Eduskuntavaalit 2011

Mitä puoluetta äänestät?

  • Kokoomus

    Votes: 0 0,0%
  • Keskusta

    Votes: 0 0,0%
  • SDP

    Votes: 0 0,0%
  • Vihreät

    Votes: 0 0,0%
  • Vasemmistoliitto

    Votes: 0 0,0%
  • Perussuomalaiset

    Votes: 0 0,0%
  • RKP

    Votes: 0 0,0%
  • Muutos 2011

    Votes: 0 0,0%
  • Kristillisdemokraatit

    Votes: 0 0,0%
  • Vapauspuolue

    Votes: 0 0,0%
  • SKP

    Votes: 0 0,0%

  • Total voters
    0
M15:han on suunnilleen samaa mieltä kuin perusvaltavirtakeynesläiset, painokoneella vaan maksetaan kaikki verotetaan ylimääräiset rahat pois kierrosta (*kärjistys*)

Ei kai rahan painaminen kuulu keynesiläiseen taloustieteeseen? Siihenhän kuuluu valtion rooli kysynnän lisääjänä. Monetaristinen taloustiede sitten kai on se, joka pyrkii säätelemään taloutta liikkeelä olevan rahan määrällä. Vai olenko nyt ymmärtänyt homman ihan väärinpäin?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei kai rahan painaminen kuulu keynesiläiseen taloustieteeseen? Siihenhän kuuluu valtion rooli kysynnän lisääjänä. Monetaristinen taloustiede sitten kai on se, joka pyrkii säätelemään taloutta liikkeelä olevan rahan määrällä. Vai olenko nyt ymmärtänyt homman ihan väärinpäin?

Keynesläisyyden leipä, tai miten minä olen sen ymmärtänyt, on se että valtio koettaa kontrata taloussyklejä kiristämällä verotusta sun muuta noususuhdanteessa ja vastaavasti kuluttamalla ja velkaantumalla laskusuhdanteessa.

Nykyistä tilannetta keynesläinen ekonomisti kutsuisi varmaan ns. likviditeettiansaksi, missä nollakorot eivät saa taloutta liikkeelle vaan raha kiertää edelleen kovin laiskasti. Ratkaisukeinot ovat sitten yhä suurempi valtion velkaantuminen ja negatiiviset talletuskorot, sekä markkinoiden hukuttaminen rahaan eli keskuspankki ostaa valtion velkaa ja ties mitä taseensa täyteen ja tätä jatketaan niinkauan kunnes yksityissektori lähtee liikkeelle. Eli juu olet ymmärtänyt mielestäni ihan oikein, mutta käsittääkseni keynesläisyys käsittää juuri mainitsemani muutkin keinot kuin pelkän valtion velkaantumisen.
 
Keynesläisyyden leipä, tai miten minä olen sen ymmärtänyt, on se että valtio koettaa kontrata taloussyklejä kiristämällä verotusta sun muuta noususuhdanteessa ja vastaavasti kuluttamalla ja velkaantumalla laskusuhdanteessa.

Oikeastaan suurin periaatteellinen ero perinteiseen klassiseen malliin on lähinnä havainto siitä, että palkat ja hinnat eivät jousta välittömästi vaan pikkuhiljaa. Näin avautuu keino vaikuttaa kokonaistuotantoon joko finanssi- tai rahapolitiikalla. Nykyinen, ns. neo-keynesiläinen synteesi (ml. rationaaliset odotukset) ei kyllä missään nimessä suosittelisi rahan painamista (seigniorage), sillä inflaatioon vaikuttavat sekä itse inflaatio että inflaatio-odotukset, ja tuollainen uusipaavalniemeläinen rahan painaminen markkinoille nostaisi nimenomaan sitä odotus-komponenttia radikaalisti. Hyperinflaatio siitä herkästi seuraisi, sillä keskuspankki tuohon suostuessaan menettäisi kaiken uskottavuutensa. Sen sijaan finanssipolitiikka käsittäisi usein julkisten menojen kasvattamista, rakennushankkeita, työllistämistä yms. ja rahapolitiikka rahan määrän säätelyä, alhaiset korot innostavat investointiin jne.

Nykyistä tilannetta keynesläinen ekonomisti kutsuisi varmaan ns. likviditeettiansaksi, missä nollakorot eivät saa taloutta liikkeelle vaan raha kiertää edelleen kovin laiskasti.

No on tuo talous useimmilla talousalueilla kuitenkin taas nousemassa jaloilleen.
 
Viimeksi muokattu:
Hieman pienempiin rahoihin: Mitä mieltä olette Markku Uusipaavalniemen omaksumasta talousasiantuntijan roolista, kun peilaatte sitä hänen ilmeisen heikosti hoitamiin omiin liiketoimiinsa? Uusipaavalniemellä ovat suuret eurooppalaiset talouslinjat hallussa ja eri maiden konkurssit tiedossa, mutta yhtä curling-hallia hän ei ole saanut kymmenessä vuodessa valmiiksi.

Hyvä ajoitus medialta. Heti kun kaveri siirtyy persuihin niin löytyy luurankoja kaapista :) Ymmärtääkseni Uusiksen halli on pystyssä, mutta rahat loppui kesken ja hallista on kahvilat ja katsomat rakentamatta. Ehkä Uusis sai idean rahan painamisesta bisneksistään?
 
Hyvä ajoitus medialta. Heti kun kaveri siirtyy persuihin niin löytyy luurankoja kaapista :) Ymmärtääkseni Uusiksen halli on pystyssä, mutta rahat loppui kesken ja hallista on kahvilat ja katsomat rakentamatta. Ehkä Uusis sai idean rahan painamisesta bisneksistään?

Viittasin kysymykselläni siihen, että Uusipaavalniemi, vaikka esiintyy julkisuudessa selkeästi talousihmisenä, ei ole kyennyt määrittämään edes yhden curling-hallin rakentamiseen ja valmiiksi saattamiseen tarvittavaa rahamäärää. Tiedot ja taidot eivät siis ole käytännössä riittäneet muutaman sadan tuhannen euron projektin hallitsemiseen, vaan homma on mennyt vituiksi.

Antaisitko sinä raha-asiasi tämän miehen hoitoon?
 
Viittasin kysymykselläni siihen, että Uusipaavalniemi, vaikka esiintyy julkisuudessa selkeästi talousihmisenä, ei ole kyennyt määrittämään edes yhden curling-hallin rakentamiseen ja valmiiksi saattamiseen tarvittavaa rahamäärää. Tiedot ja taidot eivät siis ole käytännössä riittäneet muutaman sadan tuhannen euron projektin hallitsemiseen, vaan homma on mennyt vituiksi.

Antaisitko sinä raha-asiasi tämän miehen hoitoon?

Ei Uusis ole minusta mikään talousasiantuntija ja minusta häntä ei pitäisi päästää päättämään raha-asioista.
 
En tiedä antaisinko raha-asioitani Uusiksen hoitoon, mutta on siellä eduskunnassa kyllä aika monta muutakin tyyppiä joiden hoitoon en asioitani antaisi.
 
Oikeastaan suurin periaatteellinen ero perinteiseen klassiseen malliin on lähinnä havainto siitä, että palkat ja hinnat eivät jousta välittömästi vaan pikkuhiljaa. Näin avautuu keino vaikuttaa kokonaistuotantoon joko finanssi- tai rahapolitiikalla. Nykyinen, ns. neo-keynesiläinen synteesi (ml. rationaaliset odotukset) ei kyllä missään nimessä suosittelisi rahan painamista (seigniorage), sillä inflaatioon vaikuttavat sekä itse inflaatio että inflaatio-odotukset, ja tuollainen uusipaavalniemeläinen rahan painaminen markkinoille nostaisi nimenomaan sitä odotus-komponenttia radikaalisti. Hyperinflaatio siitä herkästi seuraisi, sillä keskuspankki tuohon suostuessaan menettäisi kaiken uskottavuutensa. Sen sijaan finanssipolitiikka käsittäisi usein julkisten menojen kasvattamista, rakennushankkeita, työllistämistä yms. ja rahapolitiikka rahan määrän säätelyä, alhaiset korot innostavat investointiin jne.

Hyperinflaatio tuosta Uusiksen toimintamallista kyllä varmasti seuraisi, en epäile sitä, mutta eikö muka keynesläinen ajatusmalli sisällä sen, että raha pakotetaan liikkeelle tarvittaessa inflaation avulla?

No on tuo talous useimmilla talousalueilla kuitenkin taas nousemassa jaloilleen.

Ai missä? :) Minusta se näyttää hidastuvan länsimaissa ja ylikuumenevan Aasiassa.
 
Itseä kyllä häiritsee tuo uutisoinnin ajankohta. Heti loikkaamisen jälkeen alettiin puhua siitä talousdemokraattihaastattelusta, joka oli tubessa jo pari kuukautta aiemmin. Sitten vielä tämä, keväällä jo uusikselta on saatu vastine joka ei ole ministeriölle kelvannut ja se uutisoidaan vasta nyt. Miksi vasta nyt?

Toisaalta taas poliittisen uskottavuuden kannalta olisi parempi laittaa homma kuosiin ja nopeasti sittenkin. Hyvä meriselitys on myös oltava miksi tässä tilanteessa ollaan. Eikä ihan se kelpaa, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Halli on kuitenkin joinakin vuosina tehnyt voittoakin, joten rahan loppuminen ei voi oikein olla selityksenä.
 
Hyperinflaatio tuosta Uusiksen toimintamallista kyllä varmasti seuraisi, en epäile sitä, mutta eikö muka keynesläinen ajatusmalli sisällä sen, että raha pakotetaan liikkeelle tarvittaessa inflaation avulla?

No ei sitä sinällään pakoteta, vaan pyritään ylläpitämään kysyntää (finanssipol.) ja/tai kannustamaan investointeihin (rahapol., korot alas). Teorioiden mukaan tuotannon kasvattaminen yli ns. luonnollisen tason aikaansaisi hintatason kasvun (huom. ei kiihtyvää inflaatiota) ja jonkinasteisen crowding out -ilmiön investoinneissa (yksityiset korvaantuisivat osittain julkisilla), ja korkeamman korkotason. Kyseessähän on siis vain aste-ero klassiseen malliin. Liittyy siis siihen, olisiko kansalla ns. rahailluusiota vai ei (ja jos on, niin missä mitassa).
Vakaa inflaatiohan ei ole mikään ongelma, päinvastoin. Taloustieteen behavioraalisella kentällä on osoitettu, että ihmiset pitävät nousevasta kulutusprofiilista, missä edellisen periodin kulutus on ns. referenssipiste (ks. prospektiteoria). Näin ollen tasaisesti kasvavat nimelliset tulot miellyttäisivät enemmän, kuin paikallaan polkeva, tai jopa laskeva nimellinen palkkataso (vaikka olisikin reaalisesti koko ajan yhtä suuri). Deflaation tai nollainflaation tilanteessa monet taloudet pyrkivätkin potkaisemaan käyntiin lievät inflaatio-odotukset, jotta tuottajien kannattaisi lähteä tarjoamaan.

Palataksemme ketjun aiheeseen ja tuohon hilpeään "painetaan rahaa ja maksetaan velat niillä", hyperfinlaatio on aivan eri mittakaavan asia ja toisi todellisia ongelmia esim. mahdollisen oman valuutan arvostuksessa, säästöjen säilymisessä jne. Pitkästä aikaa hölmöintä talousoppia mitä olen nähnyt..

Ai missä? :) Minusta se näyttää hidastuvan länsimaissa ja ylikuumenevan Aasiassa.

Kyllähän tuo EU27 ja USA ja Japani ovat hiljalleen nousemassa ylöspäin. Mitään +10% nousua ei tietenkään näe, sillä moiset vauhdit ovat taatusti pitkällä tähtäimellä kestämättömiä (kuplaa pukkaa). Perinteisestihän pitkän aikavälin BKT:n kasvuaste on länsimaissa 1,5-2% vuodessa reaalisesti. Työttömyysasteet ovat vielä korkeahkoja, mutta monesti talouskriiseihinhän liittyy suurehkoja rakennemuutoksia, joiden myötä osa jengistä putoaa työmarkkinoilta lopullisesti. Ns. NAIRU-aste (non-accelerating inflation [consistent] rate of unemployment) on noussut tasaisesti viimeisen sata vuotta länsimaissa, ja joku 6-7% alkanee olla käytännön minimi.
 
No ei sitä sinällään pakoteta, vaan pyritään ylläpitämään kysyntää (finanssipol.) ja/tai kannustamaan investointeihin (rahapol., korot alas). Teorioiden mukaan tuotannon kasvattaminen yli ns. luonnollisen tason aikaansaisi hintatason kasvun (huom. ei kiihtyvää inflaatiota) ja jonkinasteisen crowding out -ilmiön investoinneissa (yksityiset korvaantuisivat osittain julkisilla), ja korkeamman korkotason. Kyseessähän on siis vain aste-ero klassiseen malliin. Liittyy siis siihen, olisiko kansalla ns. rahailluusiota vai ei (ja jos on, niin missä mitassa).
Vakaa inflaatiohan ei ole mikään ongelma, päinvastoin. Taloustieteen behavioraalisella kentällä on osoitettu, että ihmiset pitävät nousevasta kulutusprofiilista, missä edellisen periodin kulutus on ns. referenssipiste (ks. prospektiteoria). Näin ollen tasaisesti kasvavat nimelliset tulot miellyttäisivät enemmän, kuin paikallaan polkeva, tai jopa laskeva nimellinen palkkataso (vaikka olisikin reaalisesti koko ajan yhtä suuri). Deflaation tai nollainflaation tilanteessa monet taloudet pyrkivätkin potkaisemaan käyntiin lievät inflaatio-odotukset, jotta tuottajien kannattaisi lähteä tarjoamaan.

Palataksemme ketjun aiheeseen ja tuohon hilpeään "painetaan rahaa ja maksetaan velat niillä", hyperfinlaatio on aivan eri mittakaavan asia ja toisi todellisia ongelmia esim. mahdollisen oman valuutan arvostuksessa, säästöjen säilymisessä jne. Pitkästä aikaa hölmöintä talousoppia mitä olen nähnyt..



Kyllähän tuo EU27 ja USA ja Japani ovat hiljalleen nousemassa ylöspäin. Mitään +10% nousua ei tietenkään näe, sillä moiset vauhdit ovat taatusti pitkällä tähtäimellä kestämättömiä (kuplaa pukkaa). Perinteisestihän pitkän aikavälin BKT:n kasvuaste on länsimaissa 1,5-2% vuodessa reaalisesti. Työttömyysasteet ovat vielä korkeahkoja, mutta monesti talouskriiseihinhän liittyy suurehkoja rakennemuutoksia, joiden myötä osa jengistä putoaa työmarkkinoilta lopullisesti. Ns. NAIRU-aste (non-accelerating inflation [consistent] rate of unemployment) on noussut tasaisesti viimeisen sata vuotta länsimaissa, ja joku 6-7% alkanee olla käytännön minimi.

Noh varmasti tunnet keynesläisyyden paremmin kuin minä, joten en jaksa enää kyseenalaistaa, muistelen vaan Krugman ja kumppanit ehdottivat joskus nopeampaa inflaatiovauhtia (5-6% ) velkojen hoidon helpottamiseksi.

Minusta inflaation tulisi olla 0 tai mieluusti jonkinmoinen deflaatio voisi vallita. Inflaatio kuitenkin on aina säästäjien ryöstämistä hiljalleen ja sitten käsitykseni mukaan moraalisesti väärin. En myöskään näe USA:n tai muiden kasvun olevan vakaalla pohjalla, ei ennenkuin velkojen määrä taloudessa on leikkaantunut huomattavasti alaspäin, noh joo aihe lipsuu aika sivuraiteille.

Jokatapauksessa Uusiksen teesit ovat minustakin höpöä ja samoin noiden hallisotkujen jälkeen uskonkin Soinin iskeneen pahasti kätensä paskaan Uusiksen kanssa. Huonosti jos käy niin Uusis tiputtaa jonkun järkevän persun (Halla-ahon) pois eduskunnasta kun tuskin persuille on Helsingistä tulossa montakaan paikkaa.
 
Perussuomalaisiin ja kokoomukseen suhtaudutaan myönteisimmin

Kirjoittanut STT 03.12.2010 17:07

Suomalaiset suhtautuvat puolueista myönteisimmin perussuomalaisiin ja kokoomukseen.

Suomen Gallupin tekemässä puoluebarometrissa näihin kahteen suhtautuu myönteisesti 39 prosenttia kansasta, kun SDP jää 33 prosenttiin, vihreät 31 prosenttiin, keskusta 30 prosenttiin ja vasemmistoliitto 24 prosenttiin.

Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) hallitukseen on tyytymättömiä noin puolet eli 51 prosenttia kansasta. Vain reilu kolmannes eli 36 prosenttia antaa nykyhallitukselle hyvän arvosanan.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka houkuttelevalta tuntuisi äänestää eri puolueita, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. 34 prosenttia piti perussuomalaisten äänestämistä melko tai erittäin houkuttelevana.

Kokoomusta piti houkuttelevana 30 prosenttia haastatelluista.

SDP jäi 22 prosenttiin, keskusta 20 prosenttiin ja vihreät 19 prosenttiin. Vasemmistoliitto houkuttaa 17:ää prosenttia väestöstä.

Kiinnostus äänestää perussuomalaisia on lisääntynyt viime keväästä kaksitoista prosenttiyksikköä. Muiden puolueiden kohdalla muutokset ovat varsin vähäisiä.

Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat vasemmistoliittoon, keskustaan ja vihreisiin.

Nyt kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että kävisi varmasti äänestämässä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Varmimpia äänestäjiä ovat keskustan ja SDP:n äänestäjät. Eniten epävarmoja äänestämisestään on vihreiden ja perussuomalaisten keskuudessa.





http://www.verkkouutiset.fi/index.p...-myoenteisimmin&catid=26:politiikka&Itemid=30
 
Juu kyllä hyvältä näyttää. Kannatus nykii ylöspäin tasaisen tappavasti 0.2 prosenttiyksikköä per viikko. Tällä tahdilla kannatus noin 20% vaalien aikaan. Ja sitten vasta hyvältä näyttääkin! :rock:
 
Ja muistetaan äänestää!

se, kuinka murskaava vaalivoitto persuille on tulossa riippuu juurikin siitä, että saadaan äänestysprosentti mahdollisimman korkeaks.
 
Nykyisilläkin lukemilla tulee koko Arkadianmäki kääntymään ympäri, ja alkaa laiva ollakin kallellaan jo. Ihan tervettä kehitystä Suomeenkin Persujen kannatuksen kasvu. Itse vielä vaiheilla meneekö Persuille ääni.
 
Back
Ylös Bottom