Hiilihydraatti tankkaus ennen treeniä
- Keskustelun aloittaja janiw82
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 7.10.2002
- Viestejä
- 2 075
Jep, laitoin sen just siihen mun mailiosoitteeseen. Jos joku muu haluaa myös lukaista niin laittele privatemailia. Ei uskalla tänne laittaa omaa mailiboksia näkyviin kun se pervo sporttityttö saatta luulla, että sieltä voisi kysellä eroottista hierontaa :lol2:
- Liittynyt
- 21.4.2002
- Viestejä
- 1 153
- Ikä
- 45
Originally posted by miisu
WtF?! Kuvaapas VIELÄ KERRAN sun käsityksesi SUORITUKSEN AIKAISESTA (=sarjan aikainen) energiankäytöstä, että minäkin ymmärtäisin kuinka tämä homma OIKEASTI toimii
Alan mennä nyt minäkin totally sekaisin tässä topikissa kun tekstiä on niin vitusti. Eli ymmärsin kun kirjoitit tuolla "painoharjoittelun aikainen", että tarkoitit sillä "painoharjoitustreenin aikainen" etkä siis "painoharjoitesuorituksen" aikainen
. Eli ymmärrysvirhe vain mun moka :kippis1:. Ajattelin muuten ihan tässä lähiaikoina tehä tosta verensokerin korkeudesta pikatestin, joka ei syventäviin liity mitenkään, eli mittaisin verensokerin niin että tankkaisin hiilaria ennen treeniä ja vertaisin sitä 3h syömättömyyden jälkeisiin arvoihin treenin aikana. Simppelisti näkisi kuinka isoja eroja juuri minulla on, kuinka korkeaksi adrenaliini ja glukagoni maksan glykogeenistä saa nostettua verensokerit ja kuinka ylhäällä ne kestävät, vastaavasti miten alas tankkauksen nostama verensokeri laskee.
Rasvahapot kuitenkin siinä itse treenissä on enemmän avainasemassa kuin glukoosi, kun tauot sarjojen välissä on "tavalliset", yleensä 1.5-2min, ja rasvasta saa aerobisesti enemmän sitä atp:tä. Ja mun käsityksen mukaan se lihaksiin kuljetettavan glukoosin rooli on hyvin merkityksetön itse sarjankin aikana, sarjat kun yleensä kestää 10-25sek.
Kunhan saan mittarin käsiini ja teen testit niin postaan ne tähän topikkiin, pistin tämän jo suosikkeihin että löytyy sitten hyvin. Jos emäntä ja treenikaveri suostuu niin teen samalla testit niilläkin :whip: .
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 46
- Ikä
- 57
Periaatteessa EN usko, että rasva on mikään merkittävä energianlähde edes tavanomaisessa painoharjoittelussa (sarjapalautukset ~2 min), mutta koska en ole mistään saanut asiaan vahvistusta niin en halua ottaa siihen mitään "virallista" kantaa. Odottelen, että Sakkeus heittää kehiin oman "todistusaineistonsa" ;)
- Liittynyt
- 21.4.2002
- Viestejä
- 1 153
- Ikä
- 45
Luuletko tosiaan että rasva ei olisi merkittävä energianlähde jos syömisestä on ollut aikaa 2-3 -> ? tuntia? Selitä sitten miten treenit kulkevat ihmisillä paremmin, ja he jopa palautuvat nopeammin sarjoista? Mistä se energia tulee silloin sarjojen välillä jolla täydennetään varastot? Pelkästään veren glukoosista ja lihaksen glykogeenistä? Vaikuttaa jotenkin siltä että sun mielestä kaikki ne kivenkovat faktat jotka oon esittäny tässä topikissa, olisi merkityksettömiä =/.
