Eduskuntavaalit 2011

Mitä puoluetta äänestät?

  • Kokoomus

    Votes: 0 0,0%
  • Keskusta

    Votes: 0 0,0%
  • SDP

    Votes: 0 0,0%
  • Vihreät

    Votes: 0 0,0%
  • Vasemmistoliitto

    Votes: 0 0,0%
  • Perussuomalaiset

    Votes: 0 0,0%
  • RKP

    Votes: 0 0,0%
  • Muutos 2011

    Votes: 0 0,0%
  • Kristillisdemokraatit

    Votes: 0 0,0%
  • Vapauspuolue

    Votes: 0 0,0%
  • SKP

    Votes: 0 0,0%

  • Total voters
    0
yksi iso syy sille että suomessa on vähemmin vankeja kuin yhdysvalloissa ja britannissa on se että suomessa voit raiskauksesta saada ehdollista tai jopa vaikka vain sakkoja jos sulla on työpaikka, tai lapsenraiskaamisesta yhdyskuntapalvelua, kun taas oikeissa sivistysmaissa tollaista rikoksista istutaan 30 vuotta. Suomessa muutenkin on toi rikoksista annettavat rangaistukset tasan sitä tasoa että ne suorastaan vittuilee murhattujen omaisille. Tapat jonkun, ensikertalaisena (et viimeiseen 3. vuoteen istuneena) istut 50% ja käytännössä noin 3.5-4 vuotta. Tapetun omaiset saa korvauksia 500-1000 euroa. Teeppä sama yhdysvalloissa, istut lopun ikääsi tai tulet teloitetuksi, sekä tapetun omaisten vahingonkorvaukset on "hieman" suuremmat kuin suomessa. Suomessa halutaan että voitaisiin sanoa että meillä on vähiten vankeja koko länsimaissa, ja siksi meidän maa on paras, kai niitä vankeja on vähemmän jos täällä saa olla vaikka mikä pedari ja lastenraiskaaja ja saa pahimmillaan ehdollista, ja jos täällä on murhamies ei montaa vuotta yleensä istu. Se on aika hankalaa saada edes se elinkautinen, joka sekin suomessa on 12 vuotta, englanneissa ja ameriikoissa hiukan pitempi aika.. Kun suomessa eletään tälläistä vapautetaan vagit mieluummin tänään eikä huomenna-maata niin kai niitä vankiloissa aika vähän on, kun ne kerta on kaikki jo aikaasitten vapautettu..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
yksi iso syy sille että suomessa on vähemmin vankeja kuin yhdysvalloissa ja britannissa on se että suomessa voit raiskauksesta saada ehdollista tai jopa vaikka vain sakkoja jos sulla on työpaikka, tai lapsenraiskaamisesta yhdyskuntapalvelua, kun taas oikeissa sivistysmaissa tollaista rikoksista istutaan 30 vuotta. Suomessa muutenkin on toi rikoksista annettavat rangaistukset tasan sitä tasoa että ne suorastaan vittuilee murhattujen omaisille. Tapat jonkun, ensikertalaisena (et viimeiseen 3. vuoteen istuneena) istut 50% ja käytännössä noin 3.5-4 vuotta. Tapetun omaiset saa korvauksia 500-1000 euroa. Teeppä sama yhdysvalloissa, istut lopun ikääsi tai tulet teloitetuksi, sekä tapetun omaisten vahingonkorvaukset on "hieman" suuremmat kuin suomessa. Suomessa halutaan että voitaisiin sanoa että meillä on vähiten vankeja koko länsimaissa, ja siksi meidän maa on paras, kai niitä vankeja on vähemmän jos täällä saa olla vaikka mikä pedari ja lastenraiskaaja ja saa pahimmillaan ehdollista, ja jos täällä on murhamies ei montaa vuotta yleensä istu. Se on aika hankalaa saada edes se elinkautinen, joka sekin suomessa on 12 vuotta, englanneissa ja ameriikoissa hiukan pitempi aika.. Kun suomessa eletään tälläistä vapautetaan vagit mieluummin tänään eikä huomenna-maata niin kai niitä vankiloissa aika vähän on, kun ne kerta on kaikki jo aikaasitten vapautettu..

Kyllä. Yksi olennainen syy USA:n suuremmalle vankilukumäärälle on nimenomaan ankara rangaistusjärjestelmä. Eri asia kuitenkin on, että missä määrin tällainen järjestelmä oikeasti toimii nimenomaan rikollisuuden hallinnassa ja ehkäisemisessä. Kriminilogiset ja kriminaalipoliittiset tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, ettei kovalla rangaistuspolitiikalla saavuteta käytännössä lainkaan parempia tuloksia rikollisuuden hallinnassa, kuin lievemmällä rangaistusjärjestelmällä. Jos jompikumpi näistä vaikuttaa rikollisuutta lisäävästi, se on kova rangaisupolitiikka ja siitä johtuva uusintarikollisuuden määrän lisääntyminen.

Tässä mielessä tuo vankilukumäärän kasvattaminen rangaistustasoa nostamalla on taloudellisesti erittäin epäedullinen. Se ei nimittäin vaikuta (tutkimustiedon valossa) rikollisuuden kehitykseen positiivisesti, mutta lisää ylläpitokustannuksia kasvavien vankilaresurssien muodossa.

Eli onko kovemmalle rangaistuspolitiikalle olemassa taloudellisia taikka yhteiskunnallisia perusteita? Vai onko kyseessä moraalinen halu ja tarve rangaista? Ainakaan omasta mielestäni taloudellisia perusteita ankarammalle rangaistusjärjestelmälle ei ole olemassa. Amerikkalainen "war against crime" -ajattelu ei oikeastaan perustu muuhun, kuin poliittiseen äänien kalasteluun sekä individualistiseen "silmä silmästä" tyyppiseen moraaliajatteluun. Yhteiskunnan turvallisuuden tai muun suojelun kannalta tämä taktiikka ei näytä toimineen ainakaan viimeiseen 40 vuoteen.
 
Kannattaa muistaa, että hallitukset harvemmin itse aloittavat noita suuria luonnonvarojen hyödyntämisprojekteja. Suomessakin Soklin kaivostoimintaa ei hallitus aloittanut, vaan mielummin myi halvalla ulkomaisille sijoittajille. Tuostakin tulee sitten huuto kun norjalaiset alkavat tekemään voittoja. Voisihan se olla hyvä juttu jos Suomessa valtio rahoittaisi ja perustaisi noita Soklin kaltaisia kaivoksia, mutta se ei taida vain nyky-suomessa onnistua. Ainakin Vihreät alkaisivat heti itkemään.

Minusta on mielenkiintoinen ajatus, että valtio perustaisi noita Soklin kaltaisia kaivoksia ja pyrkisi kattamaan julkisen sektorin menot niiden tuotoilla. Tiukalla budjettikurilla voisi olla mahdollista että voitaisiin lakkauttaa mm. tulovero kokonaan. Voisiko suurempaa palvelusta köyhille tehdä?
 
Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan haluat ajaa hyvinvointivaltion alas? Seuraavaksi voidaan sitten alkaa varaamaan rahaa vankeinhoitolaitokselle, kun päästään sinne Britannian ja USA:n lukemiin vankien määrässä, jotka on tuotettu uusliberalistisella politiikalla. Eli niissä maissa joissa on alhainen sosiaaliturvan taso niin niissä maissa on myös suurempi osuus väestöstä vangittuna häkkiin, kun ovat menneet loukkaamaan yksityistä omistusoikeutta sitten väkivalloin ja ties mitä.

Kuinkakohan monta argumentointivirhettä tuossa on? No joka tapauksessa jos tuolle linjalle lähdetään, niin elintasoeroja tasaamaan pyrkineessä Neuvostoliitossa kuoli vähintään satoja tuhansia ojennustyöleireillä. Haluatko että miljoonia suomalaisia kuljetetaan siperiaan?

Tuon "hyvinvointiyhteiskunnan" sikäli kuin se tarkoittaa tätä nykyistä passivoivaa järjestelmää, purkaminen lienee joka tapauksessa edessä jossain vaiheessa, mahdollisesti piankin mitä velanottotahdista voi päätellä. Ja tosiaan sen purkamisen tarve on yksi pääpointeistani tässä ollutkin.

Todennäköisesti siksi, että noiden maiden tuotteita ei päästetä länsimaiden markkinoille suoraan, vaan väliin lyödään suojatullit. Kun valmistajana onkin sitten länsimainen firma, joka vaan käyttää paikallista labour-poolia hyödykseen ja tuottaa vaikka Applen ipadeja, niin ei mistään suojatulleista ole tietoakaan.

Tästä tämä homma taisi lähteä liikkeelle tosiaan. Ei niitä suojatulleja länsimäiset yritykset aseta, vaan valtiot ja näiden erilaiset etujärjestöt ja yhteenliittymät. Eli juuri tätä valtioiden sotkeutumista talouselämään pitäisi pyrkiä vähentämään, jotta globalisaatio toimisi luonnollisesti markkinoiden kautta elintasoeroja tasaavana tekijänä.

Niin, länsimaiset firmat ja oligarkit olivat ottaneet Jeltsinin aikana Venäjän öljykentät ja öljy- ja kaasuyhtiöt haltuun kusettamalla, lahjomalla yms. Venäjä vain palautti järjestelmän sellaiseksi millaisena se on suurimmassa osaa länsimaita. Valtio hallitsee raaka-aineita ja firmat pääsevät vain osakkaiksi. Täysin oikea ratkaisu Venäjältä ja kyllä se näyttää hyvin länsimaisille firmoille kelpaavan, sillä ne ovat Venäjän öljyprojekteissa vahvasti mukana.

Kyllä niissä öljyprojekteissa on länsimaisia firmoja mukana riippumatta siitä, pidetäänkö taustoilla olevaa politiikkaa yleisesti mitenkään sopivana. Ranskalaisethan vetivät herneet nenään kun menettivät Elfin diilit lähi-idässä toisen persianlahden sodan jälkeen. Firmat toimivat voittoa tuottaakseen eivätkä tukeakseen tai vastustaakseen kohdemaan politiikkaa, joten toisinaan on tyytyminen vähempään.
 
Kyllä. Yksi olennainen syy USA:n suuremmalle vankilukumäärälle on nimenomaan ankara rangaistusjärjestelmä.


Toinen olennainen syy on se, että USA:ssa on paljon etnisiä vähemmistöjä, jotka tekevät rikoksia enemmän kuin ns valtaväestö. Suomessakin romanien rikollisuus on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kantaväestön mutta onneksi täällä on aika vähän romaneja.
 
Kannattaa muistaa, että hallitukset harvemmin itse aloittavat noita suuria luonnonvarojen hyödyntämisprojekteja. Suomessakin Soklin kaivostoimintaa ei hallitus aloittanut, vaan mielummin myi halvalla ulkomaisille sijoittajille. Tuostakin tulee sitten huuto kun norjalaiset alkavat tekemään voittoja. Voisihan se olla hyvä juttu jos Suomessa valtio rahoittaisi ja perustaisi noita Soklin kaltaisia kaivoksia, mutta se ei taida vain nyky-suomessa onnistua. Ainakin Vihreät alkaisivat heti itkemään.

Minusta on mielenkiintoinen ajatus, että valtio perustaisi noita Soklin kaltaisia kaivoksia ja pyrkisi kattamaan julkisen sektorin menot niiden tuotoilla. Tiukalla budjettikurilla voisi olla mahdollista että voitaisiin lakkauttaa mm. tulovero kokonaan. Voisiko suurempaa palvelusta köyhille tehdä?

Olen ihan samaa mieltä, että valtio voisi perustaa vaikka valtionyhtiöitä kaivostoimintaa varten. Ei vaan taida EU:n jäsenenä onnistua kilpailulainsäädännön vuoksi.

Kuinkakohan monta argumentointivirhettä tuossa on? No joka tapauksessa jos tuolle linjalle lähdetään, niin elintasoeroja tasaamaan pyrkineessä Neuvostoliitossa kuoli vähintään satoja tuhansia ojennustyöleireillä. Haluatko että miljoonia suomalaisia kuljetetaan siperiaan?

Tuon "hyvinvointiyhteiskunnan" sikäli kuin se tarkoittaa tätä nykyistä passivoivaa järjestelmää, purkaminen lienee joka tapauksessa edessä jossain vaiheessa, mahdollisesti piankin mitä velanottotahdista voi päätellä. Ja tosiaan sen purkamisen tarve on yksi pääpointeistani tässä ollutkin.

Eipä tuossa niin hirveästi argumentointivirheitä ollut. Säästöt yhdessä paikassa tuottavat kuluja jossain muualla. Sosiaaliturvasta säästäminen nostaa kuluja vankeinhoidossa. Eipä Suomen velkaantumisaste ollut mitenkään ongelmallinen ainakaan ennen tätä finanssikriisiä. Valtio ei voi samalla tapaa defaultata omassa valuutassaan kuin yksittäiset ihmiset, sillä valtiolla ei ole eliniänodotetta (asia on toki erilainen osana EMU:a, kun valtioilla ei ole omia valuuttoja). Mielenkiintoistahan tässä viime vuosikymmeninä on ollut se, että reaalipalkat eivät ole nousseet länsimaissa juurikaan. Ihmisillä on vain enemmän velkaa ja varallisuus jakautuu muutenkin huomattavasti epätasaisemmin. Ehkä yksi ongelma on se, että suuri osa ihmisistä ei osaa erottaa rahaa ja pääomaa.

Ja muille asiaan kommentoineille: ehkä Yhdysvaltain tiukka lainsäädäntö vaikuttaa vankilukuihin, mutta jotain siinä järjestelmässä on muutenkin perseellään, kun yli puolet vangituista myös palaa vankilaan myöhemmin. Muissa länsimaissa (pl. Iso-Britannia) prosentit on puolet pienempiä. Vankeinhoitojärjestelmän tehtävä ei ole ensisijaisesti säilyttää ihmisiä häkissä, vaan saada ihmiset kuntoon ja takaisin normaaleiksi yhteiskunnan jäseniksi. Jenkkimalli on selvästi epäonnistunut tässä.

Tästä tämä homma taisi lähteä liikkeelle tosiaan. Ei niitä suojatulleja länsimäiset yritykset aseta, vaan valtiot ja näiden erilaiset etujärjestöt ja yhteenliittymät. Eli juuri tätä valtioiden sotkeutumista talouselämään pitäisi pyrkiä vähentämään, jotta globalisaatio toimisi luonnollisesti markkinoiden kautta elintasoeroja tasaavana tekijänä.
Toi on vaan niin helvetin monimutkainen soppa. Tullien poistaminen tuntuisi kaikin puolin järkevältä, mutta tällöin pitäisi päästä saman tien eroon myös valtiontukiaisista. Ja jotta kilpailuympäristö olisi tasainen niin myös verokilpailusta pitäisi päästä eroon. Josta päästään kysymyksiin mittakaavaeduista, jossa suuret yritykset syrjäyttävät pienet monissa tapauksissa. Suuret yritykset pystyvät myös hyödyntämään erilaisia porsaanreikiä, joita syntyy kansainvälisessä kaupassa valtioiden erilaisista verotus- ja sääntelymalleista johtuen.

Mihin se raja sitten sääntelyn purkamisessa vedetään? Saavaatko valtiot tai EU luoda esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä, jossa kielletään monopolit, kartellit, määrävän markkina-aseman väärinkäyttö yms. Jonkun verran tullut aiheesta luettua ja konsensus on siinä, että sääntelyä voidaan yrittää purkaa, mutta se korvautuu uudella sääntelyllä. :)

Kyllä niissä öljyprojekteissa on länsimaisia firmoja mukana riippumatta siitä, pidetäänkö taustoilla olevaa politiikkaa yleisesti mitenkään sopivana. Ranskalaisethan vetivät herneet nenään kun menettivät Elfin diilit lähi-idässä toisen persianlahden sodan jälkeen. Firmat toimivat voittoa tuottaakseen eivätkä tukeakseen tai vastustaakseen kohdemaan politiikkaa, joten toisinaan on tyytyminen vähempään.

Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö yritykset yrittäisi vaikuttaa politiikkaan esimerkiksi edunvalvontajärjestöjensä kautta, kuten itsekin sanoit tuossa aikaisemmin.
 
Eipä tuossa niin hirveästi argumentointivirheitä ollut. Säästöt yhdessä paikassa tuottavat kuluja jossain muualla. Sosiaaliturvasta säästäminen nostaa kuluja vankeinhoidossa. Eipä Suomen velkaantumisaste ollut mitenkään ongelmallinen ainakaan ennen tätä finanssikriisiä. Valtio ei voi samalla tapaa defaultata omassa valuutassaan kuin yksittäiset ihmiset, sillä valtiolla ei ole eliniänodotetta (asia on toki erilainen osana EMU:a, kun valtioilla ei ole omia valuuttoja). Mielenkiintoistahan tässä viime vuosikymmeninä on ollut se, että reaalipalkat eivät ole nousseet länsimaissa juurikaan. Ihmisillä on vain enemmän velkaa ja varallisuus jakautuu muutenkin huomattavasti epätasaisemmin. Ehkä yksi ongelma on se, että suuri osa ihmisistä ei osaa erottaa rahaa ja pääomaa.

Onhan tuo nyt aivan naurettavaa alkaa vetämään vankilukuja tähän. Muutenkin valtioiden kesken tehdyssä vertailussa on ongelmana aivan liiallinen muuttujien määrä jos yhdellä asialla aletaan selittämään toista, klassisen jäätelön-myynti-lisää-hukkumistapauksia -analogian mukaan. Periaatteessa on yhtä perusteltua selittää jenkkilän vankilukua lipussa olevien tähtien määrällä kuin veroasteella.

Toisaalta maan sisällä voidaan jotain vertailua tehdäkin. Voitaisiin ottaa esim. kaksi sosiaalietuuksia suuresti käyttävää ryhmää, somalit ja mustalaiset, ja tarkastetella heidän rikollisuuttaan ja verrata sitä sosiaalietuuksiin. Tästä seuraava johtopäätös voi tosin olla ainoastaan se, että sosiaaliturva lisää rikollisuutta ja vankilukua merkittävästi. En sano että tuo olisi noin, mutta korrelaatio on aika vahva tässä. Samansuuntainen korrelaatio on muuten nähtävissä Yhdysvalloissa tiettyjen vähemmistöjen osalta.

Ja muille asiaan kommentoineille: ehkä Yhdysvaltain tiukka lainsäädäntö vaikuttaa vankilukuihin, mutta jotain siinä järjestelmässä on muutenkin perseellään, kun yli puolet vangituista myös palaa vankilaan myöhemmin. Muissa länsimaissa (pl. Iso-Britannia) prosentit on puolet pienempiä. Vankeinhoitojärjestelmän tehtävä ei ole ensisijaisesti säilyttää ihmisiä häkissä, vaan saada ihmiset kuntoon ja takaisin normaaleiksi yhteiskunnan jäseniksi. Jenkkimalli on selvästi epäonnistunut tässä.

Onko Yhdysvaltain vankeinhoitojärjestelmän edes tarkoitus rehabilitoida ihmisiä, vai vain pitää lukittuna? Tämä on luonnollisesti aika keskeistä tässä, mutta tosiaan tämä vankiasia ei varsinaisesti tämän ketjun aiheeseen kuulu, joten ei siitä sen enempää.

Toi on vaan niin helvetin monimutkainen soppa. Tullien poistaminen tuntuisi kaikin puolin järkevältä, mutta tällöin pitäisi päästä saman tien eroon myös valtiontukiaisista. Ja jotta kilpailuympäristö olisi tasainen niin myös verokilpailusta pitäisi päästä eroon. Josta päästään kysymyksiin mittakaavaeduista, jossa suuret yritykset syrjäyttävät pienet monissa tapauksissa. Suuret yritykset pystyvät myös hyödyntämään erilaisia porsaanreikiä, joita syntyy kansainvälisessä kaupassa valtioiden erilaisista verotus- ja sääntelymalleista johtuen.

Mihin se raja sitten sääntelyn purkamisessa vedetään? Saavaatko valtiot tai EU luoda esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä, jossa kielletään monopolit, kartellit, määrävän markkina-aseman väärinkäyttö yms. Jonkun verran tullut aiheesta luettua ja konsensus on siinä, että sääntelyä voidaan yrittää purkaa, mutta se korvautuu uudella sääntelyllä. :)

Aika vaikea tilanne tosiaan jos oletat että valtioiden luomat epäkohdat automaattisesti korvataan jollain toisilla valtioiden luomilla epäkohdilla. Miten olisi sellainen tilanne, että valtiot eivät käyttäisi tulleja eivätkä valtiontukiaisia, eivätkä muutenkaan menisi välttämättä sohlaamaan yksityisen sektorin asioihin? Tätä voitasiiin ytimekkäästi nimittää vaikkapa "vähennetään valtioiden puuttumista talouselämään" -doktriiniksi. Verokilpailu olisi aivan luonnollista valtioiden välistä kilpailua tässä, ja mittakaavaetukaan ei ole lainkaan välttämättä suurimman puolella.
 
Onhan tuo nyt aivan naurettavaa alkaa vetämään vankilukuja tähän. Muutenkin valtioiden kesken tehdyssä vertailussa on ongelmana aivan liiallinen muuttujien määrä jos yhdellä asialla aletaan selittämään toista, klassisen jäätelön-myynti-lisää-hukkumistapauksia -analogian mukaan. Periaatteessa on yhtä perusteltua selittää jenkkilän vankilukua lipussa olevien tähtien määrällä kuin veroasteella.

Toisaalta maan sisällä voidaan jotain vertailua tehdäkin. Voitaisiin ottaa esim. kaksi sosiaalietuuksia suuresti käyttävää ryhmää, somalit ja mustalaiset, ja tarkastetella heidän rikollisuuttaan ja verrata sitä sosiaalietuuksiin. Tästä seuraava johtopäätös voi tosin olla ainoastaan se, että sosiaaliturva lisää rikollisuutta ja vankilukua merkittävästi. En sano että tuo olisi noin, mutta korrelaatio on aika vahva tässä. Samansuuntainen korrelaatio on muuten nähtävissä Yhdysvalloissa tiettyjen vähemmistöjen osalta.

En yrittänyt luoda kausaalisuhdetta jenkkilän veroasteen ja suuren vankimäärän välille, vaan jenkkilän sosiaaliturvajärjestelmän ja vankimäärän välille. Vissi ero. Pohjoismaat, joissa sosiaaliturvan taso on korkea, eivät joudu lukitsemaan niin suurta osaa populaatiosta häkkiin kuin maat joissa sosiaaliturvajärjestelmää ei ole tai sen taso on matalampi.

Tulis sillai äkkiseltään mieleen, että Reaganin ajan politiikoilla olisi saattanut olla jotain vaikutusta asiaan:
500px-US_incarceration_timeline-clean.svg.png


Aika vaikea tilanne tosiaan jos oletat että valtioiden luomat epäkohdat automaattisesti korvataan jollain toisilla valtioiden luomilla epäkohdilla. Miten olisi sellainen tilanne, että valtiot eivät käyttäisi tulleja eivätkä valtiontukiaisia, eivätkä muutenkaan menisi välttämättä sohlaamaan yksityisen sektorin asioihin? Tätä voitasiiin ytimekkäästi nimittää vaikkapa "vähennetään valtioiden puuttumista talouselämään" -doktriiniksi. Verokilpailu olisi aivan luonnollista valtioiden välistä kilpailua tässä, ja mittakaavaetukaan ei ole lainkaan välttämättä suurimman puolella.

Historia on osoittanut, että näin käy. EU:n piti vähentää sääntelyn määrää -> näin ei todellakaan ole käynyt. Mielenkiintoista, että verokilpailu on mielestäsi "luonnollista" kilpailua, mutta muun kilpailuedun hakeminen sitten onkin bääd.
 
En yrittänyt luoda kausaalisuhdetta jenkkilän veroasteen ja suuren vankimäärän välille, vaan jenkkilän sosiaaliturvajärjestelmän ja vankimäärän välille. Vissi ero. Pohjoismaat, joissa sosiaaliturvan taso on korkea, eivät joudu lukitsemaan niin suurta osaa populaatiosta häkkiin kuin maat joissa sosiaaliturvajärjestelmää ei ole tai sen taso on matalampi.

Pohjoismaat eivät lukinneet isoa osaa häkkiin ennen sosiaaliturvaakaan. Jos tuollainen käänteinen korrelaatio sosiaaliturvan ja vankimäärän välillä on olemassa, osoita se. Muuten se on vain puhetta, ja kuten sanoin, noiden korrelaatioiden olemassaolo per se ei kyllä todistakaan mitään.

Historia on osoittanut, että näin käy. EU:n piti vähentää sääntelyn määrää -> näin ei todellakaan ole käynyt. Mielenkiintoista, että verokilpailu on mielestäsi "luonnollista" kilpailua, mutta muun kilpailuedun hakeminen sitten onkin bääd.

On käynyt tai ei, ei sen tarvitse olla niin. Tuo luonnollinen kilpailu valtioiden välillä on mielestäni rinnastettavissa luonnolliseen kilpailuun vaikkapa yritysten tai yksityishenkilöiden välillä. Toinen asia on sitten, jos ihmisille, yrityksille tai valtioille aletaan luomaan esim. tulleilla rajoitteita, jolloin markkinat eivät toimi vapaasti (tästä markkinoiden todellisesta vapaudesta ei tarvitse nyt varmaankaan alkaa vääntämään?) ja se on bääd.
 
Pohjoismaat eivät lukinneet isoa osaa häkkiin ennen sosiaaliturvaakaan.

Itse asiassa Suomen vankiluvun pudotus aikavälillä 1950-1997 oli noin 75%. Muissa pohjoismaissa vankilukumäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla ainakin viime vuosisadan puolesta välistä alkaen. Tältä osin väite näyttäisi siis olevan virheellinen.

Sen sijaan korrelaatio sosiaaliturvan kanssa on toki kyseenalaisempi, koska Suomen vankiluvun kehitys mainitulla aikavälillä on pääasiassa seurausta rangaistusjärjestelmän eikä suinkaan sosiaaliturvan kehittämisestä. Toisin sanoen, Suomen rangaistusjärjestelmä on 1990-luvun loppupuolella muutettu muita pohjoismaita vastaavaksi. Tätä ennen meillä sai häkkiä huomattavasti helpommin, kuin Ruotsissa tai Norjassa.
 
Itse asiassa Suomen vankiluvun pudotus aikavälillä 1950-1997 oli noin 75%. Muissa pohjoismaissa vankilukumäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla ainakin viime vuosisadan puolesta välistä alkaen. Tältä osin väite näyttäisi siis olevan virheellinen.

Sen sijaan korrelaatio sosiaaliturvan kanssa on toki kyseenalaisempi, koska Suomen vankiluvun kehitys mainitulla aikavälillä on pääasiassa seurausta rangaistusjärjestelmän eikä suinkaan sosiaaliturvan kehittämisestä. Toisin sanoen, Suomen rangaistusjärjestelmä on 1990-luvun loppupuolella muutettu muita pohjoismaita vastaavaksi. Tätä ennen meillä sai häkkiä huomattavasti helpommin, kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Teknisesti ottaen en väittänyt että vankimäärä ei olisi laskenut sosiaaliturvan aikakaudella, vaan että niitä vankeja ei ole ollut ennen sosiaaliturvaakaan. Tuo mainitsemasi 75% pudotus ei välttämättä tarkoita että luku olisi ollut iso ennenkään.
 
Teknisesti ottaen en väittänyt että vankimäärä ei olisi laskenut sosiaaliturvan aikakaudella, vaan että niitä vankeja ei ole ollut ennen sosiaaliturvaakaan. Tuo mainitsemasi 75% pudotus ei välttämättä tarkoita että luku olisi ollut iso ennenkään.

Kyllä, ymmärrän pointin. Näinkin esittämäsi väitteen voi toki tulkita. Mutta mielestäni suhteellinen kehitys vankikulumäärässä kertoo olennaisesti enemmän kuin varsinainen pääluku. Se mikä kenenkin mielestä on paljon, on paljon hankalammin mitattavissa.

Mielestäni 75% (joka muuten onkin tarkistuksen jälkeen itseasiassa noin 70%) prosentin pudotus kertoo kuitenkin olennaisella tavalla nimenomaan järjestelmän kehityksestä. Tässä mielessä vertailu USAn kanssa on muuten sekin ihan mielenkiintoinen. Nimittäin, 1950-luvulla Suomessa vankilukumäärä oli noin 190 vankia /100 000 asukasta. USAssa sama lukumäärä oli tuolloin noin 170. 2000-luvun alussa Suomessa sama luku oli noin 60 ja USAssa 690.
 
En oo ikinä äänestäny, enkä tunne politiikkaa. Miten mun kannattais äänestää, kun haluan pakolaispolitiikkaan muutosta?
 
http://www.demari.fi/content/view/11897/317/

"SAK:n pääekonomisti Olli Koski laskee työttömille myönnettäviin avustuksiin käytettävän ensi vuonna noin 2,6 miljardia euroa. Aalto-yliopiston professori Esko Niemi on puolestaan päätynyt eri tilastoja vertaamalla tulokseen, jonka mukaan maataloustukien kokonaispotti on yli 3 miljardia euroa."

"Päätoimisia maanviljelijöitä on noin 50 000, työttömiä on lähes 300 000. Niemi suomii kovin sanoin maatalouden tolkutonta Moolokin kitaa, joka nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuoksi. "

Aika hurjia summia...

e. Juttua lainattu useammassakin lehdessä aika suoraan.
 
On voinu olla pikkuisen masentavaa tehdä töitä tossa komiteassa. Lähtökohta surkea, tavoite ihan helmi ja todella tarpeellinen, mutta mitään ei voida tehdä. Käsittämätöntä. :(

Näin on. Politiikkaa pahimmillaan. Tuo on hyvä esimerkki ettei oikeasti poliitikoilla ole uskallusta ratkoa kiperiä kysymyksiä kun soppaan on sotkeutunut etujärjestöt ja päätöksillä olisi suuria vaikutuksia myös valtion hallinnossa, virastoja myöten. Jokainen vetää vain omaa köyttään...
 
http://www.demari.fi/content/view/11897/317/

"SAK:n pääekonomisti Olli Koski laskee työttömille myönnettäviin avustuksiin käytettävän ensi vuonna noin 2,6 miljardia euroa. Aalto-yliopiston professori Esko Niemi on puolestaan päätynyt eri tilastoja vertaamalla tulokseen, jonka mukaan maataloustukien kokonaispotti on yli 3 miljardia euroa."

"Päätoimisia maanviljelijöitä on noin 50 000, työttömiä on lähes 300 000. Niemi suomii kovin sanoin maatalouden tolkutonta Moolokin kitaa, joka nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuoksi. "

Aika hurjia summia...

e. Juttua lainattu useammassakin lehdessä aika suoraan.

Niin, tuellahan pidetään Suomalaista maataloustuotantoa keinotekoisesti halpana. Tuki tavallaan kiertää jokaisen elintarvikkeita käyttävän taskuun "halvan" ruokakorin muodossa. Tosin nykyään tuo ruokakori voitaisiin myös täyttää täysin ulkomaalaisilla tuotteilla jolloin hinta ruokakorille olisi about sama mutta tukea ei tarvitsisi maksaa. Tosin silloin maatalouden työllistämät ihmiset, suoraan ja välillisesti olisivat ilman työtä joten heille pitäisi maksaa työttömyyskorvausta jos oletetaan että töitä ei tyhjästä ilmaannu. Lisäksi voitaisiin unohtaa elintarvike omavaraisuus, mutta toisaalta tarvitaanko sellaista Eu Suomessa enää edes kriisin aikana...

Ihan tuollaista kevyttä pohdiskelua joka osoittaa että vapaan kilpailun aikana myös moni muu kuppi on sekaisin kuin pelkästään kännyköiden valmistaminen Suomessa, ja eikä yksi selitteisiä vastauksia varmaan ole...
 
En oo ikinä äänestäny, enkä tunne politiikkaa. Miten mun kannattais äänestää, kun haluan pakolaispolitiikkaan muutosta?

Perussuomalaiset on ainoo varteenotettava puolue, mikäli oikeasti tuohon haluat jotain muutosta.

Olettaen siis, että haluat tiukennuksia.

Mikäli taas olet sitä mieltä, että mamu-politiikka on liian ankaraa ja haluat löysennyksiä siihen niin sitten vihreät on sinun kotisi.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom