Ylempi AMK-tutkinto

[reinhardt]

Mielestäni ammattikorkeakoulujen statusta esim. yliopistoissa opiskelevien silmissä laskee juurikin opetuksen tason suuret vaihtelut eri yksiköitten välillä.

Totta. Tuo on kyllä paha epäkohta. Itse opiskelin heittämällä sisään, heittämällä ulos -yksikössä(tai ehkä olen vaan niin pirun hyvä, että kaikki oli minulle siksi helppoa :evil: ) , kun taas esim. siskoni teki varmasti kolminkertaisen työmäärän minuun verrattuna. No, molemmat olemme työelämään sijoittuneet.

OT jatkuu: enpä tiedä, kumpi minua ärsyttää enemmän: joidenkin akateemisten Akateeminen On Parempi ja Älykkäämpi Ihminen -ajattelu, vaiko joidenkin amkilaisten Olen Ihan Yhtä Hyvä Kuin Akateemiset Paitsi Käytännöllisempi -vinkuna. Kyse on kuitenkin kahdesta aivan eri asiasta.

 

[Pyranha]

Ei tässä olekaan kysymys yliopistokoulutuksen arvostuksen lisäämisestä...

Ei olekaan vaan sen vähenemisestä...

Muistetaan sekin, ettei koulutus/titteli kerro ihmisen älystä eikä osaamisesta juuri mitään.

Olen kyllä kovastikin eri mieltä. Äly tarkoittaa kykyä käsitellä saatavilla olevaa tietoa ja se on kehittyvä ominaisuus ihmisessä siinä missä muutkin kun sitä vaan harjoittaa.

Ja etteikö koulutus kerro ihmisen osaamisesta juuri mitään? Mitä ihmettä??

Jos pointtisi oli että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia jne. niin hyvä on mutta kyllä tuo muuten on ihan paskapuhetta MUN mielestä.

 

[Disabled]

Ihan samaa mieltä Pyranhan kanssa, harmi etten ole yhtä naseva kirjoittaja

 

[Kas-vain]

Eikös MBA-tutkinto ole ollut jo aikoja sitten olemassa myös suomessa? Tämähän siis ylempi korkeakoulututkinto amk-väylää pitkin.

 

[Pacem]

Kauanko tuon AMK-jatkotutkinnon suorittaminen kestää, tai minkä laajuinen se on? Kuinka suuri määrä tällaisia jatkotutkinnon suorittajia otetaan vuosittain sisään eri kouluihin? Onko opetus teoreettista vai jatketaanko AMK:n käytännönläheisellä linjalla? Mun mielestä noi on aika tärkeitä kysymyksiä, kun arvioidaan tuon muutoksen järkevyyttä. Onhan se nyt aika älytöntä, että julkisiin virkoihin ei pääse muuta kuin ylemmän korkeakoulututkinnon kautta, vaikka olisi osoittanut pätevyytensä jo työelämässä. Monelle tuo tulee varmaan tarpeeseen. Mutta samaa mieltä kuin monet edellä kirjoittaneet, yliopistojen sisäänottomääriä tulee vähentää, eikä noita amk-jatkotutkintojakaan olisi syytä läjäpäin alkaa toteuttamaan. Toivottavasti tuo amk-jatkokoulutus olisi myös laadukasta ja yleisesti arvostettua, ettei tulisi mitään "sekundamaisteri" puheita tms. Mitäs muuten sille kokeilulle (muuntokoulutus) kuuluu, jossa tradenomeista koulutetaan ekonomeja? Otetaanko uusia tutkinnon suorittajia lisää, vai onko kokeilu jo kuopattu, vai missä mennään?

 

[lej]

Siksi, että kaikki haluaa olla johtajia, myös ne, joiden pitäisi osata tehdä jotain työtä käytännössä. Kukaan ei halua sotkea näppejään, ja kohta täällä vaan johdetaan, delegoidaan ja annetaan lausuntoja.

Tasapäistäminen on saatanan keksintöä, ja johtaa pahimmillaan siihen, että perustutkimuksen taso laskee, ja toisaalta raa'an työnteon ammattitaito laskee.

Itse opiskelen korkeakoulussa, eikä mulla ole mitään vaikeuksia arvostaa kunnon käytännön ammattitaitoa, jonka joku muu hankkii jossain muualla kuin täällä. Kärjistetysti: ei ole mitään järkeä kouluttaa dippainssiä kolvaamaan ja kolvaajaa kehittämään uusia teknologioita. Molempia tarvitaan, jotta homma toimii.

Miksi niiden sitten pitää saada jatkotutkinto jos eivät johtajia halua olla. Totta kai tarvitaan paljon käytännön osaamista. Niistä osaajista on jopa pulaa, mutta silti vaan kaikki työnnetään korkeakouluputkeen.

Kyse ei ole siitä, että en arvostaisi käytännön ammattitaitoa, eihän ilman sitä pärjää. Mutta jos itse olisin asemassa missä pitää valita työntekijöitä, ja tehtävä olisi sellainen jossa tarvitaan tradenomia, niin aika hukassa olisin, ja olisi moni muukin. Tradenomejakin kun valmistuu joka peräkylästä, ainoa minkä varmasti tiedän hyväksi ammattikorkeaksi tällä saralla on Helia. Jos joku on valmistunut jostain Keski-Ypäjän AMk:sta niin millä helvetillä voin tietää onko sen opetuksen taso ollut edes murtosaa siitä Helian tyypistä.

Ja sekä yliopistoihin että ammattikorkeisiin otetaan ihan liikaa väkeä, jonka johdosta molempiin tulee porukkaa joka ei niihin kuulu. Kuluttaa ihan helvetisti veronmaksajien rahoja se, että porukka roikkuu puoli vuotta tai vuoden koulussa johon ei kuulu. Tai jopa loppuun asti ja sitten valmistuu työttömäksi. Vai voiko joku väittää vastaan?

Ja usein esim. tradenomiella ja ekonomeilla on eri työtehtävät. Se nyt vaan on totuus. Se ei tarkoita silti sitä, että periaatteessa toinen olisi toista parempi. Usein vain koulutus ja ominaisuudet antavat paremmat valmiudet tiettyihin tehtäviin. Se ei tarkoita silti sitä, että ekonomit eivät muka käytännössä mitään osaisi, tai tradenomit eivät kykenisi laajempaan ja teoreettiseen ajatteluun. Ihmisestä on tietty loppujen lopuksi kaikki kiinni.

Väitän yhä, että jos tradenomeja ei koulutettaisi liikaa, niin kaikki olisivat tyytyväisiä. En silti väitä, että 100% ekonomeistakaan olisi tarpeellisia. Ja tämä pätee kaikkiin aloihin. Jos julmasti ajatellaan kansantaloudellisesta kannalta niin on halvempaa pitää työttöminä niitä, joiden koulutukseen ei ole vuosia tuhlattu valtion rahaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos pääsee suoraan lukiosta tai ammattikoulusta työttömäksi, niin valtion rahaa säästetään, kuin jos ne olisivat vielä viisi vuotta koulussa, ennen kuin joutuvat työttömiksi.

 

[Rinkku]

Mua kiinnostaa tämän tyyppisissä poliittisissa muutoksissa aina tämä kysymys:

Mistä ollaan tultu siihen tulokseen, että tämän tyyppinen muutos on tarpeellinen?

Missä duuneissa on ne AMK:sta valmistuneet, joiden on todettu olevan ALIKOULUTETTUJA?

Olivatko esim. amiksesta valmistuneet lastentarhanopettajat jotenkin PASKEMPIA kuin nämä yliopistosta valmistuvat?

Mä veikaan, että tää on niin tyypillistä suomalaista sisäpolitiikkaa, jossa muutosvaatimuksia ei perustella oikeasti olemassa olevilla yhteiskunnallisilla faktoilla, vaan ne perustellaan jonkinlaisella valistushenkisellä "sivistyksen" ja "järjen" kaipuulla.

Kyllä, lukeminen tekee ihmisestä fiksumman. Keskushermosto on plastinen, ja sitä pystyy jumppaamaan ihan samalla tavalla kuin haukkaria. Onko sitten oikeasti yhteiskunnallisesti järkevää kouluttaa ihmisiä vain kouluttamisen vuoksi? Mielestäni ei. Pelkkä kansakunnan fiksuuden lisääminen on läpityhjä argumentti, ellei sitä pystytä perustelemaan "oikeasti mitattatavissa olevalla LAADUN paranemisella".

Jossain menee se raja, jonka jälkeen koulutus ei korreloi minkään muun kuin verotaakan kasvamisen kanssa. Enkä tarkoita tällä vain sitä, että roskakuskeja ei tarvi kouluttaa AMK:ssa ja AMK:laisia yliopistolla. Väitän, että myöskin yliopistolta valuu työelämään kasapäin ylikoulutettuja ihmisiä. Hirveät määrät teoreettis-käsitteellistä diipadaapaa päänsä sisällä.

Suomi tarvitsee enemmän osaajia ja tekijöitä. Vähemmän porukkaa, jotka makuuttavat gradua vuosikausia, kun se tieteellinen kirjoittaminen on sittenkin vähän liian vaikeaa. Yliopistoon silti päästiin - Kun se pääsykoe mittaa vain ulkoa oppimista.

Edit: Ihan älyttömän hyvän postin olet Lej heittänyt tossa ylhäällä. Sä olet fiksu jätkä.

 

[lej]

Kyllähän yliopistoissa vaikeinta on tuo gradun teko. Sisään pääsee tosiaan aika helpolla, ja opiskelukin on helppoa. Itsekin huomannut, että jotain pitää jopa tehdä gradua vääntäessä. Ja joidenkin osalta huomannut sen olevan todella vaikeaa. Onneksi meidän koulussa, tai ainakin aineessa, saa hyvää ohjausta. Mutta todella isoissa yksiköissä voi joku olla aika hukassa.

Suomessa on ikävä kyllä tuo perusajatus, että vain tutkinto antaa pätevyyden. Mutta sen ei pitäisi päteä enää siinä vaiheessa, jos se tutkinto ei anna mitään lisää.

Tuntuu, että tästä amk-jutustakin on tehty tavallaan myös sisäpolitiikkaa. Jokainen Perähikiä kuolonkorinoissaan luulee, että ammattikorkean perustamalla saadaan väkiluku nousuun ja kunta maailmankartalle. Sitten valtio syytää rahaa sinne koulun perustamiseen, ja opettajien palkkaamiseen. Lopputulos on se, että saadaan aina paskat opettajat ja oppilaat. Sen verran rajallisia nuokin resurssit tässä maassa ovat. Ja taas täyttyy työmarkkinat pälleistä, jotka pilaavat niiden hyvienkin ammattikorkeista valmistuneiden mahdollisuudet.

Edit: Täytyy kunnon suomalaiseen tapaan sanoa, että en mä nyt ihan kaikessa niin fiksu ole.

 

[Francine]

Joo, tää on kyllä oikein tyypillistä kepulaista politiikkaa. Nyt herrat voi sitte lähteä maakuntaan kerskumaan, että mepäs tehtiin tästäki koulusta oikeen "yliopisto". Mä pystyn niin kuvitella tuon tilanteen.

Tää koulutuspolitiikka on oikeesti menossa siihen, että kohta kaupan kassatki on maistereita. Fiksuimmat lähtee ulkomaille, kun ei täälä oo enää mitää töitä tarjolla.

 

[Pacem]

Tää koulutuspolitiikka on oikeesti menossa siihen, että kohta kaupan kassatki on maistereita. Fiksuimmat lähtee ulkomaille, kun ei täälä oo enää mitää töitä tarjolla.

Kunnon koulutuksen omaavilla on ulkomailla itse asiassa hyvät markkinat. Kielitaito vaan pitää olla kunnossa. Jos en itse saa Suomesta koulutusta vastaavaa duunia, niin lähden satavarmasti joko englannin- tai saksankieliseen maahan töihin. Tosin valmistun muutaman vuoden päästä, juuri kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle. Tietenkään ilman riittävää oman alan työkokemusta ei niitä parhaita pestejä voi saada, mutta töitä pitäisi silti olla tarjolla myös kotoSuomessa.

 

[lej]

Kääriäinen pääseekin sitten näiden koulujen kimppuun, kunhan on turvannut Savon varuskunnat.

Tarkoitin tietysti aikaisemmassa viestissä aluepolitiikkaa enkä sisäpolitiikkaa.

 

[Rock^]

Hyvä, että löytyy muitakin, jotka ovat sitä mieltä, että yliopistoihin pääsee aivan liian helposti. TKK:lle kävelee suurimmalle osalle osastoista sisään ja sieltä pitäisi olla kaikkein "vaikeinta" saada opiskelupaikka kaikista teknillisistä yliopistoista. Sitten muut teknilliset yliopistot ovatkin sellaisia, että niille pääsee paria osastoa lukuunottamatta sisään sillä, että on ylioppilas ja päässyt pääsykokeeseen asti. Ei mitään järkeä.

Kyllä joihinkin koulutusohjelmiin saattaa päästä sisään helposti mutta mitä väliä? Vaikka pisterajoja lasketaankin niin eihän se tarkoita sitä että yliopisto-opetuksen taso laskisi. Olen käsittänyt että nykyään osuus esimerkiksi DI-keskeyttäneillä on melkoisen iso. Joissakin yliopistoissa jopa puolet DI-opintojaan aloittavista ovat keskeyttänyt opintonsa, tai lähes puolet.

Sieltä yliopistolta pitää myös päästä pois, ja siihen sitä tuskaa ja hikeä vaaditaan eikä suinkaan pääsykokeisiin pänttäämiseen.

 

[lej]

Kyllä joihinkin koulutusohjelmiin saattaa päästä sisään helposti mutta mitä väliä? Vaikka pisterajoja lasketaankin niin eihän se tarkoita sitä että yliopisto-opetuksen taso laskisi. Olen käsittänyt että nykyään osuus esimerkiksi DI-keskeyttäneillä on melkoisen iso. Joissakin yliopistoissa jopa puolet DI-opintojaan aloittavista ovat keskeyttänyt opintonsa, tai lähes puolet.

Sieltä yliopistolta pitää myös päästä pois, ja siihen sitä tuskaa ja hikeä vaaditaan eikä suinkaan pääsykokeisiin pänttäämiseen.

Rahalle olisi parempaakin käyttöä, kuin antaa joillekin mahdollisuus kokeilla kaikkea kiva ja toteuttaa itseään. Ja kyllä se taso vaan laskee, kun nsin viedään opetusresursseja paremmilta ja joku niistä onnettomista vielä rimaa hipoen valmistuu.

 

[Raejuusto]

Onneksi tulee kanditutkinnot myös niihin yliopistoihin joissa sellaista ei ole ennen ollut. Niillä voidaan karsia huono opiskelija-aines pois vähän puolivälin jälkeen.

 

[Kimple]

Vaikka pisterajoja lasketaankin niin eihän se tarkoita sitä että yliopisto-opetuksen taso laskisi.

Kyllä, se tarkoittaa juuri sitä. Taso laskee sitä myötä mitä enemmän tyhmiä (käytännössä laiskoja) ihmisiä otetaan sisään. Ihan jo senkin takia, että jos kurssia ei saa suoritettua, niin tenttiin osallistujien määrä kumuloituu koko ajan ja lopulta tentin järjestäjällä on kohtuuttoman suuri työ käsitellä jokaisen yrittäjän selityksiä. Paljon helpommalla tentaattori pääsee, kun päästää helpommalla läpi. Esimerkki on ihan tosi elämästä.

Omien kokemusteni pohjalta suurin ero yliopisto ja amk:n käyneissä on se, että amk:sta valmistuneista paljon harvempi itsekään arvostaa saamaansa opetusta. Jotenkin se on harmi, opiskelee useita vuosia huomatakseen, että ei arvosta edes itse sitä. Poikkeuksia löytyy tietysti suuntaan ja toiseen.

 

[Researcher]

No kerrankin olisi niin paljon sanottavaa, ettei edes viitsisi aloittaa. Näistä yliopisto vs. AMK -jutuista ei enää jaksa vaahdota, se tuntuu kuuluvan enemmän niiden keskustelunaiheisiin, jotka eivät ole vielä mistään koulusta valmistuneet ja pitävät omaa kouluaan joten jumalallisen upeana. Kai tekin nyt helvetti olette huomanneet mitä tampioita siellä teidän "korkeakouluissanne" on niin opiskelijoina kuin opettajina?!? Suuri osa on sellaisia, ettei uskoisi niitten selviävän normaalista elämästä millään. Ja ne muut ajattelee sinusta aivan samaa.

Korkeakouluja huonompia työympäristöjä ei löydy mistään, kenellekään et voi mistään valittaa jos haluat alallasi toimia, suurin osa johtajista on täysin sosiaalisesti kyvyttömiä akateemisen persoonallisuushäiriön omaavia mulkkuja ja kaikki kilpailevat samoista kuppaisista apurahoista.

Näissä tutkijanhommissa jonkin aikaa pyörittyä on kyllä huomannut sen, että suurin osa parina ekana vuotena kunnioittamiesi proffien ja erikoistutkijoiden hommista on täyttä pelleilyä ja esitystä. Sitä kun ei vaan parina ekana vuotena huomaa kun on niin tohkeissaan, että pääsi korkeakouluun

Oman kokemukseni ja käsitykseni mukaan suurin osa kaikista turhaa paperia suoltavista laitoksista toimii juuri siksi, että ne tuottavat sitä turhaa paperia, jota kommentoivat toiset turhan paperin vääntäjät, joihin tehdään vastineita ja uusia turhia papereita, ja piiri pieni pyörii... Mutta ei se mitään haittaa, niin se on tarkoitettukin, samalla ne tuhannet paperinpyörittäjät tekevät työtä ja maksavat veroja sen sijaan että istuisivat kotona valittamassa työttömyyttään.

Ei niitä helvetin selvityksiä ja raportteja joita koko ajan laaditaan lue kukaan. Ne seisoo eri laitoksien pöydillä jossa joku kahvitunnillaan voi selata niistä nimet ja nauraa, että mitä paskaa sitä taas suolletaan. Siivoja kerään ne viikon lopussa pois ja ensi viikolla tulee uudet raportit.

Mutta ne on kaikki töissä ja poissa työttömyystilastoista ja vielä tyytyväisiä siitä että saavat edes jonkinlaista palkkaa. Kyyninen, no shit.

 

[reinhardt]

Mä veikaan, että tää on niin tyypillistä suomalaista sisäpolitiikkaa, jossa muutosvaatimuksia ei perustella oikeasti olemassa olevilla yhteiskunnallisilla faktoilla, vaan ne perustellaan jonkinlaisella valistushenkisellä "sivistyksen" ja "järjen" kaipuulla.

Kyllä, lukeminen tekee ihmisestä fiksumman. Keskushermosto on plastinen, ja sitä pystyy jumppaamaan ihan samalla tavalla kuin haukkaria. Onko sitten oikeasti yhteiskunnallisesti järkevää kouluttaa ihmisiä vain kouluttamisen vuoksi? Mielestäni ei. Pelkkä kansakunnan fiksuuden lisääminen on läpityhjä argumentti, ellei sitä pystytä perustelemaan "oikeasti mitattatavissa olevalla LAADUN paranemisella".

Lisääkö ihmisten ylikouluttaminen kansakunnan sivistystä ja järkeä? Jos siihen halutaan pyrkiä, pitäisi pikemminkin tehostaa peruskouluopetusta niin, että suurempi osa kansalaisista alkaisi tuntea "elävää kiinnostusta" mitä moninaisempia asioita kohtaan, eikä vain lösähtäisi sohvalle boldiksia katsomaan tultuaan kännykänkuoria kokoamasta. (HUOM! monet tuntemistani duunareista ovat paljopaljon yleissivistyneempiä kuin minä, mutta jokaisen täytyy myöntää, että sitten on niitäkin, joiden päässä ei tapahdu minkäänlaista edestakaista liikennettä. Myös korkeasti koulutetuissa.)

Peruskoulussa pitäisi olla paljon pienemmät luokkakoot ja opetuksen pitäisi tähdätä siihen, että kaikki todella alkavat kiinnostua asioista ja ajatella niitä. Se, että on väkisin pakko opetella perjantaiksi kappaleen 3 sanat englanninkielestä ei motivoi. Tietysti jotain on pakko opetella ulkoakin, mutta se ulkolukukin olisi helpompaa, jos yhtään yritettäisiin tehdä asiat kiinnostaviksi ja motivoida ihmisiä. No joo,

Reseacherin kirjoituksessa ole pointtia.

 

[Researcher]

Jos vielä jotain kirjoittaisi aiheestakin. Ylempien AMK-tutkintojen luominen vain nopeuttaa sitä kehitystä, mihin Suomessakin ollaan menossa vääjäämättä, eli korkeakoulujen yhä suurempaan eriarvoisuuteen. Tällä hetkellä kaikista yliopistoista valmistuu vielä maistereita, mutta tuskin kovin pitkään. Kun yliopistotutkinnotkin jaetaan selkeämmin kandidaatin ja maisterin tutkintoihin, eivät kaikki halukkaat enää pääsekään maistereiksi. Jossain vaiheessa pienemmille yliopistoille tulee mahdottomaksi antaa edes maisterikoulutuksen tasoista koulutusta kaikissa aineissa.

Oletettavasti Suomessa käy kuten muuallakin, ja tasa-arvoistamisyritys johtaa vain siihen, että muutama yliopisto nousee yli muiden. Muutkin yliopistot saattavat keskittyä johonkin tiettyyn alaan ja olla siinä maan huippua, mutta laaja-alaisia "huippuyliopistoja" ei ole Suomessa mahdollista pitää yllä montaakaan kappaletta. Väestöpohja on liian pieni ja resurssit vähäiset.

Ylempi AMK-tutkinto tuskin tulee kovin nopeasti kilpailemaan yliopistotutkintojen kanssa samoista paikoista. Monissa paikoissa on se, jo aiemminkin mainittu, vaatimus ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Ne henkilöt jotka palkkaavat työntekijöitä paikkoihin joihin vaaditaan korkeakoulututkinto ovat oletettavasti itsekin yliopistosta valmistuneita, eivätkä siten jo lähtökohtaisesti katso kovin suopeasti AMK:sta valmistuneita. Yliopistojen vanhimmilla osaamisalueilla oikeustieteessä ja lääketieteessä kuppikunnat ovat niin tiukkoja, että sinne on aika tunkeminen oli sitten minkälainen ylempi AMK-paperi tahansa. Ei sinne Ernst&Youngille oikeustradenomipapereilla kävellä kuin kahvia keittämään vielä moniin vuosikymmeniin.

 

[JSmith]

Lisääkö ihmisten ylikouluttaminen kansakunnan sivistystä ja järkeä? Jos siihen halutaan pyrkiä, pitäisi pikemminkin tehostaa peruskouluopetusta niin, että suurempi osa kansalaisista alkaisi tuntea "elävää kiinnostusta" mitä moninaisempia asioita kohtaan, eikä vain lösähtäisi sohvalle boldiksia katsomaan tultuaan kännykänkuoria kokoamasta.

Nojoo. Yksi juttu on myös se että pitää rehellisesti tunnustaa että osa porukasta on sitä, jolle riittää se että duunin loputtua voi kaatua sohvalle ja zombata. Ei siitä minusta ketään tarvi syyllistää, vaan myöntää se että kaikki ei etsi duunista mitään elämää suurempaa suoritusta tai toisaalta halua vapaa-aikaansa käyttää olemalla kiinnostuneita mistään "korkeakulttuurisesta" tai maailmanpoliittisesta.

 

[Relic75]

teoriaa vai käytäntöä

Mielestäni tämä on helvetin hyvä muutos.

Tämän perusteella valmistuu työelämään entistä pätevämpiä käytännön ihmisiä (ylempi-AMK) ja sitten teoreettisia ihmisiä (korkeakoulut). Kumman sitten haluaa palkata on työnantajan päätettävissä.