Weber -käyttäjien oma ketju

[Vieraissa]

Vapun saldona maukkaat possun ribbsit, erinomaisen murakat possunposket ja kohtuullisesti onnistunut täytetty ankka.

 

[Deleted member 43228]

Täällä vähän nopeempi rävellys vappuna. Tampereen lihajalosteen nakkeja ja vihreitä parsoja käärittynä pekoniin.

Nuo parsat on ollut oma rillifavouritse muutaman vuoden. Helppo tehdä, jos aika on kortilla ja ei me pelkälle makkaralinjalle.

Kaljapersekanaa tekis mieli tehdä, mutta siihen tarvii olla jossain muualla. Ei mahdu pystyyn omaan weberiin.

 

[tomps123]

Vappuna aika perinteistä grillausta. Lapsille jauhomakkaraa, aikuisille ribsiä, välikyljystä, halloumia, pekoni-tuorejuustosieniä, kesäkurpitsaa, maissia ja omatekoiset burgerpihvit. Kaasulla siis. Tuo one touch täytynee kyllä hakea kesäksi.

- - - Updated - - -

Ainiin ja siis se weberin oma kaasuletku oli kyllä susipaska. Yhden kesän sillä meni, vappunahan tietty sanoi itsensä irti. Neula ei ylettynyt millään painamaan sitä palloa alas ja sitten kun koitti painaa syvemmälle niin se musta kaulus lähti irti ja kuulat terassin rakosista alle. Fuck that, tarvikeletku marketista ja sujahti kun vanhaan naiseen.

 

[Vieraissa]

Mitäs tuollasella pizzakivellä tehdään? Älkää nyt sanoko että weberimiehet vääntää pizzatkin grillillä...

He-hee, Käpälämäen kokeellisessa Weber-keittiössä ufo lauloi tänään mystistä Italian-sanomaa, tuloksena oman tehtaan "Peruskombopitsa".

Pitsat tosiaankin pyöräytettiin mustassa pömpelissä ja ihan omaksi kiusaksi, kun en ole koskaan kyseistä ruokalajia aiemmin raapaissut. Pitsakivi itsessään toimi ihan passelisti, mutta melko pienihän toi on ja joutuu räiskäle kerrallaan loihtimaan.

Ei suurta moitteen sijaa, mutta gluteeniton pohja jäi valjuksi. Täytynee pohtia siihen joku tvisti seuraavaksi kerraksi. Täytepuoli oli gutaa: jauheliha, pekoni, salami, feta, sipuli, valkosipuli, jalopeno, ananas, herkkusieni, tomaatti ja päälle ripauksellinen juustoa.

Se on sanottava, että projekti otti aikaa kaikkiaan liki 4 tuntia - voisi jopa sanoa, että vähän enemmän kuin on lopputuloksen kannalta perusteltua. Tunti meni tomaattikastikkeen vääntämiseen, puolikas täytteiden alustamiseen, kuten myös taikinan vaivaamiseen. Ufon kanssa pitikin tuhrata vähän kauemmin, kun tuli harjoiteltua eri hiilillä. Lopputulema oli, että normaaleilla lehtipuuhiilillä ei tässä yhtälössä ollut suotuisaa ilmapiiriä. Pöntöllinen kookosbrikettejä ja 10 minuuttia per läpyskä.

Aamulla alkaa kaslerin käristely.

 

[Vieraissa]

Toka erä roiskeläppien kanssa: aikamääreet puoliintuivat, tulos tuplaantui - alkoi jo tuntua, että on tässä jokin järki!

Tuunasin glut-pohjaa hiukan yrteillä ja suolaa syydin hieman aiempaa enemmän. Täytepuolella tehtiin modausta mm. kebablihan osalta. Jos osaisin laulaa, niin nyt laulaisin, sillä kokonaisuus oli viiksekkään mainio.

Problematiikkaa aiheutti kakkosroiskeläpän siirtäminen tuolle pellin lipareelle, joka pannaan kiven päälle. Ei meinaa onnistua ilman leivinpaperia, joka sitten syödessä häiritsee mässytysnautintoa.

Mutta joo, ilon päivä oli, vaikka 6 tuntia satoi ja piti mökin alus siivota edellisten jätteistä.

 

[Deleted member 43228]

Eikö pointti ole saada se pizza suoraan siihen kivelle, näinhän se tulos olisi "niinkuin aidossa italialaisessa pizzeerissa!" Jos siinä on peltiä välissä, niin kivi lämmittää ensin pellin ja sitten alkaa pizzan lämmitys. Näin ainakin tehtiin jossain pizzakivivertailussa, kun uunissa pizzakiviä käytettiin ja vertailtiin.

Tosin se voi tuoda vielä yhden haasteen lisää. Jauhoilla siitä kai selviää, kai?

 

[Vieraissa]

Eikö pointti ole saada se pizza suoraan siihen kivelle, näinhän se tulos olisi "niinkuin aidossa italialaisessa pizzeerissa!" Jos siinä on peltiä välissä, niin kivi lämmittää ensin pellin ja sitten alkaa pizzan lämmitys. Näin ainakin tehtiin jossain pizzakivivertailussa, kun uunissa pizzakiviä käytettiin ja vertailtiin.

Tosin se voi tuoda vielä yhden haasteen lisää. Jauhoilla siitä kai selviää, kai?

Tiiä noista peltilöistä. Käpälämäestä on aito italialaisuus kaukana, vähäistä lipevyyttä ehkä saatavilla. Tavallaan pidin sua ystävällismielisenä, mutten enää ole varma;)

Olin olevinani paketin kyljessä tulleen ohjeen mukaan toimineeni, mutten kyllä enää ole varma. Takuulla "parempi ja todellinen" ideologia olisi tuo kivelle asettaminen, mutta kuten sanoit, haasteiden määrä kasvaa. Sanoisin, että jauhojakin suuremmaksi mutkaksi muodostuu osumatarkkuus. Helppohan sinne uunin syövereihin on jollain jäätävän kokoisella lapiolla lykkiä niitä lättyjä.

Illan grillailut huipentuivat grillauskorin putoamiseen. Ai jumantsuikkelis, että meinasi olla nyppivinään, kun salamit, kebabit, tomaatit yms. olivat maissa, mutta onneksi ehdittiin sentään laatoitukselle asti, ettei tarvinnut ihan sepeliltä alkaa nostella takaisin. Losopää koira oli kyllä puolen sekunnin kuluttua tapahtumasta varsin mielissään...

 

[Deleted member 43228]

Joskus ulkovuori voi pettää. Eikö se sanonta ole, että pidä ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä.

Hyvähän se täältä on huudella, kun en koko kiveä edes omista. Luettua on kyllä tullut ja tutkailtua. Päätin aikoinaan että ostan sen sitten talven kynnyksellä, kun grillauskausi hiljenee. Niin tehdään pizzaa sitten talvella. Eipä tuo grillauskausi vaan ole vielä päättänyt kolmeen vai neljään vuoteen, kun Weberin hankin. Piezzo muuten takkuaa. Ei oo sytytä kunnolla viimekertaisen putsailun jälkeen. Eikä sitä oikein voi edes väärin asentaa, oisko vettä mennyt sisään. Pitäis tutkailla.

 

[Vieraissa]

Hyvähän se täältä on huudella, kun en koko kiveä edes omista. Luettua on kyllä tullut ja tutkailtua. Päätin aikoinaan että ostan sen sitten talven kynnyksellä, kun grillauskausi hiljenee. Niin tehdään pizzaa sitten talvella. .

Ihan kohtalaisen positiivinen fiilis tosta jäi. Täytyy vähän treenailla noita taktisia kuvioita räiskäleiden suhteen. Lämpöpolitiikka pysyi hyvin kahdelle letulle 220-230 tuntumassa 10 minsaa per räiskäle. Neljän lätyn kanssa lämpö varmaa vähän alenee ja pitää kypsytellä muutama minuutti pidempään.

Ja täytteitä reippahasti.

 

[manux]

Ei suoraan liity weberiin, mutta san franciscossa on tyyppi, joka innostui noista puuhiiligrillipitsoista ihan kunnolla. Maistuvat nuo lätyt erinomaisille.

@pizzahacker

 

[Deleted member 43228]

Kuulostaa hyvälle

Tuli eilen tehtyä perus jauhelihapihvejä pikasesti perunan kylkeen. Ainekset kulhoon, vaivaus ja kolme isoa pihviä painelin leivinpaperille vierekkäin. Joku 4 cl vettä lasiin, lisäainelihaliemikuutio perään ja mikroon. Sen verran että vesi kiehahti ja kuutio sekoittu hyvin. Sitä pihvien päälle sudilla. Sen jälkeen leikkasin leivinpaperista pihvit erilleen ja löin Weberin lämpöön lihaliemellä kostutettu puoli lämpöä kohti. Yläpintaan kostukkeeksi lisää lisäainelihaliemikuutioo ja "Al dente"-kohdassa kääntö. Perus arkisafkaa äkkiä, sekä helpolla. Kärytkin menee naapureiden kiusaksi.

 

[Vieraissa]

Weber-brändättyjä pikkudetaljeja grillausmaailmasta

 

[Deleted member 43228]

Pitäisi taas pestä Weberi. Onko muilla millaisia keinoja käytössä? Oma pesu kun siis tarkoittaa täyspesua.

Käytännössä parila/ritilä pois. Joka paikkaan grillin/uuninpuhdistus vaahtoa. Vaikutus, jonka jälkeen tiskiharjalla ja karhunkielellä hinkkaus. Perään kuumalla vedellä huuhtelu.

Nyt pitää koittaa vaikutusta, jos lopun kuumalla huuhtelun korvaisi painepesurilla. Sieltä kun ei voi laittaa kädenlämpöistä vettä kuumempaa läpi.

 

[Vieraissa]

Pitäisi taas pestä Weberi. Onko muilla millaisia keinoja käytössä? Oma pesu kun siis tarkoittaa täyspesua.

http://nozebra.ipapercms.dk/Weber/Vedligeholdelsesfolder/FIVedligeholdelsesfolder/

 

[Vieraissa]

Ostelin kookospökäleitä tällä kertaa 9 kilon pussukassa, ja briketit olivat tuplakokoa 10 kilon pussukan tuotteeseen verrattuna, liki nyrkin kokoisia. Täytyy sanoa, että 100 asteen lämpö pysyi kohtuullisen pitkään ufossa! Asettelin ne yhteen kerrokseen vieri viereen kyljelleen. Ilma-aukojen kanssa ei tarvinnut ropailla juuri ollenkaan.

 

[Simba]

Vieraissalle voi sanoa viitaten vanhoihin viesteisi että a) ollaan kollegoja koska itekin oon ison talon kustannussopimuskirjailijana päivätyön oheessa ja b) musta tuli ok ruoan laittaja kun otin sen attituden että ainoa tapa tulla hyväksi ruoan laittajaksi on että ei välitä jos menee pieleen joskus. Mulla suurin piirtein joka kymmenes ateria on ihan syömätöntä sutta mutta mä mielellään otan sen hinnan kokeilusta ja stressittömyydestä. Oon sanonut rouvalle jo monta vuotta sitten että välistä nää vaan menee pieleen koska tykkään kokeilla. c) vakavin asia - nyt se on sitten huomattu että ei weberkään ikuisuuksia kestä. Meidän webbu on ollut nyt kymmenen vuotta ulkona kesät talvet ja mitä on tapahtunut on että jalkojen ja alakuvun välinen alue on ruostunut puhki ja jalat pysyy nyt ihan laina-ajalla. Toisaalta, bilteman pallo ei olisi kestänyt samaa välinpitämättömyyttä edes kolmea vuotta. Seuraava weber nostetaan kuivaan kun möksältä lähdetään pois. stupid me.

 

[Vieraissa]

Tämä ketju on harmillisen kuollut! Simbauttajan ilahduttamana laitan tänne vielä tämän koettelemuksen, mutta ellei ketjun kiima kasva (ja miksi kasvaisi), lienee syytä vetäytyä.

Losoposkelle (varsin älytön bokseri) tarjottiin menneellä viikolla herkkumuonaksi häränhäntää ja sain idean, että jos koirakin tuota syö, miksen testaisi sen kelvollisuutta ihmismuonaksi häkäpöntössä kypsennettynä. Raapaisin kautta maustehyllyn kaiken mahdollisen häntäkönttien pintaan yöksi ja aamulla yskäisin ufon tulille. Työstin kypsytysversiot 5, 6, 7, 8 ja 9 tuntia 100-110 asteessa (2 tunnin jälkeen foliossa). 5 tuntia oli täysin riittämätön, 6 ja 7 siinä ja siinä. 8 ja 9 tunnin kypsyttelun jälkeen alkoi liha irrota luusta repimättä. Liha itsessään oli synkän raskasta, maultaan hieman "eksoottista". Sanoisin, että passeli lisä lautaselle, muttei täyttä kattausta saisi mieluudella upotettua. Luultavasti padassa tuhannesti mieluisampi, jota sitäkin ehkä jossain vaiheessa koittanen.

Vieraissalle voi sanoa viitaten vanhoihin viesteisi

Kiitos. Minulle harvat vastaavat. Max, Vagina ja Kiddo etupäässä. Ja Joxuzi tietenkin!

a) ollaan kollegoja koska itekin oon ison talon kustannussopimuskirjailijana päivätyön oheessa

Laita meiliä osoitteeseen ukko.hakkarainen@gmail.com. Kiinnostaa pureutua tähän lähemmin. Mun pääteos julkaistaan syyskuussa.

b) musta tuli ok ruoan laittaja kun otin sen attituden että ainoa tapa tulla hyväksi ruoan laittajaksi on että ei välitä jos menee pieleen joskus. Mulla suurin piirtein joka kymmenes ateria on ihan syömätöntä sutta mutta mä mielellään otan sen hinnan kokeilusta ja stressittömyydestä. Oon sanonut rouvalle jo monta vuotta sitten että välistä nää vaan menee pieleen koska tykkään kokeilla.

Jumantsiegura! En mäkään spennaa - jos ei onnistu parhaasta yrittämisestä huolimatta, niin minkäpä tuolle tekee - mutten myöskään suostunut pitsakiven testaamiseen ulkopuolisten vierailijoiden tullessa kyläsille. Yhden treenikerran jälkeen suostuin, eikä moitittavaa ollut muonassa (no joo, gluteenittomat jauhot olivat snadi epäkohta, mutta pari päivää sitten sekin onnistui kohtuudella, laitan siitä palautekommenttia tuonne kokkausketjuun, kun siellä auliisti vastattiin uteluihini), vaan ennemminkin puutteellisessa kalustossa ja vähäisessä rutiinissa.

c) vakavin asia - nyt se on sitten huomattu että ei weberkään ikuisuuksia kestä. Meidän webbu on ollut nyt kymmenen vuotta ulkona kesät talvet ja mitä on tapahtunut on että jalkojen ja alakuvun välinen alue on ruostunut puhki ja jalat pysyy nyt ihan laina-ajalla. Toisaalta, bilteman pallo ei olisi kestänyt samaa välinpitämättömyyttä edes kolmea vuotta. Seuraava weber nostetaan kuivaan kun möksältä lähdetään pois. stupid me.

Jos oikein muistelen, ettet vain juuri sinä olisi ollut Weberin kuvun enkelimäisen helähdyksen sanansaattaja ja ylenpalttisen laadun julistaja. Omasta puolestani ihmettelen irronnutta jalkaa ja lohkeillutta kuvun sisäpintaa, jotka eivät mielestäni vastaa Webaston hehkutettua laatua. Sisätiloissa kattilaa säilyttelen, kun en ole maisemissa. Takuuta ruostumista vastaan lienee 10 vuotta, joten se ei helposti tuolla systeemillä tule vastaan. Pidän pömpeliä (ja tarvikkeita) jonkin verran ylihinnoiteltuina (esim. apupöydällinen versio on jotain 350 euroa), mutta toisaalta muutaman kympin grillit jäävät valovuoden päähän kaikessa.

Sanottakoon tähän loppuun vielä, että kiitokset etenkin ketjun alkupäässä grillauksen (ja ruuanlaiton) maailmaan kannustaneille henkilöille (mm. Simba). Häkäpöntön rinnalla on seisty uutterasti vuodenaikaan katsomatta parin kolmen viikon sykleissä ja tarjonta on toisinaan herkistänyt pöydän vastapuolta kyyneliin. Ja aivan jäätävän hyviä muonasettejä olen onnistunut loihtimaan. Totaalisia epäonnistumisia on ollut kaksi, keskinkertaisuuksia ehkä kymmenen.

 

[Deleted member 43228]

Ei ei ei ja vielä kerran ei. Minä ainakin luen täälä aina taustalla vaikka omia söhellöksiäni en tänne rustaa. Ei saa lopettaan, kirjoita tänne kiimassa vaan!

Tämä kun on ainoa ketju oikeastaan enään foorumilla, jossa puhutaan hieman paremmasta ruuanlaitosta. Kun joku meni ja siirsi tuon "Kokkausketjun" tuonne ravintopuolelle, kupsahti se aikalailla. Tai no, jos haluaa lukea miten tehdään jauhelihakastiketta tai kanaa ja riisiä, on se oivallinen paikka siihen nykyään. Mutta eipä siellä enään kukaan jauha siitä ruuanlaitosta, joka itseä kiinnostaa.

Jotain edes Weberiin liittyvää nyt. Ostin uuden jauhesammuttimen Weberin viereen. Suosittelen. Itsellä kun on tuo Weberi partsilla, niin sen ulosheittäminen tai muu raijaus on hieman hankalaa, jos alkaa rasvat palaan. Tuohan tapahtui joku vuosi sitten ja ei sitä millään peitteellä saa sammutettua, joten onneksi löytyi 2 kg jauhesammutin jo silloin. Suosittelen niille, joilla se sijaitsee edes terangilla.

Pistinpä Mikelle privaa, voisko tuon Kokkausketjun palauttaa takas tänne puolelle. Se kun ei oikein enään palvele siinä tehtävässä, mitä se on tehnyt 2007 vuodesta saakka.

 

[Vieraissa]

Liehitellään esileikillä. Seuraava kokeilu linee naudan etuselkä ja puoli vuorokautta. Raportoinen tulokset.

 

[Huppe]

No laitetaan jotain. Tuuppasin weberiin jauhelihaa ja tein siitä hamppareita. Hiilillä toki. Kaasua käytin hiilten sytyttämiseen.