"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[ibnz]

Mites kunnat ja kaikki jonkinlaiset yksityisen ja julkisen sektorin sekasikiöviritelmät, tekesit ja muut? Julkiset menot ovat kuitenkin selvästi yli 50% BKT:stä.

Vuodelta 2009

Julkishallinto, mm. kuntien hallinto, kuuluu tiemmä tuohon Tilastokeskuksen luokkaan "Yleinen julkishallinto", ja se on n. 7,4% BKT:sta. Puolustus on 1,7%, yleinen järjestys 1,5% jne. Elinkeinoelämän edistäminen onkin jo 5,1%. Koulutus 6,6%, terveydenhuolto 8%. Suurin kategoria on sosiaaliturva ja sieltä etenkin vanhuus sekä sairaus ja toimintarajoitteisuus. Työttömyys on 2,9%, sama kuin perhe ja lapset. Sosiaalinen syrjäytyminen on jo 0,8% ja taatusti kasvaa tuosta. Veikkaanpa, että julkishallinnon osuus tästä laskee sillä kuntien määrän on laskettava ja päällekkäinen hallinto poistuu (joskus).

 

[rollipeikko]

Onkos muuten talouden kannalta väliä onko päiväkoti tai vanhainkoti julkinen tai yksityinen, olettaen että toiminta olisi optimaalisen tehokasta? Oletuksena tässä nyt vielä sellainen, että kustannukset ovat muuten samat, mutta yksityinen ottaa katteen vaikka +10% itselleen voittona, ja julkinen ei ota. Näin julkinen olisi siis tehokkaampaa ja ihmiset voisivat käyttää sen +10% johonkin muuhun palveluiden ostamiseen tai sijoittamiseen tms.

Tälläisessä mallissa en siis näe mitään hyötyä julkisen puolen alasajossa, mutta onko talousteorialla tähän jotain parempaa vastinetta? Yksinkertaistava malli ei ota huomioon sitä että markkinaohjautuvana kilpailu on varmasti tehokkaampaa, ja siten kulut pysyvät kurissa. Mutta onko julkisen sektorin omistusta vastaan mitään ei ideologista argumenttiä (olettaen tosiaan että homma hoidetaan ammattimaisesti)?

 

[func]

http://www.hs.fi/talous/EKP+haluaa+...ta+lisärahaa+kriisirahastoon++/a1305553495248
No eipä olis ikinä arvannut...

 

[dammann]

Maaliskuussa erääntyy Kreikalla laina, jota eivät voi maksaa ilman uutta lainaa. Joskus tuon Ponzin pitää päättyä. Mitä veikkaatte, milloin alkaa Lehman Brother-tyylinen kaaos?

 

[takomo]

Maaliskuussa erääntyy Kreikalla laina, jota eivät voi maksaa ilman uutta lainaa. Joskus tuon Ponzin pitää päättyä. Mitä veikkaatte, milloin alkaa Lehman Brother-tyylinen kaaos?

Mä luulin, että olis alkanut kun joululomat päättyi. Ja edellisen kerran kun kesälomat päättyi. Ja voi olla, että rahaa liikutellaan taas tarpeeksi, että mennään kesän yli. Eli uusi veikkaukseni on syys-joulukuu 2012.

 

[rullaverho]

Mä luulin, että olis alkanut kun joululomat päättyi. Ja edellisen kerran kun kesälomat päättyi. Ja voi olla, että rahaa liikutellaan taas tarpeeksi, että mennään kesän yli. Eli uusi veikkaukseni on syys-joulukuu 2012.

Ja sitten rahan pumppaamista perustellaan sillä, että pakkohan se on pumpata ettei CDS-kaaos ala. Kauppalehdessä kyllä luki että kreikan maksuhäiriö laukaisisi CDS:siä vain muutamalla miljardilla. Tietääkö joku jotain tarkkoja summia? Joskus syksyllä puhuttiin jostain tuhansista miljardeista (kaikki vakuutukset yhteensä mutta kuitenkin). Onko tuo Kreikan osuus sitten vaan noin pieni kokonaispotista?

Mutta vittu mitä pelleilyä. Pelastetaan velallisia ettei velkojien vakuutukset laukea. Tämäkin johtuu varmaan liiasta sääntelystä ja valtioiden sekaantumisesta markkinoihin.

 

[Jami2003]

Itekkin veikkaan että kesän yli ainakin vetkuttelulla vielä päästään.

 

[jf1]

Onkos muuten talouden kannalta väliä onko päiväkoti tai vanhainkoti julkinen tai yksityinen, olettaen että toiminta olisi optimaalisen tehokasta? Oletuksena tässä nyt vielä sellainen, että kustannukset ovat muuten samat, mutta yksityinen ottaa katteen vaikka +10% itselleen voittona, ja julkinen ei ota. Näin julkinen olisi siis tehokkaampaa ja ihmiset voisivat käyttää sen +10% johonkin muuhun palveluiden ostamiseen tai sijoittamiseen tms.

Tälläisessä mallissa en siis näe mitään hyötyä julkisen puolen alasajossa, mutta onko talousteorialla tähän jotain parempaa vastinetta?

Taloustieteen kannalta asia ei ole näin yksinkertainen. Esität oletuksen, että sekä julkisen, että yksityisen palveluntarjoajan tehokkuus olisi optimaalinen. Näin ei yksinkertaisesti ole, ei koskaan. Tottakai, yksityinen päiväkoti toimii tavoitellen voittoa. Mutta juuri tämä voiton tavoittelu eli taloudellinen motiivi tarkoittaa, että sillä on kaikki mahdolliset syyt palvella asiakkaitaan ja tarjota parasta mahdollista palvelua parhaaseen mahdolliseen hintaan.

Julkisella puolella ei tällaisia kannustimia ole.

Yksinkertaistava malli ei ota huomioon sitä että markkinaohjautuvana kilpailu on varmasti tehokkaampaa, ja siten kulut pysyvät kurissa. Mutta onko julkisen sektorin omistusta vastaan mitään ei ideologista argumenttiä (olettaen tosiaan että homma hoidetaan ammattimaisesti)?

Ei-ideologisia argumentteja ovat, että julkinen palveluntarjoaja on kallis, se tuottaa huonoa palvelua ja kaikki pakotetaan maksamaan sen mahdolliset tappiot.

Mutta vittu mitä pelleilyä. Pelastetaan velallisia ettei velkojien vakuutukset laukea. Tämäkin johtuu varmaan liiasta sääntelystä ja valtioiden sekaantumisesta markkinoihin.

Itse asiassa kyllä. Se, että velallisia pelastetaan verorahoilla on juuri sitä valtioiden sekaantumista markkinoihin. Tämä on vain jäävuoren näkyvä osa. Näkymätöntä ovat ne syyt jotka ovat johtaneet tähän sotkuun ja näitä syitä ovat juuri liika sääntely. Olen kirjoittanut aiheesta sivuillani otsikolla "2000-luvun pankkikriisi Yhdysvalloissa – mitä tapahtui ja miksi?" mutta en tiedä onko kirjoitukseeni linkkaaminen mainostamista, joten jätän linkin lisäämättä.

 

[narrisonford]

Jounilla on siis varmasti vahvaa tutkimustietoa siitä kuinka kallis julkinen palveluntarjoaja on verrattuna erilaisiin yksityisiin vastaaviin sekä tutkimustietoa julkisen sektorin palvelun laadusta. Mahdollisista tappioista puhuminen meni julkisesta sektorista puhuttaessa täysin ohi. Meinaat että päiväkotien tehtävä on julkisella sektorillakin tuottaa voittoa?

Muutenhan nämä argumenttisi ovat puhtaan ideologisia.

 

[ibnz]

Tuo subprimekriisin selitys taikasanalla sääntely on jo aika väsynyttä. Mun bisnes ei luista, sääntely. Naiset ei puhu mulle, sääntely.

 

[Jami2003]

Ongelma julkisten palveluiden yksityistämisessä monesti on se että julkisella palvelujen järjestäjällä ei ole riittävää ammattitaitoa julkisen palvelun muuttamisesta yksityiseksi ja sen kilpailuttamisesta. Tästä syystä saadaan pitkä liuta surullisen kuuluisia kuntien yksityistämisprojekteja joissa lopulta palveluiden tuottaminen yksityisesti maksaa enemmän kuin lähtötilanteessa tai palvelu on huonompaa.

Kokonaisen palvelun ulkoistaminen ja kilpailuttaminen on todella haasteellinen projekti jonka hoitamiseen tarvittaisiin kokemusta omaavat ammattitaitoiset ihmiset (yrityselämän puolelta). Pelkäämpä että ulkoistusprojektissa kunta/kaupunki pestään 6-0 ainakin isomman palveluntarjoajan toimesta.

 

[jf1]

Jounilla on siis varmasti vahvaa tutkimustietoa siitä kuinka kallis julkinen palveluntarjoaja on verrattuna erilaisiin yksityisiin vastaaviin sekä tutkimustietoa julkisen sektorin palvelun laadusta.

Kyllä on. Esimerkiksi terveydenhuollossa Singaporessa yksityinen sektori tuottaa 80% palveluista. Tämän seurauksena palvelun taso on parempaa, potilaat ja työntekijät ovat tyytyväisempia ja työntekijöillä on korkeammat palkat. Singaporen terveydenhuolto on puolet halvempi mitä Suomen terveydenhuolto ja useissa vertailuissa todettu maailman parhaaksi.
http://www.american.com/archive/2008/may-june-magazine-contents/the-singapore-model


Esimerkiksi yksityiset koulut ovat useiden tutkimusten mukaan laadukkaampia ja edullisempia mitä julkiset. Tässä yksi tutkimus aiheesta:
http://www.azimpremjifoundation.org/pdf/OBES-quality-Efficiency-education.pdf


Tällaisia vastaavia tutkimuksia löytyy lukemattomia. Eikä tämä todellakaan ole kovin vaikeasti ymmärrettävä asia: monopolit tarjoavat aina huonoa palvelua kalliiseen hintaan. Valtiolle monopolisoitu palvelutuotanto on monopoli, joten on täysin loogista, että se ei toimi hyvin. Pelkkä yksityistäminen ei tietysti auta mikäli se johtaa yksityiseen monopoliin, joka on luonnollisesti julkista monopolia huonompi vaihtoehto.

Mahdollisista tappioista puhuminen meni julkisesta sektorista puhuttaessa täysin ohi. Meinaat että päiväkotien tehtävä on julkisella sektorillakin tuottaa voittoa?

Tarkoitan, että kun yksityinen yritys ei toimi kunnolla, sen virheistä maksavat yrityksen omistajat. Kun julkinen palveluntarjoaja ei toimi kunnolla, sen virheistä maksamme me kaikki.

Muutenhan nämä argumenttisi ovat puhtaan ideologisia.

Perustelin loogisesti miten julkisella palveluntarjoajalla on aina vähemmän kannustimia toimia asiakkaansa hyväksi. Miten tämä on ideologinen argumentti?

Tässä on muuten yksi tutkimus kannustimista: Tutkimuksen kohteena oli Itä-Saksa vastaan Länsi-Saksa. Itä-Saksassa oli käytössä sosialistinen suunnitelmatalous eikä missään ollut juurikaan taloudellisia kannustimia. Länsi-Saksassa oli suhteellisen vapaa markkinatalous, ja taloudelliset kannustimet työntekijöillä tehdä hyvää työtä. Kyselytutkimuksessa selvisi, että Länsi-Saksassa työntekijöiden työmotivaatio oli huomattavasti suurempi.
http://www.evidence-based-entrepreneurship.com/content/publications/038.pdf

Sama pätee keskusteluun julkisesta ja yksityisestä sektorista.

 

[jf1]

Tuo subprimekriisin selitys taikasanalla sääntely on jo aika väsynyttä.

Koko pankkisektori ja lainananto toimii keskusjohtoisesti. Lähes kaikkialla taloudessa hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla, esimerkiksi leivän hinta on huomenna se, mitä leivän myyjät ja ostajat keskenään sopivat. Mutta rahoitusmarkkinat ovat erilaisia, pankkilainojen hinta ei määräydy vapaasti markkinoilla vaan lainojen hinnat eli korot ovat pitkälti keskuspankin määräämiä. 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa tehtiin poliittinen päätös pitää lainojen korkoja matalina, minkä toivottiin tukevan taloutta.

Yhdysvaltain keskushallinto oli itse aktiivisessa roolissa antamassa lainoja pientuloisille. Esimerkiksi Bushin hallinto vaati, että Fannie Mae ja Freddie Mac -luotonantajat antavat vähintään 50% lainoista vähätuloisille ja 28% erittäin vähätuloisille. Hallitus uhkasi pankkeja sääntelyllä ja haasteilla elleivät ne myöntäisi yhä enemmän lainoja myös pienituloisille. Arviolta 2/3 kaikista pienituloisille myönnetyistä subprime-lainoista oli myönnetty valtion määräyksestä. Tämän lisäksi Yhdysvaltojen, kuten myös Suomen, veropolitiikka kannustaa ihmisiä ottamaan lainaa korkojen verovähennysoikeuden muodossa.

Yhdysvaltojen julkishallinto on kuluttunut yli 200 vuoden ajan enemmän mitä se on saanut kerättyä veroina ja vähintään viimeisen sadan vuoden ajan julkinen kulutus on ollut merkittävästi tuloja suurempaa. Tätä liikakulutuksen ongelmaa ei ole korjattu menoja leikkaamalla vaan ottamalla velkaa ja painamalla lisää rahaa. Yhdysvaltain keskuspankki eli FED perustettiin vuonna 1913. Tästä alkoi lähes ennennäkemätön rahan painamisen aikakausi joka on jatkunut tähän päivään asti ja tämän seurauksena nyky-dollarin ostovoimasta on kadonnut 1900-luvun alkuun nähden yli 95%

Toisin sanoen, ensin Yhdysvaltain hallinto määritteli hyödykkeelle keinotekoisen matalan hinnan. Seuraavaksi se pakotti kauppiaat eli pankit myymään tätä hyödykkeitä myös ihmisille, joilla ei ollut siihen varaa ja tämän lisäksi se vielä itse kauppasi hyödykettä vähävaraisille. Kaiken lisäksi valtiovalta vielä tuki hyödykkeiden ostamista antamalla niille verovähennysoikeudella.

Sääntelyä, jonka päälle on lisätty sääntelyä ja jota vauhditetaan sääntelyllä, jota valtiovalta sääntelee aktiivisesti. Mutta sääntelyllä ei ollut mitään tekemistä kriisin kanssa?

 

[Ranger]

Sääntelyä, jonka päälle on lisätty sääntelyä ja jota vauhditetaan sääntelyllä, jota valtiovalta sääntelee aktiivisesti. Mutta sääntelyllä ei ollut mitään tekemistä kriisin kanssa?

Mites tää Intia? Siihen ei pahemmin tämä rahoituskriisi iskenyt? Toisin kuin melkein kaikkiin muihin kehittyviin valtioihin hmm

 

[narrisonford]

I give up. Liian indoktrinoitu. Lukenut yhden taloustieteen koulukunnan teorioista, rakastunut niihin ja nyt puolustaa niitä kynsin ja hampain.

 

[ibnz]

Koko pankkisektori ja lainananto toimii keskusjohtoisesti. Lähes kaikkialla taloudessa hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla, esimerkiksi leivän hinta on huomenna se, mitä leivän myyjät ja ostajat keskenään sopivat. Mutta rahoitusmarkkinat ovat erilaisia, pankkilainojen hinta ei määräydy vapaasti markkinoilla vaan lainojen hinnat eli korot ovat pitkälti keskuspankin määräämiä. 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa tehtiin poliittinen päätös pitää lainojen korkoja matalina, minkä toivottiin tukevan taloutta.

Jep, edellisen älyttömän finanssikuplan jälkeen FED piti korot aika alhaalla pitkän aikaa. Makroteorian puitteissa tämän piti lisätä investointeja yksityissektorilla ja sitä myöten nostaa tuotantoa - lainananto on vähän jähmeää aina rahoitussektorin sekoilun jälkeen. Fed on periaatteessa (hallitus)politiikasta irrallaan, mandaattina inflaatiokuri rajoitteella työllisyys (jotain mitä EKP:kin voisi tehdä). Koron alaraja ei missään nimessä tarkoita sitä että pankkien täytyy suorastaan kaataa itsensä antamalla liian halpoja lainoja. Ei se myöskään vapauta riskianalyyseistä tai toiminnan jatkuvuuden periaatteesta.

Yhdysvaltain keskushallinto oli itse aktiivisessa roolissa antamassa lainoja pientuloisille. Esimerkiksi Bushin hallinto vaati, että Fannie Mae ja Freddie Mac -luotonantajat antavat vähintään 50% lainoista vähätuloisille ja 28% erittäin vähätuloisille. Hallitus uhkasi pankkeja sääntelyllä ja haasteilla elleivät ne myöntäisi yhä enemmän lainoja myös pienituloisille. Arviolta 2/3 kaikista pienituloisille myönnetyistä subprime-lainoista oli myönnetty valtion määräyksestä.

Aika rankka väite - valtion määräyksestä? FM&FM eivät myönnä lainoja ollenkaan vaan arvopaperistavat jo myönnettyjä lainoja. Subprimekriisissähän useiden/useimpien lainojen myöntäjä ei ollut säännelty taho ensinkään - pankit ostivat jo myönnettyjä lainoja yleensä valmiiksi paketoituna sijoitusinstrumenttinä. Lainan välittäjällä ei ollut intressejä tarkistaa pystyykö lainanottaja maksamaan lainaa ylipäätään takaisin, sen sijaan suuri volyymi oli kannustin, palkkionsa perustui siihen. FM&FM (voittoa tavoittelevia yrityksiä kuitenkin) eivät saaneet pitää haluamaansa määrää "myrkyllisiä" lainoja juuri sääntelyn vuoksi, ja niin ollen näitä subprime- ja alt-A -lainoja oli taseissaan suhteellisesti vähemmän kuin monilla yksityisillä toimijoilla. Jos FM&FM kusivat riskienhallintansa, niin kusivat kyllä kaikki muutkin. CDO-papereita hankkivat ihan kaikki tahot luullen niitä todella AAA-luokan papereiksi (yksityisesti reitattuja). Koko tuoton ja riskin käsite tuntui unohtuneen. Peli alkoi olla selvä kun etenkin investointipankit (sääntelemättömät/vähän säännellyt) alkoivat pelata johdannaisilla (sääntelemättömiä) jolloin laskusuhdanteesta tuli entistäkin jyrkempi. Kyllä tämä on ihan puhtaasti tyhmyyden ja ahneuden yhteispeliä koko sotku. Sinänsä moni taho toimi omalta kannaltaan järkevästi lyhyellä tähtäyksellä. Oli taas niin markkinaeuforiat päällänsä: "this time it's different".

Tämän lisäksi Yhdysvaltojen, kuten myös Suomen, veropolitiikka kannustaa ihmisiä ottamaan lainaa korkojen verovähennysoikeuden muodossa.

Öh ei ihmisiä vaan yrityksiä - vieraan pääoman korot ovat vähennyskelpoisia pitkälti siksi, että se on tulonhankkimistarkoituksessa otettua. Suomessa on palloteltu tällä ensiasunnon asuntolainan korkovähennysoikeudella, mutta tämä taitaa olla lähinnä aluepolitiikkaa. Klassisen talousteorian mukaanhan jengin pitäisi suorastaan vyöryä kohti kuolevia paikkakuntia hintatason suhteellisen mataluuden vuoksi. Näin ei tunnu käyvän, ehkä valtio on asettanut sääntelymielessä tiesulkuja Kehä III:n ympärille.

Yhdysvaltojen julkishallinto on kuluttunut yli 200 vuoden ajan enemmän mitä se on saanut kerättyä veroina ja vähintään viimeisen sadan vuoden ajan julkinen kulutus on ollut merkittävästi tuloja suurempaa. Tätä liikakulutuksen ongelmaa ei ole korjattu menoja leikkaamalla vaan ottamalla velkaa ja painamalla lisää rahaa. Yhdysvaltain keskuspankki eli FED perustettiin vuonna 1913. Tästä alkoi lähes ennennäkemätön rahan painamisen aikakausi joka on jatkunut tähän päivään asti ja tämän seurauksena nyky-dollarin ostovoimasta on kadonnut 1900-luvun alkuun nähden yli 95%

Ja reaalinen ansiotaso on a) noussut vai b) laskenut? Klassinen talousteoria kertoo, että nimelliset hinnat eivät vaikuta mitenkään päätöksiin marginaalilla, ei rahailluusiota.

Toisin sanoen, ensin Yhdysvaltain hallinto määritteli hyödykkeelle keinotekoisen matalan hinnan. Seuraavaksi se pakotti kauppiaat eli pankit myymään tätä hyödykkeitä myös ihmisille, joilla ei ollut siihen varaa ja tämän lisäksi se vielä itse kauppasi hyödykettä vähävaraisille. Kaiken lisäksi valtiovalta vielä tuki hyödykkeiden ostamista antamalla niille verovähennysoikeudella.

Tämä lienee se kuuluisa Stetson-Harrisonin Internet-synteesi taloudesta ;)

 

[rollipeikko]

Kyllä on. Esimerkiksi terveydenhuollossa Singaporessa yksityinen sektori tuottaa 80% palveluista. Tämän seurauksena palvelun taso on parempaa, potilaat ja työntekijät ovat tyytyväisempia ja työntekijöillä on korkeammat palkat. Singaporen terveydenhuolto on puolet halvempi mitä Suomen terveydenhuolto ja useissa vertailuissa todettu maailman parhaaksi.
http://www.american.com/archive/2008/may-june-magazine-contents/the-singapore-model

Innostuin tosta mallista ja tsekkasin pari asiaa. Singaporen työttömyys on hyvin matala, 2.1% vielä kesällä
http://www.kauppapolitiikka.fi/publ...26532&nodeid=41400&contentlan=1&culture=fi-FI

Ja yli 65 vuotiaiden osuus västöstä Suomessa 17.8% ja Singaporessa 9.2%
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sn.html

Toi malli voisi toimia jos meillä ei olisi niin suurta väestön osaa ruokittava ja hoidettavana tulevaisuudessa, veikkaa mä. Perkeleellistä kyllä pohtia miten noi eläkeläiset saadaan pidettyä terveenä ilman että ollaan konkurssissa.

 

[jf1]

Aika rankka väite - valtion määräyksestä?

Kyllä. Tämän määräyksen nimi oli Community Reinvestment Act ja sen avulla pankkeja pakotettiin antamaan lainaa juuri vähävaraisille, jotka eivät normaalisti olisi saaneet lainoja. Näiden valtion pakottamien lainojen osuus oli 2/3 kaikista subprimelainoista. Lue esimerkiksi http://www.economist.com/node/21010180?fsrc=scn/fb/wl/bl/heartofthecrisis

Ja reaalinen ansiotaso on a) noussut vai b) laskenut? Klassinen talousteoria kertoo, että nimelliset hinnat eivät vaikuta mitenkään päätöksiin marginaalilla, ei rahailluusiota.

Reaalinen ansiotaso on tietysti teknologisen kehityksen ja tuotannon kehityksen myötä noussut, mutta keskuspankin rahanpainopolitiikka on tuhonnut rahan arvosta yli 95%.

Tämä lienee se kuuluisa Stetson-Harrisonin Internet-synteesi taloudesta ;)

Missä kohtaa olen väärässä? Markkinataloudessa pankkien ei kannata ottaa liian suuria riskejä ja jos ne ottavat, pankin omistajat (ja asiakkaat) kärsviät riskit. Nykyisen kaltaisessa sekataloudessa pankkien kannattaa ottaa maksimaalisen suuria riskejä, koska tarpeen mukaan voitot ovat yksityisiä mutta tappiot julkisia. Erityisesti mikäli valtio antaa itse tällaisen signaalin myöntämällä ja pakottamalla yksityisiä pankkeja myöntämään roskalainoja.

 

[jf1]

Innostuin tosta mallista ja tsekkasin pari asiaa. Singaporen työttömyys on hyvin matala, 2.1% vielä kesällä
http://www.kauppapolitiikka.fi/publ...26532&nodeid=41400&contentlan=1&culture=fi-FI

Näinpä, vapaan talouden eli alhaisen verotuksen ja vähäisen sääntelyn muita aikaansaannoksia.

Ja yli 65 vuotiaiden osuus västöstä Suomessa 17.8% ja Singaporessa 9.2%
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sn.html

Toi malli voisi toimia jos meillä ei olisi niin suurta väestön osaa ruokittava ja hoidettavana tulevaisuudessa, veikkaa mä. Perkeleellistä kyllä pohtia miten noi eläkeläiset saadaan pidettyä terveenä ilman että ollaan konkurssissa.

Joka tapauksessa tällainen markkinatalouteen ja yksityiseen sektoriin perustuva malli on tehokkaampi mitä suomalainen julkiseen sekotoriin perustuva malli. Meidän pitäisi tehdä muutoksia terveydenhuollossa tähän suuntaan juuri sen vuoksi, että meillä on paljon ikääntyviä ihmisiä ja julkisen sektorin epätehokkuuden vuoksi emme pysty takaamaan vanhuksille inhimillistä kohtelua edes tällä hetkellä, saati tulevaisuudessa.

 

[Kerrostalo]

Reaalinen ansiotaso on tietysti teknologisen kehityksen ja tuotannon kehityksen myötä noussut, mutta keskuspankin rahanpainopolitiikka on tuhonnut rahan arvosta yli 95%.

Mitäs merkitystä tällä on? Vain reaalisilla asioilla on loppupeleissä merkitystä. Ok, kyllähän ihmiset käytännössä kärsivät rahailluusiosta. Ja fiat-rahalla ei ole periaatteessa arvoa, vain uskomus.