"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Euroopan markkinat rauhoittettaisiin julkaisemalla uutissulku kaikenmaailman valuutta ja pörssi uutisille. Älytön lama uutisointi alkaa ruokkimaan itse itseään.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Juu, en mäkään laittaisi euron hajoamista todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi kuin sen säilymistä, mutta toki hajoamisen mahdollisuus on lisääntynyt.

Tässähän takomo taisi kysellä mitä tapahtuisi, jos rahaliitto hajoaisi.

Mietin tässä, että se maa joka saa ensin oman valuutan toimimaan selviää pienimmillä vaurioilla. Eli klassinen, kuka pääse istumaan kun musiikki lakkaa -tilanne. Mielenkiintoinen tilanne, jos saisi seurata jostain muualta.
 
EU-tasolla pitäisi saada nyt joku päätös ja pitkä aikainen suunnitelma mitä tehdään. Yksi pieni päätöskerrallaan ei mennä kuin syvemmälle suohon ja kurssit saahaavat edes takaisin. Pitäisi tehdä pidempiaikaseen kasvuun eikä hetken hurmaan. EU ja EKP on niin jäykkiä organisaatioita, että aina kun saadaan "suuri päätös" aikaiseksi ja saadaan laiva paikattua yhdestä nurkasta uppoamasta, niin seuraavalla viikolla tulee uusi reikä viereen. Tarvitaan radikaaleja päätöksiä, ei tästä suosta muuten enään nousta. Kyse on vaan siitä, että kuinka kauan tässä suossa rämmitään ja kuinka syvälle upotaan. Pitäisi rämpiä sieltä suosta pois, ostaa uudet vaatteet ja aloittaa taas kasvu pohjalta. Ajankohtaisessa kakkosessa 29.11. Ålandsbankenin varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist oli jotain näkemystä asiasta.
 
Mikael Jungner osaa kertoa, että maailmanloppu on peruutettu. Painetaan rahaa ja sitten inflaatio hoitaa velat pois.
http://blogit.iltalehti.fi/mikael-jungner/2011/12/05/maailmanloppu-on-peruutettu/?ref=es

Tästä voi myös katsoa tämä youtube video tosta 1.30 eteenpäin ;)


Jaahas... Ei kovin vakuuttavaa...

Ei varmasti ole kylmiltään helppo vastata, jos ei ole yhtään valmistautunut. Mutta vähän pitäis olla tietoa tästä euroopankriisistä ja juuri kun ollaan takaamassa muita maita. Sampo terholla oli ihan oikeita vastauksia.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
EKP:n muita suuria keskuspankkeja tiukempaa rahapoliittista linjanvetoa ja pidättyväisempää rahan tarjontaa perustellaan usein Saksan 1920-luvun rahatalouden murskanneen hyperinflaation muistoilla.

Lopulta hillittömäksi kiihtynyt setelirahoitus olikin keskeisiä syitä 1920-luvun talouden inflaatiokaaokseen, lamaan ja suurtyöttömyyteen.

Mutta täysin vastakkainen ja vielä tuhoisampi rahapoliittinen vikatikki löytyy 1930-luvulta, niin ikään Saksasta.

Saksan talous painui 1930-luvulla jopa 1920-lukua ankarampaan lamaan ja rajumpaan työttömyyteen. Keskeinen syy uudelle taloustuholle oli se, että inflaatiokauhuista kangistunut keskuspankki piti liiankin tiukasti kiinni armottoman kovan linjan rahapolitiikastaan.

Suht hyvä kirjoitus. 1920-luvun tapahtumaa pitäisi avata enemmän. Tuolloin tuotantokapasiteetin tuhoutumiseen yritettiin vastata printtaamalla, kun taas nyt tuotantokapasiteetille ei ole tapahtunut mitään, vaan ongelma liittyy mätäpaiseisiin taseissa. EKP:n roolia todellakin pitäisi muuttaa vastaamaan BoJ:n ja FED:n rooleja, mutta se ei tätä itsekseen voi tehdä, vaan vaaditaan perussopimuksen muuttamista.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hur...euron-pelastus-vai-tuho/201118355/170?ref=tf1

2dbjo6w.jpg


Suomessa tehtiin samantyyppinen virhe 1990-luvun laman yhteydessä, kun Viinasen ja muiden talousviisaiden toimesta pidettiin jääräpäisesti kiinni vahvan markan politiikasta. Markan nopeampi kelluttaminen olisi säästänyt arvioiden mukaan jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja.
 
Saksan hyperinflaatio ei ainut Euroopassa tapahtunut hyperinflaatio vaan niitä on toista kymmentä. Saksan hyperinflaation ratkaisi se kun Ruhrin teollisuusalueen valloituksen vuoksi lakkoon menneiden työntekijöiden palkat alettiin maksamaan suoraan printtaamalla rahaa. Länsimaiden ja Japanin nykyinen ongelma ei ole liian tiukka rahapolitiikka, Taylorin säännön mukaan EKP:N ohjauskoron pitäisi olla jossain 4-5% paikeilla, vaan pankkien taseissa oleva shaisse. Jos haluttaisiin leikkiä vaihteeksi kapitalismia niin huonoja lainoja antaneet saisivat kärsiä tappiot, tämähän ei tietenkään sovi.

En usko mietoon inflaatioon ja positiivisiin reaalipalkkojen kasvuun millä selvitään ylivelkaantumisen ongelmasta. Stagflaatio on minusta todennäköisin lopputulema ongelmasta. Briteissä on nyt reilu 5% inflaatiovauhti ja palkat ovat pysyneet suunnilleen paikoillaan. Samanlaista lopputulemaa veikkaan Manner-Eurooppaankin.
 
Tietääkös kukaan kenelle suomi/suomalaiset ovat velkaa? Kuka siis omistaa meidän velkakirjat? Meillähän on kohtuullisen vähävelkainen valtio, mutta ilmeisesti kotitalodet taas ovat aika raskaassa velkalastissa? Ihmettelen vain että kuka tulee karhuamaan meidän velkoja kun aika koittaa?

Jos ollaan velkaa itsellemme tai toisille suomalaisille, on asianlaita ehkä paremmin, kuin jos oltaisiin velkaa kv-sijoittajille ja muilla kasvottomille entiteeteille?
 
Tietääkös kukaan kenelle suomi/suomalaiset ovat velkaa? Kuka siis omistaa meidän velkakirjat? Meillähän on kohtuullisen vähävelkainen valtio, mutta ilmeisesti kotitalodet taas ovat aika raskaassa velkalastissa? Ihmettelen vain että kuka tulee karhuamaan meidän velkoja kun aika koittaa?

Jos ollaan velkaa itsellemme tai toisille suomalaisille, on asianlaita ehkä paremmin, kuin jos oltaisiin velkaa kv-sijoittajille ja muilla kasvottomille entiteeteille?

Suomella on muistaakseni erittäin paljon suhteellisesti juuri ulkomaanvelkaa. Mikä tietysti ei ole kovin hyvä asia.
 
Mitäs mieltä palstan talousgurut olette tästä?

http://blogit.iltalehti.fi/timo-soini/2011/12/12/suomella-yli-35-miljardin-vastuut-eurokriisissa/?ref=es

Soini on joukkoineen laskenut Suomen vastuita yhteen. Voivatko nuo luvut pitää paikkaansa? Soini itse kehoittaa ottamaan asioista selvää, mutta itse en ole mikään talousnero enkä ymmärrä lähellekkään kaikkea mistä tuossa puhutaan. Miksi esim noista rahoituskuluista ei ole puhuttu julkisuudessa mitään? Jos edes puolet artikkelista pitää paikkansa, ihmetykseni kokoomuksen äänestäjiä kohtaan vain kasvaa..

Alan olla sitä mieltä että tänne pitäisi saada puolueista riippumaton perustuslakituomioistuin.
 
Päivä päivältä alkaa näyttää enemmän siltä, että talous ajetaan taantumaan/lamaan. EKP:lle ei anneta tarvittavia oikeuksia ja bondimarkkinat ovat havainneet tämän.
 
Länsimaiden ja Japanin nykyinen ongelma ei ole liian tiukka rahapolitiikka, Taylorin säännön mukaan EKP:N ohjauskoron pitäisi olla jossain 4-5% paikeilla, vaan pankkien taseissa oleva shaisse. Jos haluttaisiin leikkiä vaihteeksi kapitalismia niin huonoja lainoja antaneet saisivat kärsiä tappiot, tämähän ei tietenkään sovi.

Lupasin itselleni, etten koska Talous, uskonto ja politiikka -puolen ketjuihin, mutta nyt on sen verran omista tiedoista poikkeava väite, että haluaisin kuulla tähän tarkennuksia. Tarkoitatko, että pitäisi olla 4-5% juuri nyt tällä hetkellä? Nykyisen inflaation ja tuotantokuilun vai tulevien odotusten mukaan laskettuina? Jotain lähdettä? Ei tämänhetkiset inflaatio-odotukset nyt kovin korkealla ole, ja tuotantokin on euroalueella potentiaalisesta jäljessä, eikä parannusta ole ihan heti näköpiirissä.

Esimerkiksi Sanfranciscon Fedin (13.6.) näkemyksen mukaan Taylorin sääntö antaa melko yhteneväisen suosituksen nykyiseen ohjauskorkoon. En millään usko ilman tarkempia lähteitä, että olisi tapahtunut niin radikaalia muutosta, että nykyinen ohjauskorko pitäisi olla tuolla mainitsemassasi 4-5%:ssa.

el2011-18-1A.png
 
Lupasin itselleni, etten koska Talous, uskonto ja politiikka -puolen ketjuihin, mutta nyt on sen verran omista tiedoista poikkeava väite, että haluaisin kuulla tähän tarkennuksia. Tarkoitatko, että pitäisi olla 4-5% juuri nyt tällä hetkellä? Nykyisen inflaation ja tuotantokuilun vai tulevien odotusten mukaan laskettuina? Jotain lähdettä? Ei tämänhetkiset inflaatio-odotukset nyt kovin korkealla ole, ja tuotantokin on euroalueella potentiaalisesta jäljessä, eikä parannusta ole ihan heti näköpiirissä.

Esimerkiksi Sanfranciscon Fedin (13.6.) näkemyksen mukaan Taylorin sääntö antaa melko yhteneväisen suosituksen nykyiseen ohjauskorkoon. En millään usko ilman tarkempia lähteitä, että olisi tapahtunut niin radikaalia muutosta, että nykyinen ohjauskorko pitäisi olla tuolla mainitsemassasi 4-5%:ssa.

el2011-18-1A.png

Voi olla, että muistin väärin. Itselläni oli muistikuva, että ohjauskorot ovat aina inflaatioon/odotusten yläpuolella kun se yli tuon 2% rajan, mutta en väitä vastaan. Tervetuloa muuten keskustelemaan tänne :)
 
Voi olla, että muistin väärin. Itselläni oli muistikuva, että ohjauskorot ovat aina inflaatioon/odotusten yläpuolella kun se yli tuon 2% rajan, mutta en väitä vastaan. Tervetuloa muuten keskustelemaan tänne :)
Tuo muistikuvasi on ainakin selvästi virheellinen, sillä nykyisin esimerkiksi Yhdysvalloissa inflaatio on positiivinen, mutta konventionaalisen ymmärryksen mukaan federal funds rate tulisi olla negatiivinen. Käytännössä ollaan sitten törmätty ongelmaan, koska ohjauskorko on jumissa nollassa (siis tälläkin hetkellä fed funds rate on edelleen 0.00-0.25%, jossa se on ollut jo joulukuusta 2008 lähtien). Tämä tunnetaan ns. Zero Lower Bound -ongelmana (ZLB), josta on viime vuosina alettu kirjoittaa taas aivan tolkuton määrä papereita, mutta mitään konsensusta politiikkakelpoisista toimista ei ole ilmeisesti vielä saatu. Tässä mielessä rahapolitiikka on kuin onkin liian tiukkaa. En ota kantaa epätavallisiin politiikkakeinoihin, kuten määrällinen/kvantitatiivinen helpotus/elvytys (erityisesti QE1 ja QE2).

Edit. Ilmeisesti viittasit tuolla kahdella prosentilla EKP:n mandaattiin ja hintavakauskäsitteeseen. Sillä nyt ei ole mitään merkitystä taas Taylorin säännön suhteen, mutta vastasin hieman alkuperäisen kysymyksen vierestä.
 
Synkkää ennustetta Suomelle. Ollaanko Pakkotoistossa samaa mieltä?

http://fistfulofeuros.net/afoe/is-finland-really-a-closet-member-of-the-eurozone-periphery/
Jaa-a. Tämä on niin monimuuttujainen ongelma, että vaikea sanoa mitä tuleman pitää. Nyt alkaa olla jo suurista ikäluokista isoin osa jo eläkkeellä ja loput jäävät ihan näinä vuosina. Jo tämä yksistään on Suomea velkaannuttava asia. Kun päälle lyödään vielä finanssikriisi ja nyt velkakriisi, jotka aiheuttavat viennin laskua ja sitä kautta työttömyyttä ja muita taloudellisia vahinkoja, niin on ihan selvää, että kovinkaan valoisia ennusteita ei voida antaa. Väittäisin, että hyvinvointiyhteiskunta ei täysin romahda, mutta nykyinen malli ei ole enää mahdollinen. Velkaa ei voi kasvattaa tällä tahdilla montaa vuotta ilman, että ollaan pian Kreikan tilanteessa. Homma jatkuu, mutta vyötä joudutaan kiristämään reilusti. Bileet ovat ohi.
 
Back
Ylös Bottom