuolaamista jaksaneet kattoo).Saattoi kuitenkin olla silläkin vaikutusta,että oma muija oli kans siä viereisessä baarissa :(
Tätä paikalta katoamista oon vähän katunu jälkeenpäin,mutta kyllä siinä aika namusetä olo tuli...

 

[Snake]

Naisten kylmenemisestä. Edellinen suhde kesti melkein kymmenen vuotta ja seksi muuttui vain paremmaksi jatkuvasti. Totaalinen estojen poistuminen, kokeilunhalu, toisen tunteminen ja toisen huomioon ottaminen teki sellasta seksiä, että galaksit räjähteli ja planeetat syöksyi kuineen mustaan aukkoon. Kukaan, taikka mikään pissiliisa ei sellaista mirhamia voisi mulle tarjota sitä kertakivana. Eli miehet, pankaas ässät pöytään, naiset on helvetin kuumia, kun käyttää vaivaa ja aikaa. Tämän vuoks mua ei edes kiinnosta yhden illan jutut.[/QUOTE]Sama täällä.7-vuotta saman naisen kanssa ja seksi alkanut vasta paranemaan.On ehkä oppinut itsekin ton aikaan ja vaivaan panostamisen vasta nyt ;)

 

[iivili]

Jaksoin lukea ketjua sivulta 9, mutta kovasti samoja fiiliksiä on ollut, mitä esim. rinkulla ja Mikellä.

Mitä tulee siihen, kun olen todella vanha, toinen jalka haudassa (mahdollisesti joskus siellä 70-100-v paikkeilla, vaikea sanoa tarkemmin), niin pakko on hommata itelleen joko laillinen tai laiton ase tai sopiva määrä sopivaa ainetta, jota piikittämällä pääsen nopeasti hengestäni. En missään nimessä rupea olemaan täysin toisten armoilla, kuten esim. mummoni, joka makasi sairaalassa noin 10 vuotta KOKO kropan (siis myös pää, ei voinut puhua) oikea puoli halvaantuneena. Kannatan eutanasiaa tietyissä tapauksissa, varsinkin itseni kohdalla. Mutta niin kauan, kuin pystyn suurimman osan seuraavista itse tekemään, arvelen pystyväni nauttimaan elämästä: syöminen, juominen, hengittäminen, käveleminen, peseytyminen, ulostaminen, lukeminen ja puhuminen.

Mitä tulee suunnilleen ikävuosiin 21-30 (täytän myös 30-v tässä ihan kohta), niin todellakin sitä nykyään haluaa naisen, ei tyttöä, niin henkisesti kuin kropankin suhteen. Huomasin vasta oikeastaan vuonna 2003, että sytyn selvästi enemmän seksuaalisesti hieman runsaammasta ja naisellisemmasta naisesta, kuin tyttömäisen hoikasta ja sirosta. Voihan sitä jaaritella iäisyyksiä henkisen puolen tärkeydestä (ja tärkeintähän se on, senkin on tässä hieman varttuneempana syvällisemmin käsittänyt), mutta ei siitäkään mihinkään pääse, että fyysisellä vetovoimalla/viehätyksellä on myös merkitystä. Tuossa on kohdallani kyse todellakin tarkentumisesta tai tiedostamisesta. Aiemmin en edes ajatellut, millainen nainen minua eniten fyysisessä mielessä kiinnostaisi. Ensin asia kirkastui naisen korvien väliä koskien, sitten myös fyysisen olemuksen suhteen. Nykyinen rakas on onneksi niin fyysisesti kuin henkisesti enemmän kuin sopiva.

Mitä tulee muuhun elämään, niin olen ollut suunnilleen jostain 21-23-v lähtien jo vissiin aika keski-ikäinen. :D Radiosta olen kuunnellut mieluummin Ylen ykköstä, kuin Shit music only KissFM:ää tms. teiniXasemaa, ryypiskely ja baareilu ei ole napannut, joten olen reenannut lavatansseja. Parisuhteelta olen toivonut tasaisuutta ja rauhallisuutta, ilotulituksina räiskyvät tunnemyrskyt suuntaan tai toiseen eivät todellakaan kiinnosta, mielellään eläisin kaikessa rauhassa keskiluokkaisesti talo- tai asuntolainaa maksellen, ehkä lapsia kasvattaen.

Jännä homma, että tietyiltä osin musamakuni on pysynyt siellä 13-16-v tasolla. Toisaalta ostan jatsia, niinkuin kunnon keski-ikäisen ja keskiluokkaisen äijänkättyrän kuuluukin, toisaalta ihan yhtä hätäistä ja ankaraa mättömusaa (viimeisimpänä Bloodbath, ruattalaasta laadukasta death metallia ) kuin silloin teininäkin. Molempia kuuntelen fiiliksen mukaan täysin tyytyväisenä. :D

 

[Ironangel]

Tilannekatsaus toiselta kantilta..
Eilen iltavuorosta kotiin mennessäni yritti ystävällinen bussikuski setä myydä minulle lastenlippua. En minä nyt sentään lapselta näytä piru vieköön.. :curs:
Jälkeenpäin kyllä nauratti. :lol2:

Eikä se 30- vuotta ole vielä ollenkaan paha ikä miehellä. ;)

 

[MrDeca1]

Elämä alkaa olla jo ehtoo puolella.Ens vuonna 40v

 

[Jarek]

Elämä alkaa olla jo ehtoo puolella.Ens vuonna 40v

Nou panik.
Sulla on vielä päiviä enemmän edessä kuin takana.

 

[MHK]

Tilannekatsaus toiselta kantilta..
Eilen iltavuorosta kotiin mennessäni yritti ystävällinen bussikuski setä myydä minulle lastenlippua. En minä nyt sentään lapselta näytä piru vieköön.. :curs:
Jälkeenpäin kyllä nauratti. :lol2:

;)

eikös se ole 12v se lastenlipun ikäraja... :whip:

 

[Zappo]

Itse en ole huomannut eroa. Naiset eivät antautuneet silmäpeliin kun olin 20 eivätkä antaudu nyt kun olen 30. Itseasiassa tilanne on parempi nyt kun voi vapautuneena olla rehellisisesti naisten suhteen "likainen vanha mies". Parempi flaksi sitä nykyään käy kuin 20+ vuotiaana kun näytti 30 vuotiaalta. Nyt näytän samalta ja se on vain etu.

Ainoa masentava tekijä on että on kiusallisen tietoinen, että vapaa noin 30 vuotias nainen on urbaani myytti joita ei ole olemassa ja kiusallinen tilanne on kun pitää pohtia tapailisiko 24 vuotiaita ookoo naisia vai 35 vuotiaita kakkoskierrokselaisia.

 

[Proteos]

Multa kysyttiin paperit kun ostin mäyrän kaljaa jostain pienestä k-marketista... Olen joku 185cm pitkä ja painoa 90kg, tapahtumahetkellä epäillyllä oli parran sänki ja ykköset yllä.

Kaivelin siinä plussa-korttia lompakosta ja heitin sen mun ikäiselle/nuoremmalle kassatytölle. Seuraava kysymys oli: "onko sulla papereita?"
Kaivoin tyynesti ajokortin esiin ja heitin sen sille plussa-kortin viereen. Seuraava kommentti kuului kassalta "oho...!" Mä en noteerannut tilannetta mitenkään kuten ei mielestäni kuulunutkaan.

Noh, kaverit sai ainakin naureskella hetken mun junnuudelle kun kerroin niille ton tapauksen heti tuoreeltaan.

Hauska homma sikäli kun en muista missä baarissa tms. olisi viimeksi kysytty henkkareita, joten mikäs siinä. Ainahan tommosessa voi heittää "nerokkaasti" että "olisit sä voinu suoraankin kysyä mun nimeä", mutta olen liian vanha nöyristelemään.

Pahimpia tapauksia on mielestäni kaupoissa tavattavia 18-20-vuotiaita joiden identiteetti ei kestä sitä, että heitä luullaan nuoremmiksi. Tarkoitan tapauksia jotka alkavat mouhoamaan tyyliin:

"Vittu kysyksä multa papereita vai? Ei helvetti!1!11"

Ainoa masentava tekijä on että on kiusallisen tietoinen, että vapaa noin 30 vuotias nainen on urbaani myytti joita ei ole olemassa ja kiusallinen tilanne on kun pitää pohtia tapailisiko 24 vuotiaita ookoo naisia vai 35 vuotiaita kakkoskierrokselaisia.

Jos toteutat jälkimmäisen vaihtoehdon, olet kehäkettu. ;)

 

[Sukulaku]

eikös se ole 12v se lastenlipun ikäraja... :whip:

Se on 14. Näin siis ainaki Turus.

 

[Hgu]

Kuinka helvetissä mä missasin tämän keskustelun jo kesällä?? Ainiin, mähän olin kännissä tai muuten vaan sekaisin koko viimekesän...

Olin 80-luvulla finninaamainen takatukkainen hevari, 90-luku meni teknon ja trancen parissa. Nyt olen tilanteessa jossa ostan elämäni ensimmäisen asunnon 22 vuotiaan naisen kanssa. Tänään ei ole finnejä eikä takatukkaa, mutta autossa soi Frank Sinantra, Hotelliasuminen on ihan must ja taksilla tulee ajeltua ihan liikaa.

 

[IronMind]

Nou panik.
Sulla on vielä päiviä enemmän edessä kuin takana.

Siinä ja siinä, jos on onni matkassa. Keskimääräisellä suomalaisella miehellä, jolla elinajan odote on 74 vuotta, 40 täytettyään on enää 34 vuotta jäljellä.

Ja jos on juotu riskisti viunaa ja vaikka roinattu päälle niin ei tuossa enää paljon ole koneessa kilometrejä jäljellä.

Tämä siis näin pienenä hengenkohotustietoiskuna. :thumbs:

 

[JSmith]

Multa kysyttiin paperit kun ostin mäyrän kaljaa jostain pienestä k-marketista... Olen joku 185cm pitkä ja painoa 90kg, tapahtumahetkellä epäillyllä oli parran sänki ja ykköset yllä.

Finskin lentoemäntä kysyi papereita kahvikonjakkia ostaessani. Siihen aikaan ikää oli joku 26, ryytynyt olemus ja todennäköisesti tuuheahko parin päivän sänki. Aiheutti tahdottoman "anteeksi...?" -reaktion, jälkikäteen voitokkaan fiiliksen.

 

[MrDeca1]

Nou panik.
Sulla on vielä päiviä enemmän edessä kuin takana.

Ei vielä sentään panikoida,mutta kyllähän se mielen masentaa,kun ens vuonna ollaan viidennelläkymmenellä :itku:
Mukavaahan olis olla parikymppinen pojan kloppi ja aloittaa hirveessä kaasussa treenaminen alusta :lol2:

 

[Jissen]

Lastenlipun hinta on paikkakuntakohtainen, siitä päättävät kunnan bossit samalla kuin lipun hinnasta muutenkin ja näistä "vaunut ja vammaiset ilmaiseksi" -päätöksistä. Täällä pääkaupunkiseudun YTV-alueella se on 16v.