"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[narrisonford]

En miten sinä käsität teorioiden selitysvoiman. Minäkään en tieteen filosofiaa ole lukenut kuin pari kurssia, mutta sen verran tiedän että mitä vähemmän selittäviä tekijöitä tarvitaan jonkin asian selittämiseen niin sitä parempi, kunhan selitysvoima on sama.

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/787/647

Kanniaiseen tiivistyy suht hyvin moni asia mikä valtavirran taloustieteessä on vialla. Yksi niistä on se, että Kanniainen puhuessaan neo-klassisesta koulukunnasta puhuu "keynesläisyydestä" yleisesti. Kuten esimerkiksi yllä postatusta kuvasta näkyy, tuo ei todellakaan ole onnistunut kuvaus. Lisäksi Kanniainen antaa ymmärtää, että taloustieteessä olisi saavutettu jonkinlainen paradigmaattinen hyväksyntä siitä, että:

Optimistikaan ei enää luota keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä julkisen menotalouden avulla.

Paskapuhetta.

About 11 years ago, James K. “Jamie” Galbraith recalls, hundreds of his fellow economists laughed at him. To his face. In the White House.

...

But if Galbraith stood out on the panel, it was because of his offbeat message. Most viewed the budget surplus as opportune: a chance to pay down the national debt, cut taxes, shore up entitlements or pursue new spending programs.

He viewed it as a danger: If the government is running a surplus, money is accruing in government coffers rather than in the hands of ordinary people and companies, where it might be spent and help the economy.

“I said economists used to understand that the running of a surplus was fiscal (economic) drag,” he said, “and with 250 economists, they giggled.”

http://www.washingtonpost.com/blogs...-deficit-owls/2011/08/25/gIQAHsoONR_blog.html

Olen 100 % varma, että Kanniainen ei esimerkiksi näe mitään ongelmaa julkisen talouden budjettiylijäämissä.

Tuossahan tuo tuotiin hyvin esille mikä tuossa mallissa on vialla. Kyse ei niinkään ole siitä etteikö yksinkertaiseen malliin pyrkiminen olisi hyve, vaan siitä mitä taustaoletukset ovat.

The bottom line is that the “money growth==>inflation” view makes perfect sense in some alternate universe where all those assumptions regarding the variables DO hold, but not here, not today, not in the United States of America in 2011. That’s not how it works. It’s a damn shame, I know, because it’s so simple and intuitively appealing and it would make controlling inflation really simple. But, if we are to develop useful policies then we need a model better suited to the way the modern financial system works.

There’s no reason to throw the baby out with the bath water, so let’s retain the equation. However, we need new assumptions with respect to M, V, P, and y:

M: A precise definition and identification of money is elusive in a modern, credit-money economy, and its volume can change either with or without direct central bank intervention. In addition, the monetary authority cannot raise the supply of money without the cooperation of the private sector. Because central banks almost always target interest rates (the price of holding cash) rather than the quantity of money, they tend to simply accommodate demands from banks. When private banks communicate that they need more reserves for loans and offer government debt to the Fed, the Fed buys it. It’s the private sector that is in the driver’s seat in this respect, not the central bank. The central bank’s impact is indirect and heavily dependent on what the rest of the economy is willing to do (which is, incidentally, why all the QE and QE II money is just sitting in bank vaults).

V: The velocity of money is, indeed, related to people’s behavior and the structure of the financial system, but there are discernable patterns. It is not constant even over the short run.

P: While it is true that factors like production bottlenecks can be a source of price movements, the economy is not so competitive that there are not firms or workers who find themselves able to manipulate the prices and wages they charge. The most important inflationary episode in recent history was the direct result of a cartel, i.e., OPEC, flexing its muscle. Asset price bubbles can also cause price increases (as they are now). The key here, however, is that P CAN be the initiating factor–in fact, it has to be, since M can’t.

y: The economy can and does come to rest at less-than-full employment. Hence, while it is possible for y to be at its maximum, it most certainly does not have to be.

M:n koko ei siis määrity eksogeenisesti vaan endogeenisesti. Muutokset P:ssä saattavat siis olla tulosta joko kovemmista palkkavaatimuksista tai, kuten tuossa todetaan, OPEC:in päätöksestä korottaa öljyn hintaa. Tämän toteamuksen hyväksyminen saattaa johtaa katastrofaalisiin lopputuloksiin koko neoklassiselle koulukunnalle. Kausaliteetti menee siis täysin eri päin kuin mitä esimerkiksi sinä yllä väitit:

kausaliteetti menee niinpäin juuri, että kasvava rahamäärä johtaa nouseviin hintoihin

ja tuohon lopputulokseen päädyt reaalimaailmasta irrallisten oletusten kautta:

kun kaikki muut asiat ovat ennallaan

 

[pååtta]

Kerroppa miten hinnat voivat nousta muuten kuin kasvavan rahamäärän kautta? En tiedä miten jaksat käpertyä jatkuvasti tuohon yhteen asiaa selventävään yksinkertaistukseen vaikka olen jatkuvasti todennut, että asiaan vaikuttavat muutkin seikat. Poltetaan kaikki Suomen talot paitsi yksi maan tasalle niin sen yhden talon arvo nousee valtavaksi, mutta en pitäisi tuota inflaationa.

Eli: Rahan arvo on suhteessa siihen mitä tuotteita ja palveluita se tavoittelee. 100 rahaa tavoittelee 100 tuotetta ja palvelua. Yhden rahan arvo 1 ja kun nämä suhteet vaihtelevat niin rahan arvo muuttuu. Yksinkertaistetusti tietty. Voinhan jonki ammattiliitto vaatia vaikka 1000000000000% palkankorotuksen. Mutta jostakin pitäisi löytää rahat tuohon korotukseen.

Lyhyellä aikavälillä hinnat vaihtelevat ties mistä syystä, mutta pitkällä aikavälillä ne seurailevat riittävän hyvin rahan määrää.

 

[Kerrostalo]

Minusta tuo narrisonfordin 'edustama' koulukunta vaikuttaa hyvinkin järkiperäiseltä. Vielä en ole tosin tuota modern moneyta kerennyt lukemaan. Noissa valtavirran malleissa asiat ovat ainakin perusmalleissa selvästi väärin päin. Esimerkkinä vaikka perinteinen rahan kysyntä / tarjonta kehikko:

Keskuspankithan määrittävät korkotason, eivätkä rahan määrää. Ms-käyrän pitäisi siis olla vaakasuora, eikä pystysuora kuten perusmalleissa esitetään. Keskuspankeilla on inflaatiotavoite, ei rahamäärä. Tosin ainakin EKP:llä on sitten tietyt viitearvot myös tuossa.

Luin tuossa Mishkinin kirjan money and inflation -osion suht ajatuksella. Kirjassa väitetään juuri perus rahan määrä = inflaatio. Kirjassa käytetään paljolti AD/AS -kehikkoa 'selittämään' inflaatiota. Ainakaan itseäni nuo 'perustelut' eivät vakuuttaneet esim. negative supply shock or wage push: AS-käyrä siirtyy vasemmalle ylös, nyt hintataso ja työttömyys on korkeampi kuin pitkän aikavälin tasapainossa, siis käyrä siirtyy takaisin alkuperäiseen pisteeseen. Tämän tason perusteluja näissä juuri on :D

Edit. Pååtta, hinnat voivat nousta esim. luonnonmullistuksen, huonon satokauden jne. seurauksena. Esimerkkejä tulee mieleen vaikka kuinka. Niin tosiaan, taas pitäisi miettiä määrittelykysymyksiä. Mishkinin mielestä inflaatiota on vain pysyvät hinnannousut, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan?

 

[pååtta]

Edit. Pååtta, hinnat voivat nousta esim. luonnonmullistuksen, huonon satokauden jne. seurauksena. Esimerkkejä tulee mieleen vaikka kuinka. Niin tosiaan, taas pitäisi miettiä määrittelykysymyksiä. Mishkinin mielestä inflaatiota on vain pysyvät hinnannousut, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan?

Niin voikin. Kuten sanoin rahamäärä suhteessa ne palvelut ja tavarat mitä se tavoittelee. Rahamäärä kasvaa nopeammin kuin T+P = Inflaatio, hitaammin tai vähenee= Deflaatio. Siis näin pelkistetysti.

 

[ibnz]

Tuohan on mm. öljykriisin tapainen stagflaatio, josta on ihan empiiristä dataa monesta maasta. Etenkin Iso-Britanniassa selvä vaikutus, 1973 inflaatio ~9% ja tuotannon poikkeama trendistä +4% (ikäänkuin yli luonnollisen tason). 1974 GDP suunnilleen trendin tasolla ja inflaatio 16%. 1975 inflaatio jo melkein 25% ja GDP -2%. 1976 vielä inflaatio 16% ja GDP -1%. 1977 aletaan olla lähellä GDP:n trendiä, mutta inflaatio on vielä n. 15%.

EDIT: Niinjoo, ja likvidin rahan määrän muutokset (M0) briteissä korreloivat suht hyvin inflaation kanssa, määrän kasvu per vuosi yli 10% kriisin ajan (aina vuoteen 1979). Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että rahan määrä aiheuttaisi inflaation, vaan että yhdistettynä tarjontasokkiin yhdistelmä tuottaa inflaatiota ilman GDP:n kasvua. Nykyään tällainen jo ymmärretään taloustieteissä.

 

[narrisonford]

Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että rahan määrä aiheuttaisi inflaation

Aivan.

The 'supply' of money is a redundant concept - there is no such thing. Even the term 'demand' for money strains language, for it badly describes a situation where people aim to keep their holdings of money within some normal range but where the sums they end up are determined in large part by impulse purchases, windfalls and other unexpected events. It is unfortunate that the stock of money, measured ex post, should have become generally known as the 'money supply' - a term which invites the supposition that a supply exists independently from that which people wish to hold.

Godley, Wynne (1999): "Money and Credit in a Keynesian model of income determination." Cambridge Journal of Economics, 23, 393-411

 

[pååtta]

Mikä sitten aiheuttaa inflaatiota, joulupukkiko? Kertokaapas vielä miten hinnat voivat nousta ilman, että rahavaranto paisuu. Laitetaan 100% varantovaatimus ja keskuspankki ei paina tästä lähin seteliäkään. Varmasti tulee deflaatio pitkin valuutta-aluetta.

 

[narrisonford]

Mikä sitten aiheuttaa inflaatiota, joulupukkiko? Kertokaapas vielä miten hinnat voivat nousta ilman, että rahavaranto paisuu.

Esimerkiksi öljyn hinnan nousu 1970-luvulla johtui yksinkertaisesti siitä, että OPEC päätti korottaa hintoja.

 

[pååtta]

Esimerkiksi öljyn hinnan nousu 1970-luvulla johtui yksinkertaisesti siitä, että OPEC päätti korottaa hintoja.

Vähän niinkuin nykyisinkin hinnat nousee kun kauppiaat korottelee niitä. 100% reservivaatimus ja keskuspankki ei printtaa seteliäkään. Vieläkin voidaan korotella hintoja niinkuin huvittaa?

 

[Tähtisilmä]

Vähän niinkuin nykyisinkin hinnat nousee kun kauppiaat korottelee niitä. 100% reservivaatimus ja keskuspankki ei printtaa seteliäkään. Vieläkin voidaan korotella hintoja niinkuin huvittaa?

Samoilla linjoilla ajattelen kanssasi.

 

[ibnz]

Vähän niinkuin nykyisinkin hinnat nousee kun kauppiaat korottelee niitä. 100% reservivaatimus ja keskuspankki ei printtaa seteliäkään. Vieläkin voidaan korotella hintoja niinkuin huvittaa?

Jos kustannussokki on eksogeeninen ja koskettaa koko taloutta, ei siinä kyse ole huvittavuudesta. Noilla parametreillä öljysokki suistaisi talouden pahaan deflaatiokierteeseen. Tiedä siitä sitten, joidenkin mielestä inflaatio ei ole niin paha peikko kuin ankara talouden supistuminen ja massatyöttömyys. Ehkä se puhdistaa ilmaa? Schumpeterilaisittain ;)

 

[jf1]

FYI: Mikäli jotakuta kiinnostaa kuulla minun ajatuksia Kreikan velkakriisiin liittyen niin olen tämän viikon perjantaina kello yhdeksältä illalla TV1:ssä (A-Studio: Stream -ohjelma).

 

[Kerrostalo]

Vähän niinkuin nykyisinkin hinnat nousee kun kauppiaat korottelee niitä. 100% reservivaatimus ja keskuspankki ei printtaa seteliäkään. Vieläkin voidaan korotella hintoja niinkuin huvittaa?

Ei täällä kukaan tainnut kirjoittaa, että rahan määrän lisääntyminen ei vaikuta (ollenkaan/koskaan) hintatasoon. Puhe oli siitä, että perinteinen näkymys (M X V (vakio)= P x Q (vakio) -> M = P) ei pidä suoraan paikkaansa ja kausaliteetti on väärin päin. Vallitsevassa näkemyksessä väitetään, että vain rahan määrä vaikuttaa inflaation (Mishkin). Jos käytetään tuota kaavaa tuollaisenaan, vaikkapa Q:n puolittuminen nostaa hintatason kaksinkertaiseksi, koska V tai M ei muutu. Toki tämä on typerä yleistys, mutta samanlaista logiikkaa valtavirta käyttää. Jos ja jos. Ainakin 80-luvulla keskuspankeissa oli kokeiluja, jossa rahan määrä päätettiin, jolloin korko sopeutui tämän perusteella. Näistä kuitekin luovuttiin, sillä kokeilut eivät ilmeisesti toimineet.

Minun käsitykseni mukaan inflaatio aiheutuu siitä, kun kysyntä ylittää tarjonnan ja tarjonnan puolella ei ole enää 'lisäreservejä'. Kysyntää voi kasvattaa vaikkapa talouden hyvät näkymät (tällöin rahan määrä voi kasvaa lainaushalukkuuden takia, ei sen takia, että keskuspankki lisäisi rahan määrää eksogeenisesti pl. avomarkkinaoperaatiot, joihin tosin myös tarvitaan kysyntää). Myös tarjontapuolella voi olla erinäisiä shokkeja, jotka laskevat tarjontaa -> hintataso voi nousta.

Arvopaperin uutisessa asiasta kerrotaan ohimennen mielestäni aika hyvin: ”Espanja ja Italia tarvitsevat matalia korkoja vielä pitkälle tulevaisuuteen, mutta Saksassa työttömyys on jo nyt alimmalla tasolla 20 vuoteen.” Matala työttömyys tarkoittaa hyvin nopeasti työvoimapulaa, joka kääntyy hetkessä palkkojen ja muiden hintojen nousuksi.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/wessman+pankkeja+rahoittava+ekp+pian+vaikeuksissa/a782614

 

[pååtta]

Ei täällä kukaan tainnut kirjoittaa, että rahan määrän lisääntyminen ei vaikuta (ollenkaan/koskaan) hintatasoon. Puhe oli siitä, että perinteinen näkymys (M X V (vakio)= P x Q (vakio) -> M = P) ei pidä suoraan paikkaansa ja kausaliteetti on väärin päin. Vallitsevassa näkemyksessä väitetään, että vain rahan määrä vaikuttaa inflaation (Mishkin). Jos käytetään tuota kaavaa tuollaisenaan, vaikkapa Q:n puolittuminen nostaa hintatason kaksinkertaiseksi, koska V tai M ei muutu. Toki tämä on typerä yleistys, mutta samanlaista logiikkaa valtavirta käyttää. Jos ja jos. Ainakin 80-luvulla keskuspankeissa oli kokeiluja, jossa rahan määrä päätettiin, jolloin korko sopeutui tämän perusteella. Näistä kuitekin luovuttiin, sillä kokeilut eivät ilmeisesti toimineet.

En oikeastaan ole eri mieltä kanssasi muuten, mutta en tiedä tajusinko mitä tarkoitat tuolla boldatulla kohdalla. Eli siis meinaatko, että rahamäärä ei aja hintoja ylöspäin vaan toisinpäin? Vai mitä?

 

[pååtta]

Jos kustannussokki on eksogeeninen ja koskettaa koko taloutta, ei siinä kyse ole huvittavuudesta. Noilla parametreillä öljysokki suistaisi talouden pahaan deflaatiokierteeseen. Tiedä siitä sitten, joidenkin mielestä inflaatio ei ole niin paha peikko kuin ankara talouden supistuminen ja massatyöttömyys. Ehkä se puhdistaa ilmaa? Schumpeterilaisittain ;)

Niinhän Greenspan ajatteli IT-kuplan jälkeen ja puhalti planeetan massiivisimman asuntokuplan tähän asti

 

[narrisonford]

Erinomainen vastaus Kerrostalolta. Ei mitään lisättävää.

 

[ibnz]

Niinhän Greenspan ajatteli IT-kuplan jälkeen ja puhalti planeetan massiivisimman asuntokuplan tähän asti

Mutta inflaatiota ei syntynyt Kukapa olisi osannut ennustaa noin massiivista hölmöilyä rahoitusmarkkinoilla etukäteen? Etenkin kun paradigma taloustieteissä oli jokseenkin sellainen, että "hienosti menee - tietysti aina joku pahanilmanlintu yrittää heiluttaa venettä - mutta tällä kertaa se toimii". SEC voisi olla syypää, jollei siltä olisi viety regulaatiomahdollisuuksia. FED oli tavallaan osasyyllinen passiivisuutensa johdosta, mutta siinä vaiheessa kun kupla havaittiin, ei se olisi voinut tehdä enää mitään.

 

[pååtta]

Mutta inflaatiota ei syntynyt Kukapa olisi osannut ennustaa noin massiivista hölmöilyä rahoitusmarkkinoilla etukäteen? Etenkin kun paradigma taloustieteissä oli jokseenkin sellainen, että "hienosti menee - tietysti aina joku pahanilmanlintu yrittää heiluttaa venettä - mutta tällä kertaa se toimii". SEC voisi olla syypää, jollei siltä olisi viety regulaatiomahdollisuuksia. FED oli tavallaan osasyyllinen passiivisuutensa johdosta, mutta siinä vaiheessa kun kupla havaittiin, ei se olisi voinut tehdä enää mitään.

Ai inflaatiota ei syntynyt? Mitä nyt asuntojen hinnat tuplaantuivat hetkessä. Siinä se inflaatio olikin.

 

[narrisonford]

Vähän niinkuin nykyisinkin hinnat nousee kun kauppiaat korottelee niitä. 100% reservivaatimus ja keskuspankki ei printtaa seteliäkään. Vieläkin voidaan korotella hintoja niinkuin huvittaa?

En näe mitä nuo reservivaatimukset ja keskuspankin "printtauskielto" vaikuttaisivat, jos esimerkiksi Iran miinottaisi Hormuzin salmen ja näin estäisi öljynkuljetukset Iranin lisäksi mm. Kuwaitista ja osittain Saudi-Arabiasta. Raakaöljyn tarjonta näin ollen supistuisi. Ajatellaan nyt antamasi ehtojen perusteella, että 100 % reservivaatimus ja "printtauskielto" ovat voimassa.

Meinaatko että nuo antamasti ehdot jotenkin estäisivät raakaöljyn (ja sitä kautta bensiinin) hintaa nousemasta?

Sama pätisi myös OPEC:in yksipuoliseen päätökseen nostaa raakaöljyn hintaa. En todellakaan näe että reservivaatimuksilla tai printtauskiellolla olisi mitään vaikutusta. Lopputulos vaan yksinkertaisesti olisi se, että raakaöljyn hinta nousisi.

Ai inflaatiota ei syntynyt? Mitä nyt asuntojen hinnat tuplaantuivat hetkessä. Siinä se inflaatio olikin.

Mäkään en tajunnut tätä. Toivottavasti ibnz selventää.

 

[Kerrostalo]

En oikeastaan ole eri mieltä kanssasi muuten, mutta en tiedä tajusinko mitä tarkoitat tuolla boldatulla kohdalla. Eli siis meinaatko, että rahamäärä ei aja hintoja ylöspäin vaan toisinpäin? Vai mitä?

Mietin tuota hetken ja keksin seuraavia vaihtoehtoja kvantiteettiteoriasta. Nämä ovat sitten täysin omasta päästä nopeasti mietitty, joten voi olla virheitä :D


M X V = P x Q


1. Kysyntä kasvaa syy X seurauksena -> a) tuotannossa reservejä -> tuotanto kasvaa -> hinnat eivät nouse
-> b) täystuotanto -> tuotanto ei kasva -> tuottajat korottavat hintoja
-> rahan kiertonopeus ja/tai määrä kasvaa kummassakin tapauksessa


2. Kysyntä kasvaa lainaamisen (M) seurauksena -> a) tuotannossa reservejä -> tuotanto kasvaa -> hinnat eivät nouse
-> b) täystuotanto -> tuotanto ei kasva -> tuottajat korottavat hintoja



3. Tarjonta laskee -> a) rahan määrä ja/tai kiertonopeus laskee samassa suhteessa -> hinnat eivät nouse
-> b) rahan määrä ja kiertonopeus vakio -> hinnat nousevat


Tuossa mallissa onse vika, että siitä puuttuu kysyntä täysin, joka kuten onjo puhuttu, määrittää endogeenisesti rahan määrän taloudessa. Keskimmäisessä vaihtoehdossa rahan määrän kasvu periaatteessa nostaa hintoja jos tuotanto on jo täydessä käytössä. Tällöin kausaliteetti on vasemmalta oikealle. Muissa tapauksissa oikealta vasemmalle, joten vedän osittain sanojani takaisin. ;)

ibnz varmaan tarkoitti sitä, että asuntojen hinnan nousua ei lasketa viralliseen inflaatiolukuun mukaan. Hienoa tilastokikkailua siis.