AMK - opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Zeikki
  • Aloitettu Aloitettu
Mites, opiskeleeko joku Hamkissa? et onko siellä sama käytäntö noissa pääsykokeissa et fysiikan/kemian tehtävät saa ite valita kummat tekee? Ja jos löytys hamkin vanhoja pääsykokeita?:)

Ei kauheesti kiinnostais mennä kuluttamaan penkkiä taloon joka mainostaa itseään tällaisella mainoksella...
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Minne pääsee helpoiten lukemaan kemiaa? Koulun räkäisyydellä ei mitään väliä

Mihin vaan jos o muutamat kurssit lukenu lukiossa asiallisesti, ei kemialle niin suurta tunkua ole. Mutta nyrkkisääntönä mitä pienempi kaupunki ni sitä helpompi päästä.
 
Olen hakemassa tamk:iin ja kun olen perehtynyt hakuun, niin eihän sisälle niinvain mennä lukiokoulutuksella tämän tilaston mukaan http://www.tamk.fi/cms/hakumm.nsf/lupgraphics/2010%20Nuoret%20Hakijatilasto%20nettiin.pdf/$file/2010%20Nuoret%20Hakijatilasto%20nettiin.pdf , pyrkimässä olen siis kone- ja tekniikan alalle. Vai onko tuossa jotain mitä en ymmärrä? Ylioppilaista hakenut 584 ja 84 päässyt. Itse olen lukenut pitkän fysiikan ja matikan, molemmissa 7 keskiarvo. Laskeskelin noita pisteitä, jos 58 tarvitaan, niin kyllä tikoille menee. Tällä foorumilla on vain saanut käsityksen, että pitkällä matikalla ja fysiikalla voi vain marssia tekniikan puolelle. Kyllähän tuonne joka (tekniikan)alalle paljon pisteitä tarvitaan, lukuunottamatta jotain paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikkaa. Ennen valintakoetta laskeskelin saavani 27 pistettä. Ja pääsykokeet ovat helpot, mutta ei sieltä ilman virheitä selviä. Otetaanko jotain porukkaa pelkän pääsykokeen perusteella vai onko kaikki pääsykoe + työkokemukset sun muut?
 
Olen hakemassa tamk:iin ja kun olen perehtynyt hakuun, niin eihän sisälle niinvain mennä lukiokoulutuksella tämän tilaston mukaan http://www.tamk.fi/cms/hakumm.nsf/lupgraphics/2010%20Nuoret%20Hakijatilasto%20nettiin.pdf/$file/2010%20Nuoret%20Hakijatilasto%20nettiin.pdf , pyrkimässä olen siis kone- ja tekniikan alalle. Vai onko tuossa jotain mitä en ymmärrä? Ylioppilaista hakenut 584 ja 84 päässyt. Itse olen lukenut pitkän fysiikan ja matikan, molemmissa 7 keskiarvo. Laskeskelin noita pisteitä, jos 58 tarvitaan, niin kyllä tikoille menee. Tällä foorumilla on vain saanut käsityksen, että pitkällä matikalla ja fysiikalla voi vain marssia tekniikan puolelle. Kyllähän tuonne joka (tekniikan)alalle paljon pisteitä tarvitaan, lukuunottamatta jotain paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikkaa. Ennen valintakoetta laskeskelin saavani 27 pistettä. Ja pääsykokeet ovat helpot, mutta ei sieltä ilman virheitä selviä. Otetaanko jotain porukkaa pelkän pääsykokeen perusteella vai onko kaikki pääsykoe + työkokemukset sun muut?

Hakijäämärät ovat vähän hämääviä mitä tulee sisäänpääsyn haastavuuteen. Siellä on nimittäin valtaosa sellaisia hakijoita, joiden kanssa et käytännössä kilpaile opiskelupaikoista.
Noin 1/3 kaikista hakijoista on hakemassa koulutusohjelmaan tosissaan aikomuksena aloittaa opinnot siellä (koska pyrkivät varsinaisesti yliopistoihin tai aivan toisille aloille samalla) ja näistäkin tosissaan sisään pyrkivistä vielä ehkä 1/3 on sellaisia kokeilijoita, joiden edellisestä matskutehtävästä on 10 vuotta sekä vitosen keskiarvo lyhyissä luonnontieteissä tai muuta vastaavaa, joka käytännössä pudottaa heidät vakavasti otettavien kilpailijoiden listalta.

Todellinen motivaatio päästä juuri tuolle linjalle, ensisijainen hakuvaihtoehto ja 7 keskiarvo pitkistä luonnontieteistä on ihan hyvä lähtökohta, jolla pääset jo todennäköisesti parhaimman kolmanneksen joukkoon. Kun vielä kotona terästät lukiomuistoja katsomalla vaikka vanhoja pääsykokeita lävitse, niin sinulla on jo huomattava etu suhteessa valtaosaan hakijoista.

Minulla oli 7-8 keskiarvot pitkistä luonnontieteistä, en ollut vilkaissutkaan pääsykokeita, lukiosta oli 8 vuotta ja pääsin kuitenkin helposti kyseisenä vuotena Suomen suosituimmalle insinöörien amk-linjalle hakijoita/aloituspaikka varmaan erittäin samankaltaisilla lähtöpisteillä kuin sinä haet nyt. Ja olen siis todellinen keskinkertaisuuksien keskinkertaisuus. Eli taso on tämmönen...
 
Hakijäämärät ovat vähän hämääviä mitä tulee sisäänpääsyn haastavuuteen. Siellä on nimittäin valtaosa sellaisia hakijoita, joiden kanssa et käytännössä kilpaile opiskelupaikoista.
Noin 1/3 kaikista hakijoista on hakemassa koulutusohjelmaan tosissaan aikomuksena aloittaa opinnot siellä (koska pyrkivät varsinaisesti yliopistoihin tai aivan toisille aloille samalla) ja näistäkin tosissaan sisään pyrkivistä vielä ehkä 1/3 on sellaisia kokeilijoita, joiden edellisestä matskutehtävästä on 10 vuotta sekä vitosen keskiarvo lyhyissä luonnontieteissä tai muuta vastaavaa, joka käytännössä pudottaa heidät vakavasti otettavien kilpailijoiden listalta.

Todellinen motivaatio päästä juuri tuolle linjalle, ensisijainen hakuvaihtoehto ja 7 keskiarvo pitkistä luonnontieteistä on ihan hyvä lähtökohta, jolla pääset jo todennäköisesti parhaimman kolmanneksen joukkoon. Kun vielä kotona terästät lukiomuistoja katsomalla vaikka vanhoja pääsykokeita lävitse, niin sinulla on jo huomattava etu suhteessa valtaosaan hakijoista.

Minulla oli 7-8 keskiarvot pitkistä luonnontieteistä, en ollut vilkaissutkaan pääsykokeita, lukiosta oli 8 vuotta ja pääsin kuitenkin helposti kyseisenä vuotena Suomen suosituimmalle insinöörien amk-linjalle hakijoita/aloituspaikka varmaan erittäin samankaltaisilla lähtöpisteillä kuin sinä haet nyt. Ja olen siis todellinen keskinkertaisuuksien keskinkertaisuus. Eli taso on tämmönen...

Nojoo, taulukossahan näkyy ne kaikki jämäsijatkin (3-5) kun ihmiset ovat laittaneet varasijoille, ja nämä tyypit eivät luultavasti päädy opiskelemaan alaa. Eli minun mainitsemasta 584 lukio-opiskelijasta voidaan vetää karkeasti parisataa yli ja osa pääsee yliopistoon, joten mutulla veikattuna <200 ottaa paikan, jos valitaan.

Itsekkin olen todellinen keskinkertaisuus. Keskiarvo lukiossa 7.3. Harmittavasti olen kirjoittanut lyhyen englannin, joten siitä ei pisteitä tipu. Ja eiköhän matikan ja fysiikan tehtävät luonnistu, kun harjoittelen ylppäreihin. Veit osan motivaatiostani, koska luulin kouluun pääsemisen olevan todella hankalaa :D Nyt otan rennosti ja jään rannalle :hyvä:
 
Kannattaa enemmänkin kattoa niitä pisterajoja. Jos siis tarvitset 58p tamkiin niin lasket ensin paljon saat todistuksista pisteitä ja paljon jäisi kokeesta otettavaksi. Sitten teet niitä vanhoja pääsykokeita ja laskeskelet ite paljo niistä olis herun pisteitä ni tulee vähän suuntaa antavaa et missä mennään. :)
Tosiaan jos ei todistuksesta hirveästi pisteitä heru, ja tamkiin tai muuhun tosi suosittuun paikkaan haluaisi opiskelemaan niin täytyy se koe mennä aika nappiin. Tosin onhan se todella helppo koe vrt. yliopiston pääsykokeesee.
 
Kannattaa enemmänkin kattoa niitä pisterajoja. Jos siis tarvitset 58p tamkiin niin lasket ensin paljon saat todistuksista pisteitä ja paljon jäisi kokeesta otettavaksi. Sitten teet niitä vanhoja pääsykokeita ja laskeskelet ite paljo niistä olis herun pisteitä ni tulee vähän suuntaa antavaa et missä mennään. :)
Tosiaan jos ei todistuksesta hirveästi pisteitä heru, ja tamkiin tai muuhun tosi suosittuun paikkaan haluaisi opiskelemaan niin täytyy se koe mennä aika nappiin. Tosin onhan se todella helppo koe vrt. yliopiston pääsykokeesee.

Ekassa lähettämässäni postissa oli että noin 27 :rolleyes: Ei taideta sillä kauhean pitkälle mennä kun kirjallisessa max on 35.

Löysin aika mielenkiintoista tietoa Turusta, samalta alalta (kone- ja tuotantotekniikka). Paljon vähemmän hakijoita (199) ja 98 päässyt opiskelemaan :wtf: Sinne tarvitaan pisteitäkin varmaan aika paljon vähemmän, mutulla kun Tampereelle 58 ni ehkä jollain 45 pääsisi. Ja tuoltahan voi vissii ekan vuoden jälkeen pyytää vaihtoa esimerkiksi tampereelle?
 
Ite kun hain viimekeväänä niin tampereelle oli perkeleen paljon kovemmat pisterajat kuin esm: joensuuhun tai turkuun. Turkuun taisi päästä jollain 48 pisteellä, joensuuhun 21pisteellä :D ja tampereelle olisi tarvinnut rapiat 78pistettä. Ja tämä vielä ''hiljaisena'' vuotena jolloin oli tavallista vähemmän hakijoita, joten jos joku tampereelle halajaa niin kannattaa panostaa niihin pääsykokeisiin ihan urakalla.

Näin siis kone ja tuotantotekniikan puolella.


Opiskelupaikan vaihto toimii/luistaa ilmeisesti todella nihkeästi, koska se oppilaitos jossa jo olet on saanut sinusta Ns. aloitusrahan joka on muistaakseni jtn 15 000 euroa, samanlaisen potin ne saa myös kun valmistut ja saat tutkintopaperisi. Ja koska nämä aloitusrahat ovat elintärkeitä oppilaitoksille, ei opiskelijoita mielellään luovuteta minnekkään + jos esm päätät vaihtaa turusta -> tampereelle. Tampere ei saa sinusta enää aloitusrahaa = sinusta ei hyödytä ''tarpeeksi''.

Jtn oppilaiksen vaihtaminen on äärimmäisen hankala ja ärsyttävä prosessi, sinua ei välttämättä haluta ottaa vastaan, eikä sinusta haluta luopua. Lisäksi joudut käymään varmaankin keskustelemassa rehtorin,koulupsykologin ja opon kanssa.
 
Se ois elämäntilanne nyt sellases vaihees, että pakko alkaa miettimään koulun vaihtoa toiseen kaupunkiin samalle koulutusohjelmalle / linjalle. 3 vuotta on nyt TAMKissa konepuolella takana ja Kuopion Savonia ois suuntana.

Onko palstalla ketään sellasta joka on vaihtanu koulua eri paikkakunnalle, mutta pitänyt saman suuntautumisen. Lähinnä kiinnostaa miten kovat perustelut tälläiseen vaatii, onko kouluilla tarkat kiintiöt etteivät ne voi ottaa vastaan, millainen paperisota o luvassa, miten hyvin jo luetut kurssit hyväksluetaan toiseen paikkaan.

Vastauksen tervetulleita oman pohdinnan kannalta =)
 
Vähän miettinyt että pitäiskö hakea tradenomiksi. Vähän vaan arveluttaa tuo kun oppilaitoksen sivuillakin sanotaan että työllistyy usein sihteeriksi ja assistentiksi, mutta kai se on niin tälläkin alalla että pätevyyksien mukaan niitä muitakin hommia löytyy. :) Jotain vähän kansainvälisempää kun kiinnostusta ja kielitaitoa on. Lähtöpisteiksi lukion jälkeen laskeskelin 52 ja töistä ja ensisijaisuudesta vielä roposet päälle niin 62 olis kasassa.

Sitä vaan tarttis tutkia että mitenkä kursseja sais hyväksiluettua, eiköhän kaikissa kuitenkin ole ne perusmatikat ja muut.

EDIT: Vähän vaan arveluttaa esim. tuo "Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma." Joutuuko siinä sit käytännössä käymään kursseja jotka jo periaatteessa osaa kun AMK:ssa on pakolliset läsnäolot yms.
EDIT: VOis kyllä hyvä vetää tuo ohjelma espanja+venäjä kombolla, huono juttu vaan kun opetus ois Pasilassa.
 
Selailin useamman alan opetussuunnitelmia.... en kyllä hae mihinkään prkl. Niin hirveä määrä kaikenlaista höttöä ettei pää tuu ikinä kestämään. Pitää kai alkaa yrittäjäksi, tuntuu olevan ainoa keino jossa osaamistaan pääsee oikeasti hyödyntämään ilman 1000+1 eri tutkintonimikettä.
 
Sitä vaan tarttis tutkia että mitenkä kursseja sais hyväksiluettua, eiköhän kaikissa kuitenkin ole ne perusmatikat ja muut.

Millä pohjalla lähdet hyväksilukemaan? Aiemmista AMK/yliopisto-opinnoista?
Ainakin vapaavalinnaiset saa korkeakouluopinnoista hyväksiluettua ja jos on vastaavaa korkeakoulutaustaa, niin satunnaisia pakollisiakin kursseja. Mutta suoritettujen ja vaadittujen opintopisteiden tulee siis olla yks-yhteen, eikä niitä ilmaiseksi saa.

Vähän vaan arveluttaa esim. tuo "Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma." Joutuuko siinä sit käytännössä käymään kursseja jotka jo periaatteessa osaa kun AMK:ssa on pakolliset läsnäolot yms.

Jos ei ole aiemmin käytynä vastaavaa kurssia toisessa korkeakoulussa, niin onhan se silloin pakko suorittaa. Ei siellä paljon opiskelijoita näkyisi, jos kurssit voisi vaan kuitata suoritetuiksi toteamalla "joo mä osaan jo tän periaattees". :)

Pakollisia läsnäoloja on useimmissa oppilaitoksissa aika satunnaisesti ja opettajista riippuen. Kieliopinnoissa niitä valvotaan ehkä tiukimmin. Lisäksi monilla kursseilla, joihin kuuluu harjoitustöitä ja labroja (toisinaan vielä ryhmissä), voipi olla vähän hankala lintsailla hyväksyttävien suorituksen kannalta.
 
Tietääkö kukaan onko netissä missään listaa paljonko on tarvittu pisteitä eri aloille eri AMK:hin suomessa?
 
Se ois elämäntilanne nyt sellases vaihees, että pakko alkaa miettimään koulun vaihtoa toiseen kaupunkiin samalle koulutusohjelmalle / linjalle. 3 vuotta on nyt TAMKissa konepuolella takana ja Kuopion Savonia ois suuntana.

Onko palstalla ketään sellasta joka on vaihtanu koulua eri paikkakunnalle, mutta pitänyt saman suuntautumisen. Lähinnä kiinnostaa miten kovat perustelut tälläiseen vaatii, onko kouluilla tarkat kiintiöt etteivät ne voi ottaa vastaan, millainen paperisota o luvassa, miten hyvin jo luetut kurssit hyväksluetaan toiseen paikkaan.

Vastauksen tervetulleita oman pohdinnan kannalta =)

En suosittele vaihtoa ellei ole ihan pakko. Hyväksiluvut on oppilaitoskohtaisia ja koulu johon opiskelija siirtyy päättää mitä hyväksiluetaan ja mitä ei. Kannattaa verrata uuden koulun kurssivalikoimaa ja verrata sitä nykyiseen, siitä saa jo jonkun näköisen käsityksen, erot voi olla isoja vaikka koulutusohjelma olisi sama. Jos itsellä olisi 3 vuotta opintoja takana yhdessä koulussa niin en lähtisi enää vaihtamaan siinä vaiheessa.
 
Morjesta. Ammattikoulusta Amk:hon? Valmistun putkiasentajaksi nyt keväällä. Elikkä itellä aikomus hakea tonne Mikkelin AMK talotekniikan puolelle. Onko porukalla millasia kokemuksia noista pääsykokeista ammattikoulu pohjalta. Onko kuinka hyvät mahdollisuudet päästä sisään näillä arvosanoilla Ma 3 Ke 3 Fy 3 Ru 2 En 2 Äi ja kaikki aineet 2.20? Matikka, kemia ja fysiikka suht hyvin hallussa, jotenki sujuu jo pääsykokeiden teko kun oon lukiolaisilta apua pyytänyt. Onko jotain muita paikkoja johon kandeis hakee ykkös kohteena kun tuo Mikkeli. Poria meinasin kakkoseks.
 
Kysyn täällä. Onko mahdollista opiskella samankaltaisessa koulussa AMK:ssa esim. ympäristöinssi puolella Kuopion Savoniassa vaikka ensimmäisen vuoden jonka jälkeen pyrkii hakemaan vaikka Lappeenrannan DI:hin ympäristöpuolelle sit sielt? MEinaan vaan, että monet sanovat tuon lukiosta harppauksen DI:hin olevan aika suuri, joten saisi pohjaa enemmän varmaan tuolla normi-inssipuolella ja sit hakis tuonne. Onko mahdollista ja miten yleistä?

Pitkää matematiikkaa en käynyt kuin 3 kurssia mutta lyhyessä semmoista E/L tasoa koitetaan olla kirjotuksissa. Oon käynyt kyllä kaikki fysiikan kurssit ja tajuan perusideat niistä, samoten kaikki kemiat. Mutta sen verran ":david:" olin, että ei niitä kiinnostanut sen kummemmin kirjotella koska ei tullut ajatelleeksi että hakisin tämän kaltaisiin kouluihin myöhemmin. Semmosta 5-6 keskiarvoa mulla niistä oli.

Mistä kannattais tuosta AMK -> YO siirtymisestä kysellä enemmän, vai oisko täällä jollain tietoa asiasta?
 
Kysyn täällä. Onko mahdollista opiskella samankaltaisessa koulussa AMK:ssa esim. ympäristöinssi puolella Kuopion Savoniassa vaikka ensimmäisen vuoden jonka jälkeen pyrkii hakemaan vaikka Lappeenrannan DI:hin ympäristöpuolelle sit sielt? MEinaan vaan, että monet sanovat tuon lukiosta harppauksen DI:hin olevan aika suuri, joten saisi pohjaa enemmän varmaan tuolla normi-inssipuolella ja sit hakis tuonne. Onko mahdollista ja miten yleistä?

Yleensä se menee niin, että ensin opiskelet valmiiksi inssiksi AMKissa ja sitten menet täydennyskouluttautumaan DI:ksi yliopistoon. Tietty mikään ei estä menemistä eka AMKiin ja sitten seuraavana vuonna hakemista DI:ksi jos AMK tuntuu liian helepolta. AMKissa yleensä ne matematiikan ja fysiikan kurssit ovat ekana vuonna, että harjoitusta ainakin tulee. Tuo on ihan normaali systeemi, ja voit hakea sekä yliopistoon että AMK:iin samanaikaisesti, ja sitten jos et pääse DI:ksi opiskelemaan heti ni käyt yhden tai useamman vuoden AMK:issa ottamassa vauhtia.

Tuo sun matematiikan ja fysiikan pohja kuulostaa sille, että AMKissa kyl pärjäät. Yliopistolla vähän odotetaan että teknillisellä alalla on pitkä matematiikka jotenkin hallussa, eli siellä voi olla hieman isompi haaste.
 
Yleensä se menee niin, että ensin opiskelet valmiiksi inssiksi AMKissa ja sitten menet täydennyskouluttautumaan DI:ksi yliopistoon. Tietty mikään ei estä menemistä eka AMKiin ja sitten seuraavana vuonna hakemista DI:ksi jos AMK tuntuu liian helepolta. AMKissa yleensä ne matematiikan ja fysiikan kurssit ovat ekana vuonna, että harjoitusta ainakin tulee.

Kuinka kauan tuo "täydennuskouluttautuminen" kestää normaalitapauksissa?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom