"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[narrisonford]

Eli kuten näemme, USA:n valtionvelka ei mitenkään seuraile rahaperustaa tai toisinpäin. Taloudessa tarvitsee olla sen verran rahaa, että kaikki transaktiot valtionvelan ostamisesta asuntolainojen ottamiseen käyvät sujuvasti. Tai sitten ymmärsin vähän väsyneenä väärin, mikä on aina mahdollista.

Tällaista vaatimusta tuo edellä esitetty operationaalinen kuvaus ei esitä. Yhdysvaltain liittovaltio kuluttaa mitä kuluttaa (edellä esitetyn shekki-esimerkin mukaisesti). Se osuus kulutuksesta jota ei kerätä pois verotuksella nostaa reservien määrää. Puuttumattomana tämä johtaisi ylijäämäreserveihin, jotka asettaisivat laskupainetta yön yli korolle, joka johtaisi siihen ettei Fed osu tavoitteeseensa (Fed funds rate). Fedin "reserve forecasterit" kommunikoivat Treasuryn ja Primary Dealereiden kanssa arvioiden minkä suuruinen määrä uusia joukkovelkakirjoja vaaditaan, jotta ylijäämäreservit saadaan järjestelmästä pois.

Tuosta olenkin sitten täysin eri mieltä. NY Fed järjestää aika-ajoin huutokauppoja, jossa on tietty määrä primary dealereita ostaa USA:n dollareissa noteerattua velkaa ja myyvät sen eteenpäin markkinoille. Tuo ei yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa sillä se johtaisi M0 jatkuvaan paisumiseen suhteessa valtion velkaan ja toisaalta tekisi FED:n avomarkkinaoperaatiot merkityksettömiksi.

Missään ei ole esitetty, että M0:n täytyisi paisua. Liittovaltion dollarimääräinen kulutus näkyy suoraan vastaavansuuruisena lisäyksenä reserveissä, mutta lopulta suurimmaksi osaksi vain lisääntyneinä dollarimääräisinä joukkovelkakirjoina (pienen määrän uusista reserveistä pankkisektoriin kuulumattomat tahot voivat nostaa pois järjestelmästä käteisenä), koska nämä juuri luodut uudet reservit on pakko saada pakko pois järjestelmästä, koska muuten yön yli korko painuisi nollaan, koska interbank-markkinoilla ei voi olla kysyntää näin suurelle määrää uusia reservejä. En ymmärrä miksi tällä olisi mitään vaikutusta FED:n avomarkkinaoperaatioiden toimintaan tai merkityksellisyyteen. Avomarkkinaoperaatiot ovat ennemminkin vain hienosäätötyökalu.

 

[pååtta]

Tällaista vaatimusta tuo edellä esitetty operationaalinen kuvaus ei esitä. Yhdysvaltain liittovaltio kuluttaa mitä kuluttaa (edellä esitetyn shekki-esimerkin mukaisesti). Se osuus kulutuksesta jota ei kerätä pois verotuksella nostaa reservien määrää. Puuttumattomana tämä johtaisi ylijäämäreserveihin, jotka asettaisivat laskupainetta yön yli korolle, joka johtaisi siihen ettei Fed osu tavoitteeseensa (Fed funds rate). Fedin "reserve forecasterit" kommunikoivat Treasuryn ja Primary Dealereiden kanssa arvioiden minkä suuruinen määrä uusia joukkovelkakirjoja vaaditaan, jotta ylijäämäreservit saadaan järjestelmästä pois.

Missään ei ole esitetty, että M0:n täytyisi paisua. Liittovaltion dollarimääräinen kulutus näkyy suoraan vastaavansuuruisena lisäyksenä reserveissä, mutta lopulta suurimmaksi osaksi vain lisääntyneinä dollarimääräisinä joukkovelkakirjoina (pienen määrän uusista reserveistä pankkisektoriin kuulumattomat tahot voivat nostaa pois järjestelmästä käteisenä), koska nämä juuri luodut uudet reservit on pakko saada pakko pois järjestelmästä, koska muuten yön yli korko painuisi nollaan, koska interbank-markkinoilla ei voi olla kysyntää näin suurelle määrää uusia reservejä. En ymmärrä miksi tällä olisi mitään vaikutusta FED:n avomarkkinaoperaatioiden toimintaan tai merkityksellisyyteen. Avomarkkinaoperaatiot ovat ennemminkin vain hienosäätötyökalu.

Edelleen jos kerran liittovaltion velkaantuminen hoidetaan printtaamalla rahaa niin sen pitää näkyä jossain. Mikään aggregaatti ei nouse kuitenkaan alijäämien suhteessa. Tottakai velkaantuminen tuohon tyyliin painaisi korot nollaan väkisin, taino niin pitkään kunnes inflaatio ei huoleta, sillä valtioiden velkakirjat ovat likvidiä tavaraa. Kumpi on parempaa käteinen vai vaikkapa 2% korolla oleva USA:n bondi? Otan mielummin itse tuon velkakirjan kuin käteisen. Käteinenkään eli mitään muuta kuin o-korolla oleva 0- maturiteetin velka. Jatkuva USA:n velan kasvaminen tuohon tyyliin kyllä ajaisi korot nollaan ja tekisi FED:n avomarkkinaoperaatiot tarpeettomiksi.

 

[narrisonford]

Edelleen jos kerran liittovaltion velkaantuminen hoidetaan printtaamalla rahaa niin sen pitää näkyä jossain. Mikään aggregaatti ei nouse kuitenkaan alijäämien suhteessa. Tottakai velkaantuminen tuohon tyyliin painaisi korot nollaan väkisin, taino niin pitkään kunnes inflaatio ei huoleta, sillä valtioiden velkakirjat ovat likvidiä tavaraa. Kumpi on parempaa käteinen vai vaikkapa 2% korolla oleva USA:n bondi? Otan mielummin itse tuon velkakirjan kuin käteisen. Käteinenkään eli mitään muuta kuin o-korolla oleva 0- maturiteetin velka. Jatkuva USA:n velan kasvaminen tuohon tyyliin kyllä ajaisi korot nollaan ja tekisi FED:n avomarkkinaoperaatiot tarpeettomiksi.

Aivan, liittovaltion kulutus synnyttää uusia (käteis/keskuspankkiraha)reservejä (mainitsemiasi 0-korolla olevia 0-maturiteetin velkoja) liikepankkien keskuspankissa pitämille tileille. Liikepankit eivät kuitenkaan näitä ylijäämäreservejä halua pitää, koska tuollaista määrää ei vaadita reservivaatimuksen täyttämiseen eikä niille löydy kysyntää interbank-markkinoilta, joten Fed funds rate ajautuu nollaan. Jos target rate on kuitenkin tämän yli, koordinoivat Fed, Treasury ja Primary Dealerit vaadittavan joukkovelkakirjamäärän, jolla ylimääräiset keskuspankkirahareservit saadaan järjestelmästä pois. (Itse asiassa, fed funds target rate taitaa tällä hetkellä olla vaihteluvälillä 0-0,25).

Ja kuten sanoit: "Kumpi on parempaa käteinen vai vaikkapa 2% korolla oleva USA:n bondi? Otan mielummin itse tuon velkakirjan kuin käteisen." Tämä on peruste sille miksi ylijäämäreservit vaihdetaan korkoa kerääviin joukkovelkakirjoihin.

Mikä aggregaatti tällaisessa tilanteessa kasvaa? No tietenkin joukkovelkakirjalainojen määrä. Eikös tästä ollut sulla juuri äskettäin varsin nousujohteinen käppyräkin esillä?

 

[jf1]

Ei toki tarvitse leikkiä mitään. Kysyin mitä tuollaisessa tilanteessa tapahtuisi. Minähän en lainanottajana voi tietää liikepankin reservipositiota millään. Itse asiassa, pankki ei lainapäätöksiä tehdessään sitä itsekään tarkista. Sen sijaan havaitessaan, että reservit ovat puutteelliset, liikepankki lainaa tarvittavat reservit (keskuspankkirahaa) interbank-markkinoilta. Näin pankkien päivittäinen liiketoiminta siis pyörii. Pankki huolehtii siis ainoastaan siitä, että lainanottaja on luottokelpoinen ja siitä että yli yön koron ja pankin asiakkailtaan perimän koron erotus on riittävän suuri.

Mutta mitäs tapahtuu, jos interbank-markkinat ovat "kuivat" eli muut pankit eivät suostu lainaamaan reservejä (esimerkiksi pankit haluavat holdata reservejä epävarmassa taloustilanteessa) tälle liikepankille, jolloin ko. pankki ei täytä sille asetettua reservivaatimusta, mutta se on myöntänyt asiakkaille jo luottoja (eli liikepankki"rahaa") eli sillä on tarve hankkia tarvittavat reservit jostain? Näitäkin tilanteita tulee "normaalissa" taloustilanteessa ajoittain, mutta ne korostuvat epävarmassa taloustilanteessa.

Kysymyksesi koskee nykyistä keskuspankkijärjestelmää ja sen ongelmia. En kannata nykyjärjestelmää, emme tarvitse millekään muulle hyödykkeelle keskuspankkeja tai valtiojohtoisuutta, emmekä tarvitse sitä myöskään rahalle.

Ihan varmuuden vuoksi: kai tiedät eron keskuspankkirahan ja liikepankkirahan välillä?

Kyllä tiedän.

 

[pååtta]

USA velkaantui jo raskaasti silloin kun FED nosteli ohjauskorkoaan, se taisi käydä 5% parhaillaan. Jos kerran velkaantuminen hoidetaan printtaamalla niin FED:n koronnostot olisivat mahdottomia. Alijäämistä seuraisi automaattisesti kasvava rahantarjonta. Liikepankilla on likvidiä varallisuutta yhä 100 miljoonaa, mutta liittovaltiolla onkin FED:n painokoneesta syntynyt 100 miljoonan dollarin rahamäärä, jolla maksetaan työntekijöiden palkat, jotka he tallettavat liikepankkiin. Taloudessa on nytte 100 miljoonaa dollaria ihmisten tileillä ja 100 miljoonan nimellisarvosta oleva velkakirja kun 0-hetkellä siellä oli vain 100 milj rahaa.

 

[pååtta]

USA velkaantui jo raskaasti silloin kun FED nosteli ohjauskorkoaan, se taisi käydä 5% parhaillaan. Jos kerran velkaantuminen hoidetaan printtaamalla niin FED:n koronnostot olisivat mahdottomia. Alijäämistä seuraisi automaattisesti kasvava rahantarjonta. Liikepankilla on likvidiä varallisuutta yhä 100 miljoonaa, mutta liittovaltiolla onkin FED:n painokoneesta syntynyt 100 miljoonan dollarin rahamäärä, jolla maksetaan työntekijöiden palkat, jotka he tallettavat liikepankkiin. Taloudessa on nytte 100 miljoonaa dollaria ihmisten tileillä ja 100 miljoonan nimellisarvosta oleva velkakirja kun 0-hetkellä siellä oli vain 100 milj rahaa.

Editointiaika meni umpeen niin jatkan suoraan: Okei, tässähän ei vielä synny uutta rahaa. jos leikitään, että USA on saanut 0-korolla rahaa niin kun liittovaltio maksaa velat niin kirjakirja katoaa ja taloudessa on taas 100 miljoonaa dollaria rahaa.

Mutta miksi pitää olettaa FED:n printtaavan rahat liittovaltiolle jos kerran se käytännössä vain kiertää markkinoilta FED:n kautta liittovaltiolle. Tietysti voisi kysyä onko tästä mitään suurempia todisteita kuin joku blogi netissä tai zeitgeist. Kaikenlisäksi FED ei ymmärtääkseni saa ostaa liittovaltion velkaa suoraan primäärimarkkinoilta.

 

[narrisonford]

USA velkaantui jo raskaasti silloin kun FED nosteli ohjauskorkoaan, se taisi käydä 5% parhaillaan. Jos kerran velkaantuminen hoidetaan printtaamalla niin FED:n koronnostot olisivat mahdottomia. Alijäämistä seuraisi automaattisesti kasvava rahantarjonta. Liikepankilla on likvidiä varallisuutta yhä 100 miljoonaa, mutta liittovaltiolla onkin FED:n painokoneesta syntynyt 100 miljoonan dollarin rahamäärä, jolla maksetaan työntekijöiden palkat, jotka he tallettavat liikepankkiin. Taloudessa on nytte 100 miljoonaa dollaria ihmisten tileillä ja 100 miljoonan nimellisarvosta oleva velkakirja kun 0-hetkellä siellä oli vain 100 milj rahaa.

Nyt en ole ihan varma pysyinkö kärryillä. Mikä merkitys mainitsemillasi talouteen lisätyillä joukkovelkakirjoilla on mielestäsi rahan tarjonnalle (tai kysynnälle)?

Taloudessa olevalla rahamäärällä (jos puhutaan vaikka base moneystä tai tässä tapauksessahan base money ei edes lisäänny, vaan joukkovelkakirjojen määrä) ei ole merkitystä rahan kysynnän (ja rahan kokonaismäärän eli money supply) kannalta, koska kysyntä määrittyy endogeenisesti. FED voi yrittää koronnostoilla hillitä rahan kysyntää, mutta sehän ei välttämättä onnistu. Money supply siis määrittää base moneyn määrän (eli käytännöissä liikepankeilta vaadittavien reservien määrän) eikä toisinpäin. Kummankaan määrä ei lopulta ole keskuspankin kontrollissa, vaan Fed:n on eksogeenisesti mahdollista määrittää ainoastaan rahan hinta. Money supply määrittyy endogeenisesti ja sen määrä määrittää liikepankeilta vaadittavien reservien määrän. Fed:llä taas ei ole harkinnanvaraa reservien osalta: jos ne ovat aggregaattitasolla vajavaiset sen on pakko tarjota rahoitusta diskonttoikkunan kautta, koska muuten pankki ei kykene täyttämään reservivarantovelvoitettaan. Jos rahaa on "normaalitilanteessa" liikaa, Fed turvautuu avomarkkinaoperaatioihin (esim. repo, reverse repo).

EDIT: Ok, kirjoititkin jo, joten tuo vastaus oli jokseenkin turha, mutta jätän sen tuohon silti.

Editointiaika meni umpeen niin jatkan suoraan: Okei, tässähän ei vielä synny uutta rahaa. jos leikitään, että USA on saanut 0-korolla rahaa niin kun liittovaltio maksaa velat niin kirjakirja katoaa ja taloudessa on taas 100 miljoonaa dollaria rahaa.

Mutta miksi pitää olettaa FED:n printtaavan rahat liittovaltiolle jos kerran se käytännössä vain kiertää markkinoilta FED:n kautta liittovaltiolle. Tietysti voisi kysyä onko tästä mitään suurempia todisteita kuin joku blogi netissä tai zeitgeist.

Kokonainen taloustieteen teoriasuuntaus. Modern Monetary Theory. Zeitgeistin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Esimerkiksi kirja jonka postasin ketjuun vähän aikaa sitten edustaa ko. suuntausta.

Kaikenlisäksi FED ei ymmärtääkseni saa ostaa liittovaltion velkaa suoraan primäärimarkkinoilta.

FED:hän sitä velkaa ei primaarimarkkinoilta osta, vaan Primary Dealerit. FED:in reserve forecasterit vain koordinoivat yhdessä Treasuryn ja Primary Dealereiden kanssa vaadittavan joukkovelkakirjamyynnin koon, jotta liikepankit saavat käytettyä (Treasuryn alijäämäkulutuksesta syntyneet) ylijäämäreservinsä uusien Treasuryn joukkovelkakirjojen ostoon.

FED:in hienosäätöoperaatiot (avomarkkinaoperaatiot) tapahtuvat vasta jälkimarkkinoilla, joten tuollaisella mahdollisella ostokiellolla (en ole varma pitääkö tuo edes paikkaansa) ei ole sen toimintaan vaikutusta.

 

[pååtta]

Okei, mutta tämähän on sellainen asia minkä voi ihan empiirisesti todeta. Eli jostakin esim FED:n sivuilta pitäisi löytyä kuvaus asiasta, että he todella toimivat näin.

 

[narrisonford]

Okei, mutta tämähän on sellainen asia minkä voi ihan empiirisesti todeta. Eli jostakin esim FED:n sivuilta pitäisi löytyä kuvaus asiasta, että he todella toimivat näin.

En mä tiedä löytyykö sieltä muuta kuin tämä:

Primary dealers are also required to participate in all auctions of U.S. government debt and to make reasonable markets for the New York Fed when it transacts on behalf of its foreign official account-holders.

http://www.newyorkfed.org/markets/pridealers_current.html

Primary dealers should participate similarly in support of Treasury auctions: the New York Fed will expect a primary dealer to bid in every auction, for, at a minimum, an amount of securities representing its pro rata share, based on the number of primary dealers at the time of the auction, of the offered amount. Its bid prices should be reasonable when compared to the range of rates trading in the when-issued market, taking into account market volatility and other risk factors.

http://www.newyorkfed.org/markets/pridealers_policies.html

 

[narrisonford]

Miksi ekp tarjoaa pankeille lainaa, jos pankit voivat jo ennestään lainata rajattomasta? Vai onko korko tällöin korkeampi kuin ohjauskorko tai maksuaika lyhyempi? Tässä yksi tuore esimerkki:

http://www.taloussanomat.fi/rahoitu...si-ennatysmaaran-rahaa-pankeille/201119521/12

Nimenomaan juuri näin. Diskonttoikkunan käyttäminen koituu pankeille kalliiksi ”rangaistuskoron” vuoksi ja se on tosiaan tarkoitettu vain lyhyen aikavälin hienosäätöön. Todennäköisesti (suurin) osa edellä mainitusta 489 miljardista menee nimenomaan EMU-maiden joukkovelkakirjojen ostoon.

Tässä tulee esille myös euroalueen nimenomainen erikoisuus. Yritin tuossa edellä tuoda esille tuota MMT:tä käyttäen miten esimerkiksi Yhdysvalloissa liittovaltio yhdessä keskuspankin kanssa kuluttaa ja mikä merkitys joukkovelkakirjoilla on. Joukkovelkakirjat eivät "rahoita" liittovaltion kulutusta, vaan ne ovat ainoastaan rahapoliittinen työkalu, jolla "imuroidaan" ylimääräiset reservit pois eli estetään liittovaltion kulutuksen seurauksena syntyneiden ylimääräisten reservien vaikutus eli estetään yön yli korkoa painumasta nollaan.

EMU:sta puhuttaessa täytyy ymmärtää että sen perusteet luotiin aika lailla monetarismin kultakaudella. Tällöin vielä ihan tosissaan uskottiin, että valtio voi rahaperustan kokoa sääntelemällä vaikuttaa taloudessa olevan rahan kokonaismäärään (jonka tätä nykyä ymmärretään määräytyvän täysin rahan kysynnän kautta). Valtioiden kulutus varsinkin nähtiin uhkana taloudelle. Historian taakka oli vahva, koska Saksan talouspolitiikassa näkyy edelleen tänä päivänä Weimarin tasavallan aikana tapahtuneen hyperinflaation synnyttämä lähes irrationaalinen inflaation pelko. Tämä näkyy esimerkiksi vakaus- ja kasvusopimuksesta jossa on määritelty sallittujen alijäämien ja velkaantumisen taso.

EMU:un kuuluvien valtioiden kulutus todellakin tapahtuu siten, että ne joutuvat lainaamaan markkinoilta kulutukseensa vaaditut rahat. Järjestys EMU:ssa on siis vaihdettu: liikepankit lainaavat keskuspankilta rahaa, jonka jälkeen valtiot laskevat liikkeelle joukkovelkakirjojaan joista markkinat suostuvat sitten maksamaan mitä ikinä suostuvatkaan. Jäsenmaiden kulutus on siis finanssipoliittisesti sidottu markkinoiden tahtoon, koska tässä mallissa valtiot eivät voi myydä joukkovelkakirjoja joita markkinat eivät "tahdo". Yksittäisten EMU-jäsenmaiden suhde markkinoihin ja keskuspankkiin on siis samankaltainen kuin yksittäisillä Yhdysvaltain OSAvaltioilla. Yhdysvaltain liittovaltion kaltaista instituutiota EU/EMU:ssa ei yksinkertaisesti ole, koska (sisäpoliittisista syistä?) halutaan teeskennellä ettei kyseessä ole liittovaltio.

Esimerkki: vuonna 1994 huonoimman luottoluokituksen saaneella Yhdysvaltain osavaltiolla, Louisianalla, oli velan suhde tuloihin 11,5 prosenttia. Saksalla velkaa oli 17,8 % ja Italialla 50 %. Olisiko kukaan sitten väittänyt, että Saksan tai Italian tila, rahapoliittisesti suvereeneina valtioina, olisi ollut tuolloin heikompi kuin Louisianalla? Ei varmasti. Entäs nykyisessä EMU:ssa? Louisianalla sentään on liittovaltio (keskuspankkeineen) johon se voi turvautua hädän keskellä. Entäs EMU:ssa? Liittovaltiota ei ole, haluton keskuspankki löytyy sekä vittuilevia muita jäsenmaita, jotka ovat luoneet omaa varallisuuttaan nimenomaan näiden velkaantuneiden valtioiden velkaantumisen kautta ja joiden keskeisin sanoma velkaantuneille on, että "mitäs menitte velkaantumaan?" Samaan aikaan Euroopan "vastuullisin" talous, eli Saksa, saa velkaa negatiivisella korolla.

Tämä tuodaan myös seikkaperäisesti esille tuossa kirjassa jonka aiemmin postasin. EMU:n ongelmat olivat siis varsin hyvin tiedossa jo paljon ennen nykyisen kriisin puhkeamista. Yksi aikaisimmista kirjoituksista joissa asia tuodaan esille löytyy vuodelta 1992 ja ko. taloustieteilijä kytkeytyy tähän MMT-koulukuntaan. Siis 20 vuotta sitten.
http://www.lrb.co.uk/v14/n19/wynne-godley/maastricht-and-all-that

As Mr Tim Congdon has argued very cogently, the power to issue its own money, to make drafts on its own central bank, is the main thing which defines national independence. If a country gives up or loses this power, it acquires the status of a local authority or colony ... I recite all this to suggest, not that sovereignty should not be given up in the noble cause of European integration, but that if all these functions are renounced by individual governments they simply have to be taken on by some other authority. The incredible lacuna in the Maastricht programme is that, while it contains a blueprint for the establishment and modus operandi of an independent central bank, there is no blueprint whatever of the analogue, in Community terms, of a central government. Yet there would simply have to be a system of institutions which fulfils all those functions at a Community level which are at present exercised by the central governments of individual member countries. ...What I find totally baffling is the position of those who are aiming for economic and monetary union without the creation of new political institutions (apart from a new central bank), and who raise their hands in horror at the words ‘federal’ or ‘federalism’. This is the position currently adopted by the Government and by most of those who take part in the public discussion.

 

[jf1]

Tämä tuodaan myös seikkaperäisesti esille tuossa kirjassa jonka aiemmin postasin. EMU:n ongelmat olivat siis varsin hyvin tiedossa jo paljon ennen nykyisen kriisin puhkeamista. Yksi aikaisimmista kirjoituksista joissa asia tuodaan esille löytyy vuodelta 1992 ja ko. taloustieteilijä kytkeytyy tähän MMT-koulukuntaan. Siis 20 vuotta sitten.
http://www.lrb.co.uk/v14/n19/wynne-godley/maastricht-and-all-that

Ja miten tämä kaikki liittyy aiheeseen, eli rahoitusmarkkinakriisiin? Oletko sitä mieltä, että kriisiä ei olisi syntynyt jos valtiot olisivat voineet itse painaa tarvitsemansa rahat sen sijaan, että ne olisi pitänyt lainata yksityisiltä pankeilta ja markkinoilta?

 

[narrisonford]

Ja miten tämä kaikki liittyy aiheeseen, eli rahoitusmarkkinakriisiin? Oletko sitä mieltä, että kriisiä ei olisi syntynyt jos valtiot olisivat voineet itse painaa tarvitsemansa rahat sen sijaan, että ne olisi pitänyt lainata yksityisiltä pankeilta ja markkinoilta?

Tuo kysymyksenasettelu jossain määrin yksinkertaistaa ongelman syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Euroopan ongelmat eivät ole (ainakaan puhtaasti) Yhdysvaltain asuntomarkkinakriisistä johdettuja, vaan perua puutteista EU/EMU:n instituutioissa sekä euroalueen sisäisistä vaihtotaseiden epätasapainoista. Voidaan sanoa, että Yhdysvaltain asuntomarkkinakriisi oli riittävä, mutta ei välttämätön ehto euroalueen kriisin laukeamiselle.

Euroalueen sisällä esim. rahavirtojen pitäisi ohjautua ylijäämämaista investointeina alijäämämaihin. Näin ei nykyisellään tapahdu.

 

[Kas-vain]

Todella hyvää ja syväluotaavaa keskustelua on ollut. Itse on pakko myöntää, että suurimmaksi osaksi tipun kärryiltä näissä keskuspankki-reservi-velkakirja-basemoney- yms. syy-yhteys suhteissa, mutta näin ihan maalaisjärjen kannalta niin miksi nämä tukipaketit esim. Kreikalle rakennetaan siten että kreikka pystyy maksamaan 100% erääntymispäivänä vaikka jälkimarkkinoilta saisi ostettua esim. maaliskuussa erääntyvää pois alle 40% nimellispääomastaan?

Eli miksi valtio tai valtiota tukevat tahot eivät ensin imuroi jälkimarkkinoilta kaikkia tarjolla olevia velkakirjoja niin kauan kun ne saa halvemmalla kuin mitä niistä joutuu maksamaan erääntymispäivänä? Free money? Samaa ihmettelin näissä hyvin menestyneissä M-Realin yms. vlekakirjoissa joita UB osti 2008-2009 ja möi hyvällä menestyksellä. Miksi yritys ei itse ostanut niitä ja tehnyt hyvää tulosta...

 

[narrisonford]

Todella hyvää ja syväluotaavaa keskustelua on ollut. Itse on pakko myöntää, että suurimmaksi osaksi tipun kärryiltä näissä keskuspankki-reservi-velkakirja-basemoney- yms. syy-yhteys suhteissa, mutta näin ihan maalaisjärjen kannalta niin miksi nämä tukipaketit esim. Kreikalle rakennetaan siten että kreikka pystyy maksamaan 100% erääntymispäivänä vaikka jälkimarkkinoilta saisi ostettua esim. maaliskuussa erääntyvää pois alle 40% nimellispääomastaan?

Eli miksi valtio tai valtiota tukevat tahot eivät ensin imuroi jälkimarkkinoilta kaikkia tarjolla olevia velkakirjoja niin kauan kun ne saa halvemmalla kuin mitä niistä joutuu maksamaan erääntymispäivänä? Free money? Samaa ihmettelin näissä hyvin menestyneissä M-Realin yms. vlekakirjoissa joita UB osti 2008-2009 ja möi hyvällä menestyksellä. Miksi yritys ei itse ostanut niitä ja tehnyt hyvää tulosta...

Liittyy euroalueen sisäiseen suhmurointiin. Tuossa on yksi kirjoitus viime vuoden puolelta jossa asiaa käsitellään. En meinaa itse pysyä kärryillä euroalueen päivänpolitiikassa, koska joka viikko näyttää tulevan tyhmääkin tyhmempiä käänteitä. EKP:hän noita Kreikan velkapapereita on jälkimarkkinoilta ostanut (alihintaan), joten EKP:hän tuossa tekee bisnistä.

http://neweconomicperspectives.blogspot.com/2011/10/core-europe-sitting-pretty-in-their.html

For one, the ECB’s bond purchases in the secondary market are operationally sustainable and non-inflationary. When the ECB undertakes its bond buying operation, the ECB debt purchases merely shift net financial assets held by the ‘economy’ from national government liabilities to ECB liabilities in the form of clearing balances at the ECB. At the same time, so-called PIIGS government liabilities shift from ‘the economy’ to the ECB. Note: this process does not alter any ‘flows’ or ‘net stocks of euros in the real economy.

As long as the ECB imposes austerity terms and conditions, the bond buying will not be inflationary. Inflation from this channel comes from spending. However, in this case the ECB support comes only with reduced spending via its imposition of fiscal austerity. Draghi has now made this explicit and it is almost certainly the German quid pro quo for tacitly supporting a proposed expansion of the Secondary Market Program (SMP). And reduced spending means reduced aggregate demand, which therefore means reduced inflation and a stronger currency. We also know from an authority no less than the Bank of International Settlements (ironically, the same initials as “blood in streets”) that banks cannot lend out reserves, so increasing reserves in the banking system is NOT inflationary per se, as the Weimar hyperinflation hyperventilators continue to warn us.
...
So the grand irony of the day remains this: while there is nothing the ECB can do to cause monetary inflation, even if it wanted to, the ECB, fearing inflation, holds back on the bond buying that would eliminate the national govt. solvency risk but not halt the deflationary monetary forces currently in place.

Okay, so who takes the losses? Well, presuming the bonds don’t mature at par, no question that a private bank which sells a bond at today’s distressed levels might well take a loss and if the losses are big enough, then banks in this position might well need a recapitalization program.. And in this scenario Germany too could take a hit, as does every other national government as they use national fiscal resources to recapitalize. And the hit will get bigger the longer the Germans continue to push this crisis to the brink.

But that is a separate issue from the question of whether the bond buying program per se will pose a threat to the ECB’s balance sheet. It will not: a big income transfer from the private bond holders who sell to the ECB, which can build up its capital base via the profits it makes on purchasing these distressed bonds. So again, the notion of an ECB being capital constrained is insane.

http://www.counterpunch.org/2011/12/05/there-will-be-blood-2/

 

[pååtta]

Yksi asia mikä minulle on jäänyt puhtaasti epäselväksi on suomalaisessa keskustelussa, niin kun puhutaan, että jos EKP (ja siinä sivussa Suomen Pankki) joka nykyisin on EKP:n haarakonttori kärsii tappiota niin veronmaksajat ovat lopulta vastuussa näistä. Okei valuutan uskottavuus lopulta pohjautuu talouden kykyyn tuottaa ja valmistaa, mutta miksi veronmaksajien pitäisi pääomittaa EKP:tä? Keskuspankki ei voi mennä nurin.

 

[jf1]

Yksi asia mikä minulle on jäänyt puhtaasti epäselväksi on suomalaisessa keskustelussa, niin kun puhutaan, että jos EKP (ja siinä sivussa Suomen Pankki) joka nykyisin on EKP:n haarakonttori kärsii tappiota niin veronmaksajat ovat lopulta vastuussa näistä. Okei valuutan uskottavuus lopulta pohjautuu talouden kykyyn tuottaa ja valmistaa, mutta miksi veronmaksajien pitäisi pääomittaa EKP:tä? Keskuspankki ei voi mennä nurin.

Minusta oleellisempi kysymys on, miksi meillä ylipäänsä on keskuspankkia? Jos meillä on keskuspankkeja ja ylipäänsä valtion monopoleja, on täysin selvää, että ne pelastetaan aina veronmaksajien rahoilla. Jos myös rahamarkkinat toimisivat markkinatalouden periaatteiden mukaisesti, näitä ongelmia ei olisi.

 

[Kerrostalo]

Varmaankin tarkoitetaan suoraa pääomittamista, jolloin uutta rahaa ei paineta. Tosiaan ei kait tuossa mitään järkeä olekaan. Yritetään pitää valuutan sisäinen arvo ennallaan? Toisaalta rahanlisäyksen (jos ekp maksaa velkansa uudella rahalla) mahdollisesti aiheuttama inflaatio voidaan nähdä myös piiloverona.

Onhan tuosta toimimattomuudesta tosiaan kirjoitettu jo 90-luvulla mm. Friedmanin toimesta. Jännä systeemi kyllä, onkohan tuossa jotain ihan tietoista 'riistoa' taustalla. Mielenkiintoista myös nähdä tulevat keskustelut maailmanvaluutasta. Ainakin imf:n sdr (special drawing rights) on ehdotettu dollarin tilalle. Tuskin sentään pelkästään yhteen valuuttaan kuitenkaan voitaisiin siirtyä.

jf1, miten ihmeessä valuuttajärjestelmä voi toimia ilman keskuspankkia mm. USA:ssa nähtiin tasaisin väliajoin bank runeja ennen keskuspankin perustamista. Miten muuten mielestäsi tuo rahan luonti edes tapahtuisi tuollaisessa järjestelmässä? Eikö se menisi helposti pieniin paikallisiin valuuttoihin ilman selkeää luottamusta? Miten väärentämiset jne. valvotaan?

 

[ibnz]

Eräs selitys on se, että koska inflaatio-odotukset vaikuttavat todelliseen inflaatioon, ei KP voi rahoittaa itseään/valtiota seignioragella, koska se kiihdyttäisi nimenomaan näitä odotuksia. Tästäkin syystä EKP (ja taitaa Fedikin) julkaisee inflaatiotavoitteen etukäteen. Tämä on aika lähellä friedmanilaista adaptiivisten odotusten mallia, joskin neokeynesiläinen koulukunta ehdottaa, että rationaalisten odotusten vallitessa KP voisi kerran tehdä ns. yllätysinflaation ilman kiihtyvää inflaatiota. Tämän jälkeen uskottavuus olisi mennyt keskuspankilta, kylläkin.
Mistäs raha saadaan ilman keskuspankkia - tai paremminkin, mitenkäs sen määrää kontrolloidaan ilman sellaista?

 

[jf1]

jf1, miten ihmeessä valuuttajärjestelmä voi toimia ilman keskuspankkia mm. USA:ssa nähtiin tasaisin väliajoin bank runeja ennen keskuspankin perustamista.

Bank runeja ja pankkikriisejä on nähty myös keskuspankin perustamisen jälkeen. Keskuspankki ei ole myöskään pystynyt hillitsemään talouden laskukausia, lamoja on ollut ennen ja jälkeen FEDin kutakuinkin yhtä paljon ja ne ovat kestäneet yhtä pitkään.

Miten muuten mielestäsi tuo rahan luonti edes tapahtuisi tuollaisessa järjestelmässä? Eikö se menisi helposti pieniin paikallisiin valuuttoihin ilman selkeää luottamusta? Miten väärentämiset jne. valvotaan?

Raha on hyödyke siinä missä muutkin. Miksi tarvitsisimme rahalle jonkin erilaisen, valtio- ja keskusjohtoisen järjestelmän kun tähän astisessa historiassa lähestulkoon kaikki muut hyödykkeet on aina ollut järkevämpää ja tehokkaampaa tuottaa markkinatalouden puitteissa, ilman keskusjohtoista suunnittelukomitioita?

Ilman keskuspankkeja meillä olisi lukuisia toisiaan vastaan kilpailevia pankkeja, jotka tukisivat joukkoa eri kilpailevia, yksityisiä valuuttoja. Kuluttajan kannalta asialla ei olisi mitään merkitystä, yksi kauppa hyväksyy Mastercard-valuutan ja Visa-valuutan, toinen hyväksyy myös Amex-valuutan ja kolmas myös Nordea-valuutan. Jos haluat käyttää useita eri valuuttoja niin mene pankkiin, joka tarjoaa useaa valuuttaa tukevaa maksukorttia. Jotkin valuutat olisivat varmasti puhtaasti fiat-valuuttoja, vaikkapa bitcoinin tyyliin, osa voisi olla sidottuna jalometalleihin tai vaikkapa energiaan. Asiakkaat voisivat valita minkä arvoon he haluavat omaisuutensa ja säästönsä sitoa.

Jos haluat välttää riskejä, mene sellaisen pankin asiakkaaksi, jossa on 100% reservivaatimus, eli pankki toimii vain rahan säilytyspaikkana ja maksukortti ja -liikennepalvelujen tarjoajina. Tästä turvallisuudesta asiakas joutuu tietysti maksamaan negatiivisen talletuskoron muodossa. Jos haluat maksimoida tuottosi niin laita rahasi megasijoitus-pankkin, joka pelaa talletusrahoillasi pörssissä ja tekee sinulle maksimaalisella riskillä maksimaalista voittoa (ja joskus tappiota). Tai valitse jotain näiden väliltä. Nyt voit valita vain sen, mitä virkamiehet sinun puolestasi ovat päättäneet.

Jännää, että otit esille luottamuksen. Yritätkö sanoa, että luotat enemmän nykyjärjestelmään missä pankkikartellia valvoo muutama pankkien kanssa naimisissa oleva virkamies, jotka ennen julkista virkaansa olivat pankeissa töissä, ja jotka julkisen viran jälkeen pääsevät takaisin korkeisiin asemiin pankkisektorilla kiitokseksi hienosta valvontatyöstään? Toinen vaihtoehto tietysti olisi, että pankit joutuisivat kilpailemaan toisiaan vastaan ja todistamaan asiakkailleen oman luotettavuutensa. Tämän ne voisivat tehdä monin eri keinoin, esimerkiksi palkkaamalla riippumattomia tarkastajia tarkastamaan pankkinsa, vähän kuten avainlippu-järjestelmä toimii tällä hetkellä. Pankit, tai asiakkaat, voisivat myös ottaa vakuutuksia luottamuksen parantamiseksi.

Väärentäminen on varastamista. Jos viet pankkiin paperilapun, joka oikeuttaa sinut ottamaan rahaa toisen tililtä, se on varastamista ja se on rikos. Se hoidetaan vapaassa pankkijärjestelmässä aivan samoin kuin varkaudet nykyjärjestelmässä, eli oikeudessa.



Kyllä minä luottaisin enemmän pankkiin, joka joutuu todistamaan luotettavuutensa ja maksuvalmiutensa asiakkailleen, eikä vain muutamalle virkamiehelle jotka sattumalta ovat entisiä (tai tulevia=

 

[Bloo]

Hetkeen kun ei seuraa vähän hitaampaa keskustelua niin täällähän on jumaliste kunnon porinat, kiitoksia. Pitänee paneutua ajan kanssa paremmin.