Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Laittaa ylimääräset säästöön ja makselee pois kun korot nousee?

Lappaa ne "ylimääräset" rahastoihin kasvamaan ja alkaa maksamaan normaalisti lainaa pois, kun korot lähtee nousuun. Jos vaikka tähän asti on käyttäny asuntolainan hoitoon 1300e/kk ja nyt menee 700e/kk, niin heivaa ton 600e/kk rahastoihin toistaiseksi. Luvut täysin hatusta nostetut.
 
Lappaa ne "ylimääräset" rahastoihin kasvamaan ja alkaa maksamaan normaalisti lainaa pois, kun korot lähtee nousuun. Jos vaikka tähän asti on käyttäny asuntolainan hoitoon 1300e/kk ja nyt menee 700e/kk, niin heivaa ton 600e/kk rahastoihin toistaiseksi. Luvut täysin hatusta nostetut.

Joo samaa meinasin myös kirjottaa..

Vaikka: Bear 3x Financial Sector -rahastoon :D

Tai vaikka Inverse bondeihin jos meinaavat vetää ohjauskorot vieläkin alemmas ;)
(suojaamaan koronnousuilta)
 
Ja asiaan...
Marginaali 0.37 ja 1kk euribor niin tässä voisi maksella reilummin lainaa pois mutta kannattaako se?
Nyt tulee laitettua rahaa talon remontointiin/parannuksiin, säästöön/sijoituksiin menee myös.
Varaa olisi lyhentää lainaa kaksinkertainen määrä mutta sitten jäisi rempat pienemmälle ja pienemmät säästöt.
Yleisesti ottaen, pienen koron aikaan, massit lainan lyhennyksiin vai muualle?

Yleisesti ottaen, jos lainapääoma ei ole massiivinen ja näkemyksesi on ettei korot ampaise lähiaikoina korkealle kannattaa rahat laittaa muualle. Muutenkin olisi järkevä rakentaa oma "ilmainen" korkokatto- ja työttömyysturvasuoja eli 2-x% lainapääomasta oleva likvidi sijoitus/talletus joka on korvamerkitty nousevien korkojen aikana korkojen osuuden maksuun tai työttömyyden yllättäessä myös lyhennyksen maksuun joko kokonaan tai osaksi. Vuoden tai useamman voi näin nauttia nykyisestä matalasta lyhennyserästä tai tulojen laskiessa pitää nykyistä elintasoa yllä.
 
Nordean lakiosastolta tuli nyt kirje kotiin. Sisältö on hyvin odotettua.

Nordea lakiasiat sanoi:
Kyseisessä velkakirjasopimuksessa ei ole minkäänlaista määräystä siitä, että pankki olisi velvollinen maksamaan missään olosuhteissa korkoa velalliselle. Koska koronmaksuvelvollisuudesta velalliselle ei ole sovittu velkakirjassa, pankilla ei kyseistä velvollisuutta ole edes negatiivisen koron voimassa ollessa. Kyse on pankin saatavasta velalliselta ei velallisen saatavasta pankilta.

Jaaha.

http://www.talouselama.fi/uutiset/s...-maksavat-asiakkaille-asuntolainoista-6539893

Negatiivisten asuntolainakorkojen aika on alkanut jo kahdessa Euroopan maassa.

Osa Tanskan Nordean asiakkaista on saanut negatiivisista asuntolainakoroista rahaa pankilta jo viime vuoden tammikuusta alkaen. Nyt kaksi belgialaispankkia ovat seuranneet perässä.

ING:n ja BNP Paribasin asuntolainojen korot ovat keikahtaneet alle nollan, eli lainan ottajat saavat rahaa pankilta.
 
Ja asiaan...
Marginaali 0.37 ja 1kk euribor niin tässä voisi maksella reilummin lainaa pois mutta kannattaako se?
Nyt tulee laitettua rahaa talon remontointiin/parannuksiin, säästöön/sijoituksiin menee myös.
Varaa olisi lyhentää lainaa kaksinkertainen määrä mutta sitten jäisi rempat pienemmälle ja pienemmät säästöt.
Yleisesti ottaen, pienen koron aikaan, massit lainan lyhennyksiin vai muualle?

Itse menen tässä tunteella valtavirran suosituksia vastaan ja maksan koko ajan isoa lainanhoitoerää niin, ettei säästöjä kovin paljoa kerry. Asumus on loppuelämän talo enkä voi ajatella niin, että inflaatio syö lainan, kun suhteessa tulot kasvaa ja talon arvo kasvaa. Taloa en todennäköisemmin tule myymään, joten arvonnoususta en pääse nauttimaan. Ajattelen niin, että tienaan nyt mukavasti ja kun nyt on varaa lyhentää lainaa paljon, niin teen sen, sillä en voi tietää, olenko edes työkykyinen 10v päästä. Voi tulla sairauksia, työn menetystä jne ja sitten on mukava, jos selviää pienillä kk-kuluilla, kun ei ole enää lainaa. Jos taas rahaa ja terveyttä on riittämiin silloinkin, niin äkkiä ne sijoitukset karttuu, kun voi heittämällä laittaa joka kuukausi tonnin sijoituksiin ja toisen tonnin vaikka yleiseen hurvitteluun ja naatiskella elämästä, kolmas tonni sitten laskuihin ja ruokaan.
 
Ja asiaan...
Marginaali 0.37 ja 1kk euribor niin tässä voisi maksella reilummin lainaa pois mutta kannattaako se?
Nyt tulee laitettua rahaa talon remontointiin/parannuksiin, säästöön/sijoituksiin menee myös.
Varaa olisi lyhentää lainaa kaksinkertainen määrä mutta sitten jäisi rempat pienemmälle ja pienemmät säästöt.
Yleisesti ottaen, pienen koron aikaan, massit lainan lyhennyksiin vai muualle?

Itsellä sama tilanne. Vanha talo jota nakuttelen kuntoon ja siihen saa rahaa kyllä menemään. Laina on viritetty niin, että lyhennys on mahdollisimman pieni, eli pitkä maksuaika ja korot pienet. En näe mitään tarvetta maksaa nopeammin, ja itseasiassa pidin juuri lyhennysvapaata ja laitoin rahat fifty-fifty sijoituksiin ja remppaan. Voisin pitää vaikka joka toinen vuosi lyhennysvapaan ja laittaa ne sijoituksiin, jos se vaan olisi pankin mielestä hyväksyttävää toimintaa.

Tällä hetkellä noin karkeasti laskeskellen sijoitusten määrä kohtaa jäljellä olevan asuntolainan määrän 8-10 vuoden päästä. Pidän tätä aivan yhtä turvallisena, ellen jopa hiukan turvallisempana, tilanteena kuin se, että laina olisi pelkästään kokonaan maksettu ja ei sijoituksia ollenkaan. Käytännössähän tuossa on kyse siitä kestääkö pääkoppa ollenkaan riskiä. Jos ei kestä niin on helpompi maksella lainaa pois. Jos kestää, niin kannattaa sijoitella.
 
Ne kenellä on mennyt negatiiviseksi, niin varmaan kannattaa tehdä se joukkokanne markkinaoikeuteen.

Joskus jossain dokkarissa oli juttua kuinka Umeriikassa hoidettiin nuo vakuutusasiat vakuutusyhtiön toimesta. Jos ei lakipykälää löydetty mikä kumoaisi korvaamisen, sellainen tehtiin.. Toivottavasti tämmöinen käytäntö ei ala tulla myös Suomeen..
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Onkos noilla mainituilla Euroopan mailla erilaiset pankkisäännöt?

Tässähän ei ole käsittääkseni kyse mistään "pankkisäännöistä" vaan aika lavealla pensselillä vedetystä tulkinnasta "velallinen maksaa korkoa" -lauseesta. Missään ei kuitenkaan tietääkseni estetä selkeästi tilannetta etteikö koronmaksu voisi olla myös negatiivista. No pankki sanelee säännöt kunnes oikeus tai muu instanssi siihen puuttuu mikäli se katsoo ettei pankkien käytäntö ole perusteltua. Käytännössä muutos tulkintaan vaatii, että joku valveutunut 1. vuoden oikislaisen intohimolla varustettu "periaatteen mies" vie asian oikeuteen tai muun instanssin käsittelyyn.

Asian voisi myös kaataa pankin niskaan maksamalla itse pienempää lyhennystä kuin pankki vaatii eli olisi huomioinut negatiivisen koron osuuden siinä. Tämä pistäisi painetta pankin viemään jossain vaiheessa asian perintään ja siitä oikeuteen. Siellä sitten käsiteltäisiin kumpi on oikeassa kuukausierän suuruudesta
 
Onko muilla viitekoron arvo korontarkistuspäivän arvo vai muutamaa päivää aikaisemman aikaisemman noteerauksen arvo? Itsellä Handelissa korontarkistuspäivä on 27. päivä, mutta viitekoron arvo aina muutamaa päivää aikaisemmin noteerattu arvo. Esim. nyt -0,330 joka on 23. päivän arvo eikä -0.331 joka olisi ollut edellisen noteerauspäivän arvo kun 27. päivä osui pyhille.

Perustelevat sitä jollain johdannaissopimusten (eli korkosuojauksen) clearausajalla joilla ne myy koron ulos. Eihän siinä kyllä ole mitään järkeä, koska korko pitäisi vaihtua 27. päivän tai sitä edeltävän pankkipäivän arvoon eikä mitään t+3 kikkailuja tms. kikkailuja.
 
Samalla kun EURIBOR:it on menny negatiivisiksi, niin pankint on myös saaneet halvempaa lainaa TLTRO2 ansiosta. Viime EKP kokouksesta:

KL:"TLTRO2 tarjoaa euroalueen pankeille talletuskoron hinnalla rahaa jopa neljäksi vuodeksi oli odottamaton tukitoimi. Käytännössä EKP siis maksaa pankeille, jotta ne lainaavat keskuspankilta"

Italia ym. on tällä hetkellä aika kusessa noiden vaihtuvakorkoisten lainojen kanssa.
 
Otin 40te sijoitusasuntolainaa, 20te käsiraha sisältäen varainsiirtoveron. Marginaali oli 1,2%, minkälaisia marginaaleja saatte sijoitusasuntoihinne?
 
Hollannissa pankki hävisi juuri oikeuscasen kun yritti juuri vedota tähän "velallinen maksaa korkoa" päätelmään ja joutuu maksamaan takautuvasti velallisille joilla kokonaiskorko on ollut negatiivinen.

http://www.news.com.au/finance/econ...k/news-story/c8c6697a488e981c5c523a995185b28f

Huom! Nordea on Tanskassa joutunut myös nöyrtymään ja hyväksymään negatiiviset kokonaiskorot

http://www.dr.dk/nyheder/penge/boliglaan-rammer-negativ-rente-foerste-gang

No mukava nähdä että jossain edes kuluttajankin etuja ajetaan. Meillä kun näyttää siltä että Finanssivalvontaa kiinnostaa vain pankkien etu. Ehkä joutuu jossain vaiheessa täälläkin perumaan puheensa - ja näyttämään idiootilta.
 
Itse olen maksanut samalla lyhennyksellä lainaa mitä oli kun korot oli kun laita otettiin. Lyheneepä nyt edes vähän kun sitä lainaa kuitenkin on vähintään riittävästi.

Järkevintä se olisi maksaa lainaa mahd vähän ja laittaa indeksirahastoon, mutta on jo sijoituksiakin vähän vivuteltu niin tää on nyt jo riskinhallintaakin kuitenkin.

Mutta ylipäätään tän voi ajatella niin että jos korot joskus nousee korkeiksi niin sitä voi sitten "sijoittaa korkoon" eli maksaa lainaa mahdollisimman isolla erällä tai kertalyhennyksellä.

Mitä tulee tähän negatiiviseen kokonaiskorkoon niin itellä on siihen matkaa kun marginaali on 0,65 mutta ei kai tuo sitten ole mahdotonta että menee 1 kk euribori niin paljon pakkaselle että menisi kokonaiskorkokin pakkaselle. Hullua kyllä. Mutta sitten sitä joskus jaksetaan jauhaa miten negatiivinen korko söi 2010 luvun lainoja vähän samaan tyyliin kuin 70 luvulla sen teki inflaatio. Tietty sillä edellytyksellä että nyt on sijoittanut tai maksanut lainaa eikä tuhlannut vaikka Thaimaan matkoihin.... Se on sitten karu totuus edessä kun korot nousee ja ei olekkaan rahaa tehdä reissuja...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom