Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä

[ChildInTime]

Kysynpä täältäkin kun täällä sitä varmasti on väännetty:

Fruktoosi! Jos kalori on kalori, niin eikö syömällä puhdasta fruktoosia voi periaatteessa LIHOA (ei kasvattaa pihviä, vaan läskistyä) vaikka ois miinuksilla, koska maksa ei kestä kerralla kuin 50g fruktoosia? Jos vaikka peruskulutus on 2500kcal ja vetää 2000kcal edestä fruktoosia, niin siinähän täytyy varastoitua osa?

Kysyn, koska koitan punnita kuinka paha moka loppupeleissä on ottaa päivän ylimääräset kalorit (jos ollaan 2000kcal jo syöty eikä kaapissa ole kuin terttu banaaneja, ja jostain pitäs vielä 500kcal saada) fruktoosista. Tämä ei varmasti ole järkevää, mutta ihan mielenkiinnosta voisin kuulla kuinka ei-järkevää se onkaan. Esim, oisko parempi vetää senki edestä glukoosia (perunoita/riisiä/tms)?

 

[Spica]

Itse en tiedä fruktoosin maksimimääristä, mitä maksa pystyy metaboloimaan, mutta jos hypoteettisesti uskotaan, että maksa ei pysty käyttämään energiaksi kuin 50g ja jotenkin sen jälkeen pystyisi varastoimaan ilman ongelmia kaiken ylimäärän fruktoosia rasvaksi, niin kyllä se tarpeellinen energia, joka peruskulutukseen menee, otetaan rasvoista. Eli et tulisi kyllä lihoamaan, koska rasvaa palaa kuitenkin sen kuluttamattoman fruktoosin edestä, ja enemmänkin.

 

[jorimantysalo]

Fruktoosi! Jos kalori on kalori, niin eikö syömällä puhdasta fruktoosia voi periaatteessa LIHOA (ei kasvattaa pihviä, vaan läskistyä) vaikka ois miinuksilla, koska maksa ei kestä kerralla kuin 50g fruktoosia? Jos vaikka peruskulutus on 2500kcal ja vetää 2000kcal edestä fruktoosia, niin siinähän täytyy varastoitua osa?

50 grammaa fruktoosia saa esim. n. 100 grammasta puhdasta sokeria. Aika paljon pitää siis syödä että tuon 50 grammaa saa...

Mistä tuo tieto 50 grammasta on peräisin, ja missä ajassa tuota tarkoitetaan?

Yritin nyt katsoa Wikipediasta, joka kertoo "Once liver glycogen is replenished, the intermediates of fructose metabolism are primarily directed toward triglyceride synthesis.", ja siinä on huomautus puuttuvasta lähteestä. Joka tapauksessa maksan glykogeenivarasto on kai niin täynnä kuin se nyt sattuu olemaan, joskus varmaan tasan 50 grammaa vajaat täysi mutta joskus ei.

Mutta sikäli kun ymmärsin, niin lihas suoraan käyttää glukoosia (tai rasvaa tai BCAA:ita), ei fruktoosia, mutta fruktoosista maksa tekee glykogeeniä joka taas purkaantuu glukoosiksi.

Vähäisen järkeni mukaan kalori on edelleen kalori. Jos se fruktoosi nyt jostain syystä menisi vararenkaaksi, niin täytyyhän se kulutus jostain saada täyteen, ja se tulee sitten sitä samaa vararengasta polttamalla.

Harmi, että Ysikymppinen ja Paletaani tuntuvat kadonneen jonnekin.

 

[ysikymppinen]

Fruktoosi! Jos kalori on kalori, niin eikö syömällä puhdasta fruktoosia voi periaatteessa LIHOA (ei kasvattaa pihviä, vaan läskistyä) vaikka ois miinuksilla, koska maksa ei kestä kerralla kuin 50g fruktoosia?

Voi. Keho käyttää lihasproteiinia energiaksi ja varastoi sitten rasvaa. Vaikka kalori on kalori. Paitsi Anssille. Ihmelapsi.


Älä ota tuota 50 gramman määrää noin absoluuttisena. Se on hyvä ohjenuora normitallaajalle jonka ruokavalio on muutenkin hanurista eikä ole kuullutkaan liikunnasta.

Kehonrakentajat/urheillijat voivat nauttia suurempia määriä, suuremman fyysisen aktiivisuuden takia. Fruktoosi voidaan muuttaa myös lihasten glykogeeniksi: fruktoosi maksaan -> verenkiertoon glukoosina -> lihasten glykogeeniksi. Ei optimaalista, mutta mahdollista. Varsinkin jos hiilarien kokonaismäärä on suhteellisen alhainen. Eri asia on sitten onko se järkevää. Riippuu tilanteesta. Kuten kaikki.

Mistä tuo tieto 50 grammasta on peräisin, ja missä ajassa tuota tarkoitetaan?

Am J Clin Nutr. 2008 Nov;88(5):1419-37.
Fructose consumption and consequences for glycation, plasma triacylglycerol, and body weight: meta-analyses and meta-regression models of intervention studies.
Livesey G, Taylor R.
SourceIndependent Nutrition Logic, Wymondham, United Kingdom. glivesey@inlogic.co.uk

Abstract
BACKGROUND: The glycemic response to dietary fructose is low, which may improve concentrations of glycated hemoglobin (HbA(1c), a marker of dysglycemia). Meanwhile, adverse effects on plasma triacylglycerol (a marker of dyslipidemia) and body weight have been questioned. Such effects are reported inconsistently.

OBJECTIVE: We aimed to evaluate the effect of fructose on these health markers, particularly examining treatment dose and duration, and level of glycemic control.

DESIGN: A literature search was conducted for relevant randomized and controlled intervention studies of crystalline or pure fructose (excluding high-fructose corn syrup), data extraction, meta-analyses, and modeling using meta-regression.

RESULTS: Fructose intake < 90 g/d significantly improved HbA(1c) concentrations dependent on the dose, the duration of study, and the continuous severity of dysglycemia throughout the range of dysglycemia. There was no significant change in body weight at intakes <100 g fructose/d. Fructose intakes of <50 g/d had no postprandially significant effect on triacylglycerol and those of <or=100g/d had no significant effect when subjects were fasting. At >or=100 g fructose/d, the effect on fasting triacylglycerol depended on whether sucrose or starch was being exchanged with fructose, and the effect was dose-dependent but was less with increasing duration of treatment. Different health types and sources of bias were examined; they showed no significant departure from a general trend.

CONCLUSIONS: The meta-analysis shows that fructose intakes from 0 to >or=90 g/d have a beneficial effect on HbA(1c). Significant effects on postprandial triacylglycerols are not evident unless >50 g fructose/d is consumed, and no significant effects are seen for fasting triacylglycerol or body weight with intakes of <or=100 g fructose/d in adults.

Comment in
Am J Clin Nutr. 2008 Nov;88(5):1189-90.
PMID:18996880

Harmi, että Ysikymppinen ja Paletaani tuntuvat kadonneen jonnekin.

En kadonnut, vain pahasti myöhässä

Paletaanista en tiedä, toivottavasti poikkoilee täällä vielä pitkään. Kaveri olisi valitettavan suuri menetys pakkotoistolle.

 

[Paletaani]

Harmi, että Ysikymppinen ja Paletaani tuntuvat kadonneen jonnekin.

Paletaanista en tiedä, toivottavasti poikkoilee täällä vielä pitkään. Kaveri olisi valitettavan suuri menetys pakkotoistolle.

Oih, lämmittää syräntä tämmönen :kippis1: Täällä taustalla minä lähes päivittäin pörräilen mutta en ole uskaltanut aktivoitua sillä on ollut niin pirusti kiirettä. Pahimmat alkaa onneksi olla takanapäin, joten kohta olen taas vauhdissa ja epäileväisempänä kuin koskaan!

 

[jorimantysalo]

Voi. Keho käyttää lihasproteiinia energiaksi ja varastoi sitten rasvaa. Vaikka kalori on kalori. - -

Kehonrakentajat/urheillijat voivat nauttia suurempia määriä, suuremman fyysisen aktiivisuuden takia. Fruktoosi voidaan muuttaa myös lihasten glykogeeniksi: fruktoosi maksaan -> verenkiertoon glukoosina -> lihasten glykogeeniksi. Ei optimaalista, mutta mahdollista. - -

Yritän taas ymmärtää... Selväähän on, että myös ylimääräinen glukoosi on pakko muuttaa rasvaksi, jos varastot ovat täynnä; varastot vain ovat paljon isommat, koska maksassa pelkästään on paljon vähemmän tilaa kuin lihaksissa ja maksassa yhteensä.

Miten glykogeenin täyttö ylipäänsä menee edes puhtaalla glukoosilla? Oletetaan että hiihdän liki varastot tyhjiksi ja syön sitten glukoositabletteja. Verenkierrosta glukoosia voivat ottaa sekä maksa että lihakset, mutta missä järjestyksessä? Aivot tarvitsevat glukoosia, joten kai elimistöllä joku toimintalogiikka on estämässä tilannetta jossa glukoosi menisi vain lihaksille, lihaksistahan glukoosia ei enää saada takaisin.

Vastaako fruktoosi vähän niinkuin rasvaa, energiaa on mutta moneen tarkoitukseen liian hidasta? Karrikoiden: jos syön voita X kcal/h ja kävelen teholla X kcal/h, rasva menee suoraan suolesta lihaksiin ja käyttöön. Jos syön voita 2*X ja juoksen teholla 2*X, rasvasta ei enää saada energiaa tarpeeksi nopeasti, joten osa siitä menee vararenkaaseen ja energiaa otetaan purkamalla glykogeeniä lihaksista ja maksasta, avuksi myös hiukan purkamalla proteiinia lihaksista.

Ja oletettavasti elimistö sopeutuu ruokavalioon, koska eskimoiden ruuassa ei hiilihydraatteja ole tainnut isommin olla.

 

[Jäätävä]

Ja oletettavasti elimistö sopeutuu ruokavalioon, koska eskimoiden ruuassa ei hiilihydraatteja ole tainnut isommin olla.

:offtopic

Elimistön sopeutumiskyky on toki suuri, mutta eskimoiden tapauksessa ihan perus luonnonvalinta hoiti tehtävänsä. Eli aikanaan ainoastaan ne yksilöt pystyivät jatkamaan sukua, joiden geneettiset ominaisuudet sopivat vallitsevaan ympäristöön. Mitään hiilareitahan siellä ei kauheasti ollut ja vitamiinin tms saanti aika niukkaa. Näin ollen jos tästä nyt heitettäis joku länsimaalainen sinne elämään pelkällä valaanrasvalla niin kyllä se henki aika nopeasti lähtisi liian niukan ja yksipuolisen ravinnon takia.

Vallitseviin elinolosuhteisiin sopeutuminen tapahtui siis useampien sukupolvien aikana.

 

[ronsteri]

Yritän taas ymmärtää... Selväähän on, että myös ylimääräinen glukoosi on pakko muuttaa rasvaksi, jos varastot ovat täynnä; varastot vain ovat paljon isommat, koska maksassa pelkästään on paljon vähemmän tilaa kuin lihaksissa ja maksassa yhteensä.

Miten glykogeenin täyttö ylipäänsä menee edes puhtaalla glukoosilla? Oletetaan että hiihdän liki varastot tyhjiksi ja syön sitten glukoositabletteja. Verenkierrosta glukoosia voivat ottaa sekä maksa että lihakset, mutta missä järjestyksessä? Aivot tarvitsevat glukoosia, joten kai elimistöllä joku toimintalogiikka on estämässä tilannetta jossa glukoosi menisi vain lihaksille, lihaksistahan glukoosia ei enää saada takaisin.

Vastaako fruktoosi vähän niinkuin rasvaa, energiaa on mutta moneen tarkoitukseen liian hidasta? Karrikoiden: jos syön voita X kcal/h ja kävelen teholla X kcal/h, rasva menee suoraan suolesta lihaksiin ja käyttöön. Jos syön voita 2*X ja juoksen teholla 2*X, rasvasta ei enää saada energiaa tarpeeksi nopeasti, joten osa siitä menee vararenkaaseen ja energiaa otetaan purkamalla glykogeeniä lihaksista ja maksasta, avuksi myös hiukan purkamalla proteiinia lihaksista.

Ja oletettavasti elimistö sopeutuu ruokavalioon, koska eskimoiden ruuassa ei hiilihydraatteja ole tainnut isommin olla.

Minä olen käsittänyt asian siten, että glukoositablettien jälkeen glukoosia siirtyy joka paikkaan. Insuliini tieten lisää erityisesti rasva- ja lihaskudoksen glukoosin sisäänottoa, mutta tuollaisessa tilanteessa missä olisit hiihtänyt varastot tyhjiksi niin lihasten glukoosinotto on kiihtynyt joka tapauksessa ja insuliini vielä tehostaa sitä --> käyttöön/glykogeeniksi. Tässä siis verensokeri laskee hitaasti ja hermosto ehtii adaptoitumaan vs laskuun. Mutta insuliinin eritys vähenee glukoositason laskiessa ja glukagonin eritys lisääntyy --> maksan sisäänottamaa glukoosia päästetään kiertoon + rasvoja mobilisoidaan säästämään glukoosia. Jos hermosto ei ehdi adaptoitua tai vs tippuu tarpeeksi niin katekoliamiinit tulevat vielä avuksi --> glukagonin eritys kiihtyy, insuliinin eritys laskee entisestään, lipolyysi kiihtyy, glukoneogeneesi kiihtyy entisestään (katekoliamiinit/glukagoni).

Mielestäni fruktoosi ei vastaa rasvaa, koska rasvaa pystyvät hyödyntämään muutkin kudokset kuin maksa, joten rasva olisi tuossa mielessä parempaa noin niinkuin suorituskyvyn kannalta. Toisaalta fruktoosi vähentää maksan glukoosin käyttöä --> epäsuora hyöty... Tuon kävely/juoksuesimerkin olen kans ymmärtänyt samoin.

Eskimoitten ruokavaliosta en tiedä mitään niin no comments :D

 

[jorimantysalo]

Mielestäni fruktoosi ei vastaa rasvaa, koska rasvaa pystyvät hyödyntämään muutkin kudokset kuin maksa, joten rasva olisi tuossa mielessä parempaa noin niinkuin suorituskyvyn kannalta. Toisaalta fruktoosi vähentää maksan glukoosin käyttöä --> epäsuora hyöty...

Totta. Eli oikeastaan fruktoosi olisi kaikkein hitainta ja vaikeimmin käytettävää energiaa. Paitsi että maksa taas ei tainnut käyttää rasvaa omana energianlähteenään ollenkaan. Vai käyttääkö se fruktoosiakaan muuten kuin muuntamalla ensin glukoosiksi?

 

[ronsteri]

Fruktoosi hajoaa omaa metaboliareittiään, jossa loppuosa on yhteinen glukoosin kanssa ja maksa saa siitä suoraan energiaa. Samoin käy rasvojen kanssa. Rasvoille vain ei ole maksassa varastomuotoa, joten ylimäärä kulkeutuu muihin metaboliareitteihin kuten ketogeneesiin, kolesterolisynteesiin... Tietysti myös siis rasvakudokseen varastoon. Insuliini/glukagoni -akseli säätelee tätäkin tunnetusti, ja erityisesti insuliini lisää kolesterolisynteesiä + lipoproteiinisynteesiä --> tavaraa varastoon + kolesterolia kiertoon.

Tuli muuten mieleen, että kaikki energiaa tuottavat yhdisteet päättyvät samaan yhteiseen välituotteeseen (asetyyli-CoA), joka on edellytys aerobiselle energiantuotannolle (Krebsin ja hengitysketjun kautta), mutta se myös toimii lähtöaineena tosiaan ketogeneesissa, lipogeneesissa ja kolesterolisynteesissa (insuliini vie tasapainoa lipogeneesin ja kolesterolisynteesin puolelle). Niin miksi jotkut tahot väittävät ettei ravinnon rasvalla ole mitään tekemistä sv-tautien kanssa? Siis korkea kolesteroli (tai siis LDL-partikkeli) on kova itsenäinen riskitekijä ja lähteestä riippumaton (hh, prode, rasva) ylimäärä energia nostaa kolesterolia. Vaikkei sv-tautien patogeneesia täysin tunnetakaan niin eikö se ole idioottimaista kieltää tunnettuja tosiasioita? Vai tarkoittavatko em. tahot siis rasvojen itsenäistä suoraa vaikutusta sv-tauteihin apoB48 kautta (suolen kylomikroni, jossa lipidit kiertävät)? Kiitos vain jos joku osaa vastata...

 

[ysikymppinen]

Osaan tulikin jo vastausta.

Yritän taas ymmärtää... Selväähän on, että myös ylimääräinen glukoosi on pakko muuttaa rasvaksi, jos varastot ovat täynnä; varastot vain ovat paljon isommat, koska maksassa pelkästään on paljon vähemmän tilaa kuin lihaksissa ja maksassa yhteensä.

Jep.

Miten glykogeenin täyttö ylipäänsä menee edes puhtaalla glukoosilla? Oletetaan että hiihdän liki varastot tyhjiksi ja syön sitten glukoositabletteja. Verenkierrosta glukoosia voivat ottaa sekä maksa että lihakset, mutta missä järjestyksessä? Aivot tarvitsevat glukoosia, joten kai elimistöllä joku toimintalogiikka on estämässä tilannetta jossa glukoosi menisi vain lihaksille, lihaksistahan glukoosia ei enää saada takaisin.

Osa menee maksaan, osa menee lihaksiin ja osa muihin kudoksiin sitten. Järjestys on melko merkitylsetön ja riippuu vähän tilanteesta. Pelkän glukoosinkaan kanssa kaikki ei välttämättä mene lihaksille eikä yleensä menekään.

Vastaako fruktoosi vähän niinkuin rasvaa, energiaa on mutta moneen tarkoitukseen liian hidasta? Karrikoiden: jos syön voita X kcal/h ja kävelen teholla X kcal/h, rasva menee suoraan suolesta lihaksiin ja käyttöön. Jos syön voita 2*X ja juoksen teholla 2*X, rasvasta ei enää saada energiaa tarpeeksi nopeasti, joten osa siitä menee vararenkaaseen ja energiaa otetaan purkamalla glykogeeniä lihaksista ja maksasta, avuksi myös hiukan purkamalla proteiinia lihaksista.

Ja tuon setin jälkeen keho varastoi glukoosia maksaan ja lihaksiin ja alkaa käyttää vapaita rasvahappoja ja lihasten rasvavarastoja energiaksi. Sama lopputulos.

Totta. Eli oikeastaan fruktoosi olisi kaikkein hitainta ja vaikeimmin käytettävää energiaa. Paitsi että maksa taas ei tainnut käyttää rasvaa omana energianlähteenään ollenkaan. Vai käyttääkö se fruktoosiakaan muuten kuin muuntamalla ensin glukoosiksi?

Glukoosi ja fruktoosi on suorituskykyä ajatellen parempi kuin pelkkä glukoosi. Tietenkin pelkkä fruktoosi on kaikista huonoin. Hiilihdyraattien oksidaatio on suurempi kun mukana on monia eri hiilihydraattilajeja, sen takia urheilujuomissa onkin fruktoosia mukana.

 

[jorimantysalo]

Karrikoiden: jos syön voita X kcal/h ja kävelen teholla X kcal/h, rasva menee suoraan suolesta lihaksiin ja käyttöön. Jos syön voita 2*X ja juoksen teholla 2*X, rasvasta ei enää saada energiaa tarpeeksi nopeasti, joten osa siitä menee vararenkaaseen ja energiaa otetaan purkamalla glykogeeniä lihaksista ja maksasta, avuksi myös hiukan purkamalla proteiinia lihaksista.

Ja tuon setin jälkeen keho varastoi glukoosia maksaan ja lihaksiin ja alkaa käyttää vapaita rasvahappoja ja lihasten rasvavarastoja energiaksi. Sama lopputulos.

Muuten kyllä, mutta entä jos lihaksia on purettu energiaksi?

Glukoosi ja fruktoosi on suorituskykyä ajatellen parempi kuin pelkkä glukoosi. Tietenkin pelkkä fruktoosi on kaikista huonoin. Hiilihdyraattien oksidaatio on suurempi kun mukana on monia eri hiilihydraattilajeja, sen takia urheilujuomissa onkin fruktoosia mukana.

Nyt en ymmärrä enää yhtään. Kuvittelin että hiilihydraatin käyttö energiaksi lihaksissa on palapelin ainoa yksinkertainen pala: glukoosi käy, mikään muu hh ei (suoraan) käy. Mistä sitten johtuu, että fruktoosi (tai galaktoosi?) parantaa glukoosin oksidaatiota?

 

[ronsteri]

Ei mee kyllä meikälläkään täysin maaliin nyt. Tieten voi kai tuon siten ajatella, että kun fruktoosi metaboloidaan nopeammin kuin glukoosi maksassa --> fruktoosi "tukkii" glykolyysin --> glukoosia enemmän lihaksille. Mutta ei tuossa minun mielestäni ole mitään järkeä, kun mieluummin pelkkää glukoosia kuin gluk + frukt.

Ja muutenkin jos palarista paljon fruktoosia --> maksan NADH tasojen nousu --> kiihtynyt lipogeneesi ja VLDL eritys... Glukoosi tieten tekee saman, mutta glukoosilla on myös varastoitumismahdollisuus (mitä ei fruktoosilla ole ainakaan palariin liittyvässä anabolisessa tilanteessa (insuliini); fruktoosi hajoaa ensin eikä siitä enää tehdä glukoosia insuliinin aikana) ja fruktoosia ei tosiaan muuta kautta voi (merkittävästi) hyödyntää. Jäi nyt vähän vaivaamaan, mutta toivottavasti ysikymppinen valaisee...

Vai onko tässä nyt kyseessä tällainen käänteinen hyödyt vs haitat, kun VLDLään myöhemmin pakataan kolesterolia --> kiveksille --> testot kattoon :D

 

[Wezz]

Mahtava kirjoitus, paljon nähty vaivaa ja siisti lopputulos. En tiedä menikö vain ohi, mutta en löytänyt selityksiä lyhenteille, ne olisi hyvä olla.

 

[ysikymppinen]

Muuten kyllä, mutta entä jos lihaksia on purettu energiaksi?

Silti. Keho ''purkaa lihasta'' muutenkin tavallaan pitkin päivää. Ja myös rakentaa sitä. Proteiinisynteesi ja hajoaminen on jatkuva prosessi, koko ajan käydään taistelua.

Ja keho ei käytä kovin paljoa proteiinia energiaksi liikunnan aikana, 5% normaalisti ja kun glykogeenitasot ovat tyhjentyneet reilut 10% kokonaisenergiasta.

Nyt en ymmärrä enää yhtään. Kuvittelin että hiilihydraatin käyttö energiaksi lihaksissa on palapelin ainoa yksinkertainen pala: glukoosi käy, mikään muu hh ei (suoraan) käy. Mistä sitten johtuu, että fruktoosi (tai galaktoosi?) parantaa glukoosin oksidaatiota?

Glukoosia nekin ovat verenkierrossa.

 

[jorimantysalo]

En ymmärrä edelleenkään. Fruktoosi tulee olemaan glukoosia kun pääsee verenkiertoon lihaksia varten, ja sitä tässä juuri ihmettelen. Kirjoitit "Glukoosi ja fruktoosi on suorituskykyä ajatellen parempi kuin pelkkä glukoosi." Mihin tämä perustuu? Kun nojatuolipäättely antaa juuri päinvastaisen tuloksen.

 

[Dr Evil]

Glukoosi ja fruktoosi menevät hieman erilaista reittiä pitkin kehossa hyötykäyttöön ja näiden eri reittien samanaikainen käyttö on tehokkaampaa, kuin pelkän glukoosin nauttiminen ja täten vain yhden "reitin" käyttäminen.

 

[Pulla]

Glukoosi ja fruktoosi menevät hieman erilaista reittiä pitkin kehossa hyötykäyttöön ja näiden eri reittien samanaikainen käyttö on tehokkaampaa, kuin pelkän glukoosin nauttiminen ja täten vain yhden "reitin" käyttäminen.

Vastaus kelpaa tällaisena kyllä mutta löytyykö lisämausteeksi jotain tutkimusta, dataa tai muuta vakavasti otettavaa lähdettä? Ennen kaikkea, että miten paljon tehokkaampaa.

 

[Dr Evil]

Vastaus kelpaa tällaisena kyllä mutta löytyykö lisämausteeksi jotain tutkimusta, dataa tai muuta vakavasti otettavaa lähdettä? Ennen kaikkea, että miten paljon tehokkaampaa.

http://www.sportsci.org/2006/wghdrinks.htm

Tuolla on jotain. Itse törmäsin aiheeseen kuunnellessani Mat Lalonden nutrition seminaaria, jossa on aika pirun yksityiskohtaisesti selitetty hiilihydraattien aineenvaihdunta + kaikkea muutakin lähinnä paleoon liittyvää, sitä ei vain ole vapaasti saatavilla, tai ainakaan kovin helposti. Koko setti kestää noin 5h ja on varsin hyvää materiaalia.

Edithttp://www.poweringmuscles.com/Spor...Effective_Than_Glucose-only_Sports_Drink.html tuolla on kanssa vähän kerrottu asiasta, mutta valitettavasti ilman lähteitä.

Youtubessa on muuten viiden minuutin minikooste siitä Lalonden seminaarista.

 

[Paletaani]

Nerd alert!!

Viitaten tässä ketjussa aikaisemmin käytyyn keskusteluun leptiinistä, viime viikolla ilmestyneessä Journal of Clinical Investigationissa (helevetin kova lehti) on kattava review nykytietämyksestä:

Sixteen years and counting: an update on leptin in energy balance

Toistaiseksi pitäydyn kannassani ja totean, että leptiinillä on vaikutusta myös kehon energiatasapainoon - se vain tuntuu olevan pirun monimutkaista. Ja toki niitä vaikutuksia on myös ruokahaluun yms.