Lipolyysin hormonaalinen säätely
Säätelykohta triasyyliglyserolilipaasi
Aktiivisuutta säädellään fosforylaatiolla, fosforylaatio aktivoi lipaasin
Glukagoni, adrenaliini, noradrenaliini: aktiivisuus +
mm. Insuliini: aktiivisuus -
b-oksidaation vaiheet
Palmitaatin (16C) oksidaatio
Palmitaatti-CoA + 7CoA + 7FAD + 7NAD+ + 7H20 -> 8 Asetyyli-CoA + 7FADH2 + 7NADH +7H+
Reaktio alkaa karboksipäästä rasvahappoa
Asetyyli-CoA:t menevät TCA-sykliin
Tuotetaan siis myös FADH2:ta ja NADH:ta, jotka menevät hengitysketjuun ja oksidatiiviseen fosforylaatioon -> ATP
Yksi muodostunut FADH2 muodostaa 1.5ATP ja NADH 2.5ATP
Koska palmitaatista tulee 8 Asetyyli-CoA:ta ja yksi asetyyli-CoA tuottaa runsaasti taas ATP:tä, saadaan palmitaatin kokonaistuotannoksi:
Palmitaatti-CoA + 23O2 + 108Pi + 108ADP ->
CoA + 108ATP + 16CO2 + 23 H20
glykolyysistä:
aerobisissa olosuhteissa mooli glukoosia
tuottaa 30-32 mol ATP:a
Lähde esim
David L. Nelson, Michael M. Cox: Lehninger, Principles of Biochemistry, 3. painos, 2000
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 46
- Ikä
- 57
Luulen, siis nimenomaan LUULEN, että rasva EI ole merkittävä energianlähde painoharjoittelun AIKANA. Lepotilassa rasvan osuus energianlähteenä lienee 60-80%, mutta rasituksen kasvaessa elimistö käyttää yhä enenevissä määrin hiilihydraatteja energian tuottamiseen. Myös pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa suorituksessa rasvat ovat avainasemassa, ja siinäkin erityisesti vasta silloin kun glykogeenivarastot alkavat hiipumaan. Elimistö käyttää energiaksi sitä lähdettä, josta purku energiaksi tapahtuu nopeimmin ja vaivattomimmin niin kauan kun näitä vaan on käytössä. Et kai kuitenkaan oleta, että normaalisti syötyäsi ja tämän jälkeen muutaman tunnin paastottuasi olisit ilman tehokasta liikuntasuoritusta tms. jo kuluttanut glykogeenivarastot minimiin?? ;)
Laitetaas esimerkkiä. Kävelyssä energiaa kulutetaan n. 20 kJ/min, josta hiilareista otetaan ~35% ja rasvasta 60%. Ripeä juoksu (15 km/h) kuluttaa 60 kJ/min, jossa hiilareiden osuus on jo 65% ja rasvan ~30%. Kovatehoinen harjoittelu (esim. kilpailutilanteet) kuluttavat keskimäärin 80 kJ/min, jossa hiilareista saadaan jo 80% ja rasvasta ~17% energiasta. Oletetaan suorituksen kestoksi 30 min --> kävelyssä kulutetaan ~145 kcal, joista 50 kcal hiilareista ja 95 kcal rasvasta. Juoksussa kulutetaan ~430 kcal; 280 hiilareista ja 150 kcal rasvasta. Kovatehoinen harjoittelu kuluttaa ~570 kcal; ~455 kcal hiilareista, 115 kcal rasvasta.
Veikkaan, että painoharjoittelu sijoittuu jonneki tuon kävely- ja juoksuesimerkin välille, ja puolessa tunnissa kulutetaan EHKÄ joku 250 kcal ja energiaa otetaan molemmista lähteistä EHKÄ suhteessa fifty-fifty, jolloin rasvaa palaisi ~125 kcalrin edestä. Suositeltu harjoitteluaika lienee maksimissaan tunnin luokkaa eli rasvaa käytettäisiin tuona aikana ~250 kcal eli kokonaiset 28 grammaa. Ehkä tämä sitten on jollekin merkittävä määrä... ;)
Tuo edellinen esitys tuli nyt tietysti hieman kauttarantain ja perustuu ehdottomasti vain ja ainoastaan OLETUKSIIN tarkoittaen, että asia EI VÄLTTÄMÄTTÄ mene näin irl.
Mielestäni kovatehoisella vastusharjoittelulla kuitenkin on merkittävä rooli rasvanpoltossa. Tämä MERKITTÄVÄ rasvanpoltto ei kuitenkaan tapahdu suorituksen aikana vaan ennen kaikkea SEN JÄKEEN, ja on tunnettu ns. EPOC-efektinä.
Treenien paremmin kulkemiseen tai nopeampaan palautumiseen en usko pelkkien kuulopuheiden perusteella. Ihmisen psyyke on kuitenkin harvinaisen taitava kääntämään asioita omaksi eduksi silloin, kun siihen tarpeeksi uskoo. Jos sinulla on esittää tieteellistä faktaa asiasta niin se onkin jo eri juttu.
Ja jos esittämäsi "kivenkovat faktat" olisivat täysin merkityksettömiä niin tuskinpa ko. asiasta käytäisiin näin "kiihkeätä" keskustelua
- Liittynyt
- 21.4.2002
- Viestejä
- 1 153
- Ikä
- 45
a. miksi niin olettaisin, enhän ole missään kommentissani niin sanonut tai mitään siihen viittaavaa sanonut?
b. kun otetaan EPOC-vaikutus huomioon, on tuollakin jo merkitystä kuukausitasolla, etenkin dietatessa. Ja vuositasolla sillä _todellakin_ on merkitystä.
c. toki sitä tapahtuu myös jälkeen mutta jos tilanne on optimaalinen rasvanpoltolle miksi 2.5-4h syömättömyys sen tekee, on se olennaista myös treenin aikana. Ja EPOC-vaikutusta kohottaa tietenkin syömättömyys myös.
d. aika moni täällä pakkotoistossakin on ollut täysin vastaista mieltä ja tyrmännyt täysin teoriani, mutta yllättyneet sitten ja alkaneet syömään aina 2-4h ennen treeniä. Nimiä en ala mainitsemaan. Näin myös "real-lifessa" kun oon löylynny ihmisille tästä. Kaikki, etenkään kokeneemmat bodarit ja voimanostajat ja painonnostajat, ei todellakaan ole uskoneet mun löylyä ennenkuin on ite kokeilleet ja osoittaneet sitten kiitosta. Joten se siitä väitteestäsi että olisi muka omasta uskomisesta kiinni..
Ja määrittele "tieteellinen" fakta? Onko susta tieteellinen fakta vain sitä että asiasta on tehty kontrolloitu ja mahdollisimman laaja tutkimus jossa on otettu 1000 ja 1 asiaa huomioon? Edes niissä lukemissani aerobisen liikunnan metaboliaa ja suorituskykyä käsittelevissä tutkimuksissa (joita on paljon..) ei oteta läheskään aina kaikkia vaikutteita huomioon. Ja painoharjoittelun tehosta en edelleenkään ole löytänyt tutkimuksia. Etsin tänään taas pubmedillä ja japilla mutta ei löytynyt. Liikuntalääketieteen maisteri, kurssitoverini arveli myös ettei ainakaan Suomessa ole sellaisia tehty, eikä mistään laajemmasta ulkomaisesta tutkimuksesta ole sekään ikinä kuullut. Tutkimukset käsittelevät aina aerobisia lajeja tai sitten juoksua tms anaerobista suoritusta, eikä varsinaista kuntosaliharjoittelua, tai painonnostotreeniä tai voimanostotreeniä.
Täytyy sanoa että kummastelen asennettasi, että pidät mikkihiiritutkimuksia olennaisesti merkityksellisempänä kuin monia kymmeniä, jopa satoja käytännön kokemuksia, jotka voi perustella täysin "tieteellisillä" faktoilla.
Sitäpaitsi miksi et ite kokeile toimiiko tuo vai ei vaan sen sijaan intät vastaan täällä
.- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
Kyllä mielestäni tässä menee nyt omenat ja päärynät sekaisin Miisulla..
Kuten Sakkeus tuossa sanookin, ei tuollaisia johtopäätöksiä voi tehdä juoksuharjoittelujen yms. osalta ja soveltaa suoraan kuntosaliharjoitteluun. Joko Miisu tekee todella tavallisesta poikekavia kuntosalitreeniä, tai soveltaa lukemiaan "totuuksia" väärin kuntosaliharjoitteluun.
Mielestäni tässä on esitetty kelpo kasa todella painavia faktoja ja enpä usko että tämä nyt tästä enää wänkkäämällä selkenee. Jokainen tyylillään!
:kippis1:
Kuten Sakkeus tuossa sanookin, ei tuollaisia johtopäätöksiä voi tehdä juoksuharjoittelujen yms. osalta ja soveltaa suoraan kuntosaliharjoitteluun. Joko Miisu tekee todella tavallisesta poikekavia kuntosalitreeniä, tai soveltaa lukemiaan "totuuksia" väärin kuntosaliharjoitteluun.
Mielestäni tässä on esitetty kelpo kasa todella painavia faktoja ja enpä usko että tämä nyt tästä enää wänkkäämällä selkenee. Jokainen tyylillään!
:kippis1:
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 46
- Ikä
- 57
AAaaah... tämä keskustelu alkaa olemaan ensinnäkin todella kaukana alkuperäisestä aiheesta ja toisekseen jo niin huvittavaa (positiivisessa mielessä), että antanet anteeksi jos en jaksa enää kovin suurella vakavuudella kommentoida näitä <img src="http://websmileys.bei.t-online.de/div95.gif">
a) Et ole sanonut, siksi varmistin asian ettet edes luulisi niin. ;)
b) Näin on, ja vaikutus vielä tehostuu kun venytetään treeniä esim. kahteen tuntiin ja jaksetaan treenata tämä määrä vieläpä joka päivä, jolloin päästään laskennallisesti JO 350 gramman rasvan menetykseen viikossa. Valitettavasti hyvin todennäköistä on, että samalla menetetään jotain muutakin olennaista. ;)
c) Tuolle tarvitaan edelleenkin lisää PITÄVIÄ todisteita.
d) Aivan sama asia kuin ne ihmiset, jotka kertovat huomanneensa jo kahden viikon 3x25 sarjojen kilon painoilla kasvattaneen huomattavasti lihasmassaa. Mihin he perustavat väitteensä? Peiliin kuulemma.
- Varmaankin yliopisto-opiskelijana tiedät mitä tarkoitetaan viitattaessa tieteelliseen faktaan. Jos et, niin valitettavasti joku muu saa pitää sinulle luennon ko. asiasta.
- En intä vastaan. Haluan ainoastaan löytää vastauksia asioihin esittämällä niihin erilaisen näkemyksen. En väitä olevani oikeassa, mutta en VIELÄ usko sinunkaan olevan. Keskustelu asioista mahdollisesti tietävien kanssa on mielestäni antoisa tapa hankkia tietoa. Ja sitä paitsi paljon viihdyttävämpi kuin pelkkä tutkimusten lukeminen ja analysointi.
- Miksi en kokeile? Ehkä painoharjoittelu ei vain ole lajini... Tai mistä tiedät, että en ole kokeillut jo? ;)
a) Et ole sanonut, siksi varmistin asian ettet edes luulisi niin. ;)
b) Näin on, ja vaikutus vielä tehostuu kun venytetään treeniä esim. kahteen tuntiin ja jaksetaan treenata tämä määrä vieläpä joka päivä, jolloin päästään laskennallisesti JO 350 gramman rasvan menetykseen viikossa. Valitettavasti hyvin todennäköistä on, että samalla menetetään jotain muutakin olennaista. ;)
c) Tuolle tarvitaan edelleenkin lisää PITÄVIÄ todisteita.
d) Aivan sama asia kuin ne ihmiset, jotka kertovat huomanneensa jo kahden viikon 3x25 sarjojen kilon painoilla kasvattaneen huomattavasti lihasmassaa. Mihin he perustavat väitteensä? Peiliin kuulemma.
- Varmaankin yliopisto-opiskelijana tiedät mitä tarkoitetaan viitattaessa tieteelliseen faktaan. Jos et, niin valitettavasti joku muu saa pitää sinulle luennon ko. asiasta.
- En intä vastaan. Haluan ainoastaan löytää vastauksia asioihin esittämällä niihin erilaisen näkemyksen. En väitä olevani oikeassa, mutta en VIELÄ usko sinunkaan olevan. Keskustelu asioista mahdollisesti tietävien kanssa on mielestäni antoisa tapa hankkia tietoa. Ja sitä paitsi paljon viihdyttävämpi kuin pelkkä tutkimusten lukeminen ja analysointi.
- Miksi en kokeile? Ehkä painoharjoittelu ei vain ole lajini... Tai mistä tiedät, että en ole kokeillut jo? ;)
- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
Toki, Miisu, saa jossitella ja käyttää kyseisiä termejä, mutta mielestäni ne jäävätkin sille asteelle.
Tässä threadissa on mielestäni esitetty ihan peruasioita energiametaboliasta kuntosaliharjoittelun osalta ja pointtini vain oli, että kyseiset lauseesi jotka sisälsivät sanoja
"LUULEN-EHKÄ-EI VÄLTTÄMÄTTÄ-VEIKKAAN JNE." jäävät mielestäni nimenomaan ja vain jossittelun tasolle.
En ymmärrä tuota viimeisintä lausettasikaan
"perustelet omat näkemyksesi hänen teorioillaan". Kuten sanoin, mielstäni nämä ovat energiametabolian+kuntosaliharjoittelun osalta suhteellisen selviä asioita.
Ei saa kuitenkaan ymmärtää väärin, kaikki kunnia Sakkeukselle näiden asioiden selvitämisestä, mutta en oikein saa kiinni siitä, miksi tämä kulminoituu Sakkeukseen, minun mielestäni ainakin nämä ovat ihan yleisesti myönnettyjä faktoja. Ei todellakaan, ainakaa nvälttämättä keskimäärin tuolla salimaailmassa, mutta liikuntafysiologian maailmassa kyllä.
Olen silti aivan samaa mieltä, että tällaisista väännöistä saa paljon enemmän irti, kuin yksittäisiä tutkimuksia lukemalla ,eritoten kun sävy pysyy näinkin asiallisena.
Lisää löylyä..
:kippis1:
Tässä threadissa on mielestäni esitetty ihan peruasioita energiametaboliasta kuntosaliharjoittelun osalta ja pointtini vain oli, että kyseiset lauseesi jotka sisälsivät sanoja
"LUULEN-EHKÄ-EI VÄLTTÄMÄTTÄ-VEIKKAAN JNE." jäävät mielestäni nimenomaan ja vain jossittelun tasolle.
En ymmärrä tuota viimeisintä lausettasikaan
"perustelet omat näkemyksesi hänen teorioillaan". Kuten sanoin, mielstäni nämä ovat energiametabolian+kuntosaliharjoittelun osalta suhteellisen selviä asioita.
Ei saa kuitenkaan ymmärtää väärin, kaikki kunnia Sakkeukselle näiden asioiden selvitämisestä, mutta en oikein saa kiinni siitä, miksi tämä kulminoituu Sakkeukseen, minun mielestäni ainakin nämä ovat ihan yleisesti myönnettyjä faktoja. Ei todellakaan, ainakaa nvälttämättä keskimäärin tuolla salimaailmassa, mutta liikuntafysiologian maailmassa kyllä.
Olen silti aivan samaa mieltä, että tällaisista väännöistä saa paljon enemmän irti, kuin yksittäisiä tutkimuksia lukemalla ,eritoten kun sävy pysyy näinkin asiallisena.
Lisää löylyä..
:kippis1:
- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
Tällaisia asioita käsitelty tuossa..Harmi vain kun tarjolla ei ole kuin abstracti, josta ei saa oikein mitään irti.. :(
Eric T. Poehlman and Christopher Melby . (1998).
Resistance Training and Energy Balance.
International Journal of Sport Nutrition & Exercise Metabolism, 8 (2).
In this brief review we examine the effects of resistance training on energy expenditure. The components of daily energy expenditure are described, and methods of measuring daily energy expenditure are discussed. Cross-sectional and exercise intervention studies are examined with respect to their effects on resting metabolic rate, physical activity energy expenditure, postexercise oxygen consumption, and substrate oxidation in younger and older individuals. Evidence is presented to suggest that although resistance training may elevate resting metabolic rate, it does not substantially enhance daily energy expenditure in free-living individuals. Several studies indicate that intense resistance exercise increases postexercise oxygen consumption and shifts substrate oxidation toward a greater reliance on fat oxidation. Preliminary evidence suggests that although resistance training increases muscular strength and endurance, its effects on energy balance and regulation of body weight appear to be primarily mediated by its effects on body composition (e.g., increasing fat-free mass) rather than by the direct energy costs of the resistance exercise.
Keywords: weight training, nutrition, caloric expenditure, body composition
Eric T. Poehlman and Christopher Melby . (1998).
Resistance Training and Energy Balance.
International Journal of Sport Nutrition & Exercise Metabolism, 8 (2).
In this brief review we examine the effects of resistance training on energy expenditure. The components of daily energy expenditure are described, and methods of measuring daily energy expenditure are discussed. Cross-sectional and exercise intervention studies are examined with respect to their effects on resting metabolic rate, physical activity energy expenditure, postexercise oxygen consumption, and substrate oxidation in younger and older individuals. Evidence is presented to suggest that although resistance training may elevate resting metabolic rate, it does not substantially enhance daily energy expenditure in free-living individuals. Several studies indicate that intense resistance exercise increases postexercise oxygen consumption and shifts substrate oxidation toward a greater reliance on fat oxidation. Preliminary evidence suggests that although resistance training increases muscular strength and endurance, its effects on energy balance and regulation of body weight appear to be primarily mediated by its effects on body composition (e.g., increasing fat-free mass) rather than by the direct energy costs of the resistance exercise.
Keywords: weight training, nutrition, caloric expenditure, body composition
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 46
- Ikä
- 57
Harmi, ettei tuota tutkimusta ole luettavissa kokonaisuudessaan. Mutta palataksemme alkuperäiseen aiheeseen...
In a series of experiments in our laboratory, we have attempted to systematically examine the effects of the amount of CHO ingestion (21), the timing of CHO feeding (36), the type of CHO intake (22), and the intensity of exercise (1) on CHO metabolism and exercise performance, when other factors such as those described above were controlled. The main conclusion from these studies was that none of the factors investigated affected performance. Furthermore, altering the timing of CHO ingestion (15, 45, or 75 min before the onset of exercise), the amount of CHO intake (25, 75, or 200 g of CHO), the type of CHO consumed (glucose, trehalose, or galactose), or the exercise intensity performed (40, 65, or 80% maximum work rate [Wmax]) did NOT result in rebound hypoglycemia, when average group data were examined. However, within each study, rebound hypoglycemia was observed in some individuals. For instance, hypoglycemia was reported in 3 to 4 subjects (n = 8) when subjects performed exercise at intensities varying between 40 and 80% Wmax (1). Furthermore, the occurrence of hypoglycemia tended to be higher when a high glycemic index (GI) CHO was ingested compared with a low or moderate GI CHO (4 subjects after glucose; 1 subject after trehalose; 0 subjects after galactose [n = 8]) (22). When the timing of CHO ingestion was delayed from 15 to 45, or 75 min before the start of exercise, more subjects developed rebound hypoglycemia (2 vs. 3 vs. 5 subjects, respectively [n = 8]) (36). Varying the amount of CHO intake between 25 and 200 g of CHO induced hypoglycemia in 4 to 6 subjects (n = 9), while hypoglycemia was prevented when no CHO was ingested (21). It is clear from the studies above that the number of individuals who develop rebound hypoglycemia is partly related to the GI of the ingested CHO (22) and the timing of CHO intake prior to exercise (36). However, it is still not known why rebound hypoglycemia occurs in some individuals but not in others. Recently, Kuipers et al. (29) have suggested that the occurrence of rebound hypoglycemia in trained athletes is related to a high insulin sensitivity. Long-term exercise training induces an increase in insulin sensitivity (for reviews, see 4, 18); hence, trained subjects have a higher insulin sensitivity than untrained subjects (10, 24, 38). In the present study we investigated the prevalence of hypoglycemia in 20 trained subjects with a wide range of physical fitness who were likely to have a wide range of insulin sensitivity. The aim of the present study was to examine whether the insulin sensitivity of trained subjects is higher in subjects who develop rebound hypoglycemia compared with subjects who do not show rebound hypoglycemia.
Prevalence of Hypoglycemia Following Pre-exercise Carbohydrate Ingestion Is Not Accompanied By Higher Insulin Sensitivity; Roy L.P.G. Jentjens; Asker Jeukendrup
Several studies have shown that carbohydrate (CHO) ingestion in the hour before exercise can result in hyperglycemia and hyperinsulinemia, which is followed by a rapid decline in blood glucose at the onset of exercise (2, 14, 31), often referred to as rebound hypoglycemia. A decrease in blood glucose concentration has been associated with the onset of fatigue during prolonged exercise (7). However, hypoglycemia following pre-exercise CHO feeding has been reported in some studies (6, 14, 20, 28, 29, 35, 39, 42) but NOT in others (5, 8, 13, 17, 19, 27, 30, 31, 33, 34, 37, 40). Furthermore, only two studies have found decreased performance when CHO was ingested prior to exercise (14, 23), whereas the majority of studies have found either no change (5, 11, 12, 19, 43) or IMPROVED PERFORMANCE(17, 25, 41, 44, 45). The reason for the discrepancies among studies may be related to differences in experimental design, including variations in training status of the subjects, subject nutritional state, the type and duration of exercise, choice of performance measurement, exercise intensity, and timing, amount, and type of CHO ingested.
In a series of experiments in our laboratory, we have attempted to systematically examine the effects of the amount of CHO ingestion (21), the timing of CHO feeding (36), the type of CHO intake (22), and the intensity of exercise (1) on CHO metabolism and exercise performance, when other factors such as those described above were controlled. The main conclusion from these studies was that none of the factors investigated affected performance. Furthermore, altering the timing of CHO ingestion (15, 45, or 75 min before the onset of exercise), the amount of CHO intake (25, 75, or 200 g of CHO), the type of CHO consumed (glucose, trehalose, or galactose), or the exercise intensity performed (40, 65, or 80% maximum work rate [Wmax]) did NOT result in rebound hypoglycemia, when average group data were examined. However, within each study, rebound hypoglycemia was observed in some individuals. For instance, hypoglycemia was reported in 3 to 4 subjects (n = 8) when subjects performed exercise at intensities varying between 40 and 80% Wmax (1). Furthermore, the occurrence of hypoglycemia tended to be higher when a high glycemic index (GI) CHO was ingested compared with a low or moderate GI CHO (4 subjects after glucose; 1 subject after trehalose; 0 subjects after galactose [n = 8]) (22). When the timing of CHO ingestion was delayed from 15 to 45, or 75 min before the start of exercise, more subjects developed rebound hypoglycemia (2 vs. 3 vs. 5 subjects, respectively [n = 8]) (36). Varying the amount of CHO intake between 25 and 200 g of CHO induced hypoglycemia in 4 to 6 subjects (n = 9), while hypoglycemia was prevented when no CHO was ingested (21). It is clear from the studies above that the number of individuals who develop rebound hypoglycemia is partly related to the GI of the ingested CHO (22) and the timing of CHO intake prior to exercise (36). However, it is still not known why rebound hypoglycemia occurs in some individuals but not in others. Recently, Kuipers et al. (29) have suggested that the occurrence of rebound hypoglycemia in trained athletes is related to a high insulin sensitivity. Long-term exercise training induces an increase in insulin sensitivity (for reviews, see 4, 18); hence, trained subjects have a higher insulin sensitivity than untrained subjects (10, 24, 38). In the present study we investigated the prevalence of hypoglycemia in 20 trained subjects with a wide range of physical fitness who were likely to have a wide range of insulin sensitivity. The aim of the present study was to examine whether the insulin sensitivity of trained subjects is higher in subjects who develop rebound hypoglycemia compared with subjects who do not show rebound hypoglycemia.
Prevalence of Hypoglycemia Following Pre-exercise Carbohydrate Ingestion Is Not Accompanied By Higher Insulin Sensitivity; Roy L.P.G. Jentjens; Asker Jeukendrup
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 46
- Ikä
- 57
Tämä ei nyt suoranaisesti liity aiheeseen, mutta on ihan mielenkiintoista tekstiä koskien hiilareita ja glykogeenivarastoja. Ehkä ketodieettiläisille tästä voi olla jotain iloa.. tai surua ;).
Although high muscle glycogen has been consistently considered ergogenic for prolonged aerobic exercise, research on the role of dietary carbohydrate and muscle glycogen in performance of high intensity exercise has produced conflicting results. Some laboratories comparing moderate or high (50–83%) to low (4–12%) carbohydrate intakes for 2 to 3 days report an increase in performance of single-bout high intensity tests (19, 21, 22) and intermittent high intensity tests (1, 4, 18) when subjects consumed the higher carbohydrate diets. For example, subjects could produce 9% more total power during a 30-s Wingate test when they had consumed a 50% versus 5% carbohydrate diet (19). Some research groups (14, 27), in contrast, did not observe an ergogenic effect of a higher compared to a lower carbohydrate diet on single-bout high intensity exercise tests.
The mechanism by which high carbohydrate diets (HC) could enhance high intensity exercise performance is unclear. In prolonged submaximal exercise, high levels of initial muscle glycogen may delay fatigue by maintaining glycogen stores for use in later stages of exercise, or by blunting the fall in blood glucose that commonly accompanies this type of exercise. However, since neither total muscle glycogen nor blood glucose typically achieve limiting concentrations during high intensity exercise, these factors are less obviously tied to performance of high intensity exercise of short duration.
An extensive amount of animal research points to diminished SR function as a precipitator of muscle fatigue. Specifically, Ca2+-uptake, Ca2+-release, and Ca-ATPase activity have been observed to be depressed following fatiguing bouts of exercise (12, 29). Several human studies have shown decreased Ca2+-uptake following ~70 min of cycling at 70% VO2max(2), several 30-s cycling sprints (15), 30 min of repeated submaximal isometric knee extensions (26), and ~3–7 min of isokinetic leg extension (11, 17).
Evidence for a structural and metabolic relationship between muscle glycogen and SR function exists. Glycogen molecules and glycogenolytic enzymes have been located near the SR membrane (31). Depletion of glycogen via incubation of skinned muscle fibers with amylase depressed SR function (3) and fatigued muscle fibers exhibited improved tetanic force and Ca2+-handling when allowed to recover in a glucose bath as compared to a glucose-free bath (5). Glycogen may serve as a localized source of ATP for the Ca-ATPase pump, thereby enabling Ca2+-uptake (6). Thus, beginning exercise with higher levels of muscle glycogen may prevent a critical depletion of glycogen specifically associated with the SR, slow the decline in SR function, and thus delay fatigue.
Availability of creatine phosphate (CP) may be a limiting factor with intense exercise, especially during repeated sprints. Febbraio et al. (8) measured a 73–77% reduction in muscle CP following four 1-min cycling sprints. Some research suggests that low initial muscle glycogen may accelerate the use of CP and thus precipitate more rapid fatigue during high intensity exercise (20, 25).
The purpose of this study was to determine whether initial muscle glycogen influences performance of repeated 60-s sprint exercise. In addition, we tested the hypothesis that lower initial muscle glycogen accelerates the decline in SR function and CP concentration during exercise, thus providing an explanation for the effect of diet on performance....
...Performance of our repeated sprint protocol was enhanced 37% by a diet that resulted in elevated muscle glycogen levels throughout exercise relative to LC. The effect of diet was evident during the latter stage of exercise, from 15 to 30% fatigue, when exercise time was 87% longer after subjects had consumed HC. Initial muscle glycogen levels did not influence the rate of glycogen utilization, decrease in muscle CP, or impairment of SR function. Thus, other unmeasured factors must explain differential fatigue development when carbohydrate content of the diet is manipulated. The possibility that glycogen was selectively depleted during this intense exercise bout from specific muscle fibers or cellular compartments, including SR, deserves further research.
Effects of Muscle Glycogen on Performance of Repeated Sprints and Mechanisms of Fatigue; Michelle Smith Rockwell; Janet Walberg Rankin; Helen Dixon
Although high muscle glycogen has been consistently considered ergogenic for prolonged aerobic exercise, research on the role of dietary carbohydrate and muscle glycogen in performance of high intensity exercise has produced conflicting results. Some laboratories comparing moderate or high (50–83%) to low (4–12%) carbohydrate intakes for 2 to 3 days report an increase in performance of single-bout high intensity tests (19, 21, 22) and intermittent high intensity tests (1, 4, 18) when subjects consumed the higher carbohydrate diets. For example, subjects could produce 9% more total power during a 30-s Wingate test when they had consumed a 50% versus 5% carbohydrate diet (19). Some research groups (14, 27), in contrast, did not observe an ergogenic effect of a higher compared to a lower carbohydrate diet on single-bout high intensity exercise tests.
The mechanism by which high carbohydrate diets (HC) could enhance high intensity exercise performance is unclear. In prolonged submaximal exercise, high levels of initial muscle glycogen may delay fatigue by maintaining glycogen stores for use in later stages of exercise, or by blunting the fall in blood glucose that commonly accompanies this type of exercise. However, since neither total muscle glycogen nor blood glucose typically achieve limiting concentrations during high intensity exercise, these factors are less obviously tied to performance of high intensity exercise of short duration.
An extensive amount of animal research points to diminished SR function as a precipitator of muscle fatigue. Specifically, Ca2+-uptake, Ca2+-release, and Ca-ATPase activity have been observed to be depressed following fatiguing bouts of exercise (12, 29). Several human studies have shown decreased Ca2+-uptake following ~70 min of cycling at 70% VO2max(2), several 30-s cycling sprints (15), 30 min of repeated submaximal isometric knee extensions (26), and ~3–7 min of isokinetic leg extension (11, 17).
Evidence for a structural and metabolic relationship between muscle glycogen and SR function exists. Glycogen molecules and glycogenolytic enzymes have been located near the SR membrane (31). Depletion of glycogen via incubation of skinned muscle fibers with amylase depressed SR function (3) and fatigued muscle fibers exhibited improved tetanic force and Ca2+-handling when allowed to recover in a glucose bath as compared to a glucose-free bath (5). Glycogen may serve as a localized source of ATP for the Ca-ATPase pump, thereby enabling Ca2+-uptake (6). Thus, beginning exercise with higher levels of muscle glycogen may prevent a critical depletion of glycogen specifically associated with the SR, slow the decline in SR function, and thus delay fatigue.
Availability of creatine phosphate (CP) may be a limiting factor with intense exercise, especially during repeated sprints. Febbraio et al. (8) measured a 73–77% reduction in muscle CP following four 1-min cycling sprints. Some research suggests that low initial muscle glycogen may accelerate the use of CP and thus precipitate more rapid fatigue during high intensity exercise (20, 25).
The purpose of this study was to determine whether initial muscle glycogen influences performance of repeated 60-s sprint exercise. In addition, we tested the hypothesis that lower initial muscle glycogen accelerates the decline in SR function and CP concentration during exercise, thus providing an explanation for the effect of diet on performance....
...Performance of our repeated sprint protocol was enhanced 37% by a diet that resulted in elevated muscle glycogen levels throughout exercise relative to LC. The effect of diet was evident during the latter stage of exercise, from 15 to 30% fatigue, when exercise time was 87% longer after subjects had consumed HC. Initial muscle glycogen levels did not influence the rate of glycogen utilization, decrease in muscle CP, or impairment of SR function. Thus, other unmeasured factors must explain differential fatigue development when carbohydrate content of the diet is manipulated. The possibility that glycogen was selectively depleted during this intense exercise bout from specific muscle fibers or cellular compartments, including SR, deserves further research.
Effects of Muscle Glycogen on Performance of Repeated Sprints and Mechanisms of Fatigue; Michelle Smith Rockwell; Janet Walberg Rankin; Helen Dixon
