Yhteiset rahat vuonna 2009, kenelläkään?

[assis]

Niin, mutta eikös niissäkin ole omavastuut? Ja mun kaiken irtaimen tavaraomaisuuden arvo lienee luokkaa omavastuu. Kallein esine lienee autonavain, ne on helvetin kalliit, kun niissä on se käynnistykseneston siru. Läppäri on wanha, vaatteet on wanhoja, sen lisäksi hajuvedet nyt on jonkunarvoisia, mutta niitä ei tarvitse ostaa uusia jos ne menee..

Niinhän sitä ajattelis, mutta jos oikeesti kaikki menee, se 150e (ei välttämättä edes noin suuri) on aika pieni hinta, kun ostoslistalla on kaikki vaatteet ja huonekalut. 150 eurolla saa yllättävän vähän tavaraa.

 

[wasted]

Toki. En kuitenkaan näe kovin järkevänä sitä, että asiaa pitäisi ajatella niin kauan että on sinun kanssasi samaa mieltä.

Tähän tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin mutta pyrin pysymään henkilökohtaisuuksiin menon yläpuolella ja tyydyn vain komppaamaan viestiäsi vähintään 100 prosenttisesti.

 

[modified]

Tavallaan vapauttavaa kun ei tarvi kelailla mitään sun tai mun juttuja jos kaikki on yhteistä. Pihihän sitä voi olla edelleen vaikka tilikin olis yhteinen, monelle pihille voi tulla tosin tuossa ongelmia pitää enimmät mölyt mahassa siippansa rahankäytöstä. Ite nään asian niin en halua edes varautua mahdolliseen eron varalle enkä tee mitään varmuuden varalle kun en tuota omaisuutta arvosta kovin paljoa. Suhteen aikana ja eron jälkeen sitä menetettyä rahaa ei tuu koskaan itkettyä. Ja niin päin on aina ollu et oon ollu se nettomaksaja ja rankasti mut tosiaan ei haittaa vaikka vaimo olisi kotonakin ja mä yksin duunissa ja niinhän se itseasiassa onkin yleensä ollut. 4 lasta siihen lisäksi niin on kyl jo tottunut jakaa omat rahansa muille aika tarkkaan...ja mikään kotiorja vaimoni ei ole ainakaan koska on tälläkin hetkellä 9000km päässä ja teen kaikki kotityötkin ite just nyt...

Mut joo voishan sitä aina toisinkin tehdä, mut mä annan jotain ja vaimo sit jotain muuta...semmonen vanhanaikanen symbioosi niinku jos kaikki jaetaan, ei valittamista ;)

Kaippa se on niinkin. Eikös sitä sanota, että ei sitä ikinä opi mitään jos ei mene pois omalta mukavuusvyöhykkeeltään.

Tottakai koko asiaan on miljoona erilaista näkökulmaa. Minun näkökulmani on avioliitto ilman avioehtoa joten hirveästi käytännön syitä ei ole pitää palkkatilejä erillään.

En ole täällä väittänyt, että kenelläkään on hyvä tai huono parisuhde. Näitä asioita voi katsoa monesta suunnasta. Enkä ymmärrä mitä ongelmia siinä pitäisi olla porukka osaisi katsoa omiakin juttujaan objektiivisesti. Jos kaikki asiat on, että asia on näin PISTE niin miten sitä voi ikinä muita ymmärtää. Toki jokainen on omalla tavallaan oikeassa.

Jos ei ketään tartte syyttää niin ei varmaan tartte puolustellakaan, koska jokainen varmasti seisoo omien valintojensa takana ihan omilla jaloillaan.

 

[assis]

En edes käsitä miten aiheesta saa näin pitkän keskustelun aikaseksi, ku homma on käytännössä sillä lailla, että kukin hoitaa raha-asiansa parisuhteessa (ja yksin) parhaaksi katsomallaan tavalla. Raha-asioiden hoitotapa ei vaikuta kehenkään ulkopuoliseen millään tavalla, eikä sen perusteella voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä raha-asioiden hoitajien parisuhteen laatuun liittyvistä asioista.

Mua kiinnostais se, millainen yhteentörmäys ois esim. Modifiedillä (avioliitto ilman avioehtoa) ja mulla (mun rahat eivät ole yhteisiä rahoja, ei nyt eikä avioliitossa) jos me päädyttäis yhteen. Vai päätyykö yhteen sellaiset ihmiset, joilla on alunperinkin jo samat käsitykset myös raha-asioista?

 

[123jippo]

En ole täällä väittänyt, että kenelläkään on hyvä tai huono parisuhde. Näitä asioita voi katsoa monesta suunnasta. Enkä ymmärrä mitä ongelmia siinä pitäisi olla porukka osaisi katsoa omiakin juttujaan objektiivisesti. Jos kaikki asiat on, että asia on näin PISTE niin miten sitä voi ikinä muita ymmärtää. Toki jokainen on omalla tavallaan oikeassa.

Jep. Jos jotain täs elämäs on oppinu niin et monis asioissa ole mitään oikeeta ratkaisua on vain eri vaihtoehtoja joissa on ne omat hyvät ja huonot puolet ja sit valitsee sen minkä kanssa pystyy parhaiten elää...tai joskus vaan tekee jotain sen kummempia pohtimatta. En mäkään edes tajunnu ennen että joku tosiaan vois oikeesti vaatia toista maksamaan omat kulunsa ja yhteisistä puolet, nää on ollu ihan mielenkiintosia lukea.

 

[assis]

En mäkään edes tajunnu ennen että joku tosiaan vois oikeesti vaatia toista maksamaan omat kulunsa ja yhteisistä puolet, nää on ollu ihan mielenkiintosia lukea.

Niinpä, mäkään en oo koskaan ennen tajunnut, miten kauheen vaikeeta joidenkin on käsittää, että ihmiset haluaa pitää omat erilliset rahat ja ettei se liity sitoutumiseen millään tavalla.

 

[Dopey]

Vai päätyykö yhteen sellaiset ihmiset, joilla on alunperinkin jo samat käsitykset myös raha-asioista?

Elämäntilanteet ja mielipiteet näistä asioista vaihtuu. Sitten kun se loppuelämän ihmissuhde on löytynyt, niin niiden omien rahojen laskemisessa ei oikein ole edes mieltä enää - itse ainakin teen duunia ja sijoituspäätöksiä perheen hyvinvoinnin eteen.

 

[assis]

Elämäntilanteet ja mielipiteet näistä asioista vaihtuu. Sitten kun se loppuelämän ihmissuhde on löytynyt, niin niiden omien rahojen laskemisessa ei oikein ole edes mieltä enää -

Eih, mä en kestä enää tätä "kyllä säkin vielä, tyttö, muutat mieles". Loppuelämän ihmissuhde on jo löytynyt, mutta mieli omien rahojen laskemisesta ei ole kadonnut kyllä mihinkään.

 

[123jippo]

Niinpä, mäkään en oo koskaan ennen tajunnut, miten kauheen vaikeeta joidenkin on käsittää, että ihmiset haluaa pitää omat erilliset rahat ja ettei se liity sitoutumiseen millään tavalla.

Totta. Yllättävän monet tuntuu ajattelevan et se oma tapa on se ainoa oikea ja muuta ei pysty käsittää tai ei jopa hyväksyy vaikka ihan jokaisen oma asiahan se on. Sama vähän joka asiassa. Relatkaa perkele

 

[modified]

Tuskimpa kukaan pitäisi tiukasti kiinni omista rahoistaan toisen hyvinvoinnin takia. On ne syyt jokatapauksessa itsekkäitä.

Olen aika varma, että suurimmalla osalla kyse on pihiydestä.

Saman ilmiön voi nähdä mökillä.

"Nyt ne syö mun ruokia."
"Nyt ne juo mun kaljoja."

Ainakin itse haluan ehdottomasti eroon tuollaisesta ajattelusta.

 

[Deleted member 5830]

Elämäntilanteet ja mielipiteet näistä asioista vaihtuu. Sitten kun se loppuelämän ihmissuhde on löytynyt, niin niiden omien rahojen laskemisessa ei oikein ole edes mieltä enää - itse ainakin teen duunia ja sijoituspäätöksiä perheen hyvinvoinnin eteen.

Iiihana postaus! Ja täysin samaa mieltä. Mulla ainakin on mielipiteet muuttunu iän myötä, kun on löytyny rinnalle maailman paras ukko, johon olen sitoutunu.

Aiemmin en luottanut miehiin, vaan aattelin et en esim. hanki lapsia koskaan, jos en itse tienaa niin paljon et et pystyn elättään itteni ja muksun jos ukko lähtee kävelemään. Mielipiteet oman ammatin ja työn tärkeydestä ei oo muuttuneet, mut en enää aattele kaikkee silleen eroon varautuen, niinkuin nykyisen parisuhteen alkukuukausina (olin eronnu pari vuotta ennen nykysen miehen tapaamista 7 vuoden seurustelusuhteesta, ja elin tapaamisen aikoihin kuin vannoutunu vanha piika: Minähän en miestä huolikseni ota. Ja sit ku ihastuin nykyseen ukkooni ni olin koko ajan varuillani ja tein kaikki päätökset eron mahdollisuuden huomioiden. Aika rasittava tapa elää, nyt kun kattoo. Vaikka ikinä ei tiiä mihin elämä vie, ni en enää jaksa elää kaikkeen pahaan varautuen. Vastoinkäymisiä sattuu, mut ne kuuluu elämään ja on hienoa jos rinnalla on ihminen, joka on sitoutu niistä mun kanssa selviämään. Yhdessä niin ylä- kuin alamäessäkin.

Ja aiempiin vakuutuksia koskeviin kommentteihin: Hankkikaa kaikki mahdolliset vakuutukset. Vahinko ei tule kello kaulassa, ja joskus voi tulla vastaan tilanne, jossa ne hyvät vakuutukset pelastaa. Mä jouduin vuosi sitten kolariin, jonka jälkeen selkä leikattiin ja jouduin opettelemaan uudelleen kävelemään. Vakuutusyhtiö maksoi kaiken tuhoutuneen omaisuuden ja mun ansionmenetyksestä aiheutuneet kulut, sekä korvauksia kivusta ja tilapäisestä vammasta n. 7000 euroa. Ei raha onnelliseksi tee, mut jossakin tilanteissa se kummasti tuo turvaa. Ikinä ei tiä kun kotoaan lähtee, mihin joutuu ja kolarikin voi johtua toisen ihmisen tekemistä virheliikkeistä, vaikka kyseessä on sun elämä ja terveys! Ja se on korvaamaton. (Koti- tapaturma- ja vapaa-ajan vakuutukset kunniaan, liikennevakuutuskaan ei kata aivan kaikkea.)

 

[wasted]

Elämäkokemuskortti on helppo käyttää, et ikinä ole vanhmepi kuin sen käyttäjä eli aina väärässä ja perustuu usein oletukseen että kaikki ihmiset kehittyvät ja ajttelevat samalla tavalla, ja että loppujen lopuksi jokaisen arvot ovat samat. Ja tämän kirjoitin ollenkaan todellista elämänkokemusta väheksymättä, jo tässä iässä kun katsoo pari vuotta taaksepäin huomaa kehityksen ja innolla odotan tulevaa.

 

[Raskolnikov]

Ainakin itse haluan ehdottomasti eroon tuollaisesta ajattelusta.

Mä taas karsastan semmosta ajattelua, että joku pummi katsoo oikeudekseen juoda toisen kaljat ja syödä sen ruoat. Ostaa omat jos on jano ja nälkä. Kyllä se vituttas mökkeillä tyhjin vatsoin ja kuivin suin solidaarisuuden nimissä. Olenpa itsekäs.

 

[modified]

Mä taas karsastan semmosta ajattelua, että joku pummi katsoo oikeudekseen juoda toisen kaljat ja syödä sen ruuat. Ostaa omat jos on jano ja nälkä. Kyllä se vituttas mökkeillä tyhjin vatsoin ja kuivin suin solidaarisuuden nimissä. Olenpa itsekäs.

Jos se ei olisi sinulta pois? Mökilläkin on varmaan kaikki tyytyväisimpiä jos vuorotellen joku hoitaa tarjoilun. Silloin ei tartte kyttäillä kuka syö ja juo miten paljon.

Eikö antelias ja avulias ihminen ole onnellisempi kuin vastakohtansa? Kirjoitetaan, että parisuhde/ihmissuhteet on pelkästään tunneasioita. Jokainen meistä kyllä myös teoillaan osoittaa jotain lähimmäisillemme.

Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että "rahat pois köyhiltäkin."

Onko tässä sitten kyse jonkun mielestä jostain utopiasta. Toki nämä heijastaa myös meidän arvoja ja tavoitteita elämässä.

Jokatapauksessa miksen syöttäisi ja juottaisi vaimoani tai muita ihmisiä jos minulla on siihen varaa ja sitä joku osaa arvostaa. Toki päästään siihen, että haluaako kukaan tehdä mitään itsestäänselvyytenä. Oli ne valinnat mitä tahansa niin oletettavasti jokainen kaipaa positiivista palautetta tai sitten peittää omia vajavaisuuksiaan.

Ainakin itse arvostan anteliaita ihmisiä jos se ei mene älyttömyyden puolelle.

 

[Raskolnikov]

Jos se ei olisi sinulta pois? Ainakin itse arvostan anteliaita ihmisiä jos se ei mene älyttömyyden puolelle.

No tässä kai se onkin se pointti. Siinä miten muut käyttää sun omaisuutta on oltava sovitut rajat. Ei mun mielestä yhteisessä tilissä esimerkiksi ole mitään väärää. Varmasti yhteisen tilin omistajat ovat yhtämielisiä siitä miten ja mihin niitä rahoja käytetään. Itse en vain käsitä miksi mielestäsi on mielekästä pitää erillisten tilien omistajia itsekkäinä tai piheinä. Varmasti myös parisuhteissa joissa osapuolilla on erilliset tilit on selvillä rahankäytön pelisäännöt. Tätä keskustelua käydään erilaisten järjestelyjen suhteen aika pitälle menevien johtopäätösten perusteella. Erillisissä tileissä ei oo mitään väärää jos se toimii ja sopii kummallekin. Yhteisessä tilissä ei oo mitään väärää jos se toimii ja sopii kummallekin. Omaisuuden käyttö ja distribuutiotavoista on aikamoinen hyppäys ihmisen luonteenpiirteiden analysointiin.

 

[Deleted member 5830]

Elämäkokemuskortti on helppo käyttää, et ikinä ole vanhmepi kuin sen käyttäjä eli aina väärässä ja perustuu usein oletukseen että kaikki ihmiset kehittyvät ja ajttelevat samalla tavalla, ja että loppujen lopuksi jokaisen arvot ovat samat. Ja tämän kirjoitin ollenkaan todellista elämänkokemusta väheksymättä, jo tässä iässä kun katsoo pari vuotta taaksepäin huomaa kehityksen ja innolla odotan tulevaa.

Mä kirjotin ainakin siitä näkökulmasta, mikä on mun henkilökohtainen kokemukseni mielipiteiden muuttumisesta iän myötä. Tarkoitus ei ole pyrkiä yleismaailmallisiin yleistyksiin, tai kinastelemaan siitä kenen mielipide on se ainut oikea, kun eihän sellasta oikeesti ole. Ihmiset ja elämäntilanteet on erilaisia, ja se mikä sopii yhelle ei välttämättä toimi toisen kohdalla. Oli vaan kiva huomata miten jollakin toisellakin näkemys on muuttunu matkan varrella. Mä olen ollut nuorempana tosi mustavalkonen ja itsekäs ja nyt vähäsen vanhempana huomaan ajattelevani joistakin asioita aivan päinvastoin kuin nuorempana. Ihminen kasvaa ja kehittyy, eikä koskaan oo valmis.

 

[modified]

No tässä kai se onkin se pointti. Siinä miten muut käyttää sun omaisuutta on oltava sovitut rajat. Ei mun mielestä yhteisessä tilissä esimerkiksi ole mitään väärää. Varmasti yhteisen tilin omistajat ovat yhtämielisiä siitä miten ja mihin niitä rahoja käytetään. Itse en vain käsitä miksi mielestäsi on mielekästä pitää erillisten tilien omistajia itsekkäinä tai piheinä. Varmasti myös parisuhteissa joissa osapuolilla on erilliset tilit on selvillä rahankäytön pelisäännöt. Tätä keskustelua käydään erilaisten järjestelyjen suhteen aika pitälle menevien johtopäätösten perusteella. Erillisissä tileissä ei oo mitään väärää jos se toimii ja sopii kummallekin. Yhteisessä tilissä ei oo mitään väärää jos se toimii ja sopii kummallekin. Omaisuuden käyttö ja distribuutiotavoista on aikamoinen hyppäys ihmisen luonteenpiirteiden analysointiin.

Ei meilläkään ole yhteistä tiliä. Eli olen tässä ns. samaa jengiä näiden erilisten tilien kannattajien kanssa.

Voihan se olla, että vaikka parisuhteessa tämä malli muuttuisikin niin ajan myötä se muuttuisi taas normaaliksi. Eli ainoastaan muutos olisi mielenkiintoista koko asiassa. Lopulta se on kuitenkin vaan rahaa tilillä ei muuta.

Itsekin olet sitä mieltä, ettet ole periaatteessa mitään mallia vastaan. Eikö se ole aika kummallista jos periaatteen vuoksi ajattelee, että asian täytyy olla jommin kummin päin?

 

[Deleted member 5830]

Eihän tilien yhteisyys tai erillisyys liity välttämättä mitenkään siihen, onko rahat yhteisiä tai erillisiä, vaan just toi edellä mainittu sopiminen rahojen käytöstä määrittää pitemmälle sen, kuinka yhteisiä ne pääomat on.

 

[Raskolnikov]

Itsekin olet sitä mieltä, ettet ole periaatteessa mitään mallia vastaan. Eikö se ole aika kummallista jos periaatteen vuoksi ajattelee, että asian täytyy olla jommin kummin päin?

On. Ja ei. Mä kannatan toimivan käytännön periaatetta. Itkut puolesta ja vastaan on mun mielestä turhia, koska tämä on niin jokaisen oma asia. Eli ne jotka on ehdottomasti jotakin mieltä on ihan oikeassa jos se käytäntö toimii.

 

[Indica]

Niinhän sitä ajattelis, mutta jos oikeesti kaikki menee, se 150e (ei välttämättä edes noin suuri) on aika pieni hinta, kun ostoslistalla on kaikki vaatteet ja huonekalut. 150 eurolla saa yllättävän vähän tavaraa.

Niin saa, tiedetään, mutta tuskin täällä nyt mitään tapahtuu.. Sitäpaitsi esimerkiksi minkäänlaista huonekalua en omista, en yhenyhtä. (=ellei lasketa porukoilla majailevaa yläasteella tehtyä yöpöytää jonka olen tosin antanut *pysyväislainaan* niille.) Muutenkin tota maallista omaisuutta on karttunut lähinnä vaatteita, 15tuuman litteänäyttötelkka ja läppäri. Telkka ja läppäri wanhoja. En koe tarvitsevani vakuutusta, sen riskin voin ottaa että tää talo palaa (epätodennäköistä) mutta mihinkään ylimääräisiin laskuihin mulla ei ole tosiaankaan rahaa, eikä varsinkaan vuoden päästä kun mun kaikki tuet loppuu.

Eli siksi ei vakuutuksille, lehtitilauksille, viihde-elektroniikalle tai yhtään millekkään hankinnoille.

e: vakuutusturvaa sitte miettii uusiksi, kun saa oman alan hyväpalkkaista työtä / muuttaa yhteen jonkun kanssa, joka ei jaa mun ajatusmaailmaa vakuutusturvan tarpeellisuudesta.