"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[narrisonford]

Likipitäen kaikki maat jossa on ollut hyperinflaatio ovat omanneet oman valuutan. Argentiinassa oli hyperinflaatio 80-luvulla mikä johti rahayksikön vaihtamiseen ja sen kiinnittämiseen USA:n dollariin, mikä lopulta osoittautui huonoksi päätökseksi. Jos valuutta kelluukin kansanvälisissä markkinoilla niin mitä väliä sillä on?

Enkä tajua miksi tämä on vaikea asia myöntää, että valtioiden velanotolla on rajansa riippumatta siitä missä valuutassa nämä velkaantuvat ja että voivatko nämä painaa rahaa vai eivät. En minä osaa sanoa kuinka pitkään esim Japani pystyy velkaantumaan nykyiseen tahtiin, mutta jossakin se raja on.

http://en.wikipedia.org/wiki/Argentine_Currency_Board

Niin, tässä Argentiinan tapauksessa, kuten myöskään Meksikon tapauksessa, vaaditut ehdot eivät toteutuneet. Argentiina oli käsittääkseni sitonut peson kurssin muihin valuuttoihin jollekin vaihteluvälille jota keskuspankki yritti ylläpitää ostamalla/myymällä ko. valuuttoja ja lisäksi Argentiinalla oli huomattava määrä ulkomaisessa valuutassa määriteltyä (dollarimääräistä) velkaa.

Ja se nyt pitäisi olla itsestään selvää, että sillä on aivan helvetinmoinen merkitys onko valuutta kelluva vai ei. Tätä käsiteltiin myös vähän aiemmin postaamassani quotessa, jossa käsiteltiin Suomen siirtymistä vahvan markan politiikasta kelluvien valuuttakurssien järjestelmään. Ehkä tämä sitten vaan on niin vaikeaa suomalaisille ymmärtää.

Kuten olemme aikaisemmin todenneet, oma valuutta ja keskuspankki eivät vielä kuitenkaan riitä takaamaan valtion taloudellista ja talouspoliittista suvereniteettia. Tämän lisäksi kahden muun ehdon täytyy toteutua. Ensiksi valuutan ulkoisen arvon tulee saada määräytyä vapaasti suhteessa muihin valuuttoihin. Valuutta ei siis saa olla sidottu kiinteällä kurssilla toiseen valuuttaan tai jonkin hyödykkeen arvoon. Toiseksi valtion tulee olla velkaantunut ainoastaan tai ainakin pääosin omassa valuutassaan. Lisäksi olisi toivottavaa, että myös kansantalouden yksityisestä velasta valtaosa olisi määritelty valtion omassa valuutassa.

...

Nykymuotoisessa kelluvien valuuttakurssien järjestelmässä keskuspankkien rahapolitiikan välineistö on hyvin erilainen verrattuna kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään. Tämä havaittiin myös Suomessa 1990-luvun vaihteessa, kun markka asetettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kellumaan. Kelluvat valuuttakurssit antavat keskuspankille huomattavasti enemmän pelivaraa ja käytännössä keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinoiden tilaan kahta kautta.

Ensiksikin keskuspankilla on valta määrittää keskuspankkirahan hinta eksogeenisesti, kun valuutan ulkoinen arvo saa määräytyä vapaasti markkinoilla. Toiseksi keskuspankki voi säädellä itsenäisesti keskuspankkirahan tarjontaa ja siten reservien määrää taloudessa. Jos maksuvalmiusjärjestelmän sulava toiminta vaatii keskuspankkirahan liikkeellelaskua, voi keskuspankki vastata liikepankkien osoittamaan kysyntään vaikuttamatta samalla merkittävästi ohjauskoron tasoon.

Samaa ohjauskorkoa voidaan siis ylläpitää keskuspankkirahan määrän lisääntyessä tai vähentyessä. Keskuspankkirahan tarjonnan kasvattaminen ainoastaan siirtää toteutunutta yli yön -korkoa lähemmäksi keskuspankin määrittelemän korkokäytävän alarajaa eli pankin päivätalletuskorkoa ja vähentäminen lähemmäs korkokäytävän ylärajaa eli keskuspankin maksuvalmiuskorkoa.

http://rahajatalous.wordpress.com/2011/11/28/unkarin-umpikuja/

http://rahajatalous.wordpress.com/2011/06/02/rahapolitiikka-finanssikriisin-jalkeen/

 

[Jami2003]

No jos kerran valtio ei voi velkaantua liikaa omassa valuutassaan niin miksei Pohjois-Korea ja esimerkiksi köyhät Afrikan maat vain lainaa yksinkertaisesti niin paljon rahaa esim velkakirjojaan myymällä että ne voivat nousta pois köyhyydestä ?

 

[narrisonford]

No jos kerran valtio ei voi velkaantua liikaa omassa valuutassaan niin miksei Pohjois-Korea ja esimerkiksi köyhät Afrikan maat vain lainaa yksinkertaisesti niin paljon rahaa esim velkakirjojaan myymällä että ne voivat nousta pois köyhyydestä ?

Ei se tietenkään toimi noin. Valtio voi alijäämäkulutuksellaan nostaa talouden tuotantokapasiteetin maksimiin ja minimoida työttömyyden. That's it. Esimerkkinä siitä mitä tapahtuu, jos valtio yrittää viedä talouden tuotantokapasiteetin yli sen mitä on mahdollista tuottaa löytyy toisen maailmansodan ajalta Yhdysvalloista. Yhdysvallat maksimoi tuotannon ja minimoi työttömyyden alijäämäkulutuksella. Tämä ei kuitenkaan riittänyt sotaponnistusta varten, vaan rintamalle vaadittiin vielä suurempi osa kansakunnan tuotosta. Tästä syystä päädyttiin mm. säännöstelyyn. (Esimerkin tarkoitus ei todellakaan ole ehdottaa, että valtion kannattaisi käyttää kansakunnan tuotantopotentiaali aseiden valmistukseen. Päinvastoin.)

Eli parhaimmillaan Pohjois-Korea tai Afrikan maat voisivat alijäämäkulutuksellaan ja omassa valuutassaan velkaantuessaan saada taloutensa tuotannon maksimiin, ei enempää ei vähempää. Tämän jälkeen ylimääräinen alijäämäkulutus valuu hukkaan inflaation muodossa. Talouksien rakenteelliset kysymykset yms. ratkaisevat kuitenkin sen mitä talouden on lopulta mahdollista tuottaa ja mitä joudutaan/kannattaa hankkimaan ulkomailta. Kuten tiedetään, Pohjois-Korea on sulkeutunut talous eikä sen valuutta ole vapaasti vaihdettavissa yms. Eihän siellä ole varmaan edes minkäänlaisia hintamekanismeja käytössä, joten ei näistä ehdotuksista ole P-Korean ongelman ratkaisijoiksi (ennen kuin kaikki muu on ratkaistu, ja P-Korea on moderni markkinatalous).

Eli sikäli boldattuun osioon: valtio voi kyllä velkaantua omassa valuutassaan liikaa, jos alijäämäkulutusta harjoitetaan vielä täystyöllisyystilanteessa. Tällöin ongelmaksi muodostuu inflaatio.

 

[Jami2003]

Eikö kuitenkin olisi mahdollista että joku oman valuutan omaava valtio ajautuu (yli)velkaantumisen kautta tuohon vastaavaan tilanteeseen tavallaan toisesta suunnasta. Eli se mikä oli aiemmin riittävä valtion taloudellinen tuotannon maksimi vastuidensa hoitamiseen ei riitäkkään enää valtion lisää velkaantuessa.

 

[pååtta]

Niin, tässä Argentiinan tapauksessa, kuten myöskään Meksikon tapauksessa, vaaditut ehdot eivät toteutuneet. Argentiina oli käsittääkseni sitonut peson kurssin muihin valuuttoihin jollekin vaihteluvälille jota keskuspankki yritti ylläpitää ostamalla/myymällä ko. valuuttoja ja lisäksi Argentiinalla oli huomattava määrä ulkomaisessa valuutassa määriteltyä (dollarimääräistä) velkaa.

Ja se nyt pitäisi olla itsestään selvää, että sillä on aivan helvetinmoinen merkitys onko valuutta kelluva vai ei. Tätä käsiteltiin myös vähän aiemmin postaamassani quotessa, jossa käsiteltiin Suomen siirtymistä vahvan markan politiikasta kelluvien valuuttakurssien järjestelmään. Ehkä tämä sitten vaan on niin vaikeaa suomalaisille ymmärtää.

No kun ei ole. Kerroppa mikä merkitys varsinaisesti tällä on? Jos kerran valuutan kelluttaminen ratkaisee hyperinflaation, niin mikseivät sitten Argentiinassa tehty sitä vaan sen sijaan sidottiin se USA:n dollariin joka päätti hyperinflaation. Mikä ihmeen lainalaisuus muka tekee kelluttamisesta valuutan immuuniksi hyperinflaatiolle tai rajulle inflaatiolle?

Meksikossa ainakin vapaa kelluttaminen johti:

http://www.forexrealm.com/forex-analytics/currencies/mexico.html

. At the same time, he also declared that the Mexican peso would be allowed to float freely against the respective trade values of the US dollars.

This implementation bought a tremendous impact on the forex trade market. The main reason was the ambiguity created in the exchange rates. The dropping of the exchange rates basically meant the falling of 3 pesos to one dollar to suddenly rate of 10 pesos to one dollar.

This crisis had been summoned as the "December mistake" and the main reason behind it was the Zedillo's decision to allow the free floating of the peso with respect to the US dollars.

 

[pååtta]

Vielä Argentiinasta. 80-luvulla silllä oli erittäin kova inflaatio, joka huipentui peson vaihtamiseen australiin.

Kuitenkin silloin Argentiinalla ei ollut kovinkaan merkittäviä määriä ulkomaista velkaa, vain noin 6 miljardia dollaria. Eli ei edes 10% BKT:stä.

Sen ymmärrän, että ongelma on heti käsillä jos valtio velkaantuu valuutassa mitä ei printata, mutta miten valuutan kelluminen vaikuttaa asiaan suuntaan tai toiseen?

 

[Kerrostalo]

Edellisellä sivullahan ibnz tuosta jo sanoa: 'Ehkä tarkempaa olisi sanoa "ei voi joutua maksukyvyttömäksi". Tähän tarvitaan oma kelluva valuutta. Kiinteää kurssia vastaan pitää olla paljon reservejä ulkomaan valuutassa tai valuuttapako romahduttaa systeemin (syy miksi Kiina voi aliarvostaa valuuttaansa aika pitkäänkin vielä)' Eli kiinteässä kursissa keskuspankki joutuu puolustamaan kurssiaan ostamalla omaa valuuttaansa muiden valuuttojen reserveillä jos valtio harjoittaa alijäämäistä politiikkaa. Reservejä ei tietenkään ole loputtomasti. Onko sitten muitakin syitä, tähän en osaa sanoa.

Sveitsillähän on muuten tilanne toisin päin ja keskuspankki on ilmoittanut, että sille on annettu rajattomat valtuudet puolustaa frangin vahvistumista euroon nähden eli myydä frangeja ja ostaa euroja. Rajaksi on ilmoitettu 1.2 frangia / euro.

http://www.talouselama.fi/uutiset/s...a+vahvistumiselle++seuraavaksi+ruotsi/a680928

 

[pååtta]

Toki, mutta maksukyvyttömyyden voi torjua aina antamalla valuutan kellua. Mutta miten kelluva valuutta estää maata joutumasta hyperinflaatioon. Jos Ruotsi päättääkin nyt, että kaikki virkamiesten palkat maksetaan keskuspankin printtauksella ja samoin erääntyvät valtionlainat niin kaikki jatkuu mukavasti eksponentiaalisesti paisuvasta rahamäärästä huolimatta? Esimerkki on nyt ihan puhtaasti hypoteettinen, keskuspankit ja pankit eivät missään nimessä halua tuhota sitä ainutta mitä heillä on myydä eli rahaa.

 

[Kerrostalo]

Niin asiaan vaikuttaa se, mihin uusi raha menee. Jos kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta, hinnat nousevat (ehkä). Jos siis inflaatio määritellään hintatason nousuna. Itävaltalaiset taitavat määritellä inflaation rahan määrän kasvuna. Menee itseasiassa välillä sekaisin, mitä kukin edes tarkoittaa milläkin näissä keskusteluissa. Eli kuten narrisonford on tässä kertonut, jos tuotantopuoli on täydessä käytössä 'täystyöllisyys', kysyntää ei voida enää lisätä ilman inflaatioriskiä.

 

[pååtta]

Meinaatko, että työttömyys ja korkea inflaatio ovat toisensa poissulkevia ilmiöitä? Niinhän se Keynesin mukaan olikin ja näin pitkään ajateltiin kunnes 70-luvulla molemmat ilmenivät yhtäaikaa, minkä vuoksi keynesläisyys ei ole enään taloustieteen valtavirtaa.

 

[Kerrostalo]

En meinaa. Tällöin öljykriisien aikaan juuri tarjontapuolella oli ongelmia. Mielestäni inflaatiota ei voida selittää yksinkertaisesti joko kvantiteettiteorilla (rahan määrän kasvu = inflaatio) tai tuolla phillipsin käyrällä (työttömyys vs inflaatio). Tuo phillipsin käyrän makropuolen matemaattinen perustelu on varmaan yksi älyttömämpiä todistuksia taloustieteissä joihin olen törmännyt. Kummatkin mallit ovat vanhentuneita ja voiko näitä ylipäätään mallintaa yksinkertaisilla malleilla?

Nuo kummatkin periaatteessa ajavat samaa asiaa, mutta toinen ensin ja toinen jälkeen. Siis kumpi oli ensin, muna vai kana? :D

 

[ibnz]

On se siellä, lyhyen aikavälin talousmallinnus tapahtuu aika pitkälle IS-LM -mallin pohjalta johdetun AD-AS -mallin tapaan. Tuo AS-komponentti lisättiin juuri 70-luvun öljykriisin synnyttämän tarjontainflaation jälkeen. Friedmanin adaptiiviset odotukset sisällytettiin suht ongelmitta malliin. Nämä ns. koulukuntaerot liittyvät melkein pelkästään yhteen parametriin AS (Aggregate Supply) -mallissa, eli parametriin p yhtälössä PY(L)=p(P)g(L), mikä kertoo siis sen, miten hintaodotukset (funktion p(P) perusteella) vaikuttavat työn tarjonnan (g(L)) nimelliseen kansantuotantoon Y(L) kerrottuna hintatasolla P. Klassikkojen mukaan p'=1 jolloin sokki, joka muuten nostaisi nimellisen tuotannon yli ns. luonnollisen asteen (tuo aiemmin mainittu täystyöllisyys), ei vaikutakaan tuotantoon vaan pelkästään hintatasoon P nostaen sen uudelle tasolle. Keynesiläisten mielestä 0<p'<1, jolloin tuotanto ja siihen linkitetty työllisyys nousevat yli luonnollisen asteen joksikin aikaa kunnes palautuvat takaisin luonnolliselle tasolle. Luonnollinen taso onkin vaikea määritellä sitten. Tilanteeseen liittyy käsite NAIRU, joka on inflaatiohuomioitu minimi työttömyysaste. Länsimaissa ehkä 5-6% nykyisin.

 

[pååtta]

Minusta hintainflaatio on yksinkertainen asia ja se näkyy tuosta aiemmin postaamastani käyrästä. Hinnat seurailevat rahan (siis käteisen ja luoton) määrää tietyllä viiveellä ja vähän epätäydellisesti. Kuitenkin jos vaikkapa taloudessa oleva raha nyt jostain syystä vaikkapa tuplaantuisi niin kyllä se aiheuttaisi, ei nyt ehkä hintojen tuplaantumisen, mutta sinnepäin ainakin olevan kasvun. Taloudessa on paljon markkinapsykologisia ilmiöitä, joita ei varmaan koskaan pystytä mallintamaan uskottavasti.

 

[narrisonford]

En ehdi tänään kirjoittelemaan ajatuksella, mutta Keynes ei koskaan sanonut, että "työttömyys ja korkea inflaatio ovat toisensa poissulkevia ilmiöitä". Nämä, ja esim. IS-LM-malli, ovat vasta uuskeynesläisen koulukunnan tuotoksia.

Keynes kyllä näki inflaation ongelmallisena talouden ja laajemmin yhteiskunnan kannalta.

Uuskeynesläistä traditiota ei suotta kutsuta "äpäräkeynesiläisyydeksi".

Suurin piirtein kaikki mitä olen tähän ketjuun kirjoittanut pohjautuvat siihen kirjaan jonka linkkasin aikaisemmin. Tuota talousteoreettista traditiota kutsutaan chartalismiksi (tai MMT:ksi) jolle post-keynesläisyyttä voidaan pitää eräänlaisena kattoterminä. Selvennyksenä: uuskeynesläisyys ja postkeynesläisyys ovat kaksi hyvin erilaista talousteoreettista suuntausta, vaikka sisältävätkin sanan Keynes.

Esimerkki: Krugman ainakin jossain määrin edustaa uuskeynesläistä traditiota, vaikka hän ei nyt siihen "boksiin" sovikaan ihan täydellisesti. Joka tapauksessa täältä löytyy väittelyä näiden eri traditioiden edustajien väliltä:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/03/26/a-further-note-on-deficits-and-the-printing-press/
http://community.nytimes.com/commen...-and-the-printing-press/?sort=oldest&offset=2

What do you mean, exactly, by the phrase, “solvency of the government”?

According to my dictionary (Webster's Third New International) an entity is “solvent” when it is “able... to pay all legal debts.”

If you will look in your wallet, you will find, on any Federal Reserve Note: “This Note is Legal Tender for All Debts Public and Private.”

Can we agree that the United States government, of which the Federal Reserve is a part, can always produce the Federal Reserve Notes required to pay its public debts?

It follows, without any possibility of misunderstanding or error, that the United States Government is always going to be solvent.

According to the same source, an entity is "insolvent" when it is unable to pay debts, or has “liabilities in excess of a reasonable market value of assets held.”

If this is what you have in mind, then please explain: what is the “reasonable market value of assets held” by the government of the United States? Go ahead, if you want, and add up all the land, buildings, aircraft carriers and submarines. And then, don't forget to add the capacity to produce, without limit, pieces of paper of a legal – and therefore market – value of “one dollar” each.

Can this value, which is unlimited, ever be less than the finite value of public debts? No, it cannot.

Conclusion: A government that issues its own currency and owes its debt in that currency cannot be insolvent.

Now, let's go to your hypothetical future case: full employment and a six percent of GDP deficit. Could this be inflationary? Sure. Could it cause a fall in the nominal exchange rate? Sure. Could the Fed offset this with higher interest rates, raising the rates paid on federal debt? Sure. And would the bonds sell? Of course they would. In an inflation, people don't hold on to cash.

What can you mean, Paul, by your scenario in which “the US government [cannot] sell bonds on international markets”? All bond markets are international. Does it matter whether the buyers are “foreign” or “domestic”? Of course it doesn't. It's just as foolish to worry that foreigners might not buy our bonds, as it is to worry that they own too many of them now.

Can we agree, please, that this disposes of the non-issue of “solvency”? I hope so.

We're getting over-run by waves of long-run deficit-hysteria and it does not help to complicate the question with this false issue.

Please turn your firepower to the very foolish statement just now by ten former CEA chairs, http://tinyurl.com/4ky3qpd not-including the admirable Joe Stiglitz. The ex-chairs claim, among other things, that the Bowles-Simpson report “documents that 'the problem is real, and the solution will be painful.'” In fact, the B-S draft documents nothing at all; it has just one page of assertions and the rest is a laundry list.

Go get 'em, please.

The point is that bond sales themselves are a completely voluntary and self-imposed operation for any sovereign government. In reality, bonds are simply an interest-earning alternative to low-earning reserves; they are used by the Fed to hit its interest rate target. A central bank can simply pay interest on reserves—as Canada has long done, and as the Fed is now doing—and then government can dispense entirely with selling bonds and worrying about debt ceilings. The Fed would act as the Treasury’s bank, taking a Treasury IOU and crediting its account when it wanted to spend. When the Treasury spends, the Fed would credit private banks with reserves, and the banks would credit their customers’ bank deposits. Taxes reverse the procedures. Over time, budget deficits would lead to reserve growth (bank deposits at the Fed—the Fed’s liability) offset by growth of the Treasury’s liability to the Fed (the Fed’s asset). Congress can set the interest rate on the Treasury’s liabilities held by the Fed, used for accounting purposes. Fed earnings above a 6% return go directly to the Treasury, so effectively the Treasury would pay (much of the) interest to itself. The rest would go to the Fed to help cover the costs of paying interest on reserves—at the overnight rate chosen by the Fed. This would greatly simplify procedures, would make the operations more transparent, and would allow everyone to stop worrying about federal government debt. Since reserves are not counted as debt, there would be no publicly held debt. Hopefully it would be recognized that Treasury IOUs held by the Fed simply represent internal accounting—the government owing itself and paying interest to itself. The interest paid out to banks holding reserves should be booked as a government expenditure—a subsidy to the banking system.

 

[narrisonford]

Niin, ja itse asiassa neo-keynesläisyys ja uuskeynesläisyyskin ovat eri asia. Eli aiempaan postaukseeni pitäisi korvata sanan "uuskeynesläisyys" tilalle "neo-keynesläisyys". Linkit sinänsä ovat ihan oikein ja ero neo- ja post-keynesläisyyden välillä on aivan oikein.

Uuskeynesläisyys (new keynesianism) myöskin on ihan nykytaloustieteen valtavirtaa, joten sikäli tässä quottaamassani postauksessa on oikeastaan kaikki vähän väärin:

Meinaatko, että työttömyys ja korkea inflaatio ovat toisensa poissulkevia ilmiöitä? Niinhän se Keynesin mukaan olikin ja näin pitkään ajateltiin kunnes 70-luvulla molemmat ilmenivät yhtäaikaa, minkä vuoksi keynesläisyys ei ole enään taloustieteen valtavirtaa.

Neo-keynesläisyys ehkä ei ole, mutta uuskeynesläisyys (new keynesianism) kyllä on.

 

[pååtta]

Sinänsä on mielenkiintoista, miten taloustieteissä ei varsinaisesti ole (tai ainakin minä olen niin ymmärtänyt) selvää paradigmaa, jonka kaikki eri taloustieteenkoulukunnat voisivat allekirjoittaa. Samalla tapaa kuin biologiassa evoluutioteoria tai fysiikassa suhteellisuusteoria tai kvanttifysiikka (Okei nämä taitavat olla vähän ristiriidassa keskenään). Onko tämä sitten jotenkin kietoutunut siihen, että taloustieteet ovat pitkälti sidoksissa politiikkaan ja ihmisten maailmankatsomukseen.

 

[narrisonford]

Varmaan tuo paradigman puute pätee vähän kaikkiin yhteiskuntatieteisiin.

Syynä saattaa olla se, että ihminen ainoana omasta olemassaolostaan tietoisena olentona on kenties maailmankaikkeuden monimutkaisin tutkimuskohde niin ei ole sinänsä yllättävää että tällaisten olentojen väliset keskinäiset suhteet ovat vielä monimutkaisempia.

Esimerkiksi Stephen Hawkinghan sanoi, että:

In an interview with the New Scientist magazine to mark his 70th birthday on Sunday, January 8, he was asked: "What do you think most about during the day?" to which he replied: "Women. They are a complete mystery."

 

[Bloo]

Juu, ja esimerkiksi kun yritetään laskennallisesti todistaa eri asioita datasta, niin törmätään siihen että merkitsevyysasteet jää auttamatta aika pieniksi (paljon muuttujia) ja kaikkien muuttujien mukaan ottaminen on aika vaikeata. Asioiden aukottomasti todistamisesta tulee varsin hankalaa ja samalla jäädään vielä datassakin aika lyhyelle aikavälille (jokunen sata vuotta).

 

[dammann]

Lueskelin tänään, että on päätetty uudesta Euroopan talousalueesta. Kertoisiko joku, että mihin tämä potentiaalisesti tulee vaikuttamaan?

 

[SirMax]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hur...at-kaikkia--ja-varsinkin-suomea/201222111/170 Kannattaisko jo vähän miettiä että ketä äänestää! Paljonkohan Suomelle tulee tappiota noista kaikista takauksista ja lainoista ja lahjoituksista?