"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
ossipena sanoi:
Laitteiden kehittyminen?
Menetelmien kehittyminen?
Työtapojen ja työtehon kehittyminen?
Tutkimusten tuomat uudet mahdollisuudet?
Click to expand...

Esimerkin luvun hatusta, mutta idea "totta". Mulle esim. tietokone on tuonut mahdollisuuden tehdä 10 kertaisesti sen määrän laskelmia kuin mitä vastaavassa asemassa oleva tyyppi teki 30 vuotta sitten. Eli siis minun työnimikkeen tuottavuus on kasvanut 10-kertaiseksi.

Kuitenkin käytän itse saman 8h laskelmien tekemiseen kuin tyyppi 30 vuotta sitten. Käytännössä siis työn kuormittavuus työn suorittajaa kohden ei ole minun aseman kohdalla muuttunut mihinkään. Tässä siis työn suorittamisen vaatimuksen ovat pysyneet samana. Aikaisemmin yhtä lyijykynää kohden piti tuottaa yksi sivu paperia (tms.) päivässä. Nykyään pitää yhtä läppäriä kohden tuottaa 10 sivua tulosta päivässä (suoraan verrannollinen tuottavuuden kasvuun).

Mutta, mitäs tehdään sitten, kun huomenna pitää tuottaa 20 paperia per läppäri per päivä, mutta uusien ideoiden ja keksintöjen tuottama tuottavuuden kasvu mahdollistaisi vain 15 sivun tuottamisen per päivä. Nythän minun oma henkilökohtainen tuon kuormittavuus on noussut tuon tuottavuuden, eli 15, ja vaatimuksen, eli 20, välisen eron -> 25%.

Tätä siis tarkoitin tuolla työn tuottavuuden kasvulla. Tekniikka on pop, mutta välillä pitää miettiä että WTF, missä mennään.


ossipena sanoi:
Se on totta että nyt on kulutettu etukäteen ihan liikaa rahaa, mutta kehitys kehittyy. Yhtäkään pätevää perustetta sille etteikö talous voisi kasvaa normaalitilanteessa vuosittain, en ole nähnyt.
Click to expand...

Talouden, kuten kaikki muukin ihmisen toiminta, on viime kädessä rajoittunut fyysiseen ympäristöön. Omassa kuplassaan talous saa kasvaa ja pyöriä ihan miten tykkää, mutta pörssimirjarditkaan ei voi ostaa yhtä puunrunkoa sen jälkeen, kun viimeinen puu on maan pinnalla katkaistu.

Mutta vielä tosta työn tuottavuudesta. Siinä pätee ihan sama juttu kuin huomisen kuluttamisen siirtämisessä tähän päivään. Nyt siirretään huomisen työpanos tähän hetkeen, ja saadaa tuottavuus nousuun. Samalla kuitenkin tuhotaan tulevaisuuden reservejä. Samoin kuin esim. ilmastonmuutos ja ekokatastrofi. Mitä rankemmin nyt tuhlataan, sitä rankemmin saadaan turpaan tulevaisuudessa.

Mun mielestä tärkein mitä hipeillä, greenpeacella, ilmastonmuutoksella tms. on ihmiselle antaa, on se, että talous ei ole maailman tärkein asia. Auton valmistajalle toki on tärkeintä tuottaa niitä autoa mahdollisimman paljon ja kalliilla, mutta yhteiskunnalle ei. Ihmiset on yhteiskunnan tärkein asia, ja ihmisten hyvinvointi.
 
http://www.uusisuomi.fi/raha/56092-shokkiarvio-jenkkipankeille-–-porssi-nakee-punaista

Mayon pankkiarviossa luottotappioiden osuus lainakannasta tulee ylittämään sen tason, joka nähtiin 1930-luvun suuren laman aikaan, kertoo uutistoimisto AP. Mayo antoi koko pankkisektorille luokituksen ”underperform”. Lisäksi hän antoi suosituksen 11 pankin osakkeista. Niistä jokainen oli ”underperform”- tai myyntisuositus.
Click to expand...

Ralli kerkesi kestää reilun kuukauden? Suuressa lamassa 30-luvulla taisi muistaakseni olla myös samanlaisia erittäin voimakkaita nousuja.
 
En enää löytänyt sitä postausta, missä joku kritisoi julkisen vallan elvytyspakettia siitä, että julkisen sektorin kuluttama dollari on dollari pois yksityisestä kulutuksesta.

Tässä Krugmanin vastaus:

One more time

Brad DeLong is, rightly, horrified at the great Ricardian equivalence misunderstanding. It’s one thing to have an argument about whether consumers are perfectly rational and have perfect access to the capital markets; it’s another to have the big advocates of all that perfection not understand the implications of their own model.

So let me try this one more time.

Here’s what we agree on: if consumers have perfect foresight, live forever, have perfect access to capital markets, etc., then they will take into account the expected future burden of taxes to pay for government spending. If the government introduces a new program that will spend $100 billion a year forever, then taxes must ultimately go up by the present-value equivalent of $100 billion forever. Assume that consumers want to reduce consumption by the same amount every year to offset this tax burden; then consumer spending will fall by $100 billion per year to compensate, wiping out any expansionary effect of the government spending.

But suppose that the increase in government spending is temporary, not permanent — that it will increase spending by $100 billion per year for only 1 or 2 years, not forever. This clearly implies a lower future tax burden than $100 billion a year forever, and therefore implies a fall in consumer spending of less than $100 billion per year. So the spending program IS expansionary in this case, EVEN IF you have full Ricardian equivalence.

Is that explanation clear enough to get through? Is there anybody out there?
Click to expand...

http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/04/06/one-more-time/
 
Yksi vähiten arvostamistani Kauppalehden "journalisteista" ei petä taaskaan:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/04/20973

Herrala on melkein kriisin alusta saakka kieltäytynyt uskomasta (ainakin lukemani perusteella), että ongelman juuret sijaitsevat nimenomaan anglo-amerikkalaisen kapitalistisen mallin "financialization"-ilmiössä.

Hän ei myöskään ole käsitellyt lainkaan ilmiön ytimessä sijaitsevia rikollisia piirteitä, joita löytyy noin 10 prosentilta pankki- ja rahoitussektorin pampuista. Tämä jo sinällään murentaa monia "vapaan markkinatalouden" itsesääntelyyn liittyviä uskomuksia. Onko Herrala käsitellyt näitä? EI.

Tässäkään artikkelissa hän ei mainitse sanallakaan MIKSI USA:n talous hidastuu (velkadeflaatio).

Markkinafundamentalisti vaikka voissa paistaisi.

EDIT: Tässä sen sijaan vähän fiksumpia juttuja:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/04/07/the-financial-factor/
 
Tämä Taloussanomien kolumni on mielestäni aivan loistava ja kuvastaa hiton hyvin myös omia ajatuksiani. :worship:


Minä vasemmistolainen

Markku Saksa, Washington

Minua on usein arvosteltu tämän kolumnipalstan keskusteluissa vasemmistolaiseksi, sosialistiksi ja kommunistiksikin. Haluan tällä kertaa esittää siihen liittyen muutaman reunahuomautuksen.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana pääomapiireihin kohdistunutta arvostelua on tukahdutettu järjestelmällisesti kaikissa länsimaissa, ja väitän, että arvostelun leimaaminen vasemmistolaiseksi auttoi osaltaan nykyisen talouskriisin syntymistä.

Oli siihen paljon muitakin syitä kuten Aasiasta tullut löysä raha, joka pudotti korkotason ja teki lainaamisesta halpaa, mutta kun kylmä sota loppui, kukaan ei halunnut suurin surminkaan saada mainetta Neuvostoliiton tuhoisan politiikan tukijana.

Rahapiirit ja niiden propagandakoneet tarttuivat varsin halukkaasti tähän pelkoon varsinkin Euroopassa. Ne käyttivät sitä hyväkseen leimaamalla markkinavoimien kaiken arvostelun menneen maailman sosialistien touhuksi.

Kuinka paljon niillä ihmisillä, jotka uskalsivat arvostella markkinavoimien mellastusta, oli todella jotakin tekemistä sen kanssa, että Stalin tappoi ihmisiä nälällä? Vaativatko Salcompin työntekijät tuotantolaitoksia valtion haltuun, kun he vastustivat tuotannon ulkoistamista Kiinaan?

Markkinavoimien vastaiseksi leimattiin sen seikan hämmästely, kuinka Yhdysvallat aikoo pärjätä, kun se tekee velkaa loputtomat määrät. Riidan haastamista Atlantin yli oli kysymys, kauanko amerikkalainen talous voi toimia, kun sen tuotto perustuu 70 prosenttia kulutuksen varaan ja kulutus maksetaan Kiinasta saadulla velkarahalla.

Sosialistista
kateutta

Kun tällaisia kysymyksiä vuosien mittaan esitettiin, ne leimattiin sosialistisesta nostalgiasta kumpuavina kateuden ilmaisuina dynaamista amerikkalaista talousmallia kohtaan.
Kriittisen keskustelun vähäisyys antoi osaltaan markkinavoimille molemmin puolin Atlanttia vapauden rakentaa uuden talouden nimissä valtava kupla, joka on nyt puhkeamassa.

Vasemmistolaisten lisäksi tukittiin valistuneiden porvareiden suut. Ihmisen ei todella tarvinnut olla sosialisti osatakseen ihmetellä johtajien miljoonabonuksia ja -palkkoja.

Yhdysvalloissa ne ovat parhaimmillaan yli kolme sataa kertaa suurempia kuin tavallisen työntekijöiden palkka. Kun työntekijä tienaa 50 000 dollaria vuodessa, toimitusjohtajan palkka saattaa olla viisi miljoonaa dollaria. Useiden kymmenien miljoonien dollareiden palkat suuryhtiöiden johtajilla ovat olleet tavallisia.

Rohmukapitalisteilla oli hyvät slogaanit. He sanoivat, että nousuvesi nostaa pienetkin veneet kellumaan.
Luontoon viittaavan retoriikan käyttö oli propagandassa tehokasta, koska markkinoiden toiminta esitettiin luonnonlakina ikään kuin painovoimalaki ja hintamekanismi olisivat jokseenkin sama asia.

Markkinavoimien arvostelu oli olevinaan yhtä perusteetonta kuin arvostelisi sadetta tai auringonpaisteen kuumuutta. Nykyaikaisten aikuisten jumalolennoksi nousi Markkinavoimat, joka tunkeutui ajatuksiimme päivällä ja yöllä uniimme. Kaikki hyvä ja paha oli sen ansiota tai syytä.

Lama ravistaa ihmisiä hereille, mutta se tekee ihmisistä vielä varovaisempia ja pelokkaampia markkinavoimien suhteen.

Viikonloppuna kuulin eräästä puolitutusta, joka oli selvinnyt kolmesta potkuaallosta, mutta nyt hän joutui lähtemään. Hänen vaimonsa oli helpottunut, kun potkujen pelkääminen loppui ja mies meni luostariin mietiskelemään pariksi viikoksi.

Hirttäytyykö Obama
sanaan sosialismi?

Yksi mielenkiintoinen näkökulma amerikkalaiseen sosialismin pelkoon on se, että presidentti Barack Obama ei halua tai uskalla ottaa pankkeja valtion haltuun siivotakseen ne, vaan hän yrittää markkinapohjaista ratkaisua.

Monien porvarillisten talousasiantuntijoiden mukaan tehokkainta olisi se, että hallitus ottaisi pankit haltuunsa ja hoitaisi roskalainat pois veronmaksajien rahoilla. Sen jälkeen se voisi myydä ne takaisin yksityisille sijoittajille ja palauttaa tähteeksi jäävät rahat veronmaksajille.

Niin pragmaattisen käsityksen kuin Obama itsestään antaakin, hän saattaa olla hirttäytymässä sanaan sosialismi.

Obaman talousministeri Tim Geithner kehittelee pankkien puhdistamista huonoista lainoista sille idealle, että hallitus tekee sijoittajille houkuttelevaksi ostaa huonoja lainoja.

Mutta mikä markkinamekaniikka siinä toteutuu, että hallitus lainaa sijoittajille 90 prosenttia ja sijoittajat panevat likoon vain 10 prosenttia omaa rahaa ostaakseen roskat pois rahoitusjärjestelmästä, ja jos homma toimii, sijoittajat saavat mukavat voitot ja pankit puhdistuvat?

Mutta, kun valtio kantaa riskin, eikö se kuulosta . . . hm . . .sosialismilta?
 
Nyt kun jatkuvasti kaikki toistelevat, että kriisin pahin vaihe on menossa oli ja markkinat pohjaavat ihan juuri, niin voiko tämä pitää paikkaansa? Eikö ongelma, joka on USA:n velkataakka, ole yhä tallella ja kasvaa jatkuvasti? Miten pahin voisi olla ohi ennenkuin velan määrä laskee sopivalle tasolle.
 
Ei se olekaan ohi... ellei Yhdysvallat saa inflatoitua velkakuplaa jotenkin maagisesti jälleen. Tuossa aiemmin kirjoiteltiin juuri siitä, että nyt yritetään ennustaa tulevaisuutta vähän sieltä ja täältä. Kiinnitetään erityishuomiota todella lyhyen aikavälin dataan (luokkaa 1 kuukausi) ja jätetään huomioimatta laajemmat kehityskulut.

Krugman kirjoitti siitä, että pieni väliaikainen nousupyrähdys saattaa tulla yritysten varastosaldojen tasapainottumisen vuoksi. Jos kuluttajien halu ostaa on kuitenkin heikko, jää nousu todellakin torsoksi.

The bounce and the revision thing

It’s now looking like a reasonable bet that growth will turn positive later this year, mainly because businesses will decide they’ve cut inventories enough, and ramp up production again. Many will herald this as the end of our problems. But they’ll be wrong, for reasons I laid out during an earlier false dawn, back in early 2002 (the unemployment rate continued to rise for more than a year after that point). I still think this was a pretty good explanation:

Imagine a company that produces widgets (companies in these examples always produce widgets), normally selling 100 each month. The company tries to keep one month’s sales, 100 widgets, in inventory. But for some reason sales drop off, to 90 per month. And it takes a month before the company realizes what has happened.

At the end of that month the company, having produced 100 widgets but sold only 90, finds itself with 110 in inventory, but wants to hold only 90. To eliminate the excess inventory quickly, it might slash production to 70 for the next month, then bump production back up to 90. But unless sales increase again, that’s where it ends: production never recovers to its original level.

As go the widget-makers, so goeth the economy. When demand drops, inventories build up, then production drops sharply as businesses work off the overhang. Finally, there’s an “inventory bounce” when the overhang is gone. But the bounce doesn’t necessarily presage a true recovery. To get that, you need increased sales to final buyers.

But here’s the funny thing: I wanted to include a graph to go with this post, illustrating what happened in 2002. And guess what: that surge in output in early 2002 has been revised out of existence.

More reason to stay cool when the guys on CNBC start bellowing that the recession is over.
Click to expand...

http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/04/08/the-bounce-and-the-revision-thing/
 
No...Osakemarkkinathan voivat liikkua mihin vain, lyhyellä tähtäimellä, täysin riippumatta taloudellisista tosiasioista.

Kurssejat ovat nostaneet USA:n viranomaisten aggressiiviset toimet pankkien rahoittamiseksi. Lue: Veronmaksaja on ryöstetty ja pankkien annetaan pitää paskaa taseissaan ylihintaan. Kusetus jatkuu. Mikään ei ole muuttunut.

Kaikkein paras on tämä pankkien "rasituskokeen" läpäiseminen. Tottakai ne läpäisivät nämä testit, kun USA:n hallitus on niin päättänyt.

Obaman tiukka linja autoteollisuutta ja Wall Streetin bonuksia kohtaan olivat savuverho, jonka suojissa AIG:n kautta kanavoitiin miljardeja valittuille pankeille. Tottakai pankit tekevät odotettua parempia tuloksia mikäli niiden ei tarvitse kirjata tappioitaan ja USA:n veronmaksaja takaa kaikki niiden spekuloinnit.

Kysymyksessä on luottamuspeli. Obaman hallitus ja Fed yrittävät kaikin keinoin pelastaa USA:n pankkisysteemin "sijoittajien hysterialta." Kaikki mitä he ovat tähän mennessä tehneet kertoo siitä, että heidän mielestään pankkien taseissa olevat asuntolainat ja luotot ovat kelpo tavaraa, joita sijoittajat jostain kumman syystä eivät halua ostaa sellaiseen hintaan, mikä pitäisi kasinon pystyssä. :rolleyes:

E: Merkki luottamuspelistä on myös se, että työttömyysluvut ovat sattuneet "epäilyttävän" lähelle markkinoiden odotuksia. Jälkikäteen niitä on korjailtu alaspäin roimastikin, mutta nehän ovat "menneen talven lumia."
 
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_pol...vahensi_usan_velkakirjojen_ostoja_676998.html



Kiina myi tammi-maaliskuussa voimakkasti Yhdysvaltain valtion velkakirjoja. Kiinan keskuspankin julkistamien tilastojen mukaan ulkomaisten velkakirjojen määrä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alimmalla tasollaan kahdeksaan vuoteen.

Asiasta kertoo sanomalehti New York Times. Viime vuonna vastaavaan aikaan Kiina hankki ennätyksellisen suuria määriä Yhdysvaltain valtion velkakirjoja.

Kiinan myynti-innon taustalla on maan huoli Yhdysvaltain talouden kehityksestä ja halu irtaantua voimakkaasti kasvaneesta riippuvuudestaan Yhdysvaltain taloudesta.

Yhdysvaltain rajusti velkaantunut kansantalous on tukeutunut suurelta osin juuri Kiinan haluun ostaa yhdysvaltalaisia velkakirjoja. Ekonomistien piirissä on vallinnut pelko siitä, että Kiina vähentäisi rahan pumppaamista Yhdysvaltoihin.

Nyt kun näin on tapahtunut, pelättyä korkojen nousua ei kuitenkaan ole nähty. USA on saanut varoja sijoittajilta eri puolilta maailmaa.

Taloustieteilijät eivät ole havainneet, että Kiina olisi poliittisista syistä jollain tavalla rankaissut Yhdysvaltoja lopettamalla sen kassan rahoittamisen. Eräiden arvioiden mukaan kiinalaiset sijoittajat ovat siirtäneet runsaasti varoja ulos Kiinasta, koska he ovat pelänneet talouslaman aiheuttaman työttömyyden johtavan sisäisiin levottomuuksiin. Rahat ovat päätyneet Yhdysvaltain sijasta kuitenkin mm. Hongkongiin.

Kiinan on arvioitu myös toipuvan taloustaantumasta muita maita nopeammin. Tästä on seurannut tuonnin lisääntyminen Kiinaan, mutta viennin hiipuminen. Tällöin Kiinassa ei ole ollut aiemmassa määrin varoja sijoitettavaksi ulkomaille.
Click to expand...

Vieläköhän sijoittajien mielestä USA:n velkakirjat ovat haluttuja kun saavat tietää, että Kiina on alkanut dumpata niitä.
 
rollipeikko sanoi:
Esimerkin luvun hatusta, mutta idea "totta". Mulle esim. tietokone on tuonut mahdollisuuden tehdä 10 kertaisesti sen määrän laskelmia kuin mitä vastaavassa asemassa oleva tyyppi teki 30 vuotta sitten. Eli siis minun työnimikkeen tuottavuus on kasvanut 10-kertaiseksi.

Kuitenkin käytän itse saman 8h laskelmien tekemiseen kuin tyyppi 30 vuotta sitten. Käytännössä siis työn kuormittavuus työn suorittajaa kohden ei ole minun aseman kohdalla muuttunut mihinkään. Tässä siis työn suorittamisen vaatimuksen ovat pysyneet samana. Aikaisemmin yhtä lyijykynää kohden piti tuottaa yksi sivu paperia (tms.) päivässä. Nykyään pitää yhtä läppäriä kohden tuottaa 10 sivua tulosta päivässä (suoraan verrannollinen tuottavuuden kasvuun).

Mutta, mitäs tehdään sitten, kun huomenna pitää tuottaa 20 paperia per läppäri per päivä, mutta uusien ideoiden ja keksintöjen tuottama tuottavuuden kasvu mahdollistaisi vain 15 sivun tuottamisen per päivä. Nythän minun oma henkilökohtainen tuon kuormittavuus on noussut tuon tuottavuuden, eli 15, ja vaatimuksen, eli 20, välisen eron -> 25%.

Tätä siis tarkoitin tuolla työn tuottavuuden kasvulla. Tekniikka on pop, mutta välillä pitää miettiä että WTF, missä mennään.



Mun mielestä tärkein mitä hipeillä, greenpeacella, ilmastonmuutoksella tms. on ihmiselle antaa, on se, että talous ei ole maailman tärkein asia. Auton valmistajalle toki on tärkeintä tuottaa niitä autoa mahdollisimman paljon ja kalliilla, mutta yhteiskunnalle ei. Ihmiset on yhteiskunnan tärkein asia, ja ihmisten hyvinvointi.
Click to expand...
Tietenkään kuormittavuus ei laske, koska kuluttajat ovat ns pohjattomia säkkejä. Eli kun rahaa jää välttämättömyyshyödykkeiden ja mahdollisien säästöjen jälkeen jäljelle, vaikka väkisin keksitään jokin tarve itselle. kuten esimerkiksi kallis auto tai littutelkkari vaikka polkupyörä riittäisi kulkemiseen (esim amsterdam, suomessa ei yleensä onnistu välimatkojen takia...) ja 60" littutelkkarin sijasta uutiset voisi kuunnella 2e radiosta. Eli mitä enemmän saadaan tuotettua, sitä enemmän myös tuhlataan. Jos laskettaisiin pelkästään välttämättömyyshyödykkeiden hankkimiseen vaadittava aika suomessa, väitän että puhutaan max 10 viikkotunnista per nuppi. Ja on otettava huomioon että suomen olosuhteet vaativat huomattavasti enemmän työtä kuin esim välimeren alueella (asuntojen lämmitys, lyhyt viljelykausi...)

Ja ps. Greenpeacen ainut tehtävä nykyään on oman olemassaolonsa oikeuttaminen. Se on se ainut motiivi kaikkien "kauniiden" tekojen takana. Vähän niinkuin too big to fall eli se työllistää huomattavasti porukkaa jne ja eri tahojen edut taas törmäävät niin isossa organisaatiossa joten järjestö ei mitenkään voi olla objektiivinen toimija.
 
ossipena sanoi:
Tietenkään kuormittavuus ei laske, koska kuluttajat ovat ns pohjattomia säkkejä. Eli kun rahaa jää välttämättömyyshyödykkeiden ja mahdollisien säästöjen jälkeen jäljelle, vaikka väkisin keksitään jokin tarve itselle. kuten esimerkiksi kallis auto tai littutelkkari vaikka polkupyörä riittäisi kulkemiseen (esim amsterdam, suomessa ei yleensä onnistu välimatkojen takia...) ja 60" littutelkkarin sijasta uutiset voisi kuunnella 2e radiosta. Eli mitä enemmän saadaan tuotettua, sitä enemmän myös tuhlataan. Jos laskettaisiin pelkästään välttämättömyyshyödykkeiden hankkimiseen vaadittava aika suomessa, väitän että puhutaan max 10 viikkotunnista per nuppi. Ja on otettava huomioon että suomen olosuhteet vaativat huomattavasti enemmän työtä kuin esim välimeren alueella (asuntojen lämmitys, lyhyt viljelykausi...)
Click to expand...

Toi on kyllä ihan totta. Kaikki on periaatteessa meidän oman valintamme varassa. Kukaan ei minuakaan pakota työskentelemään 8h/5 x viikko. Pitäis vaan tyytyä siihen, että saa tarpeek rahaa ruokaa ja vuokraan.. Taitaa olla hyvinvointivaltio pilannut taas yhden ihmisen. Kaikki pitäis saada heti mulle ja mahdollisimman pienellä vaivalla. No toisaalta ainakin vielä tykkään tästä duunista. Saa ainakin jotain merkitystä muuten lähes merkityksettömään elämään. Pitää varmaan hankkia lapsia ja alkaa koti-isäksi.

ossipena sanoi:
Ja ps. Greenpeacen ainut tehtävä nykyään on oman olemassaolonsa oikeuttaminen. Se on se ainut motiivi kaikkien "kauniiden" tekojen takana. Vähän niinkuin too big to fall eli se työllistää huomattavasti porukkaa jne ja eri tahojen edut taas törmäävät niin isossa organisaatiossa joten järjestö ei mitenkään voi olla objektiivinen toimija.
Click to expand...

Jep, mun usko WWF:n ja Greenpeacee:n meni viimeistään silloin kun ekaa kertaa tapasin noita feissareita aseman kulmilla. Vittu vapaaehtoisjärjestö (tai whatever) jolla on organisoitu rahanhankinta. Kunnon mafiameininkiä.

Mutta kyllä kansalaisjärjestöillä pitäisi olla samat oikeudet olla olemassa ja lobata kuin esim. EK:lla ja SAK:lla. Kaikkihan ne on pienet eturyhmät etuja ajavia lobbareita, jotka ovat enemmän ja vähemmän korruptoituneita ja selkeästi kaukana "objektiivisesta". Muistaakseni toi Greenpeace:n perustajakin tossa muutama vuosi sitten alkoi kannattaa ydinvoimaa. Ei kyseistä uutista kuitenkaan ole näkynyt järjestön uutisoinnissa.
 
pååtta sanoi:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_pol...vahensi_usan_velkakirjojen_ostoja_676998.html
Vieläköhän sijoittajien mielestä USA:n velkakirjat ovat haluttuja kun saavat tietää, että Kiina on alkanut dumpata niitä.
Click to expand...

Jes, päästään eroon tästä pirun Jenkkien hegemoniasta. Maailmasta tulee kauniimpi ja parempi paikka meille kaikille elää taas :dance::dance2: Nyt juhlitaan :kippis1:

Muistakaan sitten kaikki uuden maailmanjärjestyksen perussäännöt:

1) Älä kritisoi ihmisoikeuksista

2) Demokratia tms. ei ole universaalia, jokaisella maalla on oikeus omaan järjestelmään

3) Kapitalismi on kuollut, eläkään sosialistinen markkinatalous

4) Kiinalla on oikeus suojella oman valtionsa eheyttä ja suvereniteettiä, sekä etuja ulkomailla (esim. Afrikka, E-Amerikka) asevoimin. Lisäksi Kiinalla on oikeus liittää valtioonsa pysyvästi mm. Taiwanin, ja samalla estää separatistien ja terroristien toimet Tiibetissä.

5) Pohjois-Korea, Iran ja muut pahan akselin valtiot on tästä edespäin ihan jees. Uuden pahan akselin muodostaan imperialistinen USA ja sen sylikoira Bririt. Lisäksi Japani ja muut Kiinan mahtia uhkaavat valtiot ovat pahoja.

6) Heti huomenna Suomen valtion johtavat ja yritysdelekaatio lentää Beijingiin suutelemaan kinkkien persettä

*) Kannattaa pojat (ja naiset) opetella Kiinaa. Myös kaikki muut kielet kuin englanti tai euroopan mahtikielet ovat kuumaa valuuttaa talouskriisin jälkeisessä maailmassa.
 
-Eli mikään ei oikeastaan muutu. :D

Ainostaan kiinan kielen opettelu vähän jännittää. Noh, tuskinpa niitä toisaalta kiinnostaisi edes puhua meille.
 
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/U...jä+talousluisun+tasaantumisesta/1135245169009

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke piti tiistaina puheen, jossa hän kertoi rahoitusmarkkinoilla saavutetun edistysaskelia. Bernanken mukaan taloudessa on "varovaisia merkkejä" siitä, että jyrkkä alamäki olisi nyt hidastumassa.
Click to expand...

Bernanken mielestä siis USA:n talous alkaa pikku hiljaa kääntyä, lausunto ei herätä välttämättä hirveästi luottamusta kun katsoo Bernanken edellisiä sanomisia

http://euroetana.blogspot.com/2009/04/bernanke-nakee-merkkeja.html

"USA:n talous on terve asuntomarkkinoiden hidastumisesta
huolimatta." (14.2.2007)

"Emme odota subprime-lainamarkkinoiden
vaikuttavan merkittävästi muuhun talouteen tai rahoitusjärjestelmään." (17.5.2007)

"Talouskasvu on verkkaista, mutta kiihtyy
myöhemmin tänä vuonna." (14.2.2008)

"Keskuspankin valvomat pankit ovat hyvässä kunnossa
eivätkä ole vaarassa kaatua" (14.2.2008)

"Huolimatta työttömyysasteen taannoisesta hypähdyksestä, vaara sille, että talous olisi kääntynyt merkittävään laskusuhdanteeseen, on vähentynyt." (10.6.2008)
Click to expand...
 
Ainoa kysymys mikä tästä uudesta "noususta" herää on se että paheneeko kupla? Toisaalta pitää muistaa että myös 30-luvulla nähtiin villejä nousuja.
 
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2009/04/16/lisaa-huonoa-journalismia/20099608/145

Lisää huonoa journalismia

Saan säännöllisesti myös sellaista palautetta kolumneistani, että hyökkäilen väärin perustein kapitalismin kimppuun ja esitän markkinatalouden kohtuuttoman huonossa herravihaisessa valossa, mutta kerta kiellon päälle. Tässä tulee lisää huonoa journalismia.


Vain 1920-luvulla rosvoparonien aikana rikkaiden ja köyhien ero tulonjaossa on ollut yhtä suuri Yhdysvalloissa kuin nyt. Ja kun verrataan maailman maita toisiinsa, vain Meksikossa ja Venäjällä talouden tulosten jakaminen on ollut viime vuosina yhtä epätasa-arvoista kuin Yhdysvalloissa.

Kummasta lähteestä nämä väitteet mahtavat olla peräisin, G20-kokousta Lontoossa vastustaneiden nuorten lentolehtisistä vaan kapitalismia lähes 170 vuotta puolustaneesta The Economist -lehdestä?

Oikea vastaus on The Economistin numero 11. huhtikuuta 2009!

Suomalaiset talousänkyrät lukevat mielellään sellaista tekstiä, jossa todetaan, että vaikka rahoitusteollisuudella on ollut pikku vaikeuksia, amerikkalainen kapitalismi voi edelleen hienosti ja on esimerkkinä Suomelle ja muille länsimaille. Änkyröille talouskriisin voittaminen tarkoittaa sitä, että kun vanha meininki palaa, kaikki on taas hyvin.

Kapitalismia saa
moittia lempeästi

He sallivat kapitalismin moitiskelun ylilyöntien vuoksi, mutta on vaativat, että kirjoittaja ymmärtää missä raja menee. Heistä tuntuu mukavalta, jos kirjoittaja hieman pilailee hyväntahtoisesti kansan yksinkertaisuudella. Kyllä sellaisen kirjoittajan ymmärrystä kehutaan klubilla ja golfradalla. Terävä poika!

Talousbuumin aikana pankki- ja rahoitussektori turposivat muodottoman suuriksi oikeaan työntekoon ja tuottamiseen nähden. Mitä nopeammin peliraha kiersi, sitä suuremmaksi rahoitussektorin voitot kasvoivat.

Economistin mukaan rahoitussektorin yritykset keräsivät lopulta 41 prosenttia kaikista amerikkalaisten firmojen Yhdysvaltojen sisältä saamista voitoista. Siis lähes puolet voitoista meni niiden taskuihin, jotka vaihtelivat papereita keskenään.

Vuosien 1996–2005 aikana tapahtunut "tuottavuusihme" oli tulonsiirtoa rikkaille. Raha, joka siinä liikkui, oli velkarahaa ja sen maksumieheksi joutuivat veronmaksajat.

Rikkaiden oma aikakausilehti Forbes kertoo, että vuonna 1996 neljänsadan maailman äveriäimmän henkilön omaisuuden yhteenlaskettu arvo oli 92 miljardia dollaria, mutta yhdeksän vuotta myöhemmin peräti 1,25 biljoonaa dollaria. Varallisuutta kuvaavaan lukuun tuli kuuden nollan sijasta kaksitoista nollaa (000 000 000 000).

Kun tavallisen amerikkalaisen kotitalouden keskimääräiset vuositulot olivat vuonna 2007 noin 45 000 dollaria, joka tuhannes teki 3,5 miljoonaa dollaria. He tienasivat 77 kertaa enemmän kuin 90 prosenttia väestöstä.

Wall Street vei
lahjakkaimmat

Rahoitusteollisuuden sairaalla liikakasvulla oli yllättävä vaikutus esimerkiksi amerikkalaiseen yliopisto- ja korkeakoulumaailmaan. Tapasin äsken Nasan avaruustutkijan, joka valitti, että kun Nasa hakee esimerkiksi korkeatasoista fyysikkoa, amerikkalaista on enää vaikea löytää. Kiinassa ja Intiassa heitä on kyllä tarjolla, mutta amerikkalaisia nuoria eivät kiinnosta enää matematiikka, fysiikka ja kemia vaan he pyrkivät talouden MBA-tutkintoon.

Harvardin oma lehti The Harvard Grimson teki 600 valmistuneen parissa tutkimuksen, jonka mukaan vuonna 2007 peräti puolet huippuyliopistosta valmistautuneista meni töihin pankkeihin, rahastoihin tai rahoitusalan konsulttifirmoihin huolimatta siitä mitä he olivat opiskelleet. Pennsylvanian valtion yliopistosta kerrotaan, että jopa insinööriksi valmistuneista puolet palkattiin Wall Streetille.

Syy oli kuitenkin The Harvard Grimsonin mukaan selvä. Pankit, rahoitusfirmat ja alan konsulttiyritykset tarjosivat keskimäärin 65 000 dollarin lähtöpalkan, kun muilla aloilla vuosipalkka oli 35 000 dollaria.

Wall Streetille meni liiankin terävää porukkaa. He osasivat rakentaa rahakoneen, jonka toiminnasta kukaan ei ymmärtänyt muuta kuin sen, että se vaikutti järjenvastaiselta. Epäilijöille sanottiin, että kysymys on kokonaan uudesta taloudesta, jonka ei kuulunutkaan toimia vanhojen sääntöjen mukaan. Samaa puhetta kuultiin myös Aleksanterinkadulla.

Madoff oli uuden
talouden menestyjä

Uuteen talouteen istui entinen uimarantojen hengenpelastaja Bernie Madoff niin hyvin, että hän onnistui huijaamaan Suomen valtion budjetin verran rahaa ennen kuin viranomaisvalvonta vihdoin tavoitti hänet.
Erona edeltäneeseen tietotekniikkakuplaan oli se, että Silicon Valleyn propellipäät kehittivät oikeita asioita, joita tarvittiin. Microsoftin Bill Gates ja Googlen perustajat Larry Page ja Sergey Brin vaikuttavat vanhanaikaisilta tyhmiltä kapitalisteilta, jotka joutuivat tekemään oikeata työtä Coca-Colan ja pizzan voimalla yökaudet kehitellessään tuotteitaan.

Ei ihme, että ilmapiiri on muuttunut kireäksi ökyrikkaita kohtaan.

Amerikkalaisten ärtymys pulpahtelee esille monella tavalla. Jopa New Yorkin autonäyttelyssä yleisö purkaa kiukkuaan New York Timesin mukaan kyselemällä autoja esitteleviltä messukaunottarilta, miksi GM ja Chrysler eivät tee parempia autoja, vaikka ne saavat veronmaksajien pussista miljardituet.

Hupaisa ajan merkki on se, että kalliita muotivaatteita verkossa myyvä Net-a-porter-vaatefirma tarjoaa mahdollisuutta, että tuotteet tuodaan kotiin ruskeassa paperikassissa ilman firman logoa.

P.S. Luen aina kaikki lukijoiden kommentit. Monissa on oppimisen arvoisia asioita, yllättäviä näkökulmia ja hyviä ideoita. Olen myös joutunut häpeämään tietojeni puutetta korvat punaisina. On ollut mielenkiintoista huomata, mikä jutuissani suututtaa. Kiukkuisimmat Neuvostoliittoon toivottajat kuvittelen paksuiksi herroiksi, joilla on silinterihattu, sikari ja bulldoggi.
Click to expand...
 
Back
Ylös Bottom