City-lehden kysely: kehonrakennus epäeroottisinta ja typerintä

[olska]

Kehonrakennus ja kuntosalilla käynti eivät ole sama asia. Sama kuin rinnastaisi kilpapyöräilijän ja mummon joka polkee kauppamatkat.

 

[Pertti 123]

Niin siis mä en kyllä miellä niitä ryyppääjiä kehonrakentajiksi, keitä ne muuten on? En tunne juurikaan ryyppääviä kehonrakentajia? Ja tunnen aika monta niistä Suomessa! Montako sinä tunnet?

Ja se ydin oli siinä että laji on niin rankka että ei ole varaa käydä ryyppäämässä jos haluaa olla Suomen Paras! Vai mitä?

Sä et taida edes tietää koko lajista mitään? vai?

Sä et tajuu yhtään mitä mä sanon. Kun seinälle puhuis.

Haen kaapista kilometrin rautalankaa...

Esim pakkisella on paljon kehoilua harrastavia, jotka ei ota hommaa 100 lasissa, vaan käyvät esim juomassa jne. sitten erikseen on ne jotka kilpailee ja ottaa homman tosissaan.

Mutta tämän on epäoleellista. Puhutaan niistä tosissaan panostavista. En ole väittänyt, että tosissaan panostavat kehoilijat ryyppää.

 

[Bisley]

Mä tunnen kehonrakennuksessa kisaavia ukkoja ja akkoja aikamoisen liudan. Yksikään ei käytä alkoholia kuin vain hyvin harvoin ja silloinkaan eivät ole kisakaudella.

Danke Schön!

Tää on tätä kun asiasta tietämättömät muodostavat omia olettamuksia vaikka juuri kilpaileva kehonrakentaja yrittää reaaliaikaisesti korjata niitä, tuloksetta.
Mä luovutan!:wall:
Vaihdan lajin perhosten keräilyyn, jos vaikka siinä ei olis kellään nokan naputtamista.

 

[Bisley]

Sä et tajuu yhtään mitä mä sanon. Kun seinälle puhuis.

Haen kaapista kilometrin rautalankaa...

Esim pakkisella on paljon kehoilua harrastavia, jotka ei ota hommaa 100 lasissa, vaan käyvät esim juomassa jne. sitten erikseen on ne jotka kilpailee ja ottaa homman tosissaan.

Mutta tämän on epä oleellista. Puhutaan niistä tosissaan panostavista. En ole väittänyt, että tosissaan panostavat kehoilijat ryyppää.

"Kehoilua harrastavat", onko ne nyt sun mielestä juuri niitä kehonrakentajia? Voi hyvä JUMALA! Eiks me just puhuta niistä tosissaan ottavista? Hei älä enää kirjoita tai Quottaa mulle pliis. En jaksa enää vääntää!

(Tuskin kukaan jaksaa enää tällä pertsalle mitään perustella, kokeilkoon itse jos on rahkeita.)

 

[Pertti 123]

Ei p#llu...


Jos joku haluu vielä perustella miksi kehoilu on kovempi laji kuin muut, niin saa kertoa. Joku myös väitti, että kehoilijat treenaa kovempaa, kuin muiden lajien edustajat.

 

[Mike]

Jos ajatellaan noin niinkuin huipputasolla, niin onhan se nyt aika kova laji. Seppo Räty treenikaudella veti vähän bissee, söi makkaraa ja oli siellä Olympiapallilla. Meillä on 1 pro ukko(superlahjakas), joka on panostanut aivan saatanasti kehonrakennukseen, uhrannut enemmän itsestään kuin kaikki kotimaiset yleisurheilijat yhteensä, saamatta mitalin mitalia saati sitten seissyt palkintopallilla kovimmassa kisassa.

On noin tuhat kertaa todennäköisempää, että suomesta tulee vielä kymmeniä maailmanmestareita yleisurheilussa seuraavan kymmenen vuoden aikana kuin tulisi KOSKAAN Mr. Olympiaa kehonrakennukseen.

 

[Willie]

Hienoahan se on, että omaa lajiaan arvostaa korkealle, mutta melko kapeasta näkövinkkelistä Bisley tuntuu asioita katsovan. Kukaan ei varmasti kiistä kehonrakennuksen vaativan paljon aikaa ja vaivaa - menestyäkseen joutuu uhraamaan hyvin paljon. Täysin sama tilanne vallitsee kuitenkin monessa muussakin lajissa, joista osassa huipulle pyrkijöiden määrä on suurempi ja näinollen tasokin vastaavasti kovempi.
Omat kärsimykset ja vaivat kokee tietenkin kaikkein voimakkaimmin, mutta on turha kuvitella, että vaikkapa Ranskan ympäriajoon osallistuvan pyöräilijän arkeen mahtuisi mitään muuta kuin harjoittelua/kilpailemista ja palautumista. Sama pätee ultramaratoonariin, painijaan, uimariin jne. Lajista riippumatta huipulle pääsevät ne lahjakkaat yksilöt, jotka ovat valmiit uhraamaan kaiken muun ja joiden pää myös kestää sen.

On noin tuhat kertaa todennäköisempää, että suomesta tulee vielä kymmeniä maailmanmestareita yleisurheilussa seuraavan kymmenen vuoden aikana kuin tulisi KOSKAAN Mr. Olympiaa kehonrakennukseen.

Toki näin, sillä yleisurheilijoiden määrä on huomattavasti suurempi, lajeja on lukuisia ja valtion tuki junioritoiminnasta lähtien valovuosia edellä (kehonrakennuksessa sitä ei ole). Mr. Olympioita voi olla joka vuosi vain yksi, maailmanmestareita, olympiavoittajia jne. lukuisia. Entäpä jos tarkastelun kohteeksi otetaan vain yksi yleisurheilulaji Kuinka todennäköistä on, että suomalainen urheilija voittaa 100 metrillä maailmanmestaruuden?

 

[Sumu]

Eiks tää vääntäminen tästä asiasta oo vähän niinkun helvetin tyhmää?

 

[Willie]

Eiks tää vääntäminen tästä asiasta oo vähän niinkun helvetin tyhmää?

Todistiko tämä väittely juuri siis city-lehden lukijoiden mielipiteen oikeaksi?

 

[ZeiZei]

Todistiko tämä väittely juuri siis city-lehden lukijoiden mielipiteen oikeaksi?

Pystyt Willie parempaankin ;)

En jaksanut lukea koko trediä koska kerron nyt vain oman kantani tuohon gallupiin. Omasta mielestäni ei ole ollenkaan yllättävää jos "taviksien" mielestä kilpailutason kehonrakentajat ovat epäseksikkäitä, yllättävää on jos tämä jonkun mielestä on yllättävää. Onhan se selvä, että kisaavat kehonrakentajat eivät taviksien mieleen ole. Se taas, että kehonrakennus vaatisi vähiten älyä tai että kehonrakentajat ovat tyhmiä on nyt lähinnä todella lapsellinen stereotypia jota ei kyllä uskoisi kenenkään yli 12-vuotiaan sanovan vakavasti (gallupiin vastanneiden keski-ikä oli?).

Omasta mielestäni myöskään "taviksien", jotka eivät mistään lajeista oikeastaan mitään tiedä (mitä ne sisältävät, millaista treenaus on, mitä ne vaativat), mielipiteet eivät kauheasti tietysti merkitse.

 

[Bisley]

Hienoahan se on, että omaa lajiaan arvostaa korkealle, mutta melko kapeasta näkövinkkelistä Bisley tuntuu asioita katsovan. Kukaan ei varmasti kiistä kehonrakennuksen vaativan paljon aikaa ja vaivaa - menestyäkseen joutuu uhraamaan hyvin paljon. Täysin sama tilanne vallitsee kuitenkin monessa muussakin lajissa, joista osassa huipulle pyrkijöiden määrä on suurempi ja näinollen tasokin vastaavasti kovempi.
Omat kärsimykset ja vaivat kokee tietenkin kaikkein voimakkaimmin, mutta on turha kuvitella, että vaikkapa Ranskan ympäriajoon osallistuvan pyöräilijän arkeen mahtuisi mitään muuta kuin harjoittelua/kilpailemista ja palautumista. Sama pätee ultramaratoonariin, painijaan, uimariin jne. Lajista riippumatta huipulle pääsevät ne lahjakkaat yksilöt, jotka ovat valmiit uhraamaan kaiken muun ja joiden pää myös kestää sen.

No korjataan sen verran, että Bodaus kilpailutasolla on yksi vaativimmista lajeista.

Fyysisistä suorituslajeista sen verran, että kummasti ne pojat niillä ulkomaan kisareissuilla tuppaa vetämään viinaa ja remuavan niin, että oikein lehtien palstoilla ruoditaan tapahtumia. Todella rankkaa urheilijan elämää?

Tunnen henkilökohtaisesti nouruudestani yhden huippu suunnistajan (melko rankka laji eikö?). Kaveri kertoi aina monisanaisesti treenileireistä ja siitä kuinka siellä ryypättiin urakalla. Hän aina innolla odotti kyseisiä "urheilutapahtumia" ja mietti minkä verran pitäis ottaa viinaa mukaan ja että riittääkö se koko viikonlopuksi.

Ruokavalio oli tämän suunnistajan perheellä lähes aina luokkaa ranskalaisetperunat ja nakit, kun ei jaksanut "oikeeta ruokaa laittaa". Viikonloput oli lähes aina kosteat.

Kaveri pärjäsi kuitenkin SM-tasolla jopa uskomattoman hyvin.

Eipä tunnu kovin rankalta lajilta, kun pystytään tuollaista elämää viettämään. Ei tulisi kehonrakennuksessa vastaava mieleenkään. Ruokavalion kun täytyy off-kaudellakin olla suhteellisen puhdasta.

 

[Willie]

No korjataan sen verran, että Bodaus kilpailutasolla on yksi vaativimmista lajeista.

Vaativa ehdottomasti. Vaativia lajeja on kuitenkin niin monia ja haasteet niissä niin erilaisia, että lajeja on mahdoton laittaa mihinkään järjestykseen. 3 viikkoa rankkoja nousuja ylös polkevan pyöräilijän haasteet ovat erilaiset kuin 400 kiloa kyykkäävän voimanostajan, jonka haasteet taas puolestaan eroavat kovasti 18 kilometriä päivässä kroolaavan uimarin kohtaamista ongelmista. Mikäli mittariksi asetetaan äärimmäinen kurinalaisuus ruokavalion suhteen, niin kyllä, kehonrakennusta voidaan pitää yhtenä vaativimmista lajeista.

Eipä tunnu kovin rankalta lajilta, kun pystytään tuollaista elämää viettämään. Ei tulisi kehonrakennuksessa vastaava mieleenkään. Ruokavalion kun täytyy off-kaudellakin olla suhteellisen puhdasta.

Juuri näin.

;)

 

[Kovarääpäle]

Epäeroottisinta?

Mitä saatanaa ihmiset harrastavat liikuntaa? Ollakseen eroottisia? Ketä varten?

Kuulostaa tyypilliseltä naaraspuolisen ihmisen tekemältä tekstiltä.

Ja ne IFBB kireystason ja koon omaavat miehet maalattuina ja öljyttyinä eivät näytäkään hyvältä useimpien silmissä, mutta se on varmaa se, että kun otetaan se maalaus pois niin luulenpa vaan, että naisien kohdalla se on sitten "liian hyvää mennäkseen puhumaan miehelle", vähän kuin useimmille miehille on vaikea mennä puhumaan naiselle.

SIIS, jos nyt puhutaan tästä typerästä eroottisuudesta ja kykyä olla haluttu naisen tai miehen silmissä, mikä näyttää olevan useimmille tytteleille se pääasia, ja puhutuin syväkeskustelunaihe.

Olen satavarma, että suurinosa vastanneista ovat näitä "pitää olla laajakatseisempi" ihmisiä.

 

[Pertti 123]

Hienoahan se on, että omaa lajiaan arvostaa korkealle, mutta melko kapeasta näkövinkkelistä Bisley tuntuu asioita katsovan. Kukaan ei varmasti kiistä kehonrakennuksen vaativan paljon aikaa ja vaivaa - menestyäkseen joutuu uhraamaan hyvin paljon. Täysin sama tilanne vallitsee kuitenkin monessa muussakin lajissa, joista osassa huipulle pyrkijöiden määrä on suurempi ja näinollen tasokin vastaavasti kovempi.
Omat kärsimykset ja vaivat kokee tietenkin kaikkein voimakkaimmin, mutta on turha kuvitella, että vaikkapa Ranskan ympäriajoon osallistuvan pyöräilijän arkeen mahtuisi mitään muuta kuin harjoittelua/kilpailemista ja palautumista. Sama pätee ultramaratoonariin, painijaan, uimariin jne. Lajista riippumatta huipulle pääsevät ne lahjakkaat yksilöt, jotka ovat valmiit uhraamaan kaiken muun ja joiden pää myös kestää sen.

Toki näin, sillä yleisurheilijoiden määrä on huomattavasti suurempi, lajeja on lukuisia ja valtion tuki junioritoiminnasta lähtien valovuosia edellä (kehonrakennuksessa sitä ei ole). Mr. Olympioita voi olla joka vuosi vain yksi, maailmanmestareita, olympiavoittajia jne. lukuisia. Entäpä jos tarkastelun kohteeksi otetaan vain yksi yleisurheilulaji Kuinka todennäköistä on, että suomalainen urheilija voittaa 100 metrillä maailmanmestaruuden?

Juuri näin. Yleisurheilussa ei tule koskaan olemaan suomalaista 100m, 200m, 400m, 800m olympia kultamitallistia. Se on hyvin tod. näk.
Oli panostust sitten kuinka kova tahansa.

Keihäässä ja kullassa ja parissa muussa lajissa voidaan mitskuja ottaa, mutta noita "mahdottomiakin lajeja on monta.

Ainoa osa-alueella missä kehoilu vaattii enemmän kuin muut lajit on diettaaminen. Kurinalaisesti joutuu muutkin syömään se on varma (toki riippuu lajista, suunnistajaista en tiedä, mutta esim. huippu pyöräilijät, uimarit jne syö varmasti kurinalaisesti)

Diettaaminen voi olla hyvinkin rankkaa, mutta ainakin mun silmissä Ranskan ympäriajoon osallistuvien treeni ja kilpailu on jopa rankempaa, kuin bodaajien treeni ja kilpaileminen. Sanotaan tätä vaikka mun mielipiteeksi, niin ei tartte kenenkään väittää vastaan. En siis esitä tätä totuutena, enemmän mielipiteenä.

Mutta lapsellistahan tää väittely on, mutta mä en vaan voi sulattaa sitä, että omaa lajia hehkutetaan muiden yläpuolelle, ilman perusteluja. Ei kummempia. Saatiinhan asiasta puhuttua :thumbs:

 

[Art2]

No korjataan sen verran, että Bodaus kilpailutasolla on yksi vaativimmista lajeista.

Noniin.. nyt päästiin lähemmäs oikeaa. (minun mielestä ;) ) Pari sivua sitten kehonrakennus oli vielä raskain, vaativin ja mitälie.

 

[jarska]

Yleisurheilijoita on monenlaisia, mutta kyllä yu on kovempi lajij kuin kehonrakennus(luukuunottamatta heittolajeja). Kehonrakennuksessa treenataan todella vähän verrattuna yleisurheiluun. Ainut mitä pidän kovana kehonrakennuksessa on kisadietti. Mutta yleisurheilussa laihdutetaan samoin ja sen lisäks pitää tehdeä laadukkaita harjoituksia ja kehittyy. Kuka tahansa pystyy menee salille kovallakin dieetillä ja treenaa niin kovaa, että taju lähtee. Mutta kun vielä pitää pystyy kehittyy kokoajan.

Tosin yleisurheilussa dietti ei ole välttämätön. Kyllä sitä pärjää 8% ravoilla ihan kohtuullisesti. Itse vaadin 5% rasvoja ja siihen pääseminen vaatii paljon.

 

[kahlaajalintu]

Normandian maihinnousu on vitun kova laji!!

 

[Fat Rat]

Ainoa osa-alueella missä kehoilu vaattii enemmän kuin muut lajit on diettaaminen. Kurinalaisesti joutuu muutkin syömään se on varma (toki riippuu lajista, suunnistajaista en tiedä, mutta esim. huippu pyöräilijät, uimarit jne syö varmasti kurinalaisesti)

Itse asiassa uimareiden ei yleisesti ottaen tarvitse kovin tarkkaa ruokavaliota noudattaa, ei ainakaan samassa määrin kuin kehonrakennuksessa. Kulutus on sen verran kovaa, että kurkusta saa mennä aika lailla tavaraa alas.

 

[Kinaasi]

Ja ne IFBB kireystason ja koon omaavat miehet maalattuina ja öljyttyinä eivät näytäkään hyvältä useimpien silmissä, mutta se on varmaa se, että kun otetaan se maalaus pois niin luulenpa vaan, että naisien kohdalla se on sitten "liian hyvää mennäkseen puhumaan miehelle", vähän kuin useimmille miehille on vaikea mennä puhumaan naiselle.

:lol2:

Et kai oikeasti usko tuota? Varmasti Jasper Pääkkönen veisi sekunnissa voiton jostain IFBB-bodarista (ilman öljyä ja maalia).

 

[Neuvostoliitto]

Eroottisuus tulee satavarmasti siitä kuinka funktionaalinen laji on. Uimarit uivat kovasti ja liikkuvat sulavasti vedessä. Sprintterit juoksevat lujaa ja ovat sulavaliikkeisiä radalla. Nämä ovat siis hyviä sängyssä ja eroottisia. Bodarit pullistelevat vain lihaksia ilman mitään toiminnallista tarkoitusta. Bodari jää peilin eteen siksi aikaa kun uimari tai sprintteri hoitelee Cityn lukijan.

Sitten osuva vertaus: Bodari on kuin Tarja Halonen. Pullistelua ilman konkreettista toimintaa. Sprintteri on kuin Sauli. Tekoja, eteenpäin menemistä ja naisten ihailua. :thumbs: