Ja offtopic linjalla jatketaan.
Jos näin on, niin joko kirja tai käytäntö on virheellinen. Kummin päin vain, asiaa ei tule hyväksyä elämän tosiasiana vaan sille tulis tehdä jotain.
Tämä johtuu siitä että ei aina nuo kirjojen painokset ole tuoreinta mahdollista ja joskus kirjoittajalla ei ole minkäänlaista kokemusta alasta josta kirjoittaa. Monessa asiassa voi mennä mönkään ja tähän toivon itsekin parannusta että osaa luottaa siihen tietoon mitä lukee.
Suomessa kun lukee nettiräksytyksiä palkoista, saa helposti kuvan, että suurin osa tienaa n. 2000 €/kk. Kuitenkin aika usein nuo räksyttäjät ovat parikymppisiä kaupan kassoja tai "yleismiehiä", joille ei tietenkään makseta paljoa. Kyllä keski-ikää lähestyvillä keskipalkka on varmasti paljon yli 2000 €.
Ja toista kappaletta uskallan väittää roskapuheeksi. Siis se, että miehet tienaisivat samasta hommasta enemmän.
Varmasti kokemuksesta palkka nousee, peruspalkkaa lähinnä tarkoitin, ilman lisiä. Siltikin tuo 3500€ mediaanitulo kuulostaa niin käsittämättömältä että en luottaisi siihen mistä tilastoidaan vaan siitä mitä ihmiset, siis oikeat ihmiset tuolla oikeassa elämässä puhuvat.
Ja toiseen väitteeseen linkkaan hienon artikkelin joka sekin hieman kyseenalainen koska kyseessä on artikkeli. Hienoja pointteja ja faktoja tuolta toki löytyy. Koska koko tasa-arvoton palkkaus on jo puheenaiheena täysin tabu, on vaikea asiasta tuoda julkisia faktoja esille, vaarsinkin jos tarkastellaan asiaa pilkuntarkuudella.
Feminististä vaalitykitystä - linkki.
Mitä paskaa tää nyt on? Jos menet tuollaista väittämään, niin pistä todisteet pöytään. Näytä miten esim. samassa työtehtävässä ja samalla työkokemuksella oleva miessairaanhoitaja saa enemmän palkkaa kuin naiskollegansa.
Pistäpä itse todisteet vastaan. Naurettava tapa ottaa kantaa aiheeseen agressiivisellä tyylillä. Muutaman minuutin nettiselaamisella jo tulee jonkin verran tietoa aiheesta vastaan, toki rajallisesti aiheen arkuuden takia.
Muutamia linkkejä;
IL.fi |Marjukka Karttunen <----- tämä on loistava esimerkki nyt tästä hoitotyössä esiintyvään epätasa-arvoon.
Taloussanomien artikkeli.
Siinä mielessä olet oikeassa että kaikilla aloilla tämähän ei pidä paikkaansa koska miehet myös tekevät enemmän työtunteja, mutta lähtökohtaisesti nainen joutuu myös tekemään yhtä paljon ja kovaa työtä kuin mies.
"Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan naisen euro on edelleen noin 83 senttiä. Osa asiasta selittyy sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Lokan logiikan mukaan siis vaikkapa vanhustenhuolto ja sairaanhoito, jossa työskentelee enimmäkseen naisia, on kevyttä ja helppoa sisätyötä.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa kuitenkin, että saman ikäluokan, saman koulutustason ja saman toimialan ja tehtävän omaavien naisten ja miesten palkkaeroksi jää edelleen 10 prosenttia, miesten eduksi." - M. Karttunen.
Ylempi lause on myös järkeenkäypä selitys tuon suurempien tuntien lisäksi. En toki alleviivaa tota jaottelua että miehillä on raskaammat työt, naisetkin tekee myös "miesten töitä", kuten myös miehet "naisten töitä.".Mutta kuten alemmassa lauseessa sanotaan ei se tasa-arvo todellisuudessa toteudu jos on kyseessä sama ala ja työtoimenkuva, poikkeuksiakin toki löytyy, onneksi.
Suomalainen mediaanipalkka oli kolmentonnin hujakoilla, tarkkaa summaa en muista (ja tästä on "vähennetty" pankkiirin palkka, tsekkaa miten mediaani muodostuu, vaikka palkkakeskustelusta). En tiedä mistä voi saada luotettavampaa tietoa kuin tilastokeskukselta näissä asioissa.
Eipä taideta tilastokeskuksellakaan tuoda julki sitä että kuinka monen suomalaisen palkka on huomioitu listauksessa. Muutenkin nuo tilastot joissa Suomen palkat keski-arvotetaan on virhe marginaali prosenteiltaan suuria. Tuskin esim. kehä III sisäpuolella keski-ansio on sama kuin pohjoisessa ja päinvastoin. ja joskus myös ihmisiltä kyselemältä saa paremman käsityksen oikeasta keski-ansiosta, kuten jo aikaisemmin mainitsin.
"Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli 3206 euroa vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, kertoi Tilastokeskus tiistaina.
Tuloissa on suuria eroja maakunnittain. Maakunnista suurimmat keskiansiot olivat Uudellamaalla, 3 560 euroa. Pienimmät keskiansiot olivat Etelä-Savossa, 2 815 euroa ja Kainuussa, 2 832 euroa.
Ansiot sisältävät säännöllisen työajan palkan lisäksi kaikki palkanlisät ja luontoisedut, mutta eivät kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä kuten tulospalkkioita." -Talousssanomien artikkeli.
Omasta mielestäni ei anna kokonaiskuvaa ihmisten palkoista, varsinkin kun tässä on lisät tsp. mukana. Tässä tuloksessa oli jo huomiotu jopa ne hyvin tienaavat.
Tämän linkin sisältämien taulukoiden mukaan ei Suomessa olisi juuri alle 2000€/kk tienaavia ja keskimääräinen ansio nousee tuon uudenmaan käyrän takia roimasti. Eipä yllättänyt. Eikä virhemarginaalista puhuta halaistua sanakaan. Eikä tosiaan siitä että kuinka monen ihmisen tulojen perusteella on tämä tutkimus tehty.
Maakuntien väliset erot keskiansioissa ja ansioiden hajonnassa johtuvat osittain palkansaajarakenteiden eroista. Esimerkiksi Uudellamaalla työskentelee muuta maata enemmän johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita. Näissä ammattiryhmissä ansiotaso on keskimääräisesti muita ammattiryhmiä suurempi.
"Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon. Kokonaistyöajan kuukausiansiot lasketaan ainoastaan kokoaikaisille palkansaajille. Tilastossa julkaistavat ansiotiedot ovat kokonaisansioita. Kokonaisansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan ansion lisäksi yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, varallaolo- ja päivystyskorvaukset ja luontoisedut, mutta eivät kertaluonteisesti maksettavia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita." - Tilastokeskus.
Koululla ja TES -palkalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. TES-liittyy työtehtäviin/nimikkeeseen, ei koulutukseen. Lapiovarsihommissa palkka ei määräydy koulutuksen mukaan, mutta DI ei noihin hommiin pääse, kun TA tietää, että tutkinnon omistava hilpasee sillä sekunnilla työmaalta, kun löytää jotain oikeasti koulutusta/kiinnostusta vastaavaa hommaa. Sillä toisella vaihtoehdolla on huomattavasti kapeammat mahdollisuudet tehdä sama.
Karkeasti sanottuna käytännön pystyy oppimaan tekemällä, teoria ei kyllä onnistu samalla tavalla. IMO: Käytännön oppimista painottaa ne joilta puuttuu teoreettinen osaaminen.
Työehtosopimuksen mukaan moni korkeakoulutettu/tutkinnon suorittanut kuuluu isompaan palkkaryhmään. Kyllä sillä koulutuksellakin on siis vaikutusta. Ja tottahan tuo on että työnanatajan kannalta D.I lapionvarteen ei ole se parhain yhtälö jo sen takia että vaaihtaa heti työpaikkaa kun mahdollista, ja myös se että varmasti vaatii siitä D.I enemmän palkkaa kuin "tavis".
Ja kyllähän se näin on että käytännön oppii tekemällä ja teorian koulussa, mutta myös joskus kannattaa niitä omia tietojakin omaehtoisesti päivitellä ja lisätä tietoa hakemalla sitä internetistä, koska monelle alalle löytyy oppimateriaalia netistä.
Tuo viimeinen virke on kyllä aika paikkaansa pitävä, toki myös niinkin päin että ne jotka on lukenut teoreettista tietoa korkeakoulu tasolla vannoo ja vakuuttaa niiden oppien ja tietojen nimeen :D Itsehän kannatan kumpaakin metodia mutta jos jompaan kumpaan pitää enemmän kallistua on se ehdottomasti käytännön oppi. Mutta tosiasiahan se on että ei tiedolla mitään tee jos ei sitä pysty hyödyntämään käytännössä, eikä käytäntö ole mitään ilman vaadittavaa teoreettista tietoa.
