Antti Heikkilän TV-haastattelu!

[Keba]

Laihdutuksessa ratkaisee se miten syö, eikä se mitä syö
06.10.2009 12:16

Fogelholm esitteli maanantaina Helsingissä alkaneilla Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä tutkimustuloksia erityyppisten laihdutusruokavalioiden tehosta. Hänen mukaansa erilaisia vähän rasvaa, vähän hiilihydraatteja tai runsaasti proteiineja sisältäviä ruokavalioita ei voi yksiselitteisesti laittaa paremmuusjärjestykseen laihduttavan tehonsa perusteella.

- Tärkeintä ei ole se mitä syö, vaan se miten syö. Kun noudattaa hyvin mitä tahansa dieettiä, laihtuu paremmin kuin huonosti hyvää dieettiä noudattaen, Fogelholm kiteytti.

Henkilökohtaiset mieltymykset paremmin huomioon

Fogelholmin mielestä henkilökohtaiset mieltymykset voitaisiinkin nykyistä enemmän huomioida laihdutusruokavaliota suunniteltaessa. Hän ei suoralta kädeltä tyrmää esimerkisi niukasti hiilihydraatteja sisältäviä dieettejä, kun niitä käytetään suhteellisen lyhyitä aikoja laihdutuksen vauhtiin saamiseen.

Fogelholm ehdotti, että laihdutus voitaisiin alkaa selkeästi jakaa kahteen vaiheeseen. Ensin olisi 3-6 kuukautta kestävä laihdutusvaihe, jolloin mikä tahansa tehokkaasti laihduttava ruokavalio kelpaa. Sen jälkeen alkaisi painonhallintavaihe, jolloin rakennettaisiin koko loppuelämän kestävä terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, jolla paino pysyy hallinnassa.

Kasviksista ruokapyramidin perusta

Painonhallinnan näkökulmasta Fogelholm olisi valmis laittamaan uuteen uskoon nykyisen ruokapyramidin, jossa perustan muodostavat leipä, puuro ja muut viljavalmisteet.

Elintarviketieteiden dosentti nostaisi ruokavalion perustaksi vihannekset ja hedelmät, vaikka myös täysjyväviljalla olisi edelleen tärkeä asema. Sen sijaan vaaleaan viljaan pitäisi suhtautua nykyistä kriitisemmin, ja sen käyttöä voisi tiukemmin rajoittaa. Terveydelle edullisille kasviöljyille Fogelholm antaisi ruokavaliossa entistä tärkeämmän aseman.

Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät on Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen järjestämä vuosittainen koulutustapahtuma, joka nyt pidetään 17. kerran. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana on tänä vuonna painonhallinta. Päiville osallistuu kaikkiaan lähes 500 ravitsemus-ja terveysalan ammattilaista. (Ruokatieto - Krista Korpela-Kosonen)


Teksti: Finfood Uutispalvelu / Ruokatiedon uutiset
http://www.elisa.net/ruokajaviini/uutiset/5298.html

 

[Pauliina]

Laihdutuksessa ratkaisee se miten syö, eikä se mitä syö
06.10.2009 12:16

Fogelholm esitteli maanantaina Helsingissä alkaneilla Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä tutkimustuloksia erityyppisten laihdutusruokavalioiden tehosta. Hänen mukaansa erilaisia vähän rasvaa, vähän hiilihydraatteja tai runsaasti proteiineja sisältäviä ruokavalioita ei voi yksiselitteisesti laittaa paremmuusjärjestykseen laihduttavan tehonsa perusteella.

- Tärkeintä ei ole se mitä syö, vaan se miten syö. Kun noudattaa hyvin mitä tahansa dieettiä, laihtuu paremmin kuin huonosti hyvää dieettiä noudattaen, Fogelholm kiteytti.

Henkilökohtaiset mieltymykset paremmin huomioon

Fogelholmin mielestä henkilökohtaiset mieltymykset voitaisiinkin nykyistä enemmän huomioida laihdutusruokavaliota suunniteltaessa. Hän ei suoralta kädeltä tyrmää esimerkisi niukasti hiilihydraatteja sisältäviä dieettejä, kun niitä käytetään suhteellisen lyhyitä aikoja laihdutuksen vauhtiin saamiseen.

Fogelholm ehdotti, että laihdutus voitaisiin alkaa selkeästi jakaa kahteen vaiheeseen. Ensin olisi 3-6 kuukautta kestävä laihdutusvaihe, jolloin mikä tahansa tehokkaasti laihduttava ruokavalio kelpaa. Sen jälkeen alkaisi painonhallintavaihe, jolloin rakennettaisiin koko loppuelämän kestävä terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, jolla paino pysyy hallinnassa.

Kasviksista ruokapyramidin perusta

Painonhallinnan näkökulmasta Fogelholm olisi valmis laittamaan uuteen uskoon nykyisen ruokapyramidin, jossa perustan muodostavat leipä, puuro ja muut viljavalmisteet.

Elintarviketieteiden dosentti nostaisi ruokavalion perustaksi vihannekset ja hedelmät, vaikka myös täysjyväviljalla olisi edelleen tärkeä asema. Sen sijaan vaaleaan viljaan pitäisi suhtautua nykyistä kriitisemmin, ja sen käyttöä voisi tiukemmin rajoittaa. Terveydelle edullisille kasviöljyille Fogelholm antaisi ruokavaliossa entistä tärkeämmän aseman.

Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät on Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen järjestämä vuosittainen koulutustapahtuma, joka nyt pidetään 17. kerran. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana on tänä vuonna painonhallinta. Päiville osallistuu kaikkiaan lähes 500 ravitsemus-ja terveysalan ammattilaista. (Ruokatieto - Krista Korpela-Kosonen)


Teksti: Finfood Uutispalvelu / Ruokatiedon uutiset
http://www.elisa.net/ruokajaviini/uutiset/5298.html

Olin Ravitsemuspäivillä eilen ja tänään, kuuntelin myös tuon esityksen. Fogelholm oli siis käynyt systemaattisesti läpi laadukkaissa tieteellisissä julkaisuissa (JAMA, NEJM jne.) 2005-2009 välillä julkaistut tutkimukset, joissa on riittävän suuri otos ja kesto vähintään 6 kk. Tutkimuksissa tarkasteltiin sekä laihdutustuloksia että terveysvaikutuksia (esim. veren kolesteroli, sokeriarvot, insuliiniresistenssi). Luennolla käytiin läpi noita tutkimuksia ja yhteenvetoa niiden tuloksista.

Tuossa uutisessa jo kerrottujen asioiden lisäksi Fogelholmin luennon aikana tuli ilmi mm. että
- Tutkimuksissa yleensä runsasrasvaisella dieetillä kolesteroliarvot nousivat, mutta niiden suhde pysyi samana.
- Dieetin jälkeisen painonnousun kannalta dieetillä ei ollut väliä, vaan kaikkien dieettien jälkeen paino nousi jonkin verran. Kovin ankaran dieetin jälkeen paino nousi enemmän kuin hitaamman dieetin jälkeen.
- "Taviksen" fyysinen suorituskyky pysyy kohtuullisen hyvänä VHH:lla, mutta urheilija ei silllä pärjää (ei pysty palautumaan optimaalisesti VHH:lla, jos harjoittelee paljon).
- Mitä enemmän ääridieetti (mitä enemmän rajoittaa normaalia syömistä), sitä enemmän paino palautuu dieetin jälkeen, ilmeisesti siksi että kovin rajoittavaa ruokavaliota on vaikea noudattaa.
- Täysjyvävilja (viljakuitu) on yhteydessä hyvään terveyteen mm. 2-tyypin diabeteksen riskiä pienentäen. Korkea glykemiakuorma on terveydelle huono, eli hötöhiilaria pitäisi välttää.
- Tyydyttynyt rasva, mm. voi ja palmuöljy, huonontaa kolesteroliarvoja.

 

[DieHard]

Onnea vaan valitsemallanne tiellä, yleensä siinä vaan käy niin, että mitä enemmän Fogelin juttuja lukee sitä vähemmän niitä uskoo! :D

Kannattaisi muuten tutustua siihenkin mitä Mr. Fogelholm pitää VHH-ruokavaliona! :D

 

[Pauliina]

Onnea vaan valitsemallanne tiellä, yleensä siinä vaan käy niin, että mitä enemmän Fogelin juttuja lukee sitä vähemmän niitä uskoo! :D

Kannattaisi muuten tutustua siihenkin mitä Mr. Fogelholm pitää VHH-ruokavaliona! :D

Lainaan nyt itseäni:

Olin Ravitsemuspäivillä eilen ja tänään, kuuntelin myös tuon esityksen. Fogelholm oli siis käynyt systemaattisesti läpi laadukkaissa tieteellisissä julkaisuissa (JAMA, NEJM jne.) 2005-2009 välillä julkaistut tutkimukset, joissa on riittävän suuri otos ja kesto vähintään 6 kk. Tutkimuksissa tarkasteltiin sekä laihdutustuloksia että terveysvaikutuksia (esim. veren kolesteroli, sokeriarvot, insuliiniresistenssi). Luennolla käytiin läpi noita tutkimuksia ja yhteenvetoa niiden tuloksista.

Luennon aiheena ei siis ollut Fogelholmin mielipiteet, vaan se mitä laatututkimukset kertovat ruokavalioista painonhallinnassa.

Näissä luennon aikana läpikäydyissä tutkimuksissa "VHH" käsitti aika laajan skaalan. Luennolla ja luentomateriaalissa käytettiin eri dieeteistä niitä nimityksiä, joita tutkijat itse olivat ko. dieeteistä käyttäneet. Aina ei siis ollut kyse nimenä VHH:sta vaan esimerkiksi runsasrasvaisesta. Hiilareitten osuus kunkin tutkimuksen vähähiilihydraattisimmassa vaihtoehdossa vaihteli 4 E% - 45 E% välillä.

 

[DieHard]

Lainaan nyt itseäni:



Luennon aiheena ei siis ollut Fogelholmin mielipiteet, vaan se mitä laatututkimukset kertovat ruokavalioista painonhallinnassa.

Näissä luennon aikana läpikäydyissä tutkimuksissa "VHH" käsitti aika laajan skaalan. Luennolla ja luentomateriaalissa käytettiin eri dieeteistä niitä nimityksiä, joita tutkijat itse olivat ko. dieeteistä käyttäneet. Aina ei siis ollut kyse nimenä VHH:sta vaan esimerkiksi runsasrasvaisesta. Hiilareitten osuus kunkin tutkimuksen vähähiilihydraattisimmassa vaihtoehdossa vaihteli 4 E% - 45 E% välillä.

On kyllä merkillistä ettei Fogel löytänyt VHH:ta tukevia tutkimuksia kun minä löydän niitä kasoittain! :D

On myös merkillistä, että Fogel väittää ettei ole tutkimusta VHH-ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksista, vaikka sellainen on esimerkiksi 25 vuoden ajalta!

Missä ovat nämä tutkimukset rasvojen vaaroista ? Antti voi jatkaa aiheesta,

NE TUHAT TUTKIMUSTA
http://anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=122

Ihan oikeasti onnea vaan Fogelholmin&Puskan seuraajille! ;) Tästä on turha vääntä enempää kuten tämä otsikko jo näyttää. Palataan sitten 10v päästä asiaan ja katsotaan mihinpäin homma on mennyt! ;)

 

[Nightkin]

Ehkä Fogelholm ei lue esimerkiksi jenkkitutkimuksia, koska ne eivät ole suomalaisen sosialidemokraattisen tiedeperinteen mukaisia?
Anteeksi.... menen takaisin piiloon..en halua häiritä... :D

 

[Pauliina]

On kyllä merkillistä ettei Fogel löytänyt VHH:ta tukevia tutkimuksia kun minä löydän niitä kasoittain! :D

Löydätkö näillä kriteereillä montakin tutkimusta, jotka osoittavat VHH:n ylivoimaiseksi niin, että tutkimustulos on tilastollisesti merkitsevä?
- Aiheena painonhallinta / laihdutus ja erilaisten ruokavalioiden erot, mukana myös terveysvaikutukset
- Tutkimus julkaistu laadukkaassa tieteellisessä julkaisussa 2005-2009
- Tutkimuksen kesto vähintään 6 kk
- Riittävän suuri otos kunnollisten johtopäätösten tekoon

Tuossa katsauksessa ei muuten tyrmätty VHH:ta, vaan päinvastoin. Se on painonpudotuksessa toimiva dieetti, mutta niin on moni muukin - kunhan valitsemaansa dieettiä noudattaa kunnolla. Lyhyellä aikavälillä (alle 6 kk) VHH oli tutkimuksissa usein se vaihtoehto, jolla paino putosi eniten. Mutta kun painoa seurattiin pidemmällä aikavälillä, ei VHH enää ollutkaan niin ylivoimainen. Ja nykyisessä "lihavuusepidemiassa" suurin ongelma ei ole se, miten saadaan paino putoamaan nopeasti, vaan se, miten saadaan laihdutustulokset pysyviksi. Pidemmällä aikavälillä ruokavalion terveysvaikutuksilla on myös hyvin paljon merkitystä. Tutkimusten tuottama kokonaiskuva on se mikä merkkaa, eivät yksittäiset tutkimustulokset.

On myös merkillistä, että Fogel väittää ettei ole tutkimusta VHH-ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksista, vaikka sellainen on esimerkiksi 25 vuoden ajalta!

Jos olet perehtynyt asiaan, tietänet, että yksi tutkimus ei vielä riitä todistamaan ruokavaliota yksiselitteisesti terveelliseksi tai epäterveelliseksi - varsinkaan silloin, jos vastakkaisiakin tutkimustuloksia löytyy. Lisäksi ei riitä, että asiaa on tutkittu, vaan tutkimusten pitää myös olla laadukkaasti toteutettuja. En guruta ketään enkä halua myöskään puolustella ketään, mutta tuo argumenttisi ei oikein riitä vakuuttamaan VHH:n ylivoimaisuudesta .

Missä ovat nämä tutkimukset rasvojen vaaroista ? Antti voi jatkaa aiheesta,

NE TUHAT TUTKIMUSTA
http://anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=122

Rasvoista kylläkin on varsin paljon tutkimusta, useamman vuosikymmenen ajalta. Rasvaa sinällään ei pidetä terveysriskinä, vaan tyydyttyneen rasvan runsaalla käytöllä on riskinsä. Jokainen voi itse hakea jonkinlaista kokonaiskuvaa asiasta tekemällä vaikka PubMedissä haun hakusanalla "saturated fat" ja katsomalla minkälaisia tutkimuksia & tutkimustuloksia haku tuottaa. Pelkkien abstractien/tiivistelmien perusteella ei toki pitäisi tehdä kovin suuria johtopäätöksiä, koska lyhyestä tiivistelmästä ei vielä pysty saamaan kunnollista kuvaa esim. siitä miten tutkimus on toteutettu ja minkälaisia puutteita siinä ehkä on. Mutta jonkinlaisen yleiskuvan luomiseen tuo menetelmä käy ihan hyvin. Siitä vaan selaamaan, vaikka aikajärjestyksessä 100 ensimmäistä osumaa jotka koskevat tyydyttyneiden rasvojen terveysvaikutuksia, niistä yhteenveto moniko tutkimus kertoi tyydyttyneiden rasvojen olevan epäterveellisiä ja moniko tutkimus kertoi niiden olevan terveellisiä.

Ehkä Fogelholm ei lue esimerkiksi jenkkitutkimuksia, koska ne eivät ole suomalaisen sosialidemokraattisen tiedeperinteen mukaisia?

Sosiaalidemokraattinen tiedeperinne?

En nyt jaksa listata noita kaikkia tutkimuksia vaikka ne luentomatskussa onkin, mutta yhtäkään suomalaistutkimusta ei taida tuosta joukosta löytyä ainakaan nimien perusteella. Käsiteltyjä tutkimuksia on julkaistu mm seuraavissa: The American Journal of Clinical Nutrition, The New England Journal of Medicine, The Journal of the American Medical Association, International Journal of Obesity.

Palataan sitten 10v päästä asiaan ja katsotaan mihinpäin homma on mennyt! ;)

Paljon on vielä tutkittavaa, sitä ei kai kukaan kiistä. Ja kyllä minuakin kiinnostaa miltä kokonaiskuva terveellisestä ravinnosta näyttää 10 vuoden päästä . Tämänhetkisen tiedon valossa olisi kuitenkin vaikea uskoa, että tyydyttynyt rasva osoitettaisiinkin terveelliseksi tai että täysjyvävilja osoittautuisi suureksi terveysriskiksi. Uskon, että kasvisten, hedelmien ja marjojen tärkeys tulee entisestään korostumaan, että pehmeä rasva säilyttää asemansa terveellisenä rasvana ja että sen käyttöä saatetaan ehkä jopa suositella lisättäväksi. Luultavasti myös monipuolisuus ja kohtuullisuus pysyvät hyvän ruokavalion perusperiaatteina edelleen. Mutta aika näyttää ;).

 

[DieHard]

Ihan miten vaan Pauliina, kuten sanoin jo aikaisemmin. Ei todellakaan kiinnosta lähteä jauhamaan aiheesta. Katsotaan tosiaan sitten 10v päästä uudestaan.

Suosittelen kyllä lukemaan muutakin materiaalia kuin Fogelin! :D

 

[DieHard]

Ehkä Fogelholm ei lue esimerkiksi jenkkitutkimuksia, koska ne eivät ole suomalaisen sosialidemokraattisen tiedeperinteen mukaisia?
Anteeksi.... menen takaisin piiloon..en halua häiritä... :D

Yep.

Tutkimuksia voi myös tulkita mitä merkillisimmillä tavoilla, tästä hyvä esimerkki on Pohjois-Karjala tutkimus! :D


LUONNOLLISET RASVAT ON KAIKKEIN VAARALLISIMPIA, VARSINKIN MAITORASVA-->ÄLKÄÄ ÄIDIT ENÄÄ ANTAKO LAPSILLENNE ÄIDINMAITOA!!!
SIINÄHÄN ON HERRAJUMALA ENEMMÄN RASVAA KUIN TÄYSMAIDOSSA! :D

NYT KANSANLIIKE PYSTYYN RASVATTOMAN ÄIDINMAIDON PUOLESTA!

EDIT, en malttanut olla pistämättä,

STRADBERG JA MAITOKAUHU

Tässä lehdessä on käyty keskustelua maitorasvoista. Viimeksi professori Timo Strandberg (HS 020709) ei nähnyt mitään hyvää maitorasvoissa, vaan vertasi niiden terveysvaikutuksia tupakkaan. Väite on siksi korni, että on pakko tarkastella lähemmin professorin väitteitä. Hän mainitsee Okinawan paikkana, jossa ihmiset elävät pisimpään maailmassa, koska eivät käytä maitorasvoja. Väite on professoritason ihmiseltä outo. Ikään kuin pitkän iän salaisuus olisi yksinomaan maitorasvattomuus.

Miksi sitten aboriginaaleilla on maailmanennätysluokkaa oleva sydänkuolleisuus? Se on Suomeen verrattuna viisitoista-kertainen? Heillä on muuten maailman matalin kolesterolitaso. Tuskinpa aboriginaalit ovat nähneet lehmää edes unissaan. Miksi sitten Sveitsissä, jossa on maailman korkein mitattu yleinen kolesterolitaso (lähes seitsemän) on neljä kertaa vähemmän sydänkuolleisuutta kuin Suomessa ja maan kansalliseläimenä voi pitää lehmää, niin keskeinen on maitorasva sveitsiläisessä elämässä.

Strandberg puhuu sota-ajan matalasta sydänkuolleisuudesta Suomessa ja Norjassa. Mihin tilastoihin hän viittaa, kun vakavasti otettavia tilastoja alettiin pitää vasta sodan jälkeen?

Hän myös mainitsee kategorisesti eläinrasvojen nostavan kolesterolitasoja, mikä on suoranainen vale. Sitten hän mainitsee tämän maan ikuisen mantran, Pohjois-Karjala- tutkimuksen. Todellisuudessa tutkimusaikana verrokkialue Kuopion sydänkuolleisuus laski enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Mutta ei siinä kaikki. Samanaikaisesti sydänkuolleisuus laski kaikkialla läntisessä maailmassa. Laskeva trendi on sitten ovelasti laitettu omaksi ansioksi. Yhtä maaginen ajatus kuin että sade alkaa kun rummuttaa riittävästi.

Strandberg puhuu rasvojen vaarallisuudesta myös diabeteksen synnyssä. Miksi sitten elämme diabeteksen epidemian aikaa kaikesta margariinista huolimatta? Samaan aikaan voin kulutus on romahtanut. Eikö voisi väittää päinvastaista? Missä on professorin logiikka? Ja miksi Pohjois-Karjalassa on 30 % muuta maata enemmän diabetesta?

Strandberg kertoo myös Suomessa tehdystä mielisairaalatutkimuksesta, jossa kylläkin maitorasvojen vähentäminen näytti laskevan sydänkuolleisuutta. Mutta todellisuudessa tutkimus oli tehty metodologisesti väärin. Jos tutkimus olisi totta, se olisi toistettu moneen kertaan maailmassa. Tieteen keskeisiä vaatimuksia on, että muidenkin tutkijoiden pitäisi päästä samansuuntaisiin tuloksiin, ennen kuin voidaan puhua jostakin totuudesta. Joten asian voi jättää omaan arvoonsa, sillä vastaavaa ei ole kukaan voinut todeta missään muualla.

Kevään aikana Ruotsissa on käyty keskustelua niistä maagisista tuhannesta tutkimuksesta, joiden piti osoittaa eläinrasvojen vaarallisuus. Painostuksen edessä Livsmedelsverket kykeni esittämään vain 72 tutkimusta. Ulkopuolisten, riippumattomien tutkijoiden mukaan nuo tutkimukset eivät osoittaneet mitään. Joten olisi jo vihdoin alettava uskoa, että meitä on raskaasti huijattu. Näin lehdessä voinkin haastaa professorit Strandberg, Uusitupa ja Puska esittämään yksiselitteisesti kansalle, että mitkä tutkimukset kiistattomasti osoittavat maitorasvojen vaarallisuuden. Emmekö elä avoimessa ja läpinäkyvässä yhteiskunnassa vai eivätkö nämä asiat kuulu siihen piiriin?


Antti Heikkilä
Lääkäri
Pellinki

KOLESTEROLIKAUHUSTA

Timo Strandberg, Liisa Valsta ja Marjaana Lahti-Koski kommentoivat otsikolla ”Kolesterolikauhuun on monta syytä” (HS 2.7.) Jukka Mannerkorven kirjoitusta (HS 25.6.). Otsikko puhuu puolestaan. Maailman nykymenoon kuuluu kauhun ja terrorin herättäminen omien uskomusten läpiviemiseksi ja tyrkyttämiseksi. On valitettavaa, että eräät ravitsemusvaikuttajat turvautuvat jatkuvasti tähän hyljeksittävään keinoon. Se kertoo asiallisten perusteluiden vähäisyydestä. Näin tässäkin tapauksessa.

Kirjoittajat väittävät, että maitorasvan ja valtimotautien yhteys on tieteellisesti todistettu. Tutkimusnäytöksi he esittävät 1960- luvulla Suomessa tehdyn mielisairaalatutkimuksen. Jokainen tutkimukseen vähänkin perehtynyt tietää, että merkittävä osa tutkimuskohteina ilman omaa vapaata tahtoa käytetyistä mielisairaista vaihtui tutkimuksen kuluessa. On kyseenalaista, tuliko tarjottu ruoka syödyksi näissä onnettomissa ja vaikeissa olosuhteissa vai oliko se pöydällä, lattialla tms. Tutkimuksen todistusvoima on erittäin heikko.

Kovin harva asiantuntija viitsiikään nykypäivänä edes viitata tähän tutkimukseen. Kirjoittajatkin puhuvat häveliäästi vain kahdesta ”sairaalasta”. Siinä olen kirjoittajien kanssa täydellisesti samaa mieltä, että tällaista tutkimusta ei todellakaan enää tehtäisi.

Kirjoituksessa esitellään Pohjois-Karjala –projekti eräänä näyttönä. Projekti kuitenkin käsitteli ravitsemusta laajasti ja paljon muutakin kuin maitorasvaa. Lisäksi on muistettava, että Pohjois-Karjalassa ei sydänkuolleisuudessa tapahtunut sen kummempaa kuin tutkimuksen vertailualueella Kuopion läänissä. Projekti ei ole todiste maitorasvan haitallisuudesta. Jokainen joka näin väittää, panee koko tieteellisen arvovaltansa riskialttiiseen peliin.

Sitten kirjoittajat esittelevät viime vuosisadan puolivälissä synnytetyn liturgian, ns. lipidihypoteesin (rasvaolettamuksen) tyydyttyneiden rasvahappojen, kolesterolin ja sydänkuolleisuuden välisestä yhteydestä. Tämä olettamus ei kuitenkaan kelpaa todisteeksi maitorasvan haitallisuudesta.

Maitorasva on paljon muuta kuin tyydyttyneitä rasvahappoja. Se on seos erilaisia niin tyydyttyneitä parillisen ja parittoman hiililuvun sisältäviä kuin kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kohtuullisesti, kuten kaikki ravinto, käytettynä se on terveellinen ja monipuolisin luontainen rasva moninaisten kemiallisesti hydrattujen ja vaihtoesteröityjen ravintorasvojen keskellä.

Olen omalta osaltani esitellyt kiistattomat, uudenaikaisin menetelmin Ruotsissa ja Norjassa tehdyt tutkimukset, jotka osoittavat, ettei maitorasvalla ole vahingollista yhteyttä valtimotautiin (Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 3/2007 ”Maito suojaa sydäntä”). En ole saanut kielteistä kirjallista tai suullista palautetta. En ole myöskään nähnyt, että Strandberg, Valsta tai Lahti-Koski olisivat kritisoineet alkuperäisjulkaisuja niiden kansainvälisillä, arvovaltaisilla julkaisufoorumeilla.

Nyt pyydänkin, ei, vaan tällä kerralla vaadin, että kirjoittajat esittävät ne luotettavat tutkimukset, jotka osoittaisivat nimenomaisesti ja juuri maitorasvan ja valtimotaudin suoran yhteyden. Välilliset lorut ”kovista” tyydyttyneistä rasvoista ja kolesterolista tulee unohtaa. Uskon, että minun lisäkseni HS:n lukijat ja tutkimuspiirit odottavat mielenkiinnolla tätä aikaansaannosta.

Kari Salminen
Professori
Helsinki

 

[arni]

Kyllä DieHard häviää tämän keskustelun Pauliinan kanssa, jos tyylipisteitä argumentoinnin suhteen jaetaan. Mielestäni kehityssuunta on hyvä, mitä tulee keskusteluun ravitsemussuosituksista. Maltillista, ja ennen kaikkea sellaista, että mahdollinen muutos olisi vietävissä jossain määrin kivuttomasti suurella osalle väestöä. En halua lähteä arvailemaan kuinka paljon kansan terveystilanne paranisi, jos täysjyvävilja kehotettaisiin vaihtamaan runsaaseen rasvankäyttöön (näin karrikoidusti todeten) ja muutenkin pyöräytettäisiin ruokaympyrä täysin päälaelleen.

En jaksa uskoa, että johtavilla ravitsemusasiantuntijoilla olisi niin painava kansallistaakka niskassa, että he joutuisivat vääristelemään totuuksia tutkimustuloksien suhteen ja jättämään mittavia tutkimuksia mappi ö:hön pölyttymään.

EDIT: Tulihan sieltä DieHardilta tekstin pätkääkin, joten tilanne ei enää niin kriittinen

 

[Pauliina]

Suosittelen kyllä lukemaan muutakin materiaalia kuin Fogelin! :D

Juu olen lukenut ja luen edelleen, en todellakaan guruta ketään . Sinulle suosittelisin lukemaan muutakin materiaalia kuin Heikkilän ;).

 

[DieHard]

Kyllä DieHard häviää tämän keskustelun Pauliinan kanssa, jos tyylipisteitä argumentoinnin suhteen jaetaan. Mielestäni kehityssuunta on hyvä, mitä tulee keskusteluun ravitsemussuosituksista. Maltillista, ja ennen kaikkea sellaista, että mahdollinen muutos olisi vietävissä jossain määrin kivuttomasti suurella osalle väestöä. En halua lähteä arvailemaan kuinka paljon kansan terveystilanne paranisi, jos täysjyvävilja kehotettaisiin vaihtamaan runsaaseen rasvankäyttöön (näin karrikoidusti todeten) ja muutenkin pyöräytettäisiin ruokaympyrä täysin päälaelleen.

En jaksa uskoa, että johtavilla ravitsemusasiantuntijoilla olisi niin painava kansallistaakka niskassa, että he joutuisivat vääristelemään totuuksia tutkimustuloksien suhteen ja jättämään mittavia tutkimuksia mappi ö:hön pölyttymään.

Hohhoijjaa... Ehkä johtuu siitä, että mulla ei todellakaan ole kiinnostusta lähteä väittelemään asiasta. Eiköhän se tässä otsikossa ole jo nähty kuinka naurettavaksi se menee.

Todellisuudessa EMME ole nähneet tässä otsikossa ainuttakaan todistetta asioista vain puhetta(todisteita pyytävät proffatkin kuten huomasit).

Kauniit sanat ja faktat ovat erikseen, katos.

 

[DieHard]

Juu olen lukenut ja luen edelleen, en todellakaan guruta ketään . Sinulle suosittelisin lukemaan muutakin materiaalia kuin Heikkilän ;).

:piis:;)

Mä en jaksa edes alkaa VHH:ta puolustelemaan. Se riittää mulle, että se toimii mulla.

 

[Pauliina]

:piis:;)

Mä en jaksa edes alkaa VHH:ta puolustelemaan. Se riittää mulle, että se toimii mulla.

No, mä voin puolestani vastata että VHH ei toimi mulla . Kokeiltu on, useampaan kertaan. Joten tyytyväisenä ja hyvävointisena syön edelleen ruisleipäni ja kaurapuuroni (ja vieläpä rasvattomaan maitoon tehtynä sen puuron :D ).

 

[Johnnie Walker]

Mielestäni koko Antti Heikkilä alkaa olla vitsi. Mies on välillä sisätautien erikoislääkäri, ortopedi ja ravitsemusasiantuntija. Japanissa eletään pitkään kun ei syödä ruisleipää tai perunaa jne. Onneksi ne ei syö riisiä siellä paljoa. Heikkilä unohtaa aina genetiikan merkityksen esimerkeissään. Hevonenkin on varsin lihaksikas otus, kun ottaa huomioon mitä se syö. joten ei, genetiikalla tuskin on mihinkään vaikutusta. (etenkin jos neglektoimalla geneettiset tekijät saa myytyä enemmän kirjoja)

Johtuen juurikin Antti Heikkilän ristiriitaisista argumenteista ja todella pahasta kärjistyksestä, en voi oikein suhtautua ilman suurta varausta mihinkään Heikkilän argumentteihin.

ps. Ylipäätänsä, kun joku aloittaa saarnaamisen lopullisesta totuudestaan, on korkea aika lopettaa kuunteleminen.

Fitnesstukku koodi pakkotoisto15. Uskon, että vhh on ihan hyvä vaihtoehto monille. Minua vaivaa itseäni lähinnä fanaattisuus, jollaista joidenkin kirjoittelijoiden teksteissä on täälläkin havaittavissa.

 

[Pauliina]

Mielestäni koko Antti Heikkilä alkaa olla vitsi. Mies on välillä sisätautien erikoislääkäri, ortopedi ja ravitsemusasiantuntija. Japanissa eletään pitkään kun ei syödä ruisleipää tai perunaa jne. Onneksi ne ei syö riisiä siellä paljoa. Heikkilä unohtaa aina genetiikan merkityksen esimerkeissään. Hevonenkin on varsin lihaksikas otus, kun ottaa huomioon mitä se syö. joten ei, genetiikalla tuskin on mihinkään vaikutusta. (etenkin jos neglektoimalla geneettiset tekijät saa myytyä enemmän kirjoja)

Johtuen juurikin Antti Heikkilän ristiriitaisista argumenteista ja todella pahasta kärjistyksestä, en voi oikein suhtautua ilman suurta varausta mihinkään Heikkilän argumentteihin.

Juuri näin.

Miksi sitten aboriginaaleilla on maailmanennätysluokkaa oleva sydänkuolleisuus? Se on Suomeen verrattuna viisitoista-kertainen?

Australian aboriginaaleilla metabolinen oireyhtymä on yleinen, heillä on yleisesti hyvin pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja lisäksi heillä LDL-partikkelien pieni koko on yleistä. (Lähteet: O'Neal ym Atherosclerosis 2008;201:368 - 77., Shemes ym. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2008;15:49 - 51). Kaikkia näitä on perinteisesti pidetty sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä.

Miksi sitten Sveitsissä, jossa on maailman korkein mitattu yleinen kolesterolitaso (lähes seitsemän) on neljä kertaa vähemmän sydänkuolleisuutta kuin Suomessa ja maan kansalliseläimenä voi pitää lehmää, niin keskeinen on maitorasva sveitsiläisessä elämässä.

Kolesteroli ei toki ole ainoa sydänkuolleisuuteen vaikuttava asia, genetiikallakin on merkitystä. Ja monella muulla asialla: esimerkiksi korkea ilmanala näyttäisi olevan terveellistä valtimoille ja sitähän Sveitsissä riittää. "Sveitsiläiset lääkärit seurasivat alppimaan saksalaisen kielialueen 1,6 miljoonan 40-84-vuotiaan henkilön kohtaloa kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun heidän asuinpaikkansa ja sen korkeus merenpinnasta tarkistettiin vuonna 1990 (Faeh D ym. Circulation 2009; 120:495). Samalla selvitettiin myös syntymäpaikan korkeus ja sen jälkeen mahdollisesti tapahtunut yli 200 metrin muutto ylemmäksi tai alemmaksi. Tutkittavat asuivat 259-1 960 metrin korkeudella merenpinnasta. Analyysissä otettiin huomioon sekoittavia tekijöitä, kuten ikä ja koulutus. Sydäninfarktien ja aivohalvauksien aiheuttama kuolleisuus väheni sitä mukaa mitä korkeammalla asuinpaikka sijaitsi. Sydäninfarktit harvenivat 22 % jokaista nousukilometriä kohti ja aivoinfarktit 12 %. Syntymäpaikka jäi vaikuttamaan vielä myöhemminkin jonkin verran, vaikka asianomainen olisi elämänsä aikana muuttanut epäedulliseen suuntaan. Hyödyllisen vaikutuksen mekanismi ei selviä tutkimuksesta. Aikaisemmissa kartoituksissa on käynyt ilmi, että klassiset riskitekijät tai liikunta ja painoindeksi eivät poikkea toisistaan eri korkeudella asuvilla. Mielenkiintoisia hypoteeseja voidaan tietenkin esittää mm. ilman puhtaudesta ja D-vitamiinista." (lähde: Duodecim 2009;125(18):1936)

Hän myös mainitsee kategorisesti eläinrasvojen nostavan kolesterolitasoja, mikä on suoranainen vale.

Esim. Dyslipidemiat Käypä hoito -suosituksessa on kattava lähdeluettelo (lähteisiin pääsee klikkaamalla väripohjalla olevaa numeroa), josta löytyy perusteita ravinnon rasvojen ja kolesteroliarvojen välisiin yhteyksiin, erityisesti kohta Elämäntapamuutokset.

Sitten hän mainitsee tämän maan ikuisen mantran, Pohjois-Karjala- tutkimuksen. Todellisuudessa tutkimusaikana verrokkialue Kuopion sydänkuolleisuus laski enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Mutta ei siinä kaikki. Samanaikaisesti sydänkuolleisuus laski kaikkialla läntisessä maailmassa.

Pohjois-Karjala projektin kymmenvuotiskauden aikana ravinto muuttui Pohjois-Karjalassa huomattavasti ohjelman tavoitteiden suuntaan, voin ja maitorasvan kulutus laski. Myös vertailualueella tapahtui samansuuntaista kehitystä, mutta muutos oli vähäisempää. Sepelvaltimokuolleisuus kyllä väheni Pohjois-Karjalan lisäksi myös vertailualueella ja koko Suomessa, mutta kuitenkin huomattavasti eniten Pohjois-Karjalassa eli juuri päinvastoin kun Heikkilä sanoo. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Verenpaine ja infarktiriski-indeksi laskivat myös huomattavasti enemmän Pohjois-Karjalassa kuin vertailualueella. (lähde: Duodecim 1985;101:2281-94)

Miksi sitten elämme diabeteksen epidemian aikaa kaikesta margariinista huolimatta? Samaan aikaan voin kulutus on romahtanut. Eikö voisi väittää päinvastaista?

Diabeteksen todennäköisyyttä lisäävät mm.
- Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus
- Korkea ikä
- Vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Voisikohan väestön lihomisella, eliniän kasvulla ja fyysisen aktiivisuuden vähentymisellä olla tekoa diabeteksen lisääntymisen kanssa... Kovin yksisilmäistä ja suorastaan typerää ajatella kaiken johtuvan rasvan käytöstä tai käyttämättömyydestä.

(Heikkilän kirjoitukset löytyy alunperin osoitteesta http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=127)

 

[Pii]

...

Esim. Dyslipidemiat Käypä hoito -suosituksessa on kattava lähdeluettelo (lähteisiin pääsee klikkaamalla väripohjalla olevaa numeroa), josta löytyy perusteita ravinnon rasvojen ja kolesteroliarvojen välisiin yhteyksiin, erityisesti kohta Elämäntapamuutokset.

Yllätys yllätys, eipä tuolta selvinnyt millaiseksi veren rasvaprofiili muotoituisi jos hilarit lasketaan VHH-tasolle.
Nuo käypähoito ohjeet ovat koitettu viritellä epätoivoisesti sen perusolettamuksen ympärille, että ihminen ei kertakaikkiaan voi elää, eikä hengittä jollei elimistössä muhi vuorokauden sisällä syötynä vähintään 300g hiilihydraattia.
Tuskin kukaan on erimieltä runsaan hiilihydraatin ja rasvan yhtäaikaisesta käytöstä terveydelle haitallisena yhdistelmänä.

Pohjois-Karjala projektin kymmenvuotiskauden aikana ravinto muuttui Pohjois-Karjalassa huomattavasti ohjelman tavoitteiden suuntaan, voin ja maitorasvan kulutus laski. Myös vertailualueella tapahtui samansuuntaista kehitystä, mutta muutos oli vähäisempää. Sepelvaltimokuolleisuus kyllä väheni Pohjois-Karjalan lisäksi myös vertailualueella ja koko Suomessa, mutta kuitenkin huomattavasti eniten Pohjois-Karjalassa eli juuri päinvastoin kun Heikkilä sanoo. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Verenpaine ja infarktiriski-indeksi laskivat myös huomattavasti enemmän Pohjois-Karjalassa kuin vertailualueella. (lähde: Duodecim 1985;101:2281-94)

http://www.ktl.fi/ap-pics/chdmortality2003versio.gif
Kysymys kuuluukin, miksi alkamiskohta on tässä merkattu vuoden -71 puolelle, kun projekti alkoi vuoden -72 puolella niihin aikoihin kun käppyrä on koukannut jyrkästi alimmilleen.
Jos tarkastellaan todellisen aloitusajankohdan tilannetta niin Heikkilä on oikeassa, ryhmillä ei ole eroja.

Tuossa tutkimuksessa on ilmeisesti ryssitty pahasti. Ilmeisesti ennen tutkimuksen aloitusta on asetettu jo valmiiksi tavoite mitä tulee löytyä. Tuohon aikaan tiedon leviäminen oli vielä muutaman "kirjanoppineen" käsissä joten tälläisia sensaatiomaisia tuloksia oli helppo tehdä ja markkinoida tavallisille tallaajille. Nythän ko. henkilöiden on hiukan vaikea kasvojaan menettämättä lähteä enää muuttamaan korkean vakanssin tuonutta "elämän viisautta".
Tiedonleviämisen nopeus pääsi yllättämään meidän terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavat johtajat.

 

[Punttinen]

Kai se on pakko sitten ruveta taas syömään sen virallisen suosituksen mukaisesti kun kerta sen paremmuus on oikein tutkittu. Paleoon jota itse harrastan on ihminen kehittynyt 2 miljoonaa vuotta, mutta nyt jos jonkun sokerijogurtin on todettu olevan huipputuote ni kai sitä pitää sit syödä. Harmittaa vain että nykyisellä ruokavaliolla:
- olo on kevyempi, ei tarvitse varmaan edes mainita laihtuminen on tosiasia. Ja yhtäkään kaloria en ole laskenut. Ainoana että katsonut että "okei, hyvää kylmäpuristettua luomukookosöljyä... 9kcal/g... oho! ja meilkein kokonaan tyydyttynyttä rasvaa" ja sitä vaan koneeseen niin paljon kuin maistuu.
- Iho voi paremmin, tai ainakin tuntuu siltä. Jokaisen ryyppy-kebab-illan jälkeen ihossa alkaa taas näkyä näppyjä. Luomuviinin ansiosta tosin olo seuraavana päivänä on ihan oikeastikin parempi
- libido parantunut :D :D
- olo pirteämpi, jokaisen hiilarimössöaterian (eli vaikkapa peruna) jälkeen silmät meinaa väkisin painua alas

Harmittaa tosiaan että pitää palata vanhaan ja ei saa nauttia näistä positiivisista ominaisuuksista.

Riisihän on muuten gluteenitonta, toisin kuin leipämme. Gluteenin heikoista puolista voi varmaan jokainen googlettaa niin paljon kuin kiinnostusta on.

Itselläni tuli myös heti mieleen tuo asuinpaikan korkeus heti tuosta Sveitsi-kolesteroli-keskustelusta. Mutta löytyykö näistä kaikista tosiaan sama korrelaatio:
http://www.youtube.com/watch?v=i8SSCNaaDcE&feature=related

"Diabeteksen todennäköisyyttä lisäävät mm.
- Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus"

Mikä tuota ensimmäistä erityisesti lisää? Hiilarit. Ja lihavuus on varmasti se suurin riskitekijä diabeteksessä. Vaikea syödä vähän kun hiilarit eivät pidä nälkää juuri ollenkaan? Totta.

 

[Nightkin]

Yllätys yllätys, eipä tuolta selvinnyt millaiseksi veren rasvaprofiili muotoituisi jos hilarit lasketaan VHH-tasolle.
Nuo käypähoito ohjeet ovat koitettu viritellä epätoivoisesti sen perusolettamuksen ympärille, että ihminen ei kertakaikkiaan voi elää, eikä hengittä jollei elimistössä muhi vuorokauden sisällä syötynä vähintään 300g hiilihydraattia.
Tuskin kukaan on erimieltä runsaan hiilihydraatin ja rasvan yhtäaikaisesta käytöstä terveydelle haitallisena yhdistelmänä.



http://www.ktl.fi/ap-pics/chdmortality2003versio.gif
Kysymys kuuluukin, miksi alkamiskohta on tässä merkattu vuoden -71 puolelle, kun projekti alkoi vuoden -72 puolella niihin aikoihin kun käppyrä on koukannut jyrkästi alimmilleen.
Jos tarkastellaan todellisen aloitusajankohdan tilannetta niin Heikkilä on oikeassa, ryhmillä ei ole eroja.

Tuossa tutkimuksessa on ilmeisesti ryssitty pahasti. Ilmeisesti ennen tutkimuksen aloitusta on asetettu jo valmiiksi tavoite mitä tulee löytyä. Tuohon aikaan tiedon leviäminen oli vielä muutaman "kirjanoppineen" käsissä joten tälläisia sensaatiomaisia tuloksia oli helppo tehdä ja markkinoida tavallisille tallaajille. Nythän ko. henkilöiden on hiukan vaikea kasvojaan menettämättä lähteä enää muuttamaan korkean vakanssin tuonutta "elämän viisautta".
Tiedonleviämisen nopeus pääsi yllättämään meidän terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavat johtajat.

Ei tuosta voi kyllä syyttää, että tutkimuksen alussa jo tietää mitä pitää löytyä...niinhän me kaikki teemme akateemiset lopputyömme :lol2:

Kuka tekee vapaaehtoisesti nollatutkimuksen? On vaan niin helppo muuttaa, erityisesti tilastollisia muuttujia tarkasteltaessa, analyysitavat sopiviksi....

 

[DieHard]

Pauliina, lue vaikka insuliinista ja sen negatiivisista vaikutuksista kehoon. Sen jälkeen sulle ehkä avautuu aika monta porttia! Se on nimittäin koko VHH:n kulminaatiopiste.

Lue, miten se vaikuttaa veren rasva-arvoihin,verenpaineeseen ja moneen muuhun asiaan. Luulen, että sulle sen jälkeen avautuu miksi insuliinitasoja ei ehdointahdoin kannata pitää korkea(ja hommata mahdollista insuuliresitenssiä).

Lue, muuten siitäkin mitä insuliini tekee rasvalle elimistössä. Siitä kuinka se lukitsee rasvan niin ettei sitä pysytytä käyttämään ennenkuin vastahormoni glukagoni puuttuu asiaan.

Niin ja sulla tosiaan on joku pointti tohon, että insuulinintuotanto kannattaa pitää koko ajan tapissa niin kerro ihmeessä!