"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Minsky on aika unohdettu mies Tampereellakin kansiksessa. Katsotaanpas miten nyt käy, kun puskista on tuupannut ihan "uusi" (josta on Nobeliakin jo saatu) taloutta mallintava suuntaus, behavioraalinen taloustiede...

Tämä on kyllä hyvä suuntaus, kunhan se nyt ei ole sitten "thö viimeinen uudistus", koska taloustieteen pitäisi pystyä uudistumaan koko ajan aivan kuten kaikkien tieteiden. Kirjoitin mielestäni jo joskus aiemmin, että muissa yhteiskuntatieteissä behavioristinen käänne koettiin 1940-1960-luvuilla. Tällöin moniin yhteiskuntatieteisiin imettiin vaikutteita mm. kansantaloustieteestä (luonnontieteiden ja matemaattisten menetelmien ihannointi, mallien luominen, peliteoria, rationaalisen valinnan teoria, ylipäätään muuttumattomien säännönmukaisuuksien olemassaolo jne).

Sittemmin muissa yhteiskuntatieteissä on koettu tämän jälkeenkin suuria mullistuksia mm. jälkibehavioraalisen vallankumouksen muodossa about 1965 eteenpäin ym. Politiikan tutkimuksessa esimerkiksi huomattiin, että ihmiset eivät välttämättä äänestä "rationaalisesti" oman etunsa mukaisesti (tavoittele valtaa, statusta ja taloudellista etua), joka käytännössä johti siihen, että hylättiin (osan toimesta) yritys luoda teoria, jonka pohjalla olivat ennakko-oletukset toimijoiden luonnetta ja käyttäytymistä koskien (siis sen sijaan että olisi tehty empiiristä tutkmusta).

Joihinkin tieteisiin on vaikuttanut suuresti ns. kielellinen käänne jne. Kansantaloustiede sen sijaan on jumittunut mittaamaan hyötyjä (á la Bentham) ja luottaa teorianmuodostuksessaan ihmiseen rationaalisena toimijana (á la Bentham) ja "metodologiana" toimii monesti peliteoria.

Mutta taloustieteet... kun maailma ei vastaa taloustieteellisiä teorioita se ei ole teorian vika, vaan maailman vika. Näinhän se on ainakin tähän asti mennyt ja taloustiede on pysynyt autistisena. Yksi suuri ongelma joka on hidastanut muutosta on ollut se, että on ollut käytännössä mahdotonta saada pysyvää virkaa mihinkään suureen ja arvostettuun yliopistoon, jos on edustanut jotain "vaihtoehtoista" suuntausta uusklassiselle taloustieteelle. Tämä on hidastanut taloustieteen sisäistä muutosta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En tiedä miksi jatkuvasti vasemmistoon kallellaan olevilta taloustieteilijät Krugman ja kumppanit valittavat markkinoiden epätäydellisyydestä ja kutsuvat valtiota apuun. Nykyinen kriisi on seurausta julkisten toimijoiden sekaantumisesta markkinoihin ja liian alhaisista koroista. Asia on minusta selvä kuin mikä. Uskon myös, että tässä ei ollut lopullinen kriisi vaan se tulee myöhemmin kunhan valtiot menevät konkkaan keynesläisen elvytyksensä kanssa, on liikaa velkaa ja kääntämällä julkisen velan yksityiseksi ongelmat vain paisuvat.
 
En tiedä miksi jatkuvasti vasemmistoon kallellaan olevilta taloustieteilijät Krugman ja kumppanit valittavat markkinoiden epätäydellisyydestä ja kutsuvat valtiota apuun. Nykyinen kriisi on seurausta julkisten toimijoiden sekaantumisesta markkinoihin ja liian alhaisista koroista. Asia on minusta selvä kuin mikä. Uskon myös, että tässä ei ollut lopullinen kriisi vaan se tulee myöhemmin kunhan valtiot menevät konkkaan keynesläisen elvytyksensä kanssa, on liikaa velkaa ja kääntämällä julkisen velan yksityiseksi ongelmat vain paisuvat.

Julkisen vallan sekaantuminen asioihin ei ole hyväksi sellaisessa tilanteessa, että ylimpiä paikkoja miehittävät ihmiset, jotka eivät usko julkiseen sääntelyyn vaan sokeasti markkinoihin (Greenspan). Ja katsokaa linkistä huvikseen mitä nimiä mm. Obaman talousneuvonantajina pyörii...

PJ:nä Paul Volcker (!)
* Jeffrey Immelt, General Electric chief executive
* James W. Owens, head of Caterpillar
* Robert Wolf, chairman and CEO of UBS Group Americas
* Mark Gallogly,[10][11] founder and managing partner at Centerbridge Partners L.P.[12][13]
* Penny Pritzker, chair and founder of Pritzker Realty Group and Classic Residence by Hyatt
* John Doerr, partner at Kleiner, Perkins, Caufield & Byers
* Monica C. Lozano,[14][15] Director of Bank of America
* Charles E. Phillips, Jr., president of Oracle Corporation.
* Richard L. Trumka, president of the AFL-CIO
* Austan Goolsbee, PERAB Staff Director and Chief Economist
* William H. Donaldson, former Securities and Exchange Commission chairman
* Laura D'Andrea Tyson, Member
* Martin Feldstein, former chief economic advisor to President Ronald Reagan (ja sehän meni hyvin...),
* Roger W. Ferguson, Jr., Member
* David F. Swensen, CIO at Yale University[16]

Näyttää todella sellaiselta jengiltä, jotka olisivat valmiita poistamaan edut Corporate Americalta tavallisen tallaajan edun vuoksi. Goldman Sachsilta toimii revolving door myöskin Capitolille ja Pennsylvania Avenuelle päin jne.

Nykyinen elvytys ei ole keynesläistä, koska se rahaa on käytetty varmaan yli 90 prosenttisesti rahoitusalan pelastamiseen eikä esimerkiksi infran rakentamiseen. On a side note, Yhdysvallat on käyttänyt tähän astikin (siis ennen finanssikriisiä) aivan hävyttömän vähän rahaa infraan suhteessa BKT:hen. Eikä nykyinen hallinto näytä suuntausta juuri muuttaneen, vaan fyrkka virtaa Main Streetin sijaan Wall Streetille. Sen sijaan että elvytysraha toimisi puskurina samalla kun velkaantumisastetta puretaan ylivelkaantuneiden osalta raha päätyykin finanssisektorille kuplan paisuttamiseen.
 
Julkisen vallan sekaantuminen asioihin ei ole hyväksi sellaisessa tilanteessa, että ylimpiä paikkoja miehittävät ihmiset, jotka eivät usko julkiseen sääntelyyn vaan sokeasti markkinoihin (Greenspan). Ja katsokaa huvikseen mitä nimiä mm. Obaman talousneuvonantajina pyörii...

Nykyinen elvytys ei ole keynesläistä, koska se rahaa on käytetty varmaan yli 90 prosenttisesti rahoitusalan pelastamiseen eikä esimerkiksi infran rakentamiseen. On a side note, Yhdysvallat on käyttänyt tähän astikin (siis ennen finanssikriisiä) aivan hävyttömän vähän rahaa infraan suhteessa BKT:hen. Eikä nykyinen hallinto näytä suuntausta juuri muuttaneen, vaan fyrkka virtaa Main Streetin sijaan Wall Streetille. Sen sijaan että elvytysraha toimisi puskurina samalla kun velkaantumisastetta puretaan ylivelkaantuneiden osalta raha päätyykin finanssisektorille kuplan paisuttamiseen.

Mitä hyötyä siitä on rakentaa siltoja ja teitä pitkin USA:ta kun niitä ymmärrettävästi on jo olemassa. Vielä tehdä velkarahalla tuollaista? Täysin älyvapaata tuhlausta.

Miksi julkisen vallan pitäisi muutenkaan sekaantua markkinoihin, mitä hyötyä tuollaisesta toiminnasta on? Ei yhtään mitään, valtiot vain vääristävät kilpailua, siirtävät rahaa ehjästä taskusta rikkinäiseen, nostavat kaiken hintaa ja luonnollisesti veronmaksajat maksavat tuonkin sääntelyn kustannukset plus ne korkeammat hinnat, esim USA:ssa yritykset käyttivät 1172 miljardia taalaa sääntelyyn mukautumiseen. Sitten vielä markkinafundamentalismi on vallinnut ja ties mikä uusliberalismi kuulemma vallitsee:jahas:
 
Mitä hyötyä siitä on rakentaa siltoja ja teitä pitkin USA:ta kun niitä ymmärrettävästi on jo olemassa. Vielä tehdä velkarahalla tuollaista? Täysin älyvapaata tuhlausta.

Kyllä. Olisi ollut aivan älyvapaata esimerkiksi käyttää julkisia rahoja New Orleansin tulvapatojen/pengerrysten vahvistamiseksi, jotta Katrina-hurrikaanin pahimmilta tuhoilta uudelleenrakennuskuluineen olisi säästytty.

Tähänkin perustelu tiettävästi oli luokkaa "mutta onhan siellä jo jotain tulvapatoja"... Ainiin, mutta eihän julkisia varoja saa käyttää esimerkiksi tuollaisten tulvapatojen rakentamiseen, koska se olisi yksityisen omistusoikeuden loukkaamista. Kun padot sitten murtuivat, niin ei ollut mitään ongelmaa lähettää julkisista varoista kustannettuja yksityisiä palkkasotureita (Blackwater) turvaamaan yksityisen omistusoikeuden loukkaamattomuutta.

Ja mitä sitten vaikka yrityksiltä kuluu rahaa sääntelyyn mukautumiseen, kunhan ne tavoitteet (esim. kuluttajansuojelu ja ympäristönsuojelu jne) täytetään sillä sääntelyllä?
 
Kyllä. Olisi ollut aivan älyvapaata esimerkiksi käyttää julkisia rahoja New Orleansin tulvapatojen/pengerrysten vahvistamiseksi, jotta Katrina-hurrikaanin pahimmilta tuhoilta uudelleenrakennuskuluineen olisi säästytty.

Tähänkin perustelu tiettävästi oli luokkaa "mutta onhan siellä jo jotain tulvapatoja"... Ainiin, mutta eihän julkisia varoja saa käyttää esimerkiksi tuollaisten tulvapatojen rakentamiseen, koska se olisi yksityisen omistusoikeuden loukkaamista. Kun padot sitten murtuivat, niin ei ollut mitään ongelmaa lähettää julkisista varoista kustannettuja yksityisiä palkkasotureita (Blackwater) turvaamaan yksityisen omistusoikeuden loukkaamattomuutta.

Ja mitä sitten vaikka yrityksiltä kuluu rahaa sääntelyyn mukautumiseen, kunhan ne tavoitteet (esim. kuluttajansuojelu ja ympäristönsuojelu jne) täytetään sillä sääntelyllä?

En tiedä miksi ympäristöä tai kuluttajia tarvitsee erikseen suojella. Sitä varten on lait, jos kaataa happoa järveen lähtee firman johto ja vastuuhenkilöt lusimaan tai jos huijaa mummolta mermaidiin säästöt niin valehtelemalla niin sama juttu. Silti en usko, että liki 4000 taalaa tarvitsee jokaisen maksaa vuodessa noista. Tietty joku voi pitää tuotakin sekaantumisena markkinoihin, en itse sitä pidä. Minusta valehteleminen, huijaaminen ja varastaminen ovat rikoksia ja niistä pitää joutuakkin linnaan.
 
Kyllä. Olisi ollut aivan älyvapaata esimerkiksi käyttää julkisia rahoja New Orleansin tulvapatojen/pengerrysten vahvistamiseksi, jotta Katrina-hurrikaanin pahimmilta tuhoilta uudelleenrakennuskuluineen olisi säästytty...

Tätä samaahan tapahtuu suomessa yhä enenevissä määrin. Otetaan esimerkiksi vaikkapa yksityiset vartiointiliikkeet, jotka ottavat vastuulle poliisin ja julkisen vallan toimia. Esim. nyt Sellon murhakatastrofin jälkeen vaaditaan lisää ja parempia vartijoita kauppakeskuksiin. Toinen lähestymistapa olisi olennaisesti vaatia enemmän määrärahoja poliisille ja parampaa mielenterveyshoitoa ja rikosten ennaltaehkäisyä. Hyvin todennäköistä on kuitenkin se, että vartijat lisääntyvät ja poliisien määrärahat eivät muutu. Mistä tälläinen käytös sitten johtuu? Onko syynä se että vapaampi yhteiskunta sallii tämän toiminnan (vartijoiden lisääntyvät oikeudet ja suuri palvelujen tarjonta ja räätälöityä tarjontaa), vai se että julkisest ei voida tarjota samaa palvelua? Tietenkin on selvää ettei poliisi voisi palvella kauppakeskusta samalla tavalla kuin vartijat, koska poliisi on puolueeton ja toimii koko yhteisön hyväksi. Vartijat taas vartioivat pelkästään maksettua kohdetta (kauppakeskus). kuitenkin ylläpitämällä yleistä turvallisuutta ja järjestystä hyvin ja huolella, poliisi voisi turvata koko yhteisön niin, että ei olisi tarvetta vartijoille.

Missä vaiheessa siis katkeaa ketju yhteisön ja yksilön hyvän väliltä? Oletan että aikaisemmin julksesta turvallisuudesta on huolehtinut poliisi ja yhteisön oma sosiaalinen kontrolli. Tällä hetkellä yhteisön yhtenäisyys ja sisäinen kontrolli on lähes olematon, ja sitä onkin puritty korvaamaan palkatuilla vartijoilla, ns. ostamaan rahalla turvallisuutta joka aikaisempina, köyhempinä vuosina on saatu muuta kautta.
 
En tiedä miksi ympäristöä tai kuluttajia tarvitsee erikseen suojella. Sitä varten on lait, jos kaataa happoa järveen lähtee firman johto ja vastuuhenkilöt lusimaan tai jos huijaa mummolta mermaidiin säästöt niin valehtelemalla niin sama juttu. Silti en usko, että liki 4000 taalaa tarvitsee jokaisen maksaa vuodessa noista. Tietty joku voi pitää tuotakin sekaantumisena markkinoihin, en itse sitä pidä. Minusta valehteleminen, huijaaminen ja varastaminen ovat rikoksia ja niistä pitää joutuakkin linnaan.

I'm confused. Mitä tuossa edellä tarkoitettiin "sääntelyyn mukautumisella" ja siihen kulutetuilla dollareilla? Onko siinä mukana kaikki julkinen sääntely - joksi ainakin itse luen automaattisesti myös lainsäädökset - sekä yksityisten itsesääntely? Eli yhtälailla on sääntelyä, jos säädetään jokin uusi laki esim. ympäristönsuojelua koskien tai jos jokin viranomainen antaa alempitasoisen säädöksen -esim. asetuksen ympäristönsuojelua koskien- tai jos esim. kännykkävalmistajat päättävät, että jatkossa valmistavat ainoastaan sellaisia kännyköitä ja akkuja joita voidaan ladata myös toisten valmistajien latureilla tai jos jokin standardeja määrittävä ei-julkinen taho asettaa jotain uusia standardeja. Kaikilla on jokin tarkoitus ja kaikista aiheutuu varmasti kuluja.

Tätä samaahan tapahtuu suomessa yhä enenevissä määrin. Otetaan esimerkiksi vaikkapa yksityiset vartiointiliikkeet, jotka ottavat vastuulle poliisin ja julkisen vallan toimia. Esim. nyt Sellon murhakatastrofin jälkeen vaaditaan lisää ja parempia vartijoita kauppakeskuksiin. Toinen lähestymistapa olisi olennaisesti vaatia enemmän määrärahoja poliisille ja parampaa mielenterveyshoitoa ja rikosten ennaltaehkäisyä. Hyvin todennäköistä on kuitenkin se, että vartijat lisääntyvät ja poliisien määrärahat eivät muutu. Mistä tälläinen käytös sitten johtuu? Onko syynä se että vapaampi yhteiskunta sallii tämän toiminnan (vartijoiden lisääntyvät oikeudet ja suuri palvelujen tarjonta ja räätälöityä tarjontaa), vai se että julkisest ei voida tarjota samaa palvelua? Tietenkin on selvää ettei poliisi voisi palvella kauppakeskusta samalla tavalla kuin vartijat, koska poliisi on puolueeton ja toimii koko yhteisön hyväksi. Vartijat taas vartioivat pelkästään maksettua kohdetta (kauppakeskus). kuitenkin ylläpitämällä yleistä turvallisuutta ja järjestystä hyvin ja huolella, poliisi voisi turvata koko yhteisön niin, että ei olisi tarvetta vartijoille.

Missä vaiheessa siis katkeaa ketju yhteisön ja yksilön hyvän väliltä? Oletan että aikaisemmin julksesta turvallisuudesta on huolehtinut poliisi ja yhteisön oma sosiaalinen kontrolli. Tällä hetkellä yhteisön yhtenäisyys ja sisäinen kontrolli on lähes olematon, ja sitä onkin puritty korvaamaan palkatuilla vartijoilla, ns. ostamaan rahalla turvallisuutta joka aikaisempina, köyhempinä vuosina on saatu muuta kautta.

Mielenkiintoisia kysymyksiä, eikä noihin välttämättä ole mitään yksiselitteistä vastausta. Se on kuitenkin selvää, että kun jossain saadaan aikaiseksi säästöjä (esim. mielenterveyspalvelujen tason heikennys) niin jossain kulut nousevat (kouluammuskelut ja pari yksittäistä casea parilta viime vuodelta: joku löi metrossa kirveellä kanssamatkustajaa päähän ja joku puukotti nuorta naista urheilukentällä (tjsp) päästäkseen hoitoon.)

Joskus kuuntelin kahden vartijan keskinäistä keskustelua siitä puuttuisivatko johonkin rikokseen joka tapahtuisi heidän valvonta-alueensa (tjsp, en muista tarkkaa sanamuotoa / osaa terminologiaa) ulkopuolella. Toinen sanoi että puuttuisi asiaan ja toinen sanoi, ettei puuttuisi. Joten tuossa tapauksessa riippuu yksilöstä, että puuttuisivatko asiaan (johon heidän ei toki ole käsittääkseni pakko puuttua, koska ei heitä siihen ole velvoitettu), kun taas poliisin on asiaan pakko puuttua riippumatta siitä onko kyseessä yksityinen vai julkinen tila.
 
Pahanilmanlintu ennustaa: elpyminen pelkkää valhetta

Maanantai 04.01.2010 klo 13:43 (päivitetty ma 15:49)

KUVA: Daniel Acker/Bloomberg

New Yorkin pörssin edustalla

New Yorkin pörssin edustalla

Amerikkalaisen Trends Research -instituutin tutkija Gerald Celente uskoo, ettei Yhdysvaltain talous ole vieläkään pitävällä pohjalla.

- Suurin taantuma ei ole ohitse, sillä elpyminen perustuu valheelle, Celente arvioi Top Trends 2010 -ennusteessa.

Celente on eri mieltä kuin valtavirran ekonomistit. Esimerkiksi J.P. Morganin uusimman ennusteen mukaan USA:n talous kasvaa 3,5 prosenttia vuonna 2010.

Celente markkinoi, että Trends Research -instituutin ennusteet ovat osuneet järjestään oikeaan. Celente ennusti oikein teknokuplan synnyn ja puhkeamisen, Irakin sodan kustannukset ja finanssikriisin tuhot. Celente puhui USA:n investointipankkien kaatumisesta jo vuonna 2004.

Celente ennustaa myös kansainvälisen terrorismin uutta aaltoa. Pahimmillaan se voi olla syyskuun 2001 kokoluokkaa.

- Vuosien sotiminen Afganistanissa, Irakissa ja Pakistanissa vahvistaa anti-amerikkalaista henkeä. Vuosi 2010 nousee otsikoihin radikaalin pyssymiehen aikana, synkistelee Celente.

Celentelen mukaan globalisaatio kohtaa tänä vuonna yhä raskaampaa vastustusta, ja myös siirtolaisvastaiset kannat yleistyvät. Tutkija ennustaa, että "osta kotimaista" ja "suosi amerikkalaista" nousevat johtoteemoiksi.

- Rajoittamaton globalisaatio on kirosana, joten pienet paikalliset valmistajat nauttivat uutta suosiota, Celente arvelee.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/01/29279
 
I'm confused. Mitä tuossa edellä tarkoitettiin "sääntelyyn mukautumisella" ja siihen kulutetuilla dollareilla? Onko siinä mukana kaikki julkinen sääntely - joksi ainakin itse luen automaattisesti myös lainsäädökset - sekä yksityisten itsesääntely? Eli yhtälailla on sääntelyä, jos säädetään jokin uusi laki esim. ympäristönsuojelua koskien tai jos jokin viranomainen antaa alempitasoisen säädöksen -esim. asetuksen ympäristönsuojelua koskien- tai jos esim. kännykkävalmistajat päättävät, että jatkossa valmistavat ainoastaan sellaisia kännyköitä ja akkuja joita voidaan ladata myös toisten valmistajien latureilla tai jos jokin standardeja määrittävä ei-julkinen taho asettaa jotain uusia standardeja. Kaikilla on jokin tarkoitus ja kaikista aiheutuu varmasti kuluja.
.

Tuon hinnan otin tästä tutkimuksesta http://cei.org/issue-analysis/2009/05/28/ten-thousand-commandments ....joka ei toimi enää. En tiedä mitä kaikkea tuohon on sisällytetty, mutta siis minusta sellainen sääntely mitä tarvitaan julkisen tahon puolesta, en tiedä edes voiko tuota kutsua sääntelyksi kun minusta tuo pikemminkin normaalia hyvää käytöstä joka kuuluu jokaiseen ihmisten väliseen kaupankäyntiin ja vuorovaikutukseen on, että voit tehdä mitä haluat kunhan et varasta, valehtele ja huijaa.
 
Hahah Islanti haistatti turskat UK:lle, mitäs menivät jahtaamaan korkeampia korkoja Islannista :D

http://www.reuters.com/article/idUSSAT00828420100105

Iceland's president, Olafur Grimsson, said on Tuesday he would not sign into law a bill to repay more than $5 billion lost by savers in Britain and the Netherlands when the island's banks collapsed.

Mitähän yksisilmäinen skotti-idiootti Brown meinaa tehdä asialla? Kun tuli vissiin luvattua, että jokainen sentti saadaan takaisin muhahahaha :D
 
http://www.princeton.edu/~pkrugman/CRISES.pdf

Hence the development of third-generation models. These models – e.g. Krugman (1999), Aghion et al (2001), Chang and Velasco (1999) – emphasized private-sector balance sheets, especially firms or banks with foreign-currency debt. The key argument was that a currency depreciation set off by speculative attack would sharply worsen balance sheets, as the domestic-currency value of foreign-currency debt rose. This in turn would damage the economy, e.g. by depressing investment, which would feed back into further currency depreciation, and so on. Some models stressed the possibility of multiple equilibria, but even without such multiplicity there was the clear possibility of disproportionate depreciation and output decline from an adverse shock, including the end of a bubble financed by foreign capital.
Or to put it a different way, what happens in a third-generation currency crisis is a vicious circle of deleveraging. Hence the severe cost to the real economy.

Before I proceed to the relationship between currency crises and the financial crises that have afflicted all of us recently, let me briefly highlight two policy issues that arise in the context of third-generation crises.
First, does this analysis argue that troubled economies with large foreign-currency debt should avoid currency depreciation? This is a highly relevant question right now for the Baltics, which, as I’ve already mentioned, are currently in a situation highly reminiscent of Argentina’s position just before the collapse. It might seem, given the account I’ve just provided, that Latvia or Estonia should do anything possible to avoid devaluation.
But that’s not right. Suppose that the underlying problem is a level of prices and wages that makes your production uncompetitive – typically the consequence of an earlier period of excessive capital inflows. Then what must happen, sooner or later, is a decline in prices and wages relative to those in your trading partners – a real depreciation. This can happen through nominal currency depreciation – but this has the unpleasant consequence that the real value of foreign currency debt will rise, creating a deleveraging crisis.
Unfortunately, the alternative is worse. Real depreciation without nominal depreciation must take place through deflation. And this means that the real value of all debt, not just foreign-currency debt, rises. So the deleveraging crisis will be even worse if you don’t depreciate.

A second issue concerns the role of capital mobility. Clearly, substantial capital mobility is a prerequisite for third-generation crises, which can’t happen unless you’ve already run up a large foreign-currency debt. And in the crisis, it’s capital flight that leads to the large depreciation that in turn worsens balance sheets. So there is a clear case for temporary capital controls – a sort of curfew on capital flight – in the heat of a third-generation currency crisis.

Meanwhile, there’s another difference between currency crises and asset-side crises that makes the latter look worse: namely, the fact that asset-price deflation, unlike currency depreciation, has no indirect stimulative effect on the economy.

But mostly they represent a gain in competitiveness due to plunging currencies. Plunging prices of houses and CDOs, unfortunately, don’t produce any corresponding macroeconomic silver lining.
This suggests that we’re unlikely to see a phoenix-like recovery from the current slump. How long should recovery be expected to take?

Krugman vetää hyvin lankoja yhteen, mutta ei silti tee tärkeintä johtopäätöstä: velan kokonaismäärä ei ole vieläkään lähtenyt laskuun (ks. edellinen sivu tai missä ne kuvaajat nyt onkaan). Krugman ei myöskään sano mitään esim. EMU-maihin liittyen, jossa valuutan ulkoisen arvon alentaminen on vaikeaa/mahdotonta. Mitäs näille maille tapahtuu, jos velat ovat euroissa? Silloinhan toteutuu juuri tuo Krugmanin mainitsema tilanne, jossa valuutan arvon aleneminen (ja sitä kautta "kilpailukyvyn" löytäminen) on mahdotonta ja deflaatio alkaa jyllätä.

Minimaaliset viherrykset jenkkien asuntokaupoissa tai teollisuustuotannossa ovat aika lailla hyttysenpaska valtameressä (ja nekin saatu aikaiseksi liittovaltion tukitoimilla) verrattuna siihen mitä tapahtuu kun palataan tilanteeseen status quo ante, eli kun tulee se Krugmanin kuvailema hetki (a Wile E. Coyote moment – a moment of sudden realization) että tämä pieni talouden hypähdys onkin perustunut illuusiolle.

Mä olen ainakin ihan helvetin pessimistinen tän talouden suunnan osalta. Mä elin jossain harhaluulossa, että jenkeissä elvytyspaketti olisi päätynyt Main Streetin hyväksi (siis keynesläistä elvytystä) samaan aikaan kun velan kokonaismäärä olisi vähentynyt ja olisi palattu jotenkin terveemmälle tolalle. Taisin olla aika helvetin väärässä. Tukipaketti päätyi 95 prosenttisesti pankeille (Wall Streetille kätyrikapitalistien toimesta) ja ne ovat vain pitäneet velkakuplan pinnalla. Kun uutta velkarahaa ei elvytyspaketin jälkeen tulekaan järjestelmään niin mitä tapahtuu? Vastaus taitaa olla aika yksinkertainen.

Muistaakseni oli joku HSE:n proffa joka povaili viime viikolla YLE:n aamu tv:ssä Suomellekin aika synkkiä näkymiä vientiteollisuuden hyytymisen johdosta.
 
http://www.princeton.edu/~pkrugman/CRISES.pdf
Krugman vetää hyvin lankoja yhteen, mutta ei silti tee tärkeintä johtopäätöstä: velan kokonaismäärä ei ole vieläkään lähtenyt laskuun (ks. edellinen sivu tai missä ne kuvaajat nyt onkaan). Krugman ei myöskään sano mitään esim. EMU-maihin liittyen, jossa valuutan ulkoisen arvon alentaminen on vaikeaa/mahdotonta. Mitäs näille maille tapahtuu, jos velat ovat euroissa? Silloinhan toteutuu juuri tuo Krugmanin mainitsema tilanne, jossa valuutan arvon aleneminen (ja sitä kautta "kilpailukyvyn" löytäminen) on mahdotonta ja deflaatio alkaa jyllätä.

Minä itse näkisin, että pohjimmiltaan deflaatio (hintojen lasku niinkuin se yleensä ymmärretään) on ihan terve ilmiö. Se palauttaa tyhjentää luotonlaajennuksella aikaansaadut kuplat, toki se on kivuliasta, mutta hinnat laskevat tasolle, jolloin ihmisillä on taas varaa ostaa.

Minimaaliset viherrykset jenkkien asuntokaupoissa tai teollisuustuotannossa ovat aika lailla hyttysenpaska valtameressä (ja nekin saatu aikaiseksi liittovaltion tukitoimilla) verrattuna siihen mitä tapahtuu kun palataan tilanteeseen status quo ante, eli kun tulee se Krugmanin kuvailema hetki (a Wile E. Coyote moment – a moment of sudden realization) että tämä pieni talouden hypähdys onkin perustunut illuusiolle.

Noissa esim sinunkin postaamissa kuvaajissa näkyy hyvin, että kestävä velantaso (mistä tomppa85 joskus puheli) taitaa olla siinä 150% BKT:stä nyt tasot ovat jotain 400%? Eli pudotuksen on oltava aivan giganttisen massiivinen, tyyliin jotain 35-40 000 miljardia taalaa, aivan sairas deleveraginprosessi huh huh:wtf:

Mä olen ainakin ihan helvetin pessimistinen tän talouden suunnan osalta. Mä elin jossain harhaluulossa, että jenkeissä elvytyspaketti olisi päätynyt Main Streetin hyväksi (siis keynesläistä elvytystä) samaan aikaan kun velan kokonaismäärä olisi vähentynyt ja olisi palattu jotenkin terveemmälle tolalle. Taisin olla aika helvetin väärässä. Tukipaketti päätyi 95 prosenttisesti pankeille (Wall Streetille kätyrikapitalistien toimesta) ja ne ovat vain pitäneet velkakuplan pinnalla. Kun uutta velkarahaa ei elvytyspaketin jälkeen tulekaan järjestelmään niin mitä tapahtuu? Vastaus taitaa olla aika yksinkertainen.

Muistaakseni oli joku HSE:n proffa joka povaili viime viikolla YLE:n aamu tv:ssä Suomellekin aika synkkiä näkymiä vientiteollisuuden hyytymisen johdosta.

Olet varmaan aika oikeassa tuon pessimistisyyden kanssa. Toisaalta tuo deleveraging on vaan niin sairaan suuri, että USA:kin taitaa mennä nurin 7 kertaa jos se sitä koettaa edes hidastaa.
 
Kyllä. Olisi ollut aivan älyvapaata esimerkiksi käyttää julkisia rahoja New Orleansin tulvapatojen/pengerrysten vahvistamiseksi, jotta Katrina-hurrikaanin pahimmilta tuhoilta uudelleenrakennuskuluineen olisi säästytty.

Tähänkin perustelu tiettävästi oli luokkaa "mutta onhan siellä jo jotain tulvapatoja"... Ainiin, mutta eihän julkisia varoja saa käyttää esimerkiksi tuollaisten tulvapatojen rakentamiseen, koska se olisi yksityisen omistusoikeuden loukkaamista. Kun padot sitten murtuivat, niin ei ollut mitään ongelmaa lähettää julkisista varoista kustannettuja yksityisiä palkkasotureita (Blackwater) turvaamaan yksityisen omistusoikeuden loukkaamattomuutta.

Ja mitä sitten vaikka yrityksiltä kuluu rahaa sääntelyyn mukautumiseen, kunhan ne tavoitteet (esim. kuluttajansuojelu ja ympäristönsuojelu jne) täytetään sillä sääntelyllä?

Itseasiassa ilman valtion säätöä padot olisivat voineet olla paremmassa kunnossa. Koska valtio on ottanut hoitaakseen tulvapadot ja pengerryset ihmiset ja yritykset luottavat että valtio sen hoitaa eivätkä kiinnitä asiaan huomiota. Mutta koska valtio ei voi hoitaa asioita tehokkaasti niin tulvien estoon budjetoidut rahat on pikku hiljaa siirretty muihin asioihin ja padot on jääneet liian pieniksi. Jos yksityinen puoli hoitaisi padot niin ensiksikin patojen rakentajat ja kaupunkilaiset voisivat lobata vakuutusyhtiöitä ja paikallisia yrityksiä maksamaan että asiat saadaan kuntoon. Vakutuusyhtiöt kun pistäisivät kunnon riskilisät koska padot eivät ole kunnossa niin löytyisi yrityksiltä intoa laittaa padot kuntoon. Lisäksi fiksu padonrakentaja tekisi tarjouksen jossa jokainen talonomistaja maksaa 100dollaria niin hän rakentaa kunnon padot.
 
Pato on hyvä esimerkki puhtaasta julkishyödykkeestä. Perus-mikron perusteella julkishyödyke jää tuottamatta koska rationaalinen agentti toki ilmoittaa haluavansa hyödykkeen mutta antaa muiden hoitaa maksupuolen. Muut rationaaliset toimijat tiedostavat tämän ja tämän vangin dilemma -pelin lopputulos (Nash-tasapaino) on "ei rakenneta". Tämä on vapaamatkustajailmiö parhaimmillaan.
Jos yksityiset toimijat saavat aikaan julkishyödykkeen, sen tuottamismotiivit eivät ole talousteoreettisesti rationaaliset. Onneksi on muitakin motiiveja.
 

Olen sama mieltä, että tulee uusi lasku pian. Kun mikään ei ole muuttunut paitsi että on elvytetty paitsi Suomessa jossa elvytettiin vähemmän ja nostetaan sitten veroja jotta pudotus olisi mahdollisimman suuri. Onhan se silloin aivan selvä että alas tullaan jos ongelmaa ei ole ollenkaan ratkaistu. Ja eikös ole vielä Alt-A jne. kuplat puhkeamatta?

Mitäs mieltä olette, milloin asuntokupla puhkeaa Suomessa? Mietin että täällä se puhkeaa myöhemmin kuin muualla koska korot on alhaalla ja täällä on vahva sosiaaliturva. Vaikka irtisanotaan töistä niin voi kitkutella pitkään makselemalla pelkkiä korkoja jne. Lisäksi kova sääntely jolla pidetään huoli että uusia asuntoja rakennetaan vähän hidastaa hintojen pudotusta. Ehkäpä sitten kun muualla alkaa nousu ja korkot alkavat nousta niin täällä iskee kotitekoinen lama - veroja on nostettu, työttömyys on ennätyskorkealla ja korot nousussa -> ihmiset eivät enää selviäkään lainoistaan ja asuntojen hinnat kääntyvät kovaan laskuun.
 
Pato on hyvä esimerkki puhtaasta julkishyödykkeestä. Perus-mikron perusteella julkishyödyke jää tuottamatta koska rationaalinen agentti toki ilmoittaa haluavansa hyödykkeen mutta antaa muiden hoitaa maksupuolen. Muut rationaaliset toimijat tiedostavat tämän ja tämän vangin dilemma -pelin lopputulos (Nash-tasapaino) on "ei rakenneta". Tämä on vapaamatkustajailmiö parhaimmillaan.
Jos yksityiset toimijat saavat aikaan julkishyödykkeen, sen tuottamismotiivit eivät ole talousteoreettisesti rationaaliset. Onneksi on muitakin motiiveja.
'
Liberalismiwikissä on käsitelty hyvin vapaamatkustjaan ongelmaa.
http://liberalismi.net/wiki/Vapaamatkustajan_ongelma
 
^ aika lailla samaa mieltä Sic-in kanssa. Tunnen useampia tyyppejä joilla tällä hetkellä kohtuu kovat asuntolainat päällä ja ovat lomautettuna tai irtisanottuna. Monella on asenne että mukavahan sitä on saada ansiosidonnaista kun on jäsenmaksujakin maksettu, että katellaan nyt tässä tämä 500 päivää. Alkaa muuten ensi keväänä / syksynä realisoitumaan vasta ensimmäiset työttömät jotka ovat olleet ilman töitä laman alettua ja ansiosidonnainen loppuu. Pankin jousto luoton takaisinmaksussa on kuitenkin tuolloin käytetty tappiin ja tilanne on joko töitä tai kämpän vaihtoon. Ikävä kyllä ainakin tietyillä aloilla ei ole töitä odotettavissa näillä näkymin.
 
'
Liberalismiwikissä on käsitelty hyvin vapaamatkustjaan ongelmaa.
http://liberalismi.net/wiki/Vapaamatkustajan_ongelma

Aika samanlainen tulkinta kuin omanikin, vaan tuo ylläpidettävän julkishyödykkeen ongelma sivuutettiin kokonaan. Mainittiin että "Suurin osa julkishyödykkeistä on kuitenkin kertarahoitteisia[...]" mikä ihmetyttää.
Osio "Resurssienkäyttö on aivan äärimmäisen tehotonta, koska se ei perustu empiiriseen kysynnän määrittämiseen ja niukkojen voimavarojen keskittämiseen vain ja ainoastaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan." koskien julkista taloutta on jo täysin valheellinen - tottakai kysyntä ja kustannukset pyritään estimoimaan.
Summa summarum: teksti osoittaa että yksityisesti tuotetut julkishyödykkeet nojaavat pitkälti ihmisten ja ihmisjoukkojen altruismiin ja yhteiskunnassa vallitsevaan keskinäiseen luottamukseen (ei liikaa vapaamatkustajia) - ei talousteorian mukaiseen hyödyn maksimointiin. Tämä tarkoittaa huomattavia vaikeuksia ennustaa tulevaisuudessa tarpeellisten investointien onnistumista. Projektit voivat kestää ikuisuuksia rahankeruun hitauden vuoksi ja monet todnäk jäisivät toteuttamatta, etenkin vahvasti individualismia korostavissa kulttuureissa. Tämä jos mikä on tehottomuutta.

Häiritsevän asenteellinen tuo wiki btw, alkaa ihan hyvin mutta puolen välin jälkeen libertaarimopo keulii jo estottomasti.
 
Tässä tuo em. klippi Suomi 2009: Lama (taitaa olla viimeistä päivää katseltavana Areenan kautta). Tuo haastateltava tosin ei ollutkaan HSE:ltä vaan TSE:ltä.
http://areena.yle.fi/video/650265


Minä itse näkisin, että pohjimmiltaan deflaatio (hintojen lasku niinkuin se yleensä ymmärretään) on ihan terve ilmiö. Se palauttaa tyhjentää luotonlaajennuksella aikaansaadut kuplat, toki se on kivuliasta, mutta hinnat laskevat tasolle, jolloin ihmisillä on taas varaa ostaa.

Noissa esim sinunkin postaamissa kuvaajissa näkyy hyvin, että kestävä velantaso (mistä tomppa85 joskus puheli) taitaa olla siinä 150% BKT:stä nyt tasot ovat jotain 400%? Eli pudotuksen on oltava aivan giganttisen massiivinen, tyyliin jotain 35-40 000 miljardia taalaa, aivan sairas deleveraginprosessi huh huh:wtf:

Olet varmaan aika oikeassa tuon pessimistisyyden kanssa. Toisaalta tuo deleveraging on vaan niin sairaan suuri, että USA:kin taitaa mennä nurin 7 kertaa jos se sitä koettaa edes hidastaa.

Kyllä se näin taitaa olla. Sitä rahaa on taiottu tyhjästä sillä kuuluisalla Friedmanin mainitsemalla bookkeeper's penillä. Rahan kierron velositeetti on noussut (myös uusien eksoottisten johdannaisten myötä), hyödykkeiden hintoihin on tullut fiktiivistä lisää ja näin on muodostunut illuusio niiden likviditeetistä. Se mikä oli tietyn arvoista likvidiä omaisuutta yhtenä päivänä (esim. asunto jenkeissä) ei enää olekaan sitä seuraavana. *Puff*

Olen sama mieltä, että tulee uusi lasku pian. Kun mikään ei ole muuttunut paitsi että on elvytetty paitsi Suomessa jossa elvytettiin vähemmän ja nostetaan sitten veroja jotta pudotus olisi mahdollisimman suuri. Onhan se silloin aivan selvä että alas tullaan jos ongelmaa ei ole ollenkaan ratkaistu. Ja eikös ole vielä Alt-A jne. kuplat puhkeamatta?

Mitäs mieltä olette, milloin asuntokupla puhkeaa Suomessa? Mietin että täällä se puhkeaa myöhemmin kuin muualla koska korot on alhaalla ja täällä on vahva sosiaaliturva. Vaikka irtisanotaan töistä niin voi kitkutella pitkään makselemalla pelkkiä korkoja jne. Lisäksi kova sääntely jolla pidetään huoli että uusia asuntoja rakennetaan vähän hidastaa hintojen pudotusta. Ehkäpä sitten kun muualla alkaa nousu ja korkot alkavat nousta niin täällä iskee kotitekoinen lama - veroja on nostettu, työttömyys on ennätyskorkealla ja korot nousussa -> ihmiset eivät enää selviäkään lainoistaan ja asuntojen hinnat kääntyvät kovaan laskuun.

^ aika lailla samaa mieltä Sic-in kanssa. Tunnen useampia tyyppejä joilla tällä hetkellä kohtuu kovat asuntolainat päällä ja ovat lomautettuna tai irtisanottuna. Monella on asenne että mukavahan sitä on saada ansiosidonnaista kun on jäsenmaksujakin maksettu, että katellaan nyt tässä tämä 500 päivää. Alkaa muuten ensi keväänä / syksynä realisoitumaan vasta ensimmäiset työttömät jotka ovat olleet ilman töitä laman alettua ja ansiosidonnainen loppuu. Pankin jousto luoton takaisinmaksussa on kuitenkin tuolloin käytetty tappiin ja tilanne on joko töitä tai kämpän vaihtoon. Ikävä kyllä ainakin tietyillä aloilla ei ole töitä odotettavissa näillä näkymin.

Kuulostaa ihan järkevältä päättelyltä.
 
Back
Ylös Bottom