Krugman sanoi, että Yhdysvallat on elänyt kuplasta kuplaan jo menneet 25 vuotta. Kuplakierre pitäisi katkaista, ja vastaus tulisi vasemmalta. Sosiaalivaltio, sääntely ja nykyistä kireämpi verotus ovat nobelisti Krugmanin lääkkeitä. Lisää lakeja, viranomaisia ja virastoja, lisää verodollareita Washingtonille.
Princetonin professorilla voi olla vaikeuksia myydä ideoitaan. Kongressin syvissä riveissä jopa demokraateissa on niitä, joita nykyinen elvytysvauhti hirvittää. Kaikki eivät tuskatta niele ajatusta korkeimpien marginaaliverojen nostamisesta. Mahdollisuuksien tasa-arvo kelpaa ideana yleisesti, tulosten tasa-arvo ei niinkään.
Minusta on helppo ennustaa, että luvassa on kaupan esteitä, heikkojen yhtiöiden kansallistamista, palkka- ja hintakontrolleja ja kaikkea sellaista, mistä on huonoja kokemuksia viime vuosikymmenten varrelta. Vanhan sanonnan mukaan ihmisten on syytä pelätä vapautensa puolesta eniten silloin, kun byrokraatit hyvyydessään yrittävät auttaa ja tehdä jotakin niin sanotusti hyödyllistä.
Tästäkin syystä poliittisesti vaikutusvaltaisen Krugmanin kolumneja kannattaa lukea.
Krugman leikitteli ajatuksella siitä, että USA:n korkein marginaalivero olisi 70 prosenttia. Obama nostaa korkeimman veroasteen 35 prosentista 40 prosenttiin, mutta Krugman menisi vielä pidemmälle. Okei, jos kunnon sosiaalidemokratiasta puhutaan, niin nostetaan korkein marginaali vaikka 102 prosenttiin. Tässä puhuttaisiin Ruotsin mallista ja kirjailija Astrid Lindgrenin tapauksesta.
