- Liittynyt
- 12.11.2002
- Viestejä
- 343
Nuo käypähoito ohjeet ovat koitettu viritellä epätoivoisesti sen perusolettamuksen ympärille, että ihminen ei kertakaikkiaan voi elää, eikä hengittä jollei elimistössä muhi vuorokauden sisällä syötynä vähintään 300g hiilihydraattia.
Tuskin kukaan on erimieltä runsaan hiilihydraatin ja rasvan yhtäaikaisesta käytöstä terveydelle haitallisena yhdistelmänä.
Punttinen sanoi:mutta nyt jos jonkun sokerijogurtin on todettu olevan huipputuote ni kai sitä pitää sit syödä. ... Harmittaa tosiaan että pitää palata vanhaan ja ei saa nauttia näistä positiivisista ominaisuuksista.
Tää on just niin tätä... "kyllä mun täytyy nyt alkaa sitä sokeria syömään", "ei voi elää ja hengittää jos ei elimistössä muhi vähintään 300 grammaa hiilaria". Puuh. Sokeria ei käske virallisetkaan suositukset syömään, päinvastoin sitä kehoitetaan välttämään. Ja kukaan tuskin oikeasti sairastuu syödessään lautasmallin mukaan, hiilareiden ja rasvan laatua koskevia ohjeita toteuttaen.
Jokainen saa syödä miten itse haluaa, en ainakaan itse ole tyrkyttämässä minkäänlaista ruokavaliomallia kenellekään. Olen referoinut Fogelholmin alkuviikon luentoa, ottanut kantaa Heikkilän ristiriitaisiin väitteisiin ja väittämiin siitä, että tyydyttynyt rasva olisikin terveellistä vaikka tutkimustietoa sen runsaan käytön riskeistä kyllä löytyy. En todellakaan ole sanonut että "kyllä sun nyt pitää syödä näin ja näin".
On ihan eri asia miten muutama terveydestään kiinnostunut ja ruokavalioon antaumuksella suhtautuva pakkislainen syö, kuin että miten pertti peruspulliainen saataisiin syömään terveellisesti. Se on moneen kertaan sekä tutkimuksissa että ravitsemusterapeuttien työssä käytännössä todettu, että isot ruokavaliorajoitukset eivät toimi, koska ne vaativat liiallista kieltäytymistä, joka ennen pitkää johtaa todella helposti kielletyn hedelmän kiusaukseen ja repsahduksiin. Kaikkea kohtuudella -periaate siis yleisesti ottaen toimii parhaiten. Eli kulttuuriin ja tottumuksiin kuuluvien leivän ja perunan kieltäminen olisi siis aikamoista utopiaa. Varsinkin kun niiden kohtuullinen käyttö ei vaikuta olevan millään tapaa epäterveellistä. VHH kieltää useita "normaliruokia" täysin, kun taas sen tavallisen ruokavaliomallin mukaan syödessä voi syödä hyvin monia asioita kohtuudella, eikä elämä mene pilalle siitäkään jos juhlapäivään kuuluu kakunpala.
Jos tyydyttynyt rasva olisikin ilman hiilareita syötynä terveellistä ja hiilareiden kanssa syötynä haitallista, ei silti ole realistista ajatella että koko Suomi eläisi VHHn mukaan ja jättäisi leivän ja perunan kokonaan pois. Muutama ruokavaliolleen omistautuva ihminen voi tehdäkin niin, mutta väestötasolla se on utopiaa. Sitäpaitsi kyllä sitä karppaajienkin suusta kuulee usein ja paljon, että silloin meni hyvin kun karppasin, mutta sitten repsahdin ja taas on tullut kuukausikaupalla syötyä kaikenlaista hötöä, pitäisi taas skarpata ja alkaa karppaamaan. Eli ei ole helppoa rajoittaa ruokavaliotaan isolla kädellä, vaikka yritys ja tahto olisi kova.
Uskon, että hiilareita voi täysin turvallisesti ja terveellisesti vähentää reilustikin, enkä itsekään syö hiilareita sitä määrää mitä virallisissa suosituksissa sanotaan. En kuitenkaan pidä terveellisimpänä mahdollisena vaihtoehtona että viljatuotteet otettaisiin kokonaan ruokavaliosta pois. Sokeria ja pullamössöhötöhiilaria ei kukaan tarvitse, ne ovat oikeasti haitallisia, mutta ei kaikkia hiilareita voi niputtaa saman sokerimössön alle. Väitteet siitä, että ruisleipä ja kaurapuuro olisivat kansakunnalle suurikin uhka, ovat lähinnä naurettavia fanaattisuudessaan. Kyllä ne oikeat terveysriskit ovat jossakin ihan muualla.
Punttinen sanoi:"Diabeteksen todennäköisyyttä lisäävät mm.
- Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus"
Mikä tuota ensimmäistä erityisesti lisää? Hiilarit. Ja lihavuus on varmasti se suurin riskitekijä diabeteksessä. Vaikea syödä vähän kun hiilarit eivät pidä nälkää juuri ollenkaan? Totta.
Ylipainoa lisää ylimääräinen energia. Suositusten mukaan syödessä kukaan ei liho, enkä usko että suomalaisten lihavuus on kiinni vääränlaisista suosituksista. Mutta jos päivänsä täyttää sokerilimulla, karkilla ja pikaruualla niin kyllä vaan alkaa vararengas kertymään. Ja silloin todella on vaikea syödä riittävän vähän, koska ei se sokeri pidä nälkää vaikka energiaa tulee huikeita määriä. Ja kyllä sen pikaruokalan mega-aterian syötyään on kohta taas nälkä, aivan totta. Mutta jos syö paljon kasviksia, kohtuudella kuitupitoisia hiilareita, sopivasti pehmeää rasvaa ja sopivasti lihaa/kalaa/kanaa, ateriasta saa aivan varmasti sellaisen että nälkä pysyy hyvin poissa seuraavaan ruoka-aikaan asti.
Pii sanoi:http://www.ktl.fi/ap-pics/chdmortality2003versio.gif
Kysymys kuuluukin, miksi alkamiskohta on tässä merkattu vuoden -71 puolelle, kun projekti alkoi vuoden -72 puolella niihin aikoihin kun käppyrä on koukannut jyrkästi alimmilleen.
Jos tarkastellaan todellisen aloitusajankohdan tilannetta niin Heikkilä on oikeassa, ryhmillä ei ole eroja.
En tiedä miksi tuossa käppyrässä on -71 puolella aloitus, mutta tuossa Duodecimlehdessä 1985 julkaistun tutkimusartikkelin taulukoissa (riski-indeksi, verenpaine, kolesteroli, maitorasvan päivittäinen saanti, tupakointi) on ihan selkeästi kuitenkin käytetty aloitusvuotena 1972 kuten kuuluukin. Ja noiden vuosien luvuilla on saatu niitä tilastollisesti merkitseviä eroja. Kuolleisuutta on laskettu 1974 alkaen koska on perusteltu, että kuolleisuusvaikutukset voisivat alkaa aikaisintaan pari vuotta projektin aloittamisen jälkeen. Ja minusta tuo on todella aivan perusteltua, ei kai kukaan pidä realistisena että elintapamuutokset näkyvät kuolleisuudessa ihan samalla hetkellä kun niitä on aloitettu. Vuonna 2007 Pohjois-Karjalan miesten sydänkuolleisuus oli viimein koko maan keskitasoa, kun se projektin alussa oli 1,5 kertainen.