Yleinen veganismikeskustelu tänne, kiitos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tuc
  • Aloitettu Aloitettu
Mur-mur, sen rehuviljan viljelyyn tarvittavan tilan voisi käyttää muiden kasvisten viljelyyn (vrt. muiden kasvien korvautuminen tupakan tai kannabksen viljelyllä, koska kehitysmaiden maanviljelijät saavat siitä paremmat tulot) jos lihankysyntä ja sitä kautta eläinten määrä laskisi.

Fatso, toivottavasti tuo oli vain puolitosissaan. ;) Eikös ihminenkin voisi toimia hiilinieluna porkkanoita popsiessaan?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Elukoiden tapauksessa pitää tarkastella myös esim. CH4 ja N2O taseita. Molempien GWP (global warming potential) on paljon suurempi kuin CO2:sen. Nautojen röyhtäisyt ja pieraisut siis suoraan tuottaa tiukat metaanipäästöt.

Toisaalta taas suomen tapauksessa (siteeraan tässä tota IMAGEn juttua. En tiedä kuinka relevanttia) viljelylle kelpaavaa maata löytyy karkeasti vaasa-lappeenranta linjan eteläpuolelta. Loput sitten on liian huono laatuista/kylmää/jotain että pystyisi viljelemään muuta kuin heinää, joka puolestaan on elukoiden rehua. Suomessa suuri ongelma on toisaalta myös pitkä talvi. Eläimet asuvat tallissa ja syövät tuotettua rehua. Päisvastainen tilanne on vaikka jossain lämpimissä maissa. Vaikka maa ei kelpaisi viljelyyn, voidaan siellä silti ylläpitää tuottavaa karjataloutta vuoden ympäri.
 
Ja tosiaan jokainen tehotuotantolehmä tuottaa hiilidioksidiekvivalentteina kasvihuonekaasuja saman verran kuin keskimääräinen henkilöauto vajaan kymppitonnin ajolla vuodessa ja niitä lehmiä on 1,6 miljardia eli ei toi logiikka ihan toimi, vaikka hauska idea onkin. :D

Saadaksenne jotain kuvaa siitä, kuinka tehokkaasti soijaa pystytään viljelemään, katsokaa tämä:

http://www.aidenvironment.org/soy/03_factsheet_soy_aug05.pdf

Vuonna 2020 odotetaan pelkästään Brasilian, Argentiinan ja Paraguayn yhteenlaskettu soijantuotanto ylittää 150 miljardia kiloa. Jos ihmisiä oletetaan siinä vaiheessa olevan noin 7 miljardia, tarkoittaa se reippaasti yli 20 kiloa soijaa vuosittain ihmistä kohden.

Siis pelkästään kolmessa maassa pystyttäisiin tuottamaan suurin osa koko maailman KAIKKIEN ihmisten proteiinintarpeesta. No, ruokitaanko noiden kolmen maan soijan tuotannolla puolet maailman ihmisistä? Ei. Kun se pitää syöttää elukoille.

Lehmä tuottaa päivässä 350 litraa metaania. Jos unohdetaan muut päästöt ja oletetaan, että lehmä syö pelkästään laitumelta eikä logistiikkaa tai MITÄÄN fossiilisia päästöjä käytetä -> eli ainoa päästö olisi lehmän metaani (lehmän tuottama hiilidioksidi voidaan periaatteessa laskea ekosysteemin hiilikiertoon), niin lehmän päivän hiilidioksidiekvivalentti on 0,350m3 * 0,717 kg/m3 * 23 (metaanin hiilidioksidiekvivalenttikerroin) = 5,77 kg hiilidioksidiekvivalenttia.

Lehmän päivässä aiheuttamat kasvihuonepäästöt poislukien tuotanto ja kaikki mahdollinen logistiikka sekä hiildioksidipäästöt yms. ovat siis yhtä suuret, kuin noin 11 kilon soijapapumäärän kasvattaminen ja tuominen Suomeen.

Soijan tuotannon päästöt otin täältä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2357.pdf
 
Kylli sanoi:
Fatso, toivottavasti tuo oli vain puolitosissaan. ;) Eikös ihminenkin voisi toimia hiilinieluna porkkanoita popsiessaan?
Click to expand...

No puolitosissaan siksi että en ole laskelmia oikeasta nettovaikutuksesta tehnyt :)
Vegaaniliiton sivulta: "rehua tarvitaan 7 kiloa naudanlihakiloa kohti" -> eikö ole aika selvää että kasvissyöjä ei syö 7kg "rehuja" siinä missä "lihansyöjä" syö lihaa kilon palan. Ja mitä enemmän saat suoraa tai epäsuoraa reittiä kasviksia "käytettyä" niin sitä enemmän olet ilmakehää hiilidioksiidista puhdistanut :)
Ja ruokakasvithan on uusiutuva luononvara että ei kannata nyt metsien avohakkuuseen verrata.
 
rollipeikko sanoi:
Ite tein eilen.

1 sipuli
valkosipulia
purkki tomaattimurskaa
soijaruohe 3dl
vesi 3dl
liha/kasvisliemikuutio
mausteet (paprika, pippuri, chili, oregano...)

kuullota sipuli ja valkosipuli
laita samalla soijarouhe kuumaan veteen turpoomaan
kun sipulit valmiita, lisää tomaattimurska, liemikuutio ja mausteet
anna hautua x min, maista että hyvää.
Lisää lopuksi turvonnut soijarouhe ja annan lämmetä hetken aikaa.
Tarjoa pastan, tomaatin ja kurkun kanssa. Päälle pirusti juustoraastetta ja juomaksi tuoppi maitoa!

Jos haluaa löysempää tai tomaattisempaa voi lisätä vettä tai tomaattimurskaa. Lisäksi voi myös heittää ketsuppii tai tomaattipyrettä.
Click to expand...

Tein äsken tätä. Aika pirusti sai mausteita tosiaan heittää ennenkuin hapankorppumainen, puuroinen/viljamainen maku meni edes hieman piiloon. Ei tuo maku sinänsä paha ole, mutta hieman oudohko tämmöiseen lämpimään ruokaan.

Mut siis, ihan hyvää, ei paljoa eroa perus jauhelihamätöstä jota yleensä teen, koostumus on hieman pehmeämpi, ehkä jopa parempi. En tehnyt pastaa ollenkaan lisukkeeksi, kun dietillä olen, mutta tuosta kolmesta desistä soijarouhetta tulikin sitten aivan helvetin täysi lautanen, minä kun ajattelin pienen välipalan vain vetää. :D
 
Olen siirtymässä pikkuhiljaa vegaaniksi. Painoa on 84kg ja pituutta 180cm. Olen syönyt proteiinia 2kg painokiloa kohden. Kuinka helposti vegaani ruuasta saisi saman määrän? Ongelmana taitaa mulla olla kokkitaidot tai oikeastaan niiden puute. Linkkejä vegaaniruokavinkkeihin otetaan vastaan.
 
HannuHAK, meinaat varmaan g per painokilo etkä kg ;)

No joo, leikit sikseen. Pääasia vegaanina on, että protskua tulee monipuolisesti ja erilaisista lähteistä. Rupea vetämään pähkinöitä välipalaksi ja vaihda maito soijamaitoon (33g protskua per litra). Soijajogurteissa on aika hyvin protskua ~ 5g/100g.

Jos haluat vetää paljon protskua niin on syytä ruveta pitämään pavuista ja linsseistä (tai oppia maustamaan niitä niin hyvin ettei niiden oma maku maistu :D). Kikherneet on myös loistavan makuinen protskunlähde, mutta hiilareita tulee aika runsaasti. Siemeniä voi ruoanlaitossa käyttää tosi helposti, kuivalle pannulle vaan ruoanlaiton alussa paahtumaan ja muu setti pannulle kun rusehtaa ja tuoksuu hyvältä (muista käännellä ettei pala).

Tummaa pastaa myös naamariin (jos rahat riittää niin proteiinipastaa) ja tarvittaessa pari protskuisolaattia päivässä tueksi niin tuo 2g/painokilo tulee aika helposti täyteen kunhan vaan jaksaa mutustaa.

Huomaa myös, että yleensä suositus on 2g/painokilo rasvattomasta painosta eli sen yli ei saa enää kovin isoa hyötyä lihaskasvun kannalta (ainakaan jos natuna vääntää kun ei se lihaskasvu yli 1kg/kk helposti mene).

Kannattaa kysellä neuvoa eikä yrittää itse ihmetellä, koska mielellään muita auttavaa jengiä on tosi paljon.
 
Kylli sanoi:
Yleisesti ottaen vastakkainasettelu on perusteltua sen takia, että ne eläimet joutuu syömään monta kiloa rehua (en muista tarkkoja lukuja), jolloin lihan syöminen vastaa moninkertaisen kasvisannoksen syömistä. Eli ehkä lihan "kasvatus" ei vaadi niin paljon pinta-alaa, mutta ei ne lehmät ja possut pyhällä hengellä elä. Tietysti silläkin on väliä että mitä lihaa tai mitä kasvista syö - esim. trooppisten hedelmien syönti Suomessa, onko ympäristöystävällistä?
Click to expand...
Tarkoitin nimenomaan tuota tarvittavaa kokonaispinta-alaa, eli karjan ruoan tarvitsema pinta-ala mukaanlaskettuna. Yleensähän lihaa ja vaikkapa soijaa vertailtaessa verrataan sitä, että kuinka paljon kokonaispinta-alaa tai vaikkapa energiaa tarvitaan proteiinikilon tuottamiseen. Ja näin tullaan siihen lopputulokseen, että liha on epäekologista. Toisaalta sitten voidaan vertailla samalla tavalla vaikkapa lihaa ja kurkkua ja siitä lopputuloksena on se, että liha on huomattavasti ekologisempaa, proteiinikilon tuottaminen vaatii lihalla paljon vähemmän resursseja kuin kurkulla. Tätä tarkoitin kun sanoin, että liha on ekologisempaa tuottaa kuin jotkut kasvikset, jos käytetään samoja mittareita kuin millä kasvisyönnin ekologisuutta yleensä perustellaan. Ei siis ole järkevää vertailla liha vs. kasvikset, vaan jokainen raaka-aine erikseen, riippumatta siitä onko eläin vai kasviperäistä. Jos vastakkain halutaan asettaa nimenomaan liha ja soija, niin se johtuu vain siitä, että tuolla argumentilla halutaan vastustaa lihansyöntiä.

rollipeikko sanoi:
Toisaalta taas suomen tapauksessa (siteeraan tässä tota IMAGEn juttua. En tiedä kuinka relevanttia) viljelylle kelpaavaa maata löytyy karkeasti vaasa-lappeenranta linjan eteläpuolelta. Loput sitten on liian huono laatuista/kylmää/jotain että pystyisi viljelemään muuta kuin heinää, joka puolestaan on elukoiden rehua. Suomessa suuri ongelma on toisaalta myös pitkä talvi. Eläimet asuvat tallissa ja syövät tuotettua rehua. Päisvastainen tilanne on vaikka jossain lämpimissä maissa. Vaikka maa ei kelpaisi viljelyyn, voidaan siellä silti ylläpitää tuottavaa karjataloutta vuoden ympäri.
Click to expand...
Tämä on hyvä pointti. Jos halutaan tuottaa pinta-alaa kohden mahdollisimman paljon ruokaa, niin silloin kannattaa tuottaa sekä eläinperäistä että kasviperäistä ruokaa. On alueita jotka eivät sovi viljelyyn, mutta jossa pystytään hyvin laiduntamaan lihakarjaa. Suomessa lappi poroineen hyvä esimerkki. Ja toinen asia on sitten viljelynmaan vuosikierto. Aina välillä se pelto täytyy pitää kesannolla, että ravinteet ei lopu maasta. Tuota kesantopeltoa taas voidaan käyttää karjan laitumena. Eli tässäkin tapauksessa sekaravinto on vähemmän pinta-alaa tarvitsevaa kuin pelkkä kasvisravinto. Ja kalojen, äyriäisten ja riistan hyödyntämättömyys olisi ekologisessa mielessä varsin typerää.

Se on totta, että karja tuottaa aika paljon kasvihuonekaasupäästöjä, mutta ne ovat hyvin pitkälti uusiutuvista lähteistä. Hiilidioksidi kiertää luonnossa ja karja on yksi osa tuota kiertoa. Tokihan metaani on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta kiertoon se metaanikin palaa, vaikkakin hiilidioksidia hitaammin. Jos ja kun sademetsiä hakataan karjan ruokintaa varten, niin silloin aiheutuu kyllä ihan todellisia kasvihuonepäästöjä. Mutta niitäkään on turha pistää kaiken lihansyönnin kontolle.

Lihansyönti on joiltain osin epäekologista. On kuitenkaan turha alkaa sen takia asettelemaan lihansyöntiä ja kasvissyöntiä vastakkain, oleellisempaa olisi pyrkiä korjaamaan noita lihansyönnin ja muunkin tehomaatalouden ongelmia. Ja jokainenhan voi tehdä omalla kohdallaan valintoja. Lihassyönnissä sinänsä ei ole ekologisessa mielessäkään mitään vikaa.
 
Onko vegaanien ruokavalio yleensä hiilarivoittoinen? Olisi hyvä jos joku laittaisi esimerkkejä tänne ruokavaliosta. Se auttaisi syömisen suunnittelussa.
 
On hiilarivoittoinen yleensä, mutta ei välttämättä.

Tässä esimerkki miten itse syön usein.

- Aamupalaksi pari omenaa ja jonkin verran pähkinöitä jos saa alas (olen tosi huono syömään aamuisin, ei vaan uppoa)

- Lounaaksi yleensä jotain papu-, tai linssiruokaa (käyn Turussa Kasviskeitaassa lounaalla kun se on ainoa paikka josta saa takuuvarmasti kunnon proteiinipitoista sapuskaa), papuja menee itsellä varmaan 200-300g ja lisäksi vähän perunaa, salaattia, kaalia yms. Pari palaa leipää ja reippaasti Keijua päälle, että saa omega kolmosia.

- Päivällinen/illallinen on yleensä samaa ruokaa. Jos teen kuudelta ruoan niin vedän samaa ruokaa pariin otteeseen vaikka kuudelta ja yhdeksältä pari lautasellista per kerta. Keitän pussin täysjyväpastaa (tummaa, puolisen kiloa kuivana) ja teen siihen soijasta (suikaleita, rouhetta tai tofua), sipulista, siemenistä (yleensä kurpitsansiemeniä, seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä), rypsiöljystä ja tomaattimössöistä kastikkeen. Usein käytän myös papuja, etenkin kidneypavut, kikherneet tai mustasilmäpavut ovat maun ja terveellisyyden puolesta hyviä ja sopivat hyvin vaikka tortillojen kanssa jos ei pasta uppoa. Proteiinia satsista tulee helposti 150-200g, rasvaa jokunen kymmentä grammaa... mutta aina ihan kaikki ei mene yhdessä illassa, jos on vaikka aerobista liikuntaa niin ei viitsi hirveästi popsia.

- Hyvä vaihtoehto on linssikeitto, pari sataa grammaa linssejä sisältää jo 50-65g proteiinia joten sitä ei tarvitse paljoa vetää. Linssikeitosta saa helposti vähärasvaisen jos sellaista arvostaa. Tossa hyvä linssikeiton ohje: http://www.yhteishyva.fi/ruokamaailma/reseptit/paaruoka_p/fi_FI/punainen_linssikeitto/

- Jos olen laiska tai tosi väsynyt, vedän päivälliseksi vain pari purkkia papuja ja iltapalaksi sitten jotain monipuolisempaa.

- Lisäksi pähkinöitä ehkä 100g päivässä (25g proteiinia ja 50g rasvaa). Pari soijaprotskudrinkkiä vielä (40-50g protskua).
 
MC Aropupu (tai joku muu) - tiedätkö onko nuo vertailut tehty ottamalla huomioon kuljetuksen päästöt? Siis liha vs. eri kasvikset? Koska en mitenkään pysty käsittämään, että jos esim. lehmä syö elämänsä aikana monta sataa kertaa oman painonsa verran rehua, että se voisi saastuttaa vähemmän kuin kurkunviljely tms.? Kasviksethan ei kuluta kuin vettä ja ravintoaineita, ja lisäksi ne sitoo ilmassa olevaa hiilidioksidia. Tietysti jos Suomeen lennätetään etelästä jotain kasviksia tai kasvatetaan tänne sopimatonta kasvista talvella kasvihuoneessa, niin se saastuttaa enemmän.

On kyllä totta että on alueita joissa ei pysty viljelemään oikein mitään ja esim. Lapissa poronkasvatus on ekologisempi vaihtoehto. Tällä hetkellä tämä argumentti ei kuitenkaan toteudu siinä mielessä, että paljon viljelysmaaksi sopivaa aluetta kuluu (turhaan) rehuviljan viljelyyn.
 
JouniL sanoi:
Tein äsken tätä. Aika pirusti sai mausteita tosiaan heittää ennenkuin hapankorppumainen, puuroinen/viljamainen maku meni edes hieman piiloon. Ei tuo maku sinänsä paha ole, mutta hieman oudohko tämmöiseen lämpimään ruokaan.

Mut siis, ihan hyvää, ei paljoa eroa perus jauhelihamätöstä jota yleensä teen, koostumus on hieman pehmeämpi, ehkä jopa parempi. En tehnyt pastaa ollenkaan lisukkeeksi, kun dietillä olen, mutta tuosta kolmesta desistä soijarouhetta tulikin sitten aivan helvetin täysi lautanen, minä kun ajattelin pienen välipalan vain vetää. :D
Click to expand...

Ite vedin ton annoksen kolmena ateriana pastan, juuston ja kasvien kanssa.. :hyvä:

Soijarouheen ominaismaku nyt on tollanen pahvinen, sille ei oikeen voi mitään muuta kuin maustaa. Soijakastike on ihan yleisen hyvä mauste kaikkeen kasvissafkaan. Se peittää kaiken alleen ;)

Makuun tottumiseen menee oma aikansa. Itse olen jo päässyt sellaseen tilaan, että soija/jauheliha-kastike maistuu about yhtä hyvältä. Jos tuo kastike tökkii dietillä, niin kannattaa tehdä pihvejä, kato tuolta ohjeita http://www.risetti.fi/soijapro.htm.
 
HannuHAK sanoi:
Onko vegaanien ruokavalio yleensä hiilarivoittoinen? Olisi hyvä jos joku laittaisi esimerkkejä tänne ruokavaliosta. Se auttaisi syömisen suunnittelussa.
Click to expand...

Aamiainen:
lehmänmaitopuuro + banaani/hillo. Lasi tai pari soijamaitoa (alpro maistuu ihan törkeen hyvältä)

lounaaksi jotain: soijarouhepastaa, kasvisgratiinia juustolla & pavuilla, tofuwokkii yms. + maitoo ja kasveja

välipalaksi purkki rahkaa

päivällinen samaa kuin lounas

illalla rahkaa

lisäksi palkkari ja iltaprode

taulukko päivän safkasta löytyy täältä (en muuten saanut sitä näkymään foorumissa)
http://img182.imageshack.us/my.php?image=safkataulukkosm1.jpg
 
Kylli sanoi:
MC Aropupu (tai joku muu) - tiedätkö onko nuo vertailut tehty ottamalla huomioon kuljetuksen päästöt? Siis liha vs. eri kasvikset? Koska en mitenkään pysty käsittämään, että jos esim. lehmä syö elämänsä aikana monta sataa kertaa oman painonsa verran rehua, että se voisi saastuttaa vähemmän kuin kurkunviljely tms.? Kasviksethan ei kuluta kuin vettä ja ravintoaineita, ja lisäksi ne sitoo ilmassa olevaa hiilidioksidia. Tietysti jos Suomeen lennätetään etelästä jotain kasviksia tai kasvatetaan tänne sopimatonta kasvista talvella kasvihuoneessa, niin se saastuttaa enemmän.

On kyllä totta että on alueita joissa ei pysty viljelemään oikein mitään ja esim. Lapissa poronkasvatus on ekologisempi vaihtoehto. Tällä hetkellä tämä argumentti ei kuitenkaan toteudu siinä mielessä, että paljon viljelysmaaksi sopivaa aluetta kuluu (turhaan) rehuviljan viljelyyn.
Click to expand...
Ruoan logistiikan vaikutukset ovat pieni murto-osa koko elinkaaren päästöissä (tästä uutisoitiin mediassa vähän aikaa sitten jonkun verran). Suomeen ei myöskään lennätetä mitään kasviksia (aiheesta täällä http://tuukkasimonen.blogspot.com/2007/08/ilmastomyytti-espanjasta-tuodaan.html ), mutta tuo talvihuonekasvatus on todella merkittävä asia.

Avaan aihetta täällä MIPS-luvuilla:

http://tuukkasimonen.blogspot.com/2007/12/elintarvikkeiden-mips-arvoja.html

Tän ketjun avausviestin linkissä todistetaan, että samalla pinta-alalla saa satoja kertoja enemmän kasviksia tuotettua kuin lihaa. Kelatkaapa kuinka paljon linssiä tai papua kasvaa eekkerillä vuodessa... mutta tosiaan kaikki maa ei sovellu viljelyyn joten ihan yksioikoisia nää jutut ei ole tietenkään. Etenkin kun esimerkkinä on vaikka poronhoito.
 
MC Aropupu sanoi:
Tarkoitin nimenomaan tuota tarvittavaa kokonaispinta-alaa, eli karjan ruoan tarvitsema pinta-ala mukaanlaskettuna. Yleensähän lihaa ja vaikkapa soijaa vertailtaessa verrataan sitä, että kuinka paljon kokonaispinta-alaa tai vaikkapa energiaa tarvitaan proteiinikilon tuottamiseen. Ja näin tullaan siihen lopputulokseen, että liha on epäekologista. Toisaalta sitten voidaan vertailla samalla tavalla vaikkapa lihaa ja kurkkua ja siitä lopputuloksena on se, että liha on huomattavasti ekologisempaa, proteiinikilon tuottaminen vaatii lihalla paljon vähemmän resursseja kuin kurkulla. Tätä tarkoitin kun sanoin, että liha on ekologisempaa tuottaa kuin jotkut kasvikset, jos käytetään samoja mittareita kuin millä kasvisyönnin ekologisuutta yleensä perustellaan. Ei siis ole järkevää vertailla liha vs. kasvikset, vaan jokainen raaka-aine erikseen, riippumatta siitä onko eläin vai kasviperäistä. Jos vastakkain halutaan asettaa nimenomaan liha ja soija, niin se johtuu vain siitä, että tuolla argumentilla halutaan vastustaa lihansyöntiä.
Click to expand...

Veikkaisin IMHO kyllä että soijalla on tällä hetkellä paras laatu-kustannus suhde. Tosin joku supertehokanalakin on kohtuu tehokas ottaen huomioon vaikkapa sadenmetsän kaadot ja keskitetty logistiikka yms.. Eettinen puoli nyt on molemmissa enemmän tai vähemmän perseellään.

MC Aropupu sanoi:
Tämä on hyvä pointti. Jos halutaan tuottaa pinta-alaa kohden mahdollisimman paljon ruokaa, niin silloin kannattaa tuottaa sekä eläinperäistä että kasviperäistä ruokaa. On alueita jotka eivät sovi viljelyyn, mutta jossa pystytään hyvin laiduntamaan lihakarjaa. Suomessa lappi poroineen hyvä esimerkki. Ja toinen asia on sitten viljelynmaan vuosikierto. Aina välillä se pelto täytyy pitää kesannolla, että ravinteet ei lopu maasta. Tuota kesantopeltoa taas voidaan käyttää karjan laitumena. Eli tässäkin tapauksessa sekaravinto on vähemmän pinta-alaa tarvitsevaa kuin pelkkä kasvisravinto. Ja kalojen, äyriäisten ja riistan hyödyntämättömyys olisi ekologisessa mielessä varsin typerää.

Se on totta, että karja tuottaa aika paljon kasvihuonekaasupäästöjä, mutta ne ovat hyvin pitkälti uusiutuvista lähteistä. Hiilidioksidi kiertää luonnossa ja karja on yksi osa tuota kiertoa. Tokihan metaani on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta kiertoon se metaanikin palaa, vaikkakin hiilidioksidia hitaammin. Jos ja kun sademetsiä hakataan karjan ruokintaa varten, niin silloin aiheutuu kyllä ihan todellisia kasvihuonepäästöjä. Mutta niitäkään on turha pistää kaiken lihansyönnin kontolle.

Lihansyönti on joiltain osin epäekologista. On kuitenkaan turha alkaa sen takia asettelemaan lihansyöntiä ja kasvissyöntiä vastakkain, oleellisempaa olisi pyrkiä korjaamaan noita lihansyönnin ja muunkin tehomaatalouden ongelmia. Ja jokainenhan voi tehdä omalla kohdallaan valintoja. Lihassyönnissä sinänsä ei ole ekologisessa mielessäkään mitään vikaa.
Click to expand...

Jos ruokaketjua aletaan tosissaan optimoimaan ekologisuuden suhteen käyttäen vaikka seuraavia hatusta kaivettuja lähtöoletuksia:

Soijalla paras ekologinen hyötysuhde. Soijaa ei kuitenkaan pystytä kasvattamaan leveyspiirin X pohjoispuolella.

Lihalla huono ekologinen hyötysuhde. Lihaa voidaan kuitenkin kasvattaa vaikka inarissa.

Molella vaihtoehdoilla on oma maksimipiste. Liika soijan kasvatus tuhoaa sademetsiä. Liiallinen lihan tuotanto aiheuttaa hirmuiset kasvihuonekaasupäästöt.

Optimoimalla systeemiä esim. ekologian tai maapallon väestön täydellisen ruokkimisen suhteen, saadaa varmasti erilaiset vastaukset. Kun lisätään muuttujien ja reunaehtojen määrää saadaan useita optimaalisia pisteitä eri parametreille. Yritän siis sanoa että ensin pitää tietää mitä halutaan ja vasta sitten etsiä vastausta. Ja useimmiten se vastaus on jotain siltä väliltä. Sori epäselvää esitystä.
 
Kiitti rollipeikko ruokavaliomallistasi mutta noi rahkat... Olisi meikäläisen tarkoitus luopua eläinkunnan tuotteista lähes kokonaan. Tosin juhlat,kutsut,vierailut, yms. tilanteet voi sisältää sekaruokailua(en halua rajoittaa sosiaalista elämääni ruuan vuoksi). Olen myös poikamies ja yksin asun niin tahtoisin tietää reseptejä helppoihin ja yksinkertaisiin mutta kuitenkin terveellisiin aterioihin.
 
Kannattaa varmaan napsia lisäravinteita sitten. Jos jättää kokonaan eläinperäisen stuffin pois niin prostkun saanti voi olla nihkeetä.

http://www.pirkka.fi/ruoka/reseptihaku/resepti/?id=1239
Tohon heitä paljo kik-herneitä/papuja joukkoon. Jos liikaa hiilarii niin vähennä riisin määrää.

Nää molemmat on hyviä
http://www.risetti.fi/soijarou.htm
http://www.risetti.fi/soijapro.htm

Jotain ton tyylistä. Jätä juusto pois ja laita soijakermaa. Lisää paljon papuja.
http://www.perhekerho.net/ruokaohjeet/ohje_amandan_kasvisvuoka.htm

Edit: Syön siis maitotuotteita ja kananmunaa, joten joku muu varmaan osaa neuvoa paremmin.
 
Mitä vegaaniruoka tulee tulee maksamaan kuntosaliharrastajalle? Luulisi että ainakin hieman tulisi säästöä sekaruokaan verrattuna.
Just tuli uutisissa että maidon hinta voi nousta kahteen euroon litralta. jumalauta mikä hinta!
 
Mayflower sanoi:
Minä oon vegaani... ... ...jos ruoassa nyt on maitoa / munaa, niin kyllä voin syödä.
Click to expand...

Miksi haluat kutsua itseäsi vegaaniksi, jos et ole vegaani?

Tarkoitus ei ole olla töykeä tai mitenkään besserwissermäinen, mutta oletko koskaan ajatellut minkälaisen viestin annat veganismista muille (sekasyöjille)?

Kuitenkin ihan perus kasvissyöjä / vegetaristi on terminä paljon vapaampi, kun taas vegaani tarkoittaa henkilöä, joka eettisistä syistä pidättäytyy käyttämästä eläinkunnan tuotteita mahdollisimman pitkälle?

Selvien eläintuotteiden syöminen kohteliaisuussyistä ei todellakaan ole veganismia.

Itselleni tuli lähinnä mieleen tuosta kommentistasi, että olet "trendikäs" vegaani, mutta pienillä verukkeilla syöt kuitenkin eläintuotteita.

Esimerkkinä tuli mieleen että "joo mä oon absolutisti (tai vaikka streittari), mut jos ny kaveri tarjoo illalla lenkin päätteeks saunakaljan tai pari niin kyllä mä ne juon. Ja sit kans työpaikan saunailloissa. Ja kun oon ravintolassa...":hyper:

Mitä jos kutsuisit itseäsi ihan vaan vaikka kasvissyöjäksi?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom