Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sama juttu. Välillä kiehuu ilman järkevää syytä. Perusolotila on vitutus. Työt ei maistu,vapaa-aika ei maistu, elämän tarkoitus on maksaa laskuja. Verottaja vie puolet palkasta ja ruoka maksaa kohta enemmän kuin kultaPeriaatteessa kaikki on ihan hyvin elämässä, mutta jostain vain sellainen perusvitutus on vallannut mielen. Alkoi siitä kun lopetin masennuslääkityksen viiden vuoden käytön jälkeen. Ensin tuli lievää ahdistusta, ja sitten vain alkoi ärsyttämään kaikki.
Moni asia on paljon paremmin kuin kuukausi sitten, mutta munan vittuun menemisestä seurasi lisäharmitusta No, kai se on jonkinlainen tasapainotila elämässä..Viime vuosi meni monissa asioissa aivan päin helvettiä ja tämä ei ole alkanut juuri sen paremmin. Kaikki menee päin vittua paitsi muna.
Oisko aika käydä psykologilla? Itse huomasin että lääkkeillä mieliala nousee hetkeksi mutta ei niitävoi syödä koko elämän. Aiasemmin kävin psykologilla mutta se oli pintaraapaisua. Nyt ajattelin olla täysin rehellinen vaikka se pitäisi minua kusipäänä. En tiedä miltä tuntuu olla normaali. Vaikka voittaisin lotossa tai joku kuolisi niin ilme ei muutuMoni asia on paljon paremmin kuin kuukausi sitten, mutta munan vittuun menemisestä seurasi lisäharmitusta No, kai se on jonkinlainen tasapainotila elämässä..
Ei ole tässä kohtaa tarvetta. Moni vitutusta aiheuttanut asia on ollut itsestä riippumaton ja korjautuu ihan ajan myötä tänä vuonna. Asiat menevät koko ajan oikeaan suuntaan, ei täysin suoraviivaisesti mutta menevät kuitenkin.Oisko aika käydä psykologilla?
Joo, voihan tuota harkita, jos takaisin edes pääsee. Mutta täytyy se nyt kärvistellä tässä työssä ja olla tyytyväinen että on edes jotain.On sitä ihmiset ennenkin palanneet vanhaan työpaikkaan kun käyneet totemassa ruohon sielllä aidan toisella puolella.
Meidän firmassa on moni tehnyt tuon, minäkin. Tosin en alunperin lähtenyt vapaaehtoisesti.
Joo, voihan tuota harkita, jos takaisin edes pääsee. Mutta täytyy se nyt kärvistellä tässä työssä ja olla tyytyväinen että on edes jotain.
Tämä on kyllä niin tyypillistä ihmisolennolle, ettei osaa olla mihinkään tyytyväinen. Jos mietin itseäni tällä hetkellä, niin väitän, että moni olisi ulkoisten puitteiden perusteella kateellinen.
- Ikää 28v, eli en mikään ikäloppu. Vakituinen työpaikka ja 60k sijoitussalkku. Ei velkoja ja matalat elinkustannukset.
- Sisäsiisti ja suht stressivapaa työ. Ei iso palkka mutta alkaa numerolla 3.
- Sinkkuna olen aikalailla omasta tahdosta ja naisseuraa löytyy käytännössä juuri ilman omaa aktiivisuutta. En ole aloittanut Tinderissä käytännössä yhtään keskustelua tämän 3kk tinderöinnin aikana. Keskustelun avauksia tullut varmaan yli 100kpl ja treffipyyntöjä myös.
- Tinderissä taitaa olla 800 matchia, kun innostuin sitä pari kuukautta vähän enemmän pelailemaan. Toki suurin osa näistä täysin turhia osumia perusnättien tyttöjen kanssa, joiden kanssa tuskin mitään yhteistä puhuttavaa.
- Olen 188cm pitkä, lihaksikas ja aika vähärasvaisessa kunnossa. Jonkun mielestä lähes täydellinen kroppa. Makuasia toki.
- Muutama kaveri on, toki voisi olla enemmän ja läheinen henkilö puuttuu, nyt kun en seurustele.
Olen fyysisesti terve.
Silti totuus on tämä, että vituttaa kun on ajautunut konttorirotaksi. Nuorempana tiesin, ettei se ole yhtään mua varten, mutta näin on päässyt käymään. Toki edellinen työ oli paljolti konttorityötä, mutta oli enemmän muutakin puuhailua. Myös läheisten kavereiden puuttuminen harmittaa. Ja hävettää oma toiminta, kun lähti vittumaista pomoa karkuun, eikä tajunnut mitä menetti. Katumus on tunne, joka syö ihmistä todella paljon.
Näin se vaan menee, ettei ulkoiset tekijät sitä onnea tuo. Aina takertuu siihen mikä ei ole hyvin, eikä näe kaikkea muuta hyvää. Tällaista se ihmisen elämä on.
Asioilla on tapana järjestyä ja kahden kuukauden aikana on tapahtunut paljon positiivista. Itselle sopimattomasta työkulttuurista pois pääseminen auttoi paljon ja ennen uuden, mielekkään työn alkamista ehtii vetää vähän happea. Pitkästä aikaa on osunut kiinnostava nainenkin kohdalle, mutta katsoo nyt rauhassa miten hänen kanssa sujuu.Viime vuosi meni monissa asioissa aivan päin helvettiä ja tämä ei ole alkanut juuri sen paremmin. Kaikki menee päin vittua paitsi muna.
Joo, voihan tuota harkita, jos takaisin edes pääsee. Mutta täytyy se nyt kärvistellä tässä työssä ja olla tyytyväinen että on edes jotain.
Tämä on kyllä niin tyypillistä ihmisolennolle, ettei osaa olla mihinkään tyytyväinen. Jos mietin itseäni tällä hetkellä, niin väitän, että moni olisi ulkoisten puitteiden perusteella kateellinen.
- Ikää 28v, eli en mikään ikäloppu. Vakituinen työpaikka ja 60k sijoitussalkku. Ei velkoja ja matalat elinkustannukset.
- Sisäsiisti ja suht stressivapaa työ. Ei iso palkka mutta alkaa numerolla 3.
- Sinkkuna olen aikalailla omasta tahdosta ja naisseuraa löytyy käytännössä juuri ilman omaa aktiivisuutta. En ole aloittanut Tinderissä käytännössä yhtään keskustelua tämän 3kk tinderöinnin aikana. Keskustelun avauksia tullut varmaan yli 100kpl ja treffipyyntöjä myös.
- Tinderissä taitaa olla 800 matchia, kun innostuin sitä pari kuukautta vähän enemmän pelailemaan. Toki suurin osa näistä täysin turhia osumia perusnättien tyttöjen kanssa, joiden kanssa tuskin mitään yhteistä puhuttavaa.
- Olen 188cm pitkä, lihaksikas ja aika vähärasvaisessa kunnossa. Jonkun mielestä lähes täydellinen kroppa. Makuasia toki.
- Muutama kaveri on, toki voisi olla enemmän ja läheinen henkilö puuttuu, nyt kun en seurustele.
Olen fyysisesti terve.
Silti totuus on tämä, että vituttaa kun on ajautunut konttorirotaksi. Nuorempana tiesin, ettei se ole yhtään mua varten, mutta näin on päässyt käymään. Toki edellinen työ oli paljolti konttorityötä, mutta oli enemmän muutakin puuhailua. Myös läheisten kavereiden puuttuminen harmittaa. Ja hävettää oma toiminta, kun lähti vittumaista pomoa karkuun, eikä tajunnut mitä menetti. Katumus on tunne, joka syö ihmistä todella paljon.
Näin se vaan menee, ettei ulkoiset tekijät sitä onnea tuo. Aina takertuu siihen mikä ei ole hyvin, eikä näe kaikkea muuta hyvää. Tällaista se ihmisen elämä on.
Yskä lähtee yskimällä ja nuha nussimallaFlunssa iski ja tässä on tullut nyt pari päivää sairastettua ja pahasti näyttää siltä, että juhannus menee lepäillessä. Vitutuksen maksimoimiseksi oli tarkoitus vielä nähdä tällä viikolla kahta naista ja kumpaakaan ei nyt tietenkään pysty tapaamaan.
Työlle tuli hintaa tuli 1400e. Vituttaa.Saako täällä itkeä auto-ongelmistaan?
Opel hylättiin katsastuksessa, öljyvuoto. Käytin paikallisella pajalla paikannuttamassa vuotoa, kuulemma jakopään kopan tiiviste vuotaa. Työtunteja menisi jonkun verran, hinta-arvio työlle 500-700e. Näin pääkaupunkiseutulaisena mietin josko käyttäisin Viron puolella. Siellä työtunti 40e/h (vs. Suomen +100e/h). Laskin että lippujen ja hotellin kanssa säästöä ei tule kuin reilu satanen, jätetään välistä ja tuetaan paikallista putkaa.
Alussa määritetyt vuotokohdan tiivisteet ja pumput on vaihdettu, vuotaa edelleen. Jos kaikki menisi putkeen niin 1500e tulisi laskua. Virossa olisi pahimmillaankin ollut 600-700e. Auto on edelleen korjaamolla ja nyt jännätään saako tuosta kalua ollenkaan ja paljonko tulee hintaa.
Sen olen päättänyt, että ujolle korjaamopojalle en kiukuttele vaikka kuinka kiristäisi.