Olisi hyvä kyllä hyvä nähdä miten suuri osuus jenkeistä jenkeistä on velkaantunut ja kuinka paljon. Tompan vastauksen tähän haluaisin mieluusti nähdä, mutta oma vaatimaton päättelyni sanoisi, että saamalla nuo vähävelkaiset lisäämään velanottoa saadaan korkeintaan siirrettyä laman alkamispäivää eteenpäin ja samalla kasvatettua velkakuplaa joka tekee konkurssiaallosta yhä tuhoisampaa. Uskon siis, että kokonaisvelka vain kasvaisi. Toisaalta toimiikohan tuo valtion stimulointi niin erikoisen hyvin, luulisi, että ihmiset jotka ovat säästäneet silloin kun holtittomat ihmiset ovat kuluttaneet eivät taikaiskusta rupea tuhlaamaan kuin känniset merimiehet.
Olen ihan samaa mieltä tuosta ulkopolitiikasta, siellä olisi ties kuinka monta miljardia säästettäväksi, mutta kun on tottunut olemaan pihan isoin koira, niin ei siitä haluaisi irti päästää.
Itse olen ajatellut tämän niin, että velan määrä on kokonaisuudessaan niin suuri, ettei deflaatiolta voida välttyä. Asuntojen hinnat laskevat, autojen hinnat, raaka-aineet ym. Jotta lasku ei olisi niin raju (markkinoiden korjausliike alaspäin), voidaan tätä laskua lieventää, jos ei-velkaantuneet käyttävät joko säästöjään kuluttamiseen tai ottavat velkaa tehdäkseen investointeja. Tähän julkinen valta voi pyrkiä rohkaisemaan jollain tavalla, koska muussa tapauksessa kuluttajat vain tuijottavat laskevia hintoja... ja odottavat. Joskus tulee pohja vastaan ja joku paksun pankkitilin omistava henkilö toteaa, että "ei ne enää voi pudota", ja alkaa ostamaan. Muut seuraavat perässä.
Jos julkinen valta ei koske millään tavoin talouteen ja markkinat korjaavat tilanteen: Positiivista on se, että korjausliike on nopea, mutta kielteistä on se, että korjausliike saattaa viedä talouden tarpeettoman syvälle. Toimintaedellytyksiltään kohtuullisessa jamassa olevat firmat, joiden käyttöpääoma ei ihan riitä, menevätkin nurin. Veronmaksajille tulee maksettavaa työttömyyskorvauksien muodossa. Jos pankit menevät nurin niin sitten ollaankin ihmeissään.
Jos julkinen valta laittaa näppinsä peliin: Negatiivista on se, että korjausliike alaspäin on ehkä hitaampi, koska myös täysin paskat firmat kitkuttelevat pidempään ennen kuin menevät nurin. Sen aikaa kun ne kitkuttelevat, ne vievät kuitenkin senkin aikaa asiakkaita "paremmilta" firmoilta.
Positiivista: dippi ei ehkä ole niin syvä. Firmat, joilla on ihan ok toimintaedellytykset, mutta joiden käyttöpääoma ei riittäisi, pysyvätkin pinnalla, koska ne saavat rahoitusta joko julkiselta taholta tai yksityisiltä kuluttajilta, joita on "kannustettu" kuluttamaan. Veronmaksajille tulee maksettavaa näiden talouden stimulointien osalta, koska julkisen velan määrä kasvaa väliaikaisesti.
Olen joskus nähnyt näiden kahden lähestymistavan eroista yksinkertaisen ja ihan järkevän oloisen kuvaajan, mutta en löydä sitä mistään.
mutta pakko kommentoida: SniffDaddy 
Toi sun nicin alla oleva teksti sai hymyilemään!
