Jaahas.
Strongin threadihan osoittautuu oikein hedelmälliseksi ja mielekkääksi:
Ensinnäkin, tuo ohjelma jo sinällään on liikkeiden osalta vallan erinomainen ja sitä voisi suosittaa kelle tahansa hyvillä mielin.
Voisin kuitenkin alkaa periaatteesta vänkäämään käsipainoista parin liikkeen kohdalla:
- penkki tai vinopenkki : toinen tangolla, toinen kp:lla, tästä argumentteja on käyty jo aiemmin. varsinkin jos pystypunnerrus tehdään tangolla niin ikään. hyvä vaihtoehto sekin.
- kohautukset käsipainoilla (tanko asettaa hieman riskialttiiseen asentoon ja alaselkä toi tykätä huonoa, ja kp:t sallii isot painot joka tapauksessa).
- ranskalainen niskan takaa käsipainolla molemmin käsin (mielestäni venytys on luonnollisempi ja muutenkin liike tuntuu paremmin ja sallii todella ison painon.)
Nämä kuitenkin lasken, jos en kosmetiikaksi, niin kokonaisuuden kannalta ei-kuitenkaan-ratkaiseviksi eroiksi.
Lisäksi: jalkapäivänä tekisin jullen sijasta koukistuksia maaten.
Perusteluna se perinteinen, että saadaan takareisille liike "molemmista päistä" eli yksi jossa polvinivel on se liikkuva ja toinen jossa lonkka-). Lisäksi koukistuksissa saa loistavan puristuksen kun pysäyttää yläasennossa. Mielestäni se on täydellinen vastakappale SJMV:lle/romanialaiselle mv:lle.
Ja näistä nimenomaan romanialainen on mielestäni parempi.
Alaselkää tulee treenattua sekä romanialaisella,että mavella.
Ja vatsaa treenaisin silti erikseen: perusrutistuksia (crunch) ja lantionnostoja (reverse crunch).
Mielestäni todella ON ehdottoman tärkeää että lihas saa rasitusta joka kulmasta (minun asenne KP:N ylisimplististä lihas-on-tyhmä-lähestymistapaa kohtaan tunnetaan). Korostetaan sitä nyt tässä erikseen.
Kiteytettynä: jullen tilalle koukistukset, käsipainovaihdokset sitten em.liikkeisiin, mutta ne ei ole yhtä kriittisiä.
Kun tehdään samaa perusperusperusohjelmaa ilman vaihtelua, tuo liikevalikoima puolustaa aika hyvin paikkaansa.
Ja työntö/veto/jalat - jako kolmesti viikossa-ohjelmalla on takuuvarma jako, mikä tällaisessa tapauksessa olisi varmasti hyvä ratkaisu. Jos viikossa kävisi ohjelman läpi, tekisin esim. maanantaina jalat, keskiviikkona työntävät ja perjantaina vetävät.
Itse tosin suosin kolmijakoisessa toisenlaista versiota, mutta postaan siitä myöhemmin lisää, koska se vaatii liikemuutoksia.
Sarjamääristä olen pitkälti samaa mieltä (3/liike). Jos samalle lihasryhmälle on 3 liikettä, viimeisessä 2 sarjaa.
Oikeastaan normaalisti olisin 2-2-1 -kannalla tässä tilanteessa, mutta jos ohjelmaa ei vaihdella, pitäisin taas sarjakohtaisen intensiteetin hieman alempana ja siksi enemmän sarjoja.
Eli jos vaihtelua ei sallita, en tekisi tässä sarjoja ihan loppuun käytännössä koskaan. Poikkeama aina sallitaan, mutta sen tulisi todella olla poikkeama. Korostetaan, että itse tarkoitan sarjan loppuun viemisellä sitä, että paino EI ENÄÄ LIIKU. En siis sitä, että ei enää pysty tekemään seuraavaa toistoa tms. Vaan todella sitä, että painon liike pysähtyy, eikä liiku teki mitä tahansa.
Eli ei failureen asti, sarjat siihen pisteeseen, että yhtään kokonaista toistoa ei enää tulisi omin avuin, kyykyssä ja maastavedossa jopa vähän vajaammiksi, hermoston rasituksen minimoimiseksi.
Ajoittain voisi tehdä viikon tai kaksi kovempaakin, mutta se vastaavasti vaatisi hieman kevennettyä jaksoa peräänsä.
Tässä tullaankin siihen, oliko Strongilla tarkoitus, että kevyitäkään jaksoja ei pidetä, että ohjelma olisi täysin sama koko ajan. Mutta jos "voi" pitää kevyitä viikkoja tms, niin silloin tehokeinot jne oo koo. Muuten tekisin kuten edellä mainitsin.
Sarjapituuksista aika samoilla linjoilla, omat käsitykset on: 6-10 toistoa, paitsi jaloille 8-15 ja pohkeille 10-15. Mutta voimaperäisyyttä korostettaessa tuo alkuperäinenkin toimii suurimmalle osalle.
Palaan myöhemmin omalla kohdalla kautta aikojen parhaiten toimivalla treenijaolla, mutta korostan, että universaalisti ajatellen saattaa olla,että monelle henkisesti työntö/veto/jalat on parempi vaihtoehto.
Siinä alkuun, eli aika samat linjat loppujen lopuksi Strongilla ja minulla (ja varmaan monella monella muullakin).
;)