Tottakai ero on mahdollinen skenaario. Siinä tilanteessa menee omaisuus puoliksi, missä sitten puoliso "voittaa" ja minä "häviän". Vertaisin tätä omaan firmaan, joka menee konkurssiin. Sen sijaan, että suojaisin itseäni etukäteen tältä konkurssiriskiltä, investoin kaiken takaisin tähän yritykseen, että se menestyisi. Mikäli kuitenkin löydän itseni joku päivä savuavien raunioiden keskeltä, niin eipähän ainakaan tarvitse miettiä olisiko homma toiminut, jos siihen olisi täydellisesti sitoutunut.Ja sit jos joku kipeä salaisuus toisesta paljastuu ja menee hopeat jakoon niin sit ollaan niin neuroottisia että muutetaan korpimökkiin, kaivetaan 500m syvä kaivo ja jemmataan kaikki rahat sinne 5962 lukon taakse kassakaappiin? Kuka voi taata että tuo tilanne pysyy loppuelämän ajan? Jos ei, niin millä perusteella se olisi yhtään sen oikeampi kuin mikään mielipide?
En väitä tai ole väittänyt, etteikö ihmissuhde voisi toimia loistavasti ilman yhteisiä rahoja.