Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ensi viikolla voisi aloitella hiittiä tekemään spinningpyörällä heti aamusta. Silloin tällöin tuota olen tehnyt, mutta lähinnä aerobiset suorittanut ihan lenkillä. Tällä hetkellä kun on tuota katupölyä sekä siitepölyä niin paljon ilmassa, että parempi hoitaa lenkit sisällä.
Hetkeen en ole hiit keskusteluja seurannut että onko suositukset pysyneet samoina? Eli aamusta tyhjään vatsaan ja suorituksen jälkeen venaillaan ~30min ennenkuin syödään aamupala?
En ole kaikkia viestejä tai mahdollisia linkkejä nyt lukenut, mutta kirjoitan nyt silti, kun joskus aiemmin jotain ketjua selailin, ja sehän lasketaan lukemiseksi... Jos tuo kerran todistetusti (?) toimii laihduttamisessa, niin olisiko kyseessä kuitenkin se, että aineenvaihdunnalle tapahtuu jotain vekkulia, joka vaikuttaa loppupäivän aikana, kun taas itse harjoituksessa epäilen, että täysillä vedettäessä rasvanpoltto on joka tapauksessa pyöreä nolla. Hapoillehan se menee, kun ei ole hiilareita (tyhjällä mahalla) ja vaikka olisikin, niin ei niitä edes ehtisi käyttää niitä äärirajoilla. Maksimihapenottokykyähän tuo kehittää ja maitohappokestävyyttä, mutta ei peruskuntoa. Ja sotkee sitten salitreeniä, kun sivutuotteena hapottaa lihaksensa loppuun. Vai voisiko tuo kuitenkin toimia hapottamatta siksi, että pyrähdykset ovat äärimmäisen lyhyitä?
Joka tapauksessa kaikki tässä villityksessä sotii minun pientä maailmaani ja sen perustuksia vastaan. :D Mutta aina opitaan uutta. Täytyy pitää mieli avoimena.
Ja tässä asiat niin kuin yleensä opetetaan:
http://www.noc.fi/urheilijan_ravitsemus/ravintofysiologian_pikakurssi/
Toimii samalla tavalla kuin esim. kovatehoinen kehonrakennus harjoitus ja saa aikaan ns. jälkipolton, joka ihan tutkimuksienkin mukaan kuluttaa energiaa paljon vielä yli tunninkin päästä treeneistä ja erään lähiaikoina englantilaisessa TV-ohjelmassakin esitetyn tutkimuksen mukaan vielä koko seuraavankin vuorokauden aikana kulutetaan ylimääräisiä kaloreita kiihtyneen aineenvaihdunnan ansiosta.
Jos näitä intervallityyppisiä harjoituksia tehdään useita viikossa saadaan aineenvaihdunta pidettyä kiihtyneessä tilassa jatkuvasti.
Samaan ideaan perustuu myös Bill Philipsin Body for Life menetelmä. Itse monesti en edes hikoile kovin paljon hiitin aikana vaikka teen sitä jo 14 minuutin pituisena, mutta tiedän että silti ei kannata heti mennä suihkuun, sillä kun istun tuolille jäähdyttelemään alkaa hetken päästä hiki virrata valtoimenaan ja hetkessä t-paita on ihan märkänä rinnasta ja selästä.
Itse asiassa jos ajattelee HIIT:in suoritustapaa se muistuttaa pitkälti kehonrakennuksen volyymiharjoittelua, eli lyhyet tauot ja pitkä rankka kevyellä vastuksella tehty sarja, taas lyhyt lepo ja pitkä sarja jne...
Vähän olen koittanut tätä nyt selvitellä, enkä oikein vakuutu. Minä kaikesta huolimatta uskon, että "laihtuminen" todennäköisesti onnistuu hiitistä huolimatta, eikä sen vuoksi. Luultavasti painoa lähtee lihaksista useimmilla.
Onkos täällä muita tabata intervallien harrastajia? Itellä ei polvet oikeen tykkää tuosta juoksemisesta ja hyviä juoksupaikkoja on aika heikosti, niin päädyin tabatoihin. Oon nyt tässä vajaan kuukauden tehnyt noita ja hapenottokyky on kyllä noussut suht mukavasti. Oon tehnyt noita kolme kertaa viikossa ja liikkeenä on toiminut burbeet.
Funtsin aloittavani sprinttitreenit kahdesta syystä:
Tabata-protokolla (20:10) on huonompi kuin esimerkiksi 15:15 tai 35:35, sillä 20:10 on jopa huippu-urheilijoille liian korkeaintensiteettinen treeni = kehitys on äärettömän vaikeaa. Ite oon tehnyt noita 15:15 treenejä, ja saanut paljon paremman kunnon (paljon tasaisemmin lisää toistoja ja yleistä vapaakiertoa) kuin 20:10llä. Ja liikkeenä on milloin etuheilautukset kuulalla, tempaukset, rive+työnnöt, burpeet, hindupunnerrukset ja hyppynarusessiot. Nyt ajattelin sitten alkaa tuota sprinttaushommaa, mutta en missään nimessä tabataintervalleilla, vaan reiluilla palautuksilla. Tyyliin 10-30sek juoksua ja 1.5min aktiivista palautusta.
mitä ysikymppinen on mieltä sprinttitreenistä lihasten kasvattajana? Esim semmosesta, jossa matka on max 60m, ja pyritään nimenomaan "perceived effortin" maksimoimiseen, eli tekemään sprintit mahdollisimman raskaasti?
Tarkotus ois vetää treenit kuten salitreenitkin: Ennen treeniä hiilari-/prodepitoinen palkkari, treenin aikana siemailuja prodea ja hiilaria ja kunnon PWO ruoka. Onko tässä järkeä, vai kannattaako suosiolla valita vaikka joku kahvakuulahärpäke
Kahvakuulailu ois muuten loistavaa, mutta tahtoo olla forkut niin tukossa muutenkin ettei välttämättä tulis mitään kuulan pitämisestä.
Eur J Appl Physiol. 2010 Dec 17. [Epub ahead of print]
Nutrient provision increases signalling and protein synthesis in human skeletal muscle after repeated sprints.
Coffey VG, Moore DR, Burd NA, Rerecich T, Stellingwerff T, Garnham AP, Phillips SM, Hawley JA.
SourceHealth Innovations Research Institute, School of Medical Sciences, RMIT University, PO Box 71, Bundoora, Melbourne, VIC, 3083, Australia, vernon.coffey@rmit.edu.au.
Abstract
The effect of nutrient availability on the acute molecular responses following repeated sprint exercise is unknown. The aim of this study was to determine skeletal muscle cellular and protein synthetic responses following repeated sprint exercise with nutrient provision. Eight healthy young male subjects undertook two sprint cycling sessions (10 × 6 s, 0.75 N m torque kg(-1), 54 s recovery) with either pre-exercise nutrient (24 g whey, 4.8 g leucine, 50 g maltodextrin) or non-caloric placebo ingestion. Muscle biopsies were taken from vastus lateralis at rest, and after 15 and 240 min post-exercise recovery to determine muscle cell signalling responses and protein synthesis by primed constant infusion of L: -[ring-(13)C(6)] phenylalanine. Peak and mean power outputs were similar between nutrient and placebo trials. Post-exercise myofibrillar protein synthetic rate was greater with nutrient ingestion compared with placebo (~48%, P < 0.05) but the rate of mitochondrial protein synthesis was similar between treatments. The increased myofibrillar protein synthesis following sprints with nutrient ingestion was associated with coordinated increases in Akt-mTOR-S6K-rpS6 phosphorylation 15 min post-exercise (~200-600%, P < 0.05), while there was no effect on these signalling molecules when exercise was undertaken in the fasted state. For the first time we report a beneficial effect of nutrient provision on anabolic signalling and muscle myofibrillar protein synthesis following repeated sprint exercise. Ingestion of protein/carbohydrate in close proximity to high-intensity sprint exercise provides an environment that increases cell signalling and protein synthesis.
PMID:21165642