Vihreät: Yrittäjän osinkotulot heti verolle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tape80
  • Aloitettu Aloitettu
Ai Suomi pelastuu myymällä koulutusta, muhahahahahaha. Eiköhän Kiinasta ja muualta maailmasta löydy hieman laadukkaampaa koulutusta kuin Suomesta, täälläkin on siitä ollut esimerkkejä. Suomella on aivan liian hyvä elintaso suhteessa maailmaan, en näe mitään keinoa miten miten suomalaiset pärjäävät kilpailussa muka tekemällä 5x kalliimmalla puolet vähemmän työtä? Suomi ei pärjää millään sektorilla maailmalla, ei sitte yhtään millään. Koko tämä phonyhyvinvointibykratiayhteiskunta on historiaa 15-20 vuoden päästä ja Suomi IMF:n letkuissa, mikä ei välttämättä ole huonokaan asia.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En tiedä kuka on puhunut yhtään mitään koulutuksen myymisestä, mutta hyvä että hauskaa riittää.
 
Okei koulutuksen myynti on sinänsä aika huono termi multa, mutta siis pikemminkin Suomen strategia on pärjätä koulutuksella ja sille nauroin (en meinannut tätä henkkoht vittuiluna kellekään). Miten Suomi voi muka pärjätä tuossakaan kisassa kun ne laatukorkeakoulut on jossain muualla ja täällä on vain korkeat verot ja työvoimakustannukset. Suomessa ei ole mitään sellaista mikä muualla ei olisi parempaa.

Tuli mieleeni:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/01/30055

Ylistarolainen hirsirakentaja Luoman Puu nosti viime viikolla myrskyn vesilasissa, kun toimitusjohtaja Pekka Luoma ilmoitti yhtiön käynnistävän yt-neuvottelut ay-liikkeen uhkauksiin ja painostukseen kyllästyneenä.

Sillälailla, tietty ehkä jos kaiken paskan puristaa housuun kerralla niin sitten laskukin on ohi nopeammin. Onneksi voidaan sentään myydä ikuisesti kallistuvia asuntoja toisillemme.:lol2:
 
Okei koulutuksen myynti on sinänsä aika huono termi multa, mutta siis pikemminkin Suomen strategia on pärjätä koulutuksella ja sille nauroin (en meinannut tätä henkkoht vittuiluna kellekään). Miten Suomi voi muka pärjätä tuossakaan kisassa kun ne laatukorkeakoulut on jossain muualla ja täällä on vain korkeat verot ja työvoimakustannukset. Suomessa ei ole mitään sellaista mikä muualla ei olisi parempaa.

Suhteellinen etu juu nou :)
 
Suhteellinen etu juu nou :)

Suhteellinen etu? Meinaatko kun Suomessa koulutetaan 70% ikäluokasta jonkinlaisessa korkeakoulussa? Tietty tuo pitää palkat kurissa, mutta eipä koulutus oli ilmaista ja työllistymätön inssi on hirveä hukkainvestointi. Jonkun pitää maksaa nuokin koulutukset ja se näkyy taas korkeina veroina ja hintoina, eli no free lunch.
 
Hyvin onkin mennyt, lukuunottamatta työllisyyttä 1990-luvulla. Sekin oli ideologinen päätös, Ruotsin mallilla olisi mennyt vielä paremmin, uskoisin. Suomesta virtaa tuotantoduuni ulkomaille. Näin tekee myös kaikista muista länsimaisista hyvinvointivaltioista, ei Suomi ole mitenkään poikkeus. Pitkälti ainoa keino pitää alkutuotanto ja kasaus Suomessa on ajaa reaalipalkat niin alas ettei kannata roudata Kiinasta tai muualta kehitysmaista kamaa laivalla. Koska kuljetuksen yksikkökustannukset vaikka kännykkää kohden ovat niin kovin pienet, täytyisi siis tuotannon palkka ajaa sinne kiinalaisten tasolle. Tai kehittää tuottavuus kännykkää kohden niin kovaksi että nykyinen palkkataso olisi ansaittu -> edellyttää koulutusta ja toimivaa (ennaltaehkäisevää) terveydenhuoltoa.

Intia ja Kiina investoivat nykyään koulutukseen. Mikä estää suunnittelua karkaamasta sinne seuraavaksi? Nykyään ei voida devalvoidakaan...

Veroja pakenee lähinnä hyvätuloinen keskiluokka, joille marginaalivero on kaikkein korkein. Ikävä kyllä Euroopassa on pitkälti samanlaiset verokannat kuin Suomessa, monesti alijäämäisellä julkisella budjetilla ja heikommilla peruspalveluilla (ei ehkä enää pidä paikkaansa, viimeinen 20v on syönyt tehokkaasti hyvinvointipalveluja) joten todellista säästöä kokee ehkä korkeintaan Irlannissa, muuten täytyy mennä aika kauas säilyttääkseen samanlaisen yhteiskuntarakenteen. Itä-Euroopan entisissä NL-satelliiteissa on toki pienet verot ja pieni valtio, ihme etteivät vedä osaajia? Juuri "osaajia", siis koulutettuja, täällä Suomessa pyritään tekemään nykyisellä politiikalla. On paljon korkeakoulutusta ja infra palveluineen on tehty valmiiksi, nyt vaan toivotaan ideoita (ja jotkut haluavat ajaa luovat alat kokonaan alas). Tämänhetkinen lama ei ole kyllä Suomen vika mitenkään, kv-talous nyt vaan kaataa myös sivullisia kun tarpeeksi iso toimija kompuroi.

Jenkeissä, Kanadassa, Australiassa ja keskieuroopassa on isommat palkat, pienemmät verot ja enemmän ostovoimaa. Moni ei halua