Mä taas näen globalisaation niin, että rikkaissa maissa on enemmän ostovoimaa kuin köyhissä maissa. Jos suojatulleja ei ole, niin toki köyhissä maissa voidaan tuottaa alhaisemmin tuotantokustannuksin tuotteita, jotka voidaan ostaa rikkaiden maiden toimesta, koska rikkaissa maissa on enemmän ostovoimaa.
Nyt tullaankin sitten mielenkiintoisiin kysymyksiin monikansallisista yrityksistä. Puhuttiin aikaisemmin Suomen valtionyhtiöistä ja siitä kuinka ne ovat luoneet Suomeen hyvinvointia myymällä tuotteita maailmanmarkkinoille. Tämä on toki ollut vain pieni historiallinen kehityskulku ja ollaan oltu onnekaita, että valtionyhtiöt ovat olleet silloin olleet muodissa. Täys periferiahan tämä olisi, jos tätä maata olisivat päässeet käyttämään monikansalliset hyödyksi samalla tavoin kuin ne nyt käyttävät köyhiä maita.
Köyhien maiden osalta mitään maailmanmarkkinoille tavaroita tuottavia valtionyhtiöitä ei ole, vaan paikan päälle menee (todennäköisesti rikkaiden maiden eliitin omistama) monikansallinen yritys, joka alkaa tuottaa jotain paikallisesti, mutta tuotteet on suunnattu maailmanmarkkinoille ja monikansallinen firma maksaa tästä jotain ruhtinaallista dollarin tai parin päiväpalkkaa paikallisille. Kun lopputuote sitten päätyy rikkaaseen maahan myyntiin (koska köyhässä maassa markkinoita ei ole, kun monikansallinen firma maksaa niin paskaa palkkaa), niin työstä on maksettu jotain hiluja ja materiaalikustannukset sekä kuljetus ovat maksaneet jotain (sanotaan kokonaisuudessaan 15 % tuotteen loppuhinnasta). Loput fyrkat (85 %) päätyvät muun muassa tukkumyyjälle (15%), jälleenmyyjälle (15%) ja lopulta tuotteen valmistaneen yrityksen osakkeenomistajille (55%). (Vedin numerot päästä, mutta about noin.) Keskeinen ero tässä on tietenkin se, että ei sen köyhän maan asukkaat tai edes valtio omista sitä yritystä, joka tuotteita maailmanmarkkinoille tuottaa toisin kuin oli Suomessa. Tämän takia valtionyhtiöt loivat hyvinvointia ensisijaisesti Suomeen.
Näin tehdessään monikansallinen firma ottaa sieltä paikallisesta labour-poolista tietenkin parhaat päältä, koska voi aina maksaa rahtusen parempaa palkkaa kuin mitä parhaat paikalliset firmat. Näin paikalliset firmat eivät välttämättä pääse ikinä kehittymään, koska monikansalliset vievät parhaat.
"Valuuko" tämä osaaminen sitten kuitenkin jotenkin sinne paikallisesti? Varmastikin. Tätähän Kiinassa jo monikansalliset firmat manaavat, kun palkat uhkaavat nousta ja pitäisi taas löytää jostain joku resupekkamaa, johon voitaisiin mennä riistämään paikallista labour-poolia. Paska puoli taitaa vaan olla se, että jäljellä on enää Afrikka...
Tässä erinomainen esimerkki monikansallisten firmojen toiminnasta Kiinasta. Kyseessä Foxconn joka valmistaa ainakin Applen tuotteita ja taitaapi jotain Nokiaakin valmistaa ellen ihan paskaa puhu:
http://www.guardian.co.uk/world/2010/may/28/foxconn-plant-china-deaths-suicides