Minun muistaakseni siinä Enbuskun ohjelmassa todettiin, että taloutensa hyvin hoitavat hyötyvät eurosta, kun taas kreikat kärsivät, kun euro on liian vahva heille eikä pääse delvavoimaan ja kikkailemaan riittävän itsenäisesti. Ja jonkinlainen loppukaneetti oli, että jos euroalue hajoaa, niin ovat ne juuri nämä heikosti menestyvät, jotka lentävät sieltä pihalle muiden jäädessä.
Kannattaa kiinnittää huomiota tarkemmin siihen KUKA siinä haastattelussa sanoi mitäkin. Kullakin oli hyvin erilainen koulutustausta (varmaankin) ja lisäksi institutionaalinen asema.
Se mitä siinä todettiin tutkijan toimesta vaihtotaseen osalta oli se, että taloutensa ns. hyvin hoitavilla on vaihtotaseen ylijäämä jota offsettaa taloutensa ns. huonosti hoitavien valtioiden vaihtotaseen alijäämä.
Se miten eurosta tässä "hyödytään" on se, etteivät valtiot kuten Kreikka voi hyödyntää valuuttapolitiikkaa pyrkimällä vaikuttamaan esim. vaihtotaseeseensa. Lisäksi kun EU:sta puuttuvat redistributatiiviset instituutiot (joita esimerkiksi USA:ssa liittovaltiohallitus edustaa) saadaan nykymuotoinen sotku aikaiseksi. Lisäksi, kuten se Ålandsbankenin varainhoitaja totesi (vai oliko se Korkman), Euroopasta puuttuu sellainen solidaarisuus, että ihan samanlaisia instituutioita ei varmaankaan edes saada aikaiseksi kuin mitä USA:ssa on. Tämä tulee selväksi esimerkiksi persujen retoriikassa, jossa puhutaan rahan lapioimisesta Kreikkaan yms ja tämähän menee pertti perussuomalaiseen läpi kuin häkä.
Näissä vaalikeskusteluissahan muistaakseni Käteinen on väittänyt, että euroalueen kriisissä olisi kyse vain Yhdysvaltain asuntolainamarkkinakriisistä. Osittain, mutta joukossa on paljon myös pötypuhetta: suurelta osin kyseessä on ihan euroalueen oma sotku, joka johtuu raha- ja finanssipolitiikan erottamisesta toisistaan.
Toistan aiemmin sanomani, eli on täysin absurdia olettaa, että kaikki euroalueen valtiot voisivat olla vaihtotaseeltaan ylijäämäisiä. Tosin taisi olla se Ålandsbankenin varainhoitaja, joka totesi ettei se ole mahdoton ajatus. :jahas:
Mutta jos suomalainen yksityinen sektori velkaantuu liikaa, niin suhteessa kehen?
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen (~110% tuloista) oli huomattavasti euroon kuulumatonta Ruotsia (~160%) ja Tanskaa (~340%) vähäisempää. Yrityksistä en tiedä, mutta ovatko ne Suomessa tosiaan muita Euroopan maita (eurossa ja sen ulkopuolella) pahempia velkaantumaan?
Perustin tämän siihen, että muistaakseni se Ålandsbankenin varainhoitaja sanoi, että Ruotsissa korkotasoa on alettu jo nostamaan, mutta Suomessa samaan ei enää ole mahdollisuutta. Mielestäni hän implikoi sitä, että Suomessakin tähän olisi jo tarvetta. En osaa itse tätä arvioida, mutta asuntohintoja tarkasteltaessa niiden reaalihinnat ovat aivan järkyttävän korkealla.
Se, että Suomessa velkaantumisaste on yksityisellä sektorilla alhaisempi ei tarkoita sitä, että tuollainen seinähullu 340 prosentin velkaantuminen olisi millään tavalla toivottavaa. Ihmiset ottavat siis esimerkiksi Tanskassa asuntolainaa ja tietävät etteivät pysty sitä elinaikanaan maksamaan takaisin.
Mitä IHMETTÄ?
