"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Fabio taisi tarkoittaa että kiinalaisten r&d ei ole (vielä) yhtä hyvää kuin länsimaissa. Ja kovasti saavat tehdä töitä että kiinalainen brändi pystyisi kilpailemaan länsimaisten kanssa.

Jep. Kopioida kyllä osataan, mutta omat tuotteet ovat kakkoslaatua. Kiinalaisten yliopistojen rahoitus ja oppilasmateriaali ovat kyllä toista luokkaa kuin Suomessa nykyään, joten kyllä sieltä varmaan vauhdilla noustaan. Näkisi vaan, että kiinalaisiakin alkaisi kiinnostaa laatu hinnan sijaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Rahan lisäys (koron lasku) ei auta jos luottamus on alhaalla - investointeja ei tehdä eikä kulutusta lisätä. Luulen että USA:n esimerkkiä tässä katsotaan vielä pitkään koko maailman tasolla. Yhtäällä kovat työttömyyslukemat ja toisaalla analyytikkojen optimistiset ennusteet varmasti hämmentävät.

Kunhan siellä todetaan että taantuma alkaa olla taittunut, fed tuuppaa bondia pihalle ja nostaa korkoja. Toisaalta sikäläinen keskuspankki on ottanut hoitaakseen hintavakauden lisäksi työllisyyden ylläpidon (mitä EKP ei tee - yllättävän monetaristista näinkin "sosialistiselta" euroopalta) mikä voi pitää korot alhaalla aika pitkäänkin.

Ymmärtääkseni täällä olevissa kuvaajassa näkynyt base moneyn (M0) kasvu ei johtanut laajempaan luotonannon kasvamiseen ja laajemmat raha-aggregaatit (M2 ja M3) ovat laskussa, eli deflaatio vallitsee niissä. Tossa on hyvä huomata, että minusta rahan printtaaminen tapahtui reaktiona siihen, että pankit loivat hirveästi luottoa 2000-luvulla ja sitten kun taantumassa tämä loppui niin taalat meinasivat loppua niin FED tuplasi rahavarannon.

Mitä sitten tulee tuohon koron nostoon niin minä en usko, että FED koskaan pystyy nostamaan korkoja, talous pysyy noiden löysien korkojen varassa pystyssä ja kupla pystyssä. On Japanin keskuspankki muistaakseni pitänyt nollakorkoa jostai 2001 vuodesta tj?
 
Ymmärtääkseni täällä olevissa kuvaajassa näkynyt base moneyn (M0) kasvu ei johtanut laajempaan luotonannon kasvamiseen ja laajemmat raha-aggregaatit (M2 ja M3) ovat laskussa, eli deflaatio vallitsee niissä. Tossa on hyvä huomata, että minusta rahan printtaaminen tapahtui reaktiona siihen, että pankit loivat hirveästi luottoa 2000-luvulla ja sitten kun taantumassa tämä loppui niin taalat meinasivat loppua niin FED tuplasi rahavarannon.

Joo, kuulostaa ihan loogiselta. Tosin lisäys on varmaankin ollut sekä M0:ssa että M1:ssä. Ja vaikka FED on tuota rahaa "painanut" (muuttanut pankkien "elektronisia reservejä" ja ostanut tiitä treasury-bondeja tjsp?) niin se rahamäärä ei ole ainakaan kokonaisuudessaan päätynyt reaalimaailmaan tavoittelemaan niitä tuotteita ja palveluita.

Tosin tämä graafi ei tue suoranaisesti tuota käsitystä, mutta ongelmana siinä on se, ettei tuota M3:sta ole vuoden 2006 jälkeen seurattu. Tiedä sitten olisiko se tuottanut olennaista lisäarvoa?
 
Jep. Kopioida kyllä osataan, mutta omat tuotteet ovat kakkoslaatua. Kiinalaisten yliopistojen rahoitus ja oppilasmateriaali ovat kyllä toista luokkaa kuin Suomessa nykyään, joten kyllä sieltä varmaan vauhdilla noustaan. Näkisi vaan, että kiinalaisiakin alkaisi kiinnostaa laatu hinnan sijaan.

Tämä ei ehkä mene ihan näin suoraviivaisesti. Kiinalainen koulusysteemi perustuu kokeiden ja akateemisen osaamisen ylipainottamiseen. Pääsy seuraavalle asteelle riippuu täysin tenttimenestyksestä ja tenttikysymykset perustuvat usein ulkoamuistamiselle. Luovuus ja käytännöllisyys eivät ole vahvoja arvoja kiinalaisessa koulusysteemissä, mikä johtaa siihen että jopa huippuyliopistojen opiskelijat ovat usein täysin epäitsenäisiä, epäluovia eivätkä juuri osaa mitään muuta kuin kirjaviisauksia. Usein kiinalaiset opiskelijat käyttävät opiskeluun kaiken koulun lisäksi kaiken vapaa-aikainsa, joten mitään vakavia harrastuksiakaan ei ole.

Tällä hetkellä muuten tätä systeemiä uudistetaan kiinassa. Uusi tapa päästä huippuylipistoihin on tenttiä hyvin ja saada lisäksi "muita kuin akateemisia kykyjä puoltava suosituskirje" lukion rehtorilta. Toki tälläisiä koekouluja on vain muutama tällä hetkellä, joten ihan nopeasti ei tämäkään muutos tapahdu. Lisäksi kiinalaiset ovat erittäin kiinnostuneita kehittämään koulusysteemiään kokonaisvaltaisesti yleissivistävämpään suuntaan. Vanha kinuski systeemihan perustuu KungFutselaisten maksiimien omaksumiseen ja systeemin ainoa tarkoitus oli etsiä parhaat kyvyt, ei yleissivistys. Mm. Suomen opetusministeri oli juuri alkutalvesta delegaatioineen kiinassa keskustelemassa aiheesta.
 
Tämä ei ehkä mene ihan näin suoraviivaisesti. Kiinalainen koulusysteemi perustuu kokeiden ja akateemisen osaamisen ylipainottamiseen. Pääsy seuraavalle asteelle riippuu täysin tenttimenestyksestä ja tenttikysymykset perustuvat usein ulkoamuistamiselle. Luovuus ja käytännöllisyys eivät ole vahvoja arvoja kiinalaisessa koulusysteemissä, mikä johtaa siihen että jopa huippuyliopistojen opiskelijat ovat usein täysin epäitsenäisiä, epäluovia eivätkä juuri osaa mitään muuta kuin kirjaviisauksia. Usein kiinalaiset opiskelijat käyttävät opiskeluun kaiken koulun lisäksi kaiken vapaa-aikainsa, joten mitään vakavia harrastuksiakaan ei ole.

Tällä hetkellä muuten tätä systeemiä uudistetaan kiinassa. Uusi tapa päästä huippuylipistoihin on tenttiä hyvin ja saada lisäksi "muita kuin akateemisia kykyjä puoltava suosituskirje" lukion rehtorilta. Toki tälläisiä koekouluja on vain muutama tällä hetkellä, joten ihan nopeasti ei tämäkään muutos tapahdu. Lisäksi kiinalaiset ovat erittäin kiinnostuneita kehittämään koulusysteemiään kokonaisvaltaisesti yleissivistävämpään suuntaan. Vanha kinuski systeemihan perustuu KungFutselaisten maksiimien omaksumiseen ja systeemin ainoa tarkoitus oli etsiä parhaat kyvyt, ei yleissivistys. Mm. Suomen opetusministeri oli juuri alkutalvesta delegaatioineen kiinassa keskustelemassa aiheesta.

Pään sisäisistä asioista ja kulttuurista en osaa sanoa, mutta käypä tutustumassa johonkin paikalliseen yliopistoon. Ryhmäkoot n. 5 henkeä, tutkijoilla rahoitusta muille jaettavaksi, oppilaat ovat oikeasti kiinnostuneista asiasta ja puitteet kunnossa. Tuolla luennoitsemassa käynyt tuttuni vertasi menoa maailman parhaisiin yliopistoihin tutkijoiden rankkauksen ja rahoituksen puolesta. Kun tuota verrataan Otaniemeen tai Aalto-yliopistoon, niin sääliksi käy Suomalaista kehitystä ja tutkimusta...
 
Ymmärtääkseni täällä olevissa kuvaajassa näkynyt base moneyn (M0) kasvu ei johtanut laajempaan luotonannon kasvamiseen ja laajemmat raha-aggregaatit (M2 ja M3) ovat laskussa, eli deflaatio vallitsee niissä. Tossa on hyvä huomata, että minusta rahan printtaaminen tapahtui reaktiona siihen, että pankit loivat hirveästi luottoa 2000-luvulla ja sitten kun taantumassa tämä loppui niin taalat meinasivat loppua niin FED tuplasi rahavarannon.

Mitä sitten tulee tuohon koron nostoon niin minä en usko, että FED koskaan pystyy nostamaan korkoja, talous pysyy noiden löysien korkojen varassa pystyssä ja kupla pystyssä. On Japanin keskuspankki muistaakseni pitänyt nollakorkoa jostai 2001 vuodesta tj?

Käsittääkseni myös M2 ja M3 ovat suht maltillisessa kasvussa: (fed). Toisaalta jos jenkit ovat heränneet säästämään voi kysynnän paluu kasvu-uralle kestää kauankin - muutos tulisi pahaan saumaan, saattaisi muistuttaa paljonkin Japanin tilannetta jos investoinnit pysyvät vaisuna. JVK:den kysyntä ja osakeantien arvo näyttää menevän aika pohjamudissa vaikka vaihtelua esiintyykin: fed2
 
Pään sisäisistä asioista ja kulttuurista en osaa sanoa, mutta käypä tutustumassa johonkin paikalliseen yliopistoon. Ryhmäkoot n. 5 henkeä, tutkijoilla rahoitusta muille jaettavaksi, oppilaat ovat oikeasti kiinnostuneista asiasta ja puitteet kunnossa. Tuolla luennoitsemassa käynyt tuttuni vertasi menoa maailman parhaisiin yliopistoihin tutkijoiden rankkauksen ja rahoituksen puolesta. Kun tuota verrataan Otaniemeen tai Aalto-yliopistoon, niin sääliksi käy Suomalaista kehitystä ja tutkimusta...

Viimeiset 5 kuukautta olen viettänyt Tongjin yliopistossa Shanghaissa, joka on Shanghain kolmanneksi paras, ja Kiinan maa rankingissa joku top 10-15. 2007 oleskelin puoli vuotta Zhejiangin Yliopistossa Hangzhoussa, maan kolmanneksi parhaaksi rankattu yliopisto.

En itse epäile etteikö Esim. Tsinghuan ja Beidan ja muiden "huippuyliopistojen" huippuyksiköiden rahoitus ja opetus olisi maailmanluokkaista. Esim. Zhedassa energiaosastolla on pari CFB/BFB-koereaktoria jotka kooltaan vastaavat pienen suomalaisen kaupunkin voimalaitosta, näillä pojat sitten tekee sciencia. Suomessa ei tällästä kamaa ole TKK:lla tai missään. Tongjin Urban Design osaston pomo on taas ollut suunnittelemassa Shanghain 2010 Expoa, jota muuten mainostetaan maailman suurimpana tapahtumana.

Näillä referensseillä kyllä kiinasta löytyy huippuaivoja, mutta ei ne jotka mä olen tavannut ole taidoiltaan mitenkään ihmeellisesti eronnut "normaaleista" suomalaisista akateemisista jampoista. En nyt viittaa mihinkään känniseen autoarassaavaan koneteekkariin vaan hieman sivistyneempiin korkeakoulujen tuotantoon. Kinuskin ovat toki ahkeria, mutta aika usein vanha sanonta pätee "tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä". Ja se mitä sanoin englannin osaamisesta pätee kaikkiin kinuskeihin jotka eivät ole aikaa ulkomailla viettäneet. Tosin myös suomalaisen on helvetin hankalaa opiskella Kiinan kieltä koska ei ole mahdollisuutta sitä käyttää.

Se on toki ihan selvä että Aalto on ihan paskaa niin kauan kun ryhmäkoot ovat suuria ja mitään peruskamaa kummempaa tutkimusmatskua ei ole käytettävissä. Myös linkit teollisuuteen ovat tärkeitä esim. oikeiden oppilasprojektin kautta.

Mutta yleisellä tasolla en ymmärrä suomalaisten masentuneisuutta. Me ollaan helvetin fiksuja ja meillä on mahdollisuus vaikka mihin. Liian usein ihmiset eivät laita omaa persoonaa ja itseään peliin. Jotenkin ihmiset pelkäävät erottua massassa, ei uskalleta puhua tai olla eri mieltä. Varsinkin jos siihen on oikeutus osaamisen puolesta. Flekuina vaan odottellaan koska se isku tulee ja sitten aletaan ryyppäämään. Jos taidot ei riitä niin sitten huijataan tai otetaan riskiä tai luotetaan onneen.

Avautumista:
Ihme sosialismia! Samoin kuin joku saatanan aluepolitiikka ja vittu sata yliopistoa suomen kokoisessa maassa ja vielä pitää dumpata massia spugeille ja niille vitun Romaneille ja suuret ikäluokat paukuttelee henkseleitä eivätkä uskalla tehdä niitä rakenteellisia muutoksia vaan odottavat että me maksetaan niitten eläkkeet ja vittu perkele saatana...
 
zarkus sanoi:
Jaa, senkö takia Applen tuotteet valmistetaan siellä ? Tai Creativen kaiuttimet? Tai Suunnon rannetietokoneet ? Paskalaatuisia bulkkituotteita ?

Hieman vanhaa, mutta silti vielä pieni kommentti. Käsittääkseni niissäkin tehtaissa joissa valmistus tapahtuu rajoittuu kiinalaisten panostus ainoastaan henkilökuntaan. Varsinainen tehtaiden, kokoonpanolinjojen jne. suunnittelukin on länsimaista jälkeä. Eli en nyt tiedä voidaanko sen kummemmin tässäkään tapauksessa puhua kiinalaisten osaamisesta ellei työvoimakustannuksia ja työntekijöiden oikeuksien puuttumista lasketa sellaisiksi.

rollipeikko sanoi:
känniseen autoarassaavaan koneteekkariin

No no, eipä nyt vääristellä ja mennä henkilökohtaisuuksiin. Autoa en ole rassannut pitkään aikaan :D Tosin en ole ollut kyllä enää teekkarikaan vähään aikaan :itku:

rollipeikko sanoi:
Se on toki ihan selvä että Aalto on ihan paskaa niin kauan kun ryhmäkoot ovat suuria ja mitään peruskamaa kummempaa tutkimusmatskua ei ole käytettävissä. Myös linkit teollisuuteen ovat tärkeitä esim. oikeiden oppilasprojektin kautta.

Mutta yleisellä tasolla en ymmärrä suomalaisten masentuneisuutta. Me ollaan helvetin fiksuja ja meillä on mahdollisuus vaikka mihin. Liian usein ihmiset eivät laita omaa persoonaa ja itseään peliin. Jotenkin ihmiset pelkäävät erottua massassa, ei uskalleta puhua tai olla eri mieltä. Varsinkin jos siihen on oikeutus osaamisen puolesta. Flekuina vaan odottellaan koska se isku tulee ja sitten aletaan ryyppäämään. Jos taidot ei riitä niin sitten huijataan tai otetaan riskiä tai luotetaan onneen.

Avautumista:
Ihme sosialismia! Samoin kuin joku saatanan aluepolitiikka ja vittu sata yliopistoa suomen kokoisessa maassa ja vielä pitää dumpata massia spugeille ja niille vitun Romaneille ja suuret ikäluokat paukuttelee henkseleitä eivätkä uskalla tehdä niitä rakenteellisia muutoksia vaan odottavat että me maksetaan niitten eläkkeet ja vittu perkele saatana...

Tämän allekirjoitan täysin, etenkin "vittu sata yliopistoa suomen kokoisessa maassa" kohdan. Ei varmaan tarvitse mainita mitään ammattikorkeakoulujen määrästä :D
 
Ihan turhaa Suomen resursseilla kuvitella saavuttaa jotain huippua. Toisaalta kun jonkinlaisen korkeakoulututkinnon suorittaa 70% kansasta niin se painaa näiden tutkinnon suorittaneiden palkkavaatimukset kilpailukykyiselle tasolle.
 
Ei se nyt mitenkään turhaa kuvittelua ole, naapurimaasta on useampikin maailmanlaajuinen brändi eikä ole kuin vajaa pari kertaa enemmän asukkaita ja samanlaiset olot. Pitkä yhteinen historiakin. Ehkä täällä on sitten alavireinen asennoituminen, "ei se kuitenkaan onnistu"? Ainakin markkinointi on aivan harakoilla suomalaisissa yrityksissä, että niitä huipputuotteita voi olla useitakin tälläkin hetkellä mutta jokseenkin insinöörimäinen "kyllä hyvä tuote myy itsensä" -slogan tappaa pienet pajat tehokkaammin kuin mikään lama :) Organisaatiokulttuurikin on huomattavan erilainen, ruotsalaisia syytetään täällä helposti pehmoilusta ja ämmäilystä, vaan miten älykkäitä ja tuotteliaita tietotyöntekijöitä sitten kannattaisi käsitellä? Kirjallisuutta on runsaasti mutta konsulteille naureskellaan.
 
Taloussanomilta on kyllä tullut varmaan suomalaisista medioista kaikkein parasta analyysiä tähän rahoitusmarkkinakriisiin liittyen, varsinkin Jan Hurrilta.

http://www.taloussanomat.fi/kansant...kanut-tutkia-rahaliiton-hajoamista/2010625/12

panorama_Korkomarkkinat.jpg
 
Kaikista tulee kertakäyttötyöläisiä
Amerikkalaisten työmarkkinoiden modernilla joustotyövoimalla ei ole terveysvakuutusta, ei eläkekertymää, ei maksettuja sairaspäiviä, ei lomaa, ei erorahaa eikä pääsyä työttömyysvakuutuksen piiriin.

Maassa on kehittymässä myös poliittinen kriisi, koska presidentti Barack Obaman asema uhkaa luhistua. Hänen tukijoitaan lentää nyt suurina parvina pois. Syynä on se, että kansa syyttää Obamaa siitä, että hän pelasti pankit, vakuutusyhtiöt ja muut Wall Streetin rahainstituutiot, mutta laskun hän jätti veronmaksajille.

Nämä väitteet saavat tukea muiden muassa Joseph E. Stiglitziltä, joka julkaisi pari viikkoa sitten kirjan Freefall. Talousnobelilla palkittu Stiglitz sanoo, että kyse on ollut win-win–loose-mallista, jossa pankit voittivat, investoijat voittivat ja veronmaksajat hävisivät.

Miljoonat ihmiset joutuivat ahdinkoon Amerikan lisäksi myös muualla maailmassa. Stiglitz kirjoittaa, että kapitalismi ei voi toimia, jos pankkien antamat palkkiot eivät sidoksissa pankkitoiminnan muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Pankit eivät saa antaa suuria bonuksia, jos ne houkuttelevat ylisuuriin riskeihin.

Hän moittii Obamaa myös siitä, että elvytyspaketti oli liian pieni. Sillä saatiin jotakin kosmeettista aikaan, mutta ei lähellekään sitä mitä olisi pitänyt. [Ts. fyrkkaa painettiin Wall Streetin hyväksi, ei Main Streetin]

Obama on vaatinut useita kertoja pankkeja tilille toimistaan, mutta todellinen ongelma on se, että Obama ei mahda pankeille mitään tai hyvin vähän.

Wall Streetin pankit toimivat julkeasti maksamalla tänä vuonna työntekijöilleen 145 miljardia dollaria bonuksia, joka on enemmän kuin ennen romahdusta. Tämä on uskomatonta, koska nyt on 60 vuoteen suurin työttömyys – jonka pankit aiheuttivat ottamalla liian suuria riskejä.

Nyt ovat aloittamassa saman pelin uudestaan. Presidentin, talousasiantuntijoiden ja politiikkojen puheilla, vetoomuksilla ja kielloilla ei tunnu olevan vaikutusta. Se suututtaa keskiluokkaa ja saa Obaman näyttämään voimattomalta kaunopuhujalta.

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2010/01/27/kaikista-tulee-kertakayttotyolaisia/20101231/145

Keskiluokka maksaa velkakriisin jälkilaskun
panorama_VelkaVastuu.jpg

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/01/27/keskiluokka-maksaa-velkakriisin-jalkilaskun/20101210/139

Roubini ennakoi euroalueen hajoavan
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/01/27/roubini-ennakoi-euroalueen-hajoavan/20101285/12
 
http://www.stat.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi.html

ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi_001.gif




En kyllä tajua miten ihmeessä Suomessa ei muka ole aivan raamatullista hintakuplaa asunnoissa? Ei ainakaan jos uskoo puhuvia päitä Suomen Pankissa, Nordeassa jne...

Shhh...asuntojen hinnoissa eletään kauhun tasapainossa. Sen enempää luoton antajilla kuin luoton ottajilla ei ole varaa että asuntojen hinnat lähtee laskuun. Jostakin kun saisi taulukon missä näkyisi paljonko vastaavana aikana kotitalouksien velka on lisääntynyt ja kuinka suuri osa tästä on asuntoja varten otettua...
 
Muistaakseni Kauppalehdessä oli juttua miten Uudenmaan ja Saksan asukastiheys on sama, mutta täällä on tuplasti kalliimmat neliöhinnat. Valtio vielä puhaltaa kuplaa lisää asuntolainan korkojen verovähennyksellä ja kunnat (varsinkin Helsinki) järjettömällä kaavoituspolitiikalla jossa esim. yksiöitä ei rakenneta oikeastaan ollenkaan. Mietin että voisiko olla että hinnat eivät laskisi ainakaan suuremmin noiden syiden takia, valtio/kunnat pitäisivät säätelyllä hinnat korkealla.
 
Tämä taitaa tulla väärään keskusteluun, mutta aivan sama. Paljastan tässä nyt oman tietämättömyyteni osakemaailmasta, joten kertokaa valistuneemmat mistä on oikein kyse.

Firma / Liikevoitto 2009 milj. € / Osinko €

UPM / 270 / 0,45
Stora / 320 / 0,20
Ruukki / -323 / 0,45
Outokumpu / -438 / 0,35

Osingonjako sotii hieman minun ajatuksenjuoksua vastaan tappioita tekevien teräsyhtiöiden osalta. Miksi rahaa jaetaan ulos tuossa tilanteessa? Onko luottamus tulevaisuuteen niin vahva, että kassasta kärsii antaa pois? Kertokaa joku tyhmälle mikä tässä on takana.
 
Tämä taitaa tulla väärään keskusteluun, mutta aivan sama. Paljastan tässä nyt oman tietämättömyyteni osakemaailmasta, joten kertokaa valistuneemmat mistä on oikein kyse.

Firma / Liikevoitto 2009 milj. € / Osinko €

UPM / 270 / 0,45
Stora / 320 / 0,20
Ruukki / -323 / 0,45
Outokumpu / -438 / 0,35

Osingonjako sotii hieman minun ajatuksenjuoksua vastaan tappioita tekevien teräsyhtiöiden osalta. Miksi rahaa jaetaan ulos tuossa tilanteessa? Onko luottamus tulevaisuuteen niin vahva, että kassasta kärsii antaa pois? Kertokaa joku tyhmälle mikä tässä on takana.
Osingonmaksu pyritään useimmissa yhtiöissä pitämään melko vakaana suhdannevaihteluista huolimatta: Hyvinä vuosina rahaa kerätään rahaa kassaan ja huonoina aikoina otetaan vaikka lainaa osinkojen maksuun. Yrityksen kannalta se ei välttämättä ole kovin järkevää, mutta suuromistajille osingot ovat tärkeä tulonlähde. Yhtiöiden hallituspaikat määräytyvät yleensä omistuspohjan mukaan, joten osingonmaksu riippuu yrityksen tilanteen lisäksi myös pääomistajien rahatilanteesta. Osinkorahoilla voi sitten vaikka maksaa osakkeiden ostoa varten otettua lainaa, kuten islantilaiset pelurit tekivät ennen kuin korttitalo romahti.;)
 
Tämä taitaa tulla väärään keskusteluun, mutta aivan sama. Paljastan tässä nyt oman tietämättömyyteni osakemaailmasta, joten kertokaa valistuneemmat mistä on oikein kyse.

Firma / Liikevoitto 2009 milj. € / Osinko €

UPM / 270 / 0,45
Stora / 320 / 0,20
Ruukki / -323 / 0,45
Outokumpu / -438 / 0,35

Osingonjako sotii hieman minun ajatuksenjuoksua vastaan tappioita tekevien teräsyhtiöiden osalta. Miksi rahaa jaetaan ulos tuossa tilanteessa? Onko luottamus tulevaisuuteen niin vahva, että kassasta kärsii antaa pois? Kertokaa joku tyhmälle mikä tässä on takana.

Et ole ollenkaan tyhmä vaan tuo nyt vaan on aika tyhmää. Mutta täytyy muistaa että myös hyvinä aikoina yleensä yritykset jakavat osinkoja paljon vähämmän kuin varat antaisivat myöten. Tästä kertyy varoja kassaan joita voidaan jakaa myös huonoina aikoina.

Mutta on niitä sellaisiakin yrityksiä pörssissä joiden voitot ovat olleet vuosikausia vaatimattomia tai miinusmerkkisiä ja siitä huolimatta tuntuu osinkoja riittävän. Silloin varmaan toteutetaan keuhko-nikon mainitsemaa korttitalo -kaavaa...
 
Back
Ylös Bottom