Ikääntyminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rinkku
  • Aloitettu Aloitettu
Tiedä saako tänne ikäloppujen sekaan kirjotella (:D ) mutta eipä minua ainakaan tuommonen lihan perässä juokseminen ole koskaan kiinnostanut, mutta tiedä sitten jos käy samalla tavalla tulevaisuudessa kun ironchefille, sillä itse olen nyt se joka istuu avokin kanssa kotona kun muut huitelee joka toinen päivä baareissa. Eli jos se menetetty nuoruus pitää sitten vuosien päästä ottaa takaisin jos jostain syystä ero tulisi, niin onhan se vähän kurjaa. Yhtä lailla melkeinpä kuin niistä luokan hissukoista joilla jäi murrosikä välistä sillon 15 veenä tuli lopulta parikymppisinä aika.. mielenkiintoisia tapauksia ja ottaa sen murrosiän nyt takaisin. Eli onko se sitten säälittävää olla se ainoa kolmekymppinen baareissa ja niitä parikymppisiä pikkutyttöjä iskeä? Ehkä vähän :offtopic: mutta tulipahan mieleen vaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Miksi parikymppisten pitäisi mitään tuollaisia miettiä? He ovat parikymppisiä eivätkä siis vanhoja. Nuoruuteen kuuluu nimenomaan se, että ei huomioida mitään tuollaista ja ollaan kuolemattomia.

Aika kornia jos 20v on vielä teini ja 30v olisi jo vanha. Missä välissä sitä sitten oltaisiin ns. aikuisia?

Sitten voi tuntea itsensä vanhaksi kun tuntuu siltä ettei ole elämälle enää annettavaa ja odottaa eläkepäiviä kuin kuuta nousevaa.
 
Eli onko se sitten säälittävää olla se ainoa kolmekymppinen baareissa ja niitä parikymppisiä pikkutyttöjä iskeä? Ehkä vähän :offtopic: mutta tulipahan mieleen vaan.
Säälittävämpää kuin jättää kokonaan väliin? Enpä tiedä. Puolensa ja puolensa. Kaikille ei vain jaeta murrosiässä samoja kortteja esim. fyysisten ominaisuuksien suhteen. Helppo on tuomita, mikäli on kuulunut seurustelumaailman ns. menestyjiin jo nuoresta lähtien.
 
Aika kornia jos 20v on vielä teini ja 30v olisi jo vanha. Missä välissä sitä sitten oltaisiin ns. aikuisia?
kornia tai ei, mutta niin se tuppaa olemaan. nykyihmisen elinaika on ihan luonnottoman pitkä. joskus ihmisen esihistoriassa 30 oli suurinpiirtein ikä jolloin kuoltiin pois. yksilö on parhaan panoksensa kuitenkin antanut tai jättänyt antamatta kohtuu nuorena. sen jälkeen täällä vaan haahuillaan vuosikymmeniä joinain muumioina.
 
...ja tulee ahdistamaan lopun elämäni. kaikki vuodet 20 päälle on vain negatiivista.


Siehän otat vakavasti ikääntymisen. Härre gyyd... :eek: Ikääntyminenhän on väistämätöntä, joten ainakin itse yritän suhtautua siihen mahdollisimman positiivisesti.

Mittariin pyörähtää vajaan puolen vuoden kuluttua kolmekymmentä; koskaan en ole ollut kropaltani näin kankea, naama on rumempi kuin ikinä, mutta ravintolassa pyörii naisia ympärillä enemmän kuin koskaan. Ehkä tuo edellinen lause oli hieman kärjistetty, ainakin noiden naisien osalta, mutta ehkä iän tuoma kokemus tuo tiettyä varmuutta, joka saattaa näkyä ulospäin, mene ja tiedä. Pääasia, että itsellä on hyvä olla.

Nyt kun muistelen itseäni kymmenen vuotta takaperin, niin en missään nimessä haluaisi palata niihin ikävuosiin takaisin, vaikkakin omistaisin avaimet aikakoneeseen. Jotenkin se sen aikainen elämänkatsomus, kapeakatseisuus ym. lapsellisuus, ai ai...

Ikä tuo ihmisen olemukseen omaa arvokkuuttaan, kokemuksia ja näkemyksiä elämään. Miksipä niitä väheksyä...
:piis:
 
Itellä on monen ikästä kaveripiiriä harrastusten johdosta ja on pakko todeta että parhaita jätkiä on ne jotka on jo yli 30v.
 
kornia tai ei, mutta niin se tuppaa olemaan. nykyihmisen elinaika on ihan luonnottoman pitkä. joskus ihmisen esihistoriassa 30 oli suurinpiirtein ikä jolloin kuoltiin pois. yksilö on parhaan panoksensa kuitenkin antanut tai jättänyt antamatta kohtuu nuorena. sen jälkeen täällä vaan haahuillaan vuosikymmeniä joinain muumioina.
Tämä on harhaluulo, joka perustuu siihen, että muinoin elinajanodote oli suuren lapsikuolleisuuden ansiosta juuri luokkaa 30v. Jos kutenkin sattui selviämään lapsuudesta kuolematta tauteihin tai nälkään, oli ennenkin ihan kohtuulliset mahdollisuudet elää viisi- tai kuusikymppiseksi. Ptolemaioksen aikaan Egyptissä pidettiin kirjaa syntymä- ja kuolinajoista, ja niiden perusteella miehet kuolivat keskimäärin 54 ja naiset 58 -vuotiaina. (Lukua tosin varmasti vääristää se, että esim. lapsena kuolleita tai orjia tuskin merkittiin kirjoihin.) Raamatussakin arvokkaimman miehuuden iäksi määritellään 20 - 60 vuotta, vasta sitä vanhempia (ja nuorempia) pidettiin vähemmän arvokkaina yhteisölle.

Muistuttaisin myös, että kukaan ei ollut kuullut sellaisista kavereista kuin Mooses, Jeesus, Muhammed, Buddha tai Kungfutse ennen kuin he olivat täyttäneet 30, joten ainakin maailmanuskontoja ehtii perustaa vaikka olisi nuoruutensa vuodet iäksi hukannut.
 
Helteillä huomasin, että juoksulenkki kulki todella hyvin; jalat pelasi ja henki kulki. Nyt kun oli viileätä, niin oli kuin puupökkelöillä olisi juossut. Todella jäykkää menoa ja polvia särki. Eli vanhana 38v on syytä pitää viileillä ilmoilla villahousuja jalassa ainakin ennen lenkkiä. Sama koskee varmaan myös kuntosaliharjoittelua.
 
mua huvittaa että homma kuitataan jollain 3-kympin kriisillä. vanheneminen on ahdistanut minua jo vuosia ja tulee ahdistamaan lopun elämäni. kaikki vuodet 20 päälle on vain negatiivista.

Kukapa haluaisi myöntää itselleen että paras on jo takana ja loppuaika on maaliviivan jälkeistä rullaamista ennen patjaan tömähtämistä.
Itsepetoksen voimaa ei kannata aliarvioida.
 
eipä silti. naurettavat on minun ongelmani ja naurettava on pikku elämäni ja typerät pyrkimykseni. joillain ihmisillä ei ole edes ruokaa tarpeeksi.
 
quiz: Opi nauttimaan elämästä ja tästä päivästä, muuten sulla menee toi elämä ohi, jos sä kulutat aikaa siihen, että sä teet vanhenemisesta ongelman. Mun mielestä on ihan kivaa olla oman ikäiseni noin pääsääntöisesti. Tietää suurinpiirtein mitä elämältään haluaa ja on tasapainossa itsensä kanssa. Usko wanhaa! ;)

Nimimerkillä: Ikänaisia
 
Koska lähes kaksikymmentä ensimmäistä elinvuottani olivat täyttä paskaa, joissa ei ole oikeastaan mitään muistelemisen arvoista, en aio ottaa paineita vanhenemisesta.

Seuraavat 20 vuotta otan vahinkoa takaisin.
 
Ehkä quiz osaisit arvostaa tulevaisuudessasi sitä, että suomalainen on elämässään rikkaimmillaan 50-vuotiaana, siis sen ikäisenä sinulla pitäisi olla keskimäärin eniten omaisuutta. Monella taitaa sen ikäisenä alkaa muutenkin elämä alusta; lapset ovat muuttaneet pois, töitä on tehty jo niin paljon, että alaa voi vaihtaa tai lopettaa, vuosikausia jatkunut pihtailu muuttuu etelänmatkailuksi tai harrikalla ajeluksi..

Moni tuntemani mies on alkanut 50-vuotiaana tekemään asioita, joita ei ole elämässään aiemmin tehnyt. Kokemuksia 50-vuotiaat??
 
tuntuu että muut vanhenee ja minä pysyn kakarana :down:
Tapasin opiskelukaverini muutaman vuosikymmen takaa. :wanha:
Hymyilin sisäänpäin ja ajattelin:` sä olet varakas pankinjohtaja nyt, kaksikymmentä kiloa ylipainoa vyötärölläsi, kasvot pöhöttyneinä edellisillan palaverista joka venyi aamutunneille, hirvee stressi kokoajan päällä, vaimo jätti sut kun rakastui kymmenen vuotta nuorempaan jumpanvetäjään`. Näytit vanhalta ukolta.:arvi: Pukusi tosin oli tyylikäs kuten kenkäsikin.
Muistelimme opisteluaikoja mm. kinkkisiä liiketoiminnan kaavioita, virallista- ja kauppadiskonttoa. Luokkaretkeä Viking Sallyllä, joka nyt makaa merenpohjassa Estonia nimisenä aluksena :(
Lopuksi kehuit mua, et miten hyvin olen säilynyt kaikki nää vuodet:D , et elämä on tainnut kohdella mua kultahansikkain (ja paskat, kurjaa on ollut).
Mä ihan oikeesti näytin paljon,paljon nuoremmalta kuin opiskelukaverini. Ja tuli todella hyvät fiilikset ;)
Illalla suihkun raikkaana peiliin tuijottaessani kasvoni ryppyjä ja juonteita kiroillen ajattelin, että toiset vanhentuu ennenaikojaan enemmän ja toiset (kuten minä) hiljalleen ja tasaisesti, itseasiassa huomaamatta.
Elämäntavoilla on erittäin suuri merkitys tähänkin seikkaan.
Perintötekijöitä unohtamatta - kiitos geeneistä jotka olen saanut :)
 
Minä en aio kasvaa ikinä aikuiseksi mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa että posket alkaa roikkua ja eturauhasen liikakasvu on edessä :itku:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom