Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


Mun piti tänään arvostella The Assasin josta en saanut mitään irti koska vitutti yks asia elämässä, joten jätin kesken. Pitää joskus yrittää uudestaan kun on hyvä päivä, saattaa olla vaikka miten hyvä. Tosin enää ei vituta mut haluan katsoa ja arvostella jonkin muun leffan, se The Assasin joskus myöhemmin. Ei pitäis kattoo leffoja jos vitutttaa pahasti jokin asia.:LOL:
 
Todella hieno iso syväulotteinen arvostelu. Toivon todella et saisit esim sen Hereditaryn johonkin episodi tms sivustolle. Meinaan niin hyvä arvostelu tuokin on et aivan heittämällä tuokin pääsisi johonkin just episodiin tms sivustoon! (y)

Kiitos paljon! Melkein mietin, josko saisi aikaiseksi joskus niin päin, että jos joku harvinaisen varmasti ainakin arvostelun arvoinen elokuva tulisi pe ensi-iltaan, niin menisi silloin katsomaan, tekisi sitä la ja su ja pistäisi sunnuntai-iltana eri paikkoihin. Tosin sitten olisin niin kriittinen, että se olisi vuosi ensi illasta ehkä olla valmis :D

(Ps. Hopeanuoli-ketju on auki, mutta en ole vielä lukenut, että ei ole unohtunut :D )
 
joo se on tosi kiva ja arvostan kun jotkut jaksaa sen käydä lukemassa, kun ei oo mikään lyhyin arvostelu, mä en vaan osaa sitä kaikkeuta sen jutuissaan mitenkään tiivistää ytimekkääksi kun siinä on niin saatanasti kaikenlaista asiaa.:LOL:

Nyt kattoo Tuulen Laakson Nausicaä:ta ja sit jossain vaiheessa arvostelua siitä. Tehnytkin varmaan yli 5v sitten lyhyen arvostelun siitä mut haluan tehdä noin loistavasta leffasta paljon kattavamman arvostelun.
 
joo se on tosi kiva ja arvostan kun jotkut jaksaa sen käydä lukemassa, kun ei oo mikään lyhyin arvostelu, mä en vaan osaa sitä kaikkeuta sen jutuissaan mitenkään tiivistää ytimekkääksi kun siinä on niin saatanasti kaikenlaista asiaa.:LOL:

Nyt kattoo Tuulen Laakson Nausicaä:ta ja sit jossain vaiheessa arvostelua siitä. Tehnytkin varmaan yli 5v sitten lyhyen arvostelun siitä mut haluan tehdä noin loistavasta leffasta paljon kattavamman arvostelun.

Tässä ketjussa on nykyään kuitenkin niin vähän kirjoittelua ja arvosteluita, että eipä se haittaa, jos se vähä mitä tänne kirjoitetaan, on sitten vähän laajempaa tavaraa. Toki olisi mukavaa, että ihan kaikenlaista leffa-arvostelua saisi tässä ketjussa lukea vähän enemmänkin. Itsekin katsoin viime viikolla (ei töitä ja lepoviikko salilta) varmaan 12-15 elokuvaa, mutta enpä tehnyt arvostelua kuin yhdestä. Pitäisi viitsiä tehdä edes joku lyhyt useammin, kun noissa katsomissani olisi joukossa varmasti paljon sellaisia, jotka helposti menevät tutkan alta ohi, mutta joista moni tykkäisi.
 
Nausicaä of the Valley of the Wind (1984) - IMDb 8,1
16265_5.jpg

M1mTDtG.jpg

halusin ettiä tohon oikein dystooppiset kuvat. koska koko leffa on sitä.

Elokuva kertoo ajasta, jolloin on kulunut 1000 vuotta ”Tulen seitsemän päivää”- nimellä kutsutusta sodasta, jossa jumalsoturit tuhosivat ihmisten teollisen sivilisaation. Ihmiskunta oli kuluttanut Maan rikkaudet, saastuttanut ilman ja lopulta muovannut jopa eläviä olentoja tahtonsa mukaan. Ihmiskunnan rippeitä uhkaa alati leviävä, valtavien sienten muodostama saastemeri eli Fukai. Lisäksi Tuulen laaksoa suuremmat naapurivaltiot Pejite ja Tolmekia käyvät sotaa planeetan herruudesta.

Tuo idea juonessa on musta ehkä jopa siistein mitä on missään leffassa. Siitä jo valtavat plussat leffalle. Aatelkaa jos tuosta juonesta tehtäis oikea elokuva. Aivan mieletön fallout leffa tulis. Leffan aloituskohtaus on osattu tehdä todella tyylikkästi. Mies tulee ratsullaan aavikolla tuulen ulvoessa kaasunaamari päässä saastuneen ilman takia katsomaan kivääri turvanaan erästä kylää ja huomaa, että se on tuhoutunut kokonaan ja pääkalloja sun muita löytyy yhdestä mökistä, johon mies toteaa taas yksi tuhoutunut kylä. Tuo kohtaus osattiin tehdä niin, että tajusi jo alusta lähtien miten tuhoon tuomittu maailma on ja pahemmaksi vaan menee. Tuon helkkarin siistin juonen toteutus on aivan timanttia ja tuo oli vasta yksi tyylikkäästi tehty kohtaus lukemattomista muista. Mm se oli pirun siisti kohtaus tunnelmaltaan kun oli aivan pimeä yö ja hirveä tuuli, niin yks tyyppi tuli herättämään prinsesssa Nausicaään ja kun menivät ulos katsomaan, niin Nausicaää huomasi ylhäällä synkkien pilvien yläpuolella liikkuvan hohtavan kohteen joka paljastui lopulta valtavaksi sotakoneeksi. Tollainen pimeys ja synkät maisemat on muutenkin leffassa hyvin paljon näkyvänä asiana ja nimenomaan pimeässä tapahtuvat isot räjähdykset on karulla tavalla siistin näköisiä voimistaen vaan dystooppisuuden ja laajaan sodan tunnetta.

Leffaan on osattu luoda pirun siisti ja synkkä dystopia ja se dystopian tunnelma. Murto osa ihmiskunnasta on vaan jäljellä, koko maailma raunioina, saastunut ilmakehä jossa kuolee ilman kaasunaamaria, sitten tappava saastemeri vaan leviää ja valtavat tsernobyl ötökät leviää saastemeren mukana ja kaiken tuon lisäksi on vielä maailmansota käynnissä ja leffassa on paljon järjettömän massiivisia sotapommikoneita, hävittäjiä ja tankkeja mukana. Leffaan on saatu aivan helvetin siisti maailmanlaajuisen sodan ja tuhon tunne ilmaan. Tuosta maailman laajuisesta sodan ja tuhon tunteesta, niin ne jäätävät pommikoneet kun lentää milloin minkäkin näköisessä säätiloissa (kuvassa) loi aivan huikeaa tunnelmaa. Pilvien yläpuolella ollen aurinko taustalla pilvien takana, saastemeren yläpuolella täydessä myrkyllisessä sumussa ja etenkin yöllä pilkkopimeässä kun pommikoneet lentävät niin se maailman lopun lähellä oleva uhka on todella voimakasta tunnelmaa luova asia. Se on kanssa upean näköistä kun lopun tähtien loistaessa pimeässä ammutaan valoraketteja ja hävittäjien ohjukset rääjähtävät ja valaisevat kaukana horisontissa, saati jumaliste se kun en kerro minkä takia mut räjähtää ydinpommi leffassa tietyssä kohtaa ja se oli kyllä siinä pimeydessä ihan huikean näköistä karulla tavalla kun ydinpommi valaisee koko paikan.

Leffa ei todellakaan ole mikään ns kapea alainen/pieni muotoinen, vaan leffa on kaikkeudessaan iso kokemus tosi moniulotteisella maailmallaan. Sit tärkeä maininta aivan helvetin siististä äänimaailmasta, tukee tosi hyvin leffan dystooppista tunnelmaa. Lisäksi leffa on hyvin profeettamainen leffan keskeisimmän asian kanssa ja sen kautta moninaisten leffan erilaisten tunnelmien lisäksi tunnelmaltaan myös erittäin tarunhohtoinen ja jumaltarustoinen ja tuossa siinä keskeisessä mainitsemasani jutussa todella kaunis visio ajatuksen sisällöltään yhdistyen niihin muistelukohtauksiin jotka olivat kanssa siistejä kun ne sisältää karuja tapahtumia ja kuitenkin soi samalla perkuleen kauniita Joe Hisaishin säveliä ollen nuo muistelukohdat karulla tavalla kauniita ja koskettavia.

Leffan pääpointtina on mm niinkuin monessa muussakin Miyazakin leffoissa, ihmisen ja luonnon välinen suhde ja luonnon kunnioittaminen. sekä mm myös se että yksin ei pärjää vaan yhteistyö on se sana että tasapainoisuus ja rauha saadaan aikaan maailmassa ja leffa kertoo myös ihmisten pahistenkin pohjimmiltaan löytyvästä hyvyydestä ja empatiasta ja kun puhutaan empatian tunteesta niin se on ja vahvasti eritoten ohmujen eli niiden jättimäisten kuoriaisten syvyyksissä. Leffassa myös pohdiskellaan todella paljon, mikä on oikein ja mikä ei ollen niin et asiat ei ole todellakaan ihan mustavalkoisia, muunmuassa että kuka on pahis, kuka hyvis ja missä se raja menee. Kun maailmanlopun tulon ja sitä kautta supistuvan elinympäristön ja kaiken sen uhkaavuuden takia joidenkin muiden valtioiden ihmiset jotka tuntuvat vihuilta, niin he vaan tekevät asiat niin koska tuollaisessa leffan juonen sisällössä ei ole vaan mitään muita vaihtoehtoja ja kyllähän kun miettii, että jos olis maailmansota käynnissä ja myrkyllinen saastemeri leviää tehden lopun ihmisistä niin kyllähän siinä tulee erimielisyyksiä eri valtioiden ja ihmisten kesken että miten toimitaan kun kaikki on päin v:tä KOKO maailmassa ja se on ja sodan turhuus on myös isona teemana ja itsestään selvyyksinä ihmisten pitämät asiat ei olekaan ihan itsestään selviä ja Nausicaä on aivan tajuttoman hyvin tehty henkilöhahmo, jolla on moraali kohdallaan ja on erittäin velvollisuuden tuntuinen asettaen itsensä täysin hengenvaarallisiin tilanteisiin, että muut pelastuisivat ja koska Nausicaä on niin symppis ja urhea hahmo että kaikki leffassa tuulen laaksossa nojautuu uskoen häneen.
Loppu on kyllä yksi ikimuistoisemmista kauneudessaan jossa on paljon ajatusta takana ja tuossa lopussa ilmenee leffan isoin pointti. Pinnan alta löytyvästä ihnimillisyydestä ja tai vahvemmin sanottuna empatiasta ja toivosta joka ei saisi koskaan hiipua.

Valtavan moniulotteinen maailmaltaan, törkeän siistin post apocalyptinen ja jumaltarustoinen kokemus joka on lopulta erittäin koskettava ja kaunis kokemus kaiken maailman laajuisen sodan keskellä olevasta empatiasta.

10
 
Viimeksi muokattu:
Minkä tasoisena @descent pitäisi Lars Von Trierin Melancholiaa. Oma lyhyt mielipide on et ei niin syvällinen asioiltaan kuin Antichrist mut silti paljon vertauskuvauksellisuutta ja muuta ajatusta sisältävä leffa. On muuten äärimmäisen masentava leffa.:LOL: mutta se on vaan plussaa kun ohjaaja on onnistunut siinä mitä varmaan yrittikin.
 
Minkä tasoisena @descent pitäisi Lars Von Trierin Melancholiaa. Oma lyhyt mielipide on et ei niin syvällinen asioiltaan kuin Antichrist mut silti paljon vertauskuvauksellisuutta ja muuta ajatusta sisältävä leffa. On muuten äärimmäisen masentava leffa.:LOL: mutta se on vaan plussaa kun ohjaaja on onnistunut siinä mitä varmaan yrittikin.

Lyhyesti sanottuna tykkään kyllä hyvinkin paljon. Mutta Antichrist on joo vielä kovempi. Paras Lars von Trieriltä näkemäni elokuva on ehdottomasti Breaking the Waves, joka on sitten jo aivan täysin huikea elokuva. On ollut ajatuksena pitkästä aikaa katsoakin se.
 
Ouraid, kiva kuulla et säkin tykkäät siitä! Tää kuva btw imo kertoo tosi hyvin leffan siitä aivan helkkarin melankolisesta /masentavasta tunnelmasta...
Melancholia_F11_framegrab.jpg


Toiseen asiaan. Noista kolmesta leffasta mitkä tilasin ginza.se sivustolta niin Farewell my Concubinen nimisen leffan takakannessa luki et mestariteos ja siitä takakannen kuvauksesta huomasi et tää on monen monen kaltaista teemojen ja tosi monitasoisien ison eri ajanjaksojen tasolle ulottuva paljon asioita sisältävä leffa ja lefaa kestää vielä melkein 3h että aattelin vaan että jumaliste tällainen iso leffa pitää katsoa päivänä jolloin pystyy paneutumaan tuollaiseen leffaan kunnolla ja suunnittelin perjantaille leffan katsomista EHKÄ, koska silloin kerkeän mitä todennäköisemmin syventyä tuollaiseen leffaan.

Tänään leffana toimii Octavio Spencerin tähdittämä Ma joka vaikutti viimeksi kun kävin niin teatterin aulassa näkyvän posterin perusteella mielnkiintoiselta kun on sellainen lasimaisesti särkynyt kansikuva. Imdbn pisteitä en oo uskaltanut katsoa vaan haluan katsoa leffan ilman mitään ennakkoluuloja suuntaan tai toiseen.
 
Olisi kiva pidempikin arvostelu kirjoittaa ja erityisesti Clintin uran kaaresta vähän höpöttää, mutta Netflixiin pamahtanut The Mule on katsomisen arvoinen, joskin Clintin uran "uudempaan aaltoon" peilaten pettymys. Eli ei mikään Gran Torinon tai Million Dollar Babyn tasoinen elokuva ja jää kauas Clint Eastwoodin uran täydellisimmästä suorituksesta, eli Mystic Riveristä. Silti viihdyttävää, ajatuksia herättävää ja poliittisesti raikkaan epäkorrektia kerrontaa ja ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva melkein kaikille.
 
Voi herranjumala et se Ma oli ihan karmeeta kuraa. Samoin kun aloirin kattoo Naomi Wattsin tähdittämää alla olevaa leffaa... 'vihoviimeinen kerta kun vuokraan jonkin leffan ilman et kurkkaan imdbn pisteitä. Oisin säästänyt 10e jos olisin käyänyt kattoo imdn pisteitä kun ne on kuitenkin niin suuntaa antavia. The Wolf Hour esim olin aivan päätöntä menoa. Leffa ei tiennyt yhtään et mikä se haluaa olla. Tungettu täyteen erilaisia teemoja eikä tiennyt tosiaan yhtään mikä leffa haluaa olla...

 
Till det som är vackert

Hieman ongelmaisen taustan omaava parikymppinen tyttö (Alicia Vikander) ihastuu Mozartin musiikkiin ja pääsee konserttitaloon töihin.
Karismaattinen kapellimestari (Samuel Fröler) alkaa flirttailemaan ja viettelee hänet.
Tyttö on pakkomielteisesti ihastunut sekä mieheen, että työpaikkaansa.
Mies dumppaa hänen tylysti ja samalla puhuu tytön työpaikan alta ja tyttö jää tyhjän päälle.
Jääräpäisesti tyttö yrittää vielä saada kaiken takaisin.

Vaikka tarina oli aika ennalta arvattava, niin olipa virkistävää nähdä Alicia Vikander välillä luonnollisemman oloisessa roolissa, ajalta ennen Hollywoodia (?).
Varmaan ensimmäinen kerta, kun pidin hänestä. Tässä roolissa hänessä näkyi herkkyyttä ja aitoutta (muutama hänen vakiomaneerinsa näkyi, mutta silti).

Ja miten voi ihminen ilahtua siitä, että näkee elokuvassa räkää itkevän ihmisen sieraimissa? :hyper:
Tämä on varmaan niin harvinaista.
Jenkkileffoissahan yleensä vierii kyllä (pipetillä silmäkulmaan tiputeltuja) kyyneleitä, mutta ei ilmene minkäänlaista limakalvoturvotusta,
kasvot eivät punehdu mistään kohdasta, eikä liikutus muutenkaan näytä kovin aidolta, koska itkevän henkilön täytyy näyttää jopa itkiessään hyvältä.

Sekä ohjaus että casting olivat hyvin onnistuneita.
Pidin.
Ja vähän itkinkin.

8,5/10

samuel-froler-alicia-vikander.jpg
 
Till det som är vackert

Hieman ongelmaisen taustan omaava parikymppinen tyttö (Alicia Vikander) ihastuu Mozartin musiikkiin ja pääsee konserttitaloon töihin.
Karismaattinen kapellimestari (Samuel Fröler) alkaa flirttailemaan ja viettelee hänet.
Tyttö on pakkomielteisesti ihastunut sekä mieheen, että työpaikkaansa.
Mies dumppaa hänen tylysti ja samalla puhuu tytön työpaikan alta ja tyttö jää tyhjän päälle.
Jääräpäisesti tyttö yrittää vielä saada kaiken takaisin.

Vaikka tarina oli aika ennalta arvattava, niin olipa virkistävää nähdä Alicia Vikander välillä luonnollisemman oloisessa roolissa, ajalta ennen Hollywoodia (?).
Varmaan ensimmäinen kerta, kun pidin hänestä. Tässä roolissa hänessä näkyi herkkyyttä ja aitoutta (muutama hänen vakiomaneerinsa näkyi, mutta silti).

Ja miten voi ihminen ilahtua siitä, että näkee elokuvassa räkää itkevän ihmisen sieraimissa? :hyper:
Tämä on varmaan niin harvinaista.
Jenkkileffoissahan yleensä vierii kyllä (pipetillä silmäkulmaan tiputeltuja) kyyneleitä, mutta ei ilmene minkäänlaista limakalvoturvotusta,
kasvot eivät punehdu mistään kohdasta, eikä liikutus muutenkaan näytä kovin aidolta, koska itkevän henkilön täytyy näyttää jopa itkiessään hyvältä.

Sekä ohjaus että casting olivat hyvin onnistuneita.
Pidin.
Ja vähän itkinkin.

8,5/10

samuel-froler-alicia-vikander.jpg

Kiva nähdä uusia arvostelijoita täällä, tai en sun arvosteluihin ainakaan aiemmin ole törmännyt. Tervetuloa pieneen joukkoomme :D Hyvä arvostelu ja on todellakin kiva nähdä, kun rajusti itkiessä tulee räkää ja suusta vähän sylkeä, kuten oikesti, jos kunnolla "poraa". Eikä mitään pientä kaunista kyyneltä vähän valuttaa. Hyvä pieni huomio :)
 
Kiva nähdä uusia arvostelijoita täällä, tai en sun arvosteluihin ainakaan aiemmin ole törmännyt. Tervetuloa pieneen joukkoomme :D Hyvä arvostelu ja on todellakin kiva nähdä, kun rajusti itkiessä tulee räkää ja suusta vähän sylkeä, kuten oikesti, jos kunnolla "poraa". Eikä mitään pientä kaunista kyyneltä vähän valuttaa. Hyvä pieni huomio :)

Arvostelen harvakseltaan ja kirjoittamani arvostelut on yleensä aika suppeita ja niukkoja.
Joskus saattaa irrota muutama lause.

Tämä taitaa olla ensimmäinen, annoin 1/10 pistettä:
22.10.2006
V niin kuin verikosto :1: :zzzz:
Tuo yksi piste on maskista.

Syy tuon ensimmäisen arvostelun kirjoittamiseen varmaan oli, että tämä monen kehuma mestariteos ja lempileffa olikin mielestäni niin paljon p*skempi leffa, kuin olin osannut odottaa :LOL: .

Nykyään jos katselen kotona ja leffa alkaa vaikuttaa todella ei-kiinnostavalta/huonolta, niin jätän sen suosiolla kesken.
Harmikseni olen joutunut jättämään muutamia leffoja kesken, vaikka niissä on suosikkinäyttelijöitäni mukana.
Joitain tällaisia mitä tulee mieleen, on mm. Avengers-leffat, edes Chris Pratt ei auttanut... ja Robin Hood (2018), jossa oli lahjakas ja söpö Taron Egerton, mutta ei vaan pystynyt...
Ehkä kokeilen vielä joskus uudelleen.

Vaikka jotkut leffat eivät ole yhtään makuuni, niin monen muun makuun ovat ja se on ihan ok :giggle:
 
Terminator: Dark Fate

2/5



Aika samaa tasoa kuin aikaisempi Genisys. Tusinatoimintaa, joka ei tuo mitään uutta tai mielenkiintoista sarjaan, jonka olisi pitänyt loppua vuonna 1991. Ohjaajalle iso miinus itse toimintakohtausten käsittämättömästä sekavuudesta, kameraleikkaukset ovat aivan liian lyhyitä, jotta katsoja saisi selkeän kokonaiskuvan tapahtumista. Hamiltonia ja Schwarzeneggeriä on tietysti kiva nähdä valkokankaalla, mutta siihen se lysti jääkin.
 
Viimeksi muokattu:
Terminator: Dark Fate

2/5


Aika samaa tasoa kuin aikaisempi Genisys...
Mun mielestä oli parempi kuin Genisys, vaikka samankaltaisuutta olikin.

...Tusinatoimintaa, joka ei tuo mitään uutta tai mielenkiintoista sarjaan, jonka olisi pitänyt loppua vuonna 1991.
Eih... pitkän linjan Termisfanina olen surrut jo vuosikausia sitä, kun nämä loppuvat... kerrassaan ihkua, kun nyt tuli uusi... jossa mukana Linda ja Arska. :hyper:

Näihin pitää varmaankin olla samalla tavalla fani, kuin Star Warseihin tms., että toimii (ne Star Warsit ei toimi minuun).
Kävin hakemassa etukäteen lipun premiumpaikalle, ensi-iltaan.
Salissa olikin minä mukaan laskettuna 10 ihmistä. :LOL:
Mut ei se mitään, vähemmän kännykän näpyttelijöitä häiritsemässä.

Linda oli cool kuin mikäkin.
Gabriel Luna Rev 9 :heart:
terminator-gabriel-luna-rev-9-1572433886.jpg


9/10
 
Niin tosiaan Terminaattori on viime vuodet vietellyt rauhaisaa elämää.
Ei sentään ex-marine kokkina vuorilla, mutta muuten asustellut metsän keskellä.

Terminaattori (Arnold) oli ampunut Sarah Connorin (Linda) pojan Johnin (Edward) 1998.

Kun Sarah tapaa nyt Terminaattorin, ensi töikseen ampuu kolme laukausta tämän rintaan.
Naimisissa oleva Terminaattori, joka nykyisin tunnetaan Carl nimisenä verhoilijana, toteaa, että tässäpä sitä onkin vaimolle selitettävää:
"This will be very hard to explain to Alicia."

terminator-6-dark-fate-carls-cabin-and-wife-940x450.jpg


:ROFLMAO:

 
sarjaan, jonka olisi pitänyt loppua vuonna 1991.
Olenko ainut, joka oikeasti piti T3:sta (julkaistu 2003)? T1 ja T2 ovat tietenkin kummatkin mestariteoksia ja T2:sen kuvaamiseen ei edes löydy sanoja. Joten jos kolmosta verrataan 2 ekaan leffaan, jotka edelleen 11/10 leffoja, niin ei se vedä vertoja niille, ei sitten millään.

Leffa on nautittava, koominen kokonaisuus ja toiminta on hyvää, edelleen ei lähelläkään T2 tasoa, eikä siinä ole T1:sen piinaavaa tunnelmaa. Arska on tietenkin aina tässä roolissa hyvä ja muut roolisuoritukset ovat ok tasoisia.
Ja lopetus oli huikea!

Mielestäni kolmosen asemaa heikentää juurikin 1 ja 2 loistava kokonaisuus. Jos kuviteltaisiin, Rise of the Machinesin olevan stand alone leffa, niin ehkä sitä pidettäisiin parempana, koska sitä ei voitaisi verrata T1:seen ja T2:seen.

T3 on silti toiseksi paras jatko-osa Terminator- sarjassa.
 
Olenko ainut, joka oikeasti piti T3:sta (julkaistu 2003)? T1 ja T2 ovat tietenkin kummatkin mestariteoksia ja T2:sen kuvaamiseen ei edes löydy sanoja. Joten jos kolmosta verrataan 2 ekaan leffaan, jotka edelleen 11/10 leffoja, niin ei se vedä vertoja niille, ei sitten millään.
..

Mielestäni kolmosen asemaa heikentää juurikin 1 ja 2 loistava kokonaisuus. Jos kuviteltaisiin, Rise of the Machinesin olevan stand alone leffa, niin ehkä sitä pidettäisiin parempana, koska sitä ei voitaisi verrata T1:seen ja T2:seen.

T3 on silti toiseksi paras jatko-osa Terminator- sarjassa.

Aika pitkälti samaa mieltä. Nuo ekat kaks oli niin kovia, etenkin just T2, että vaikea mennä ohi millään.
T3 oli selkeästi parempi kuin T4 tai T5.
T4:ssä ja T5:ssa oli huonosti sopiva casting, etenkin T5:ssa.

Tässä Dark Fatessa oli mielestäni hyvin onnistunut casting.
Linda ja Arska toki, niin kuin jo edellä mainittu, mutta muutkin oli aika hyviä.
Pieni tumma neito Natalia Reyes oli hyvin ennalta arvattava "suojeltava", mutta häneen nähden olemukseltaan amatsonimainen Mackenzie Davis oli hyvä löytö "suojelijaksi".
Samaten Gabriel Luna istui rooliinsa hyvin.

(ja minähän tykkäsin aikanaan jopa siitä tv-sarjasta Terminator: The Sarah Connor Chronicles vaikka siinä oli väärä Sarah Connor ja kaikki muutkin tyypit oli ihan vääriä. :ROFLMAO: )
 
Viimeksi muokattu:
Dark fate oli loistava ja omasta mielestä näin myöhään tehty jatkoosa T2:selle oli lähes niin hyvä kun se voi olla.

Arska oli tietty itelle se paras osa tässä ja linda heti perään mutta myös davisin grace oli yllättävän hyvä.

Toimintakohtausten leikkauksissa ei ollut mitään vikaa ja toiminta olikin todella siistiä vaikka ei tietenkään pääse T1&T2:sen lähelle ihan vaan cgi:n takia.
Mutta samaa tyyliä ja painostavuutta rev-9:n konemaisuudessa oli T-1000 verrattaessa, se vaan jatkaa tulemista teet mitä vain.

Se miten tässä vaihdettiin tulevaisuuden johtajan sukupuoli... Kun kerran saivat edwardin takaisin olisiva ihan hyvin voineet laittaa hänet kuntokuurille ja jatkaa johnin tarinaa... (Edward furlong on kuitenkin ollut jo vuoden kaks hoitamassa itteään parempaan kuntoon.

Saas nähdä miten menestyyy, toivon että tekee tarpeeksi fyffee et saadaan seuraava suora jatko tälle. Oli muuten omenan lähes reatterit täysiä koko eilisen päivän :)

9,5/10
 
Se miten tässä vaihdettiin tulevaisuuden johtajan sukupuoli... Kun kerran saivat edwardin takaisin olisiva ihan hyvin voineet laittaa hänet kuntokuurille ja jatkaa johnin tarinaa... (Edward furlong on kuitenkin ollut jo vuoden kaks hoitamassa itteään parempaan kuntoon.

Olisin pitänyt tästä myös. Luultavasti Edwardin mukaan ottaminen on niin riskaabelia, että sitä riskiä ei tämän hintaluokan projektissa haluta ottaa.
Päihdeongelmat kuitenkin olleet pitkäkestoisia ja vaikeita, eikä voi tietää suoriutuuko tällaisesta projektista, jonka tekeminenkin kestää pidemmän aikaa.
Jos hän olisi ollut mukana ja olisi mennyt pieleen, niin loput hänen roolistaan olisi pitänyt animoida (kallista eikä sama asia) tai muokata käsikirjoitusta (sekin on kallista ja alkuperäinen visio kärsii).

Tuo oli iso juttu kun saivat Lindan mukaan. Hänelläkin ollut terveyspulmia.
Ja oma twistinsä sekin, kun käsikirjoittaja/tuottaja Cameron on hänen ex-puolisonsa.
Meidän katsojien kannalta aika oli puolellamme.
Erosta on 20 vuotta, niin tilanne on ehtinyt tasoittua tässä välissä.

"...(Cameron) told Schwarzenegger: “I’m gonna bring back Linda Hamilton.”
(He also told him his idea for the screenplay, and explained why it was so good: “I’m Jim Cameron, I come up with great s***.”)
She only rang him back on the third call, took time to think it over, but finally agreed..."


Sekin toki on mahdollista, että kun saatiin jo Linda ja Arska, niin Edwardin mukaan ottamista (tuota 1998 muisteloa lukuun ottamatta) ei tällä kertaa koettu niin tärkeäksi.
Ehkä vielä jonain päivänä... :giggle:
 
Back
Ylös Bottom