Maassa on kehittymässä myös poliittinen kriisi, koska presidentti Barack Obaman asema uhkaa luhistua. Hänen tukijoitaan lentää nyt suurina parvina pois. Syynä on se, että kansa syyttää Obamaa siitä, että hän pelasti pankit, vakuutusyhtiöt ja muut Wall Streetin rahainstituutiot, mutta laskun hän jätti veronmaksajille.
Nämä väitteet saavat tukea muiden muassa Joseph E. Stiglitziltä, joka julkaisi pari viikkoa sitten kirjan Freefall. Talousnobelilla palkittu Stiglitz sanoo, että kyse on ollut win-win–loose-mallista, jossa pankit voittivat, investoijat voittivat ja veronmaksajat hävisivät.
Miljoonat ihmiset joutuivat ahdinkoon Amerikan lisäksi myös muualla maailmassa. Stiglitz kirjoittaa, että kapitalismi ei voi toimia, jos pankkien antamat palkkiot eivät sidoksissa pankkitoiminnan muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Pankit eivät saa antaa suuria bonuksia, jos ne houkuttelevat ylisuuriin riskeihin.
Hän moittii Obamaa myös siitä, että elvytyspaketti oli liian pieni. Sillä saatiin jotakin kosmeettista aikaan, mutta ei lähellekään sitä mitä olisi pitänyt. [Ts. fyrkkaa painettiin Wall Streetin hyväksi, ei Main Streetin]
Obama on vaatinut useita kertoja pankkeja tilille toimistaan, mutta todellinen ongelma on se, että Obama ei mahda pankeille mitään tai hyvin vähän.
Wall Streetin pankit toimivat julkeasti maksamalla tänä vuonna työntekijöilleen 145 miljardia dollaria bonuksia, joka on enemmän kuin ennen romahdusta. Tämä on uskomatonta, koska nyt on 60 vuoteen suurin työttömyys – jonka pankit aiheuttivat ottamalla liian suuria riskejä.
Nyt ovat aloittamassa saman pelin uudestaan. Presidentin, talousasiantuntijoiden ja politiikkojen puheilla, vetoomuksilla ja kielloilla ei tunnu olevan vaikutusta. Se suututtaa keskiluokkaa ja saa Obaman näyttämään voimattomalta kaunopuhujalta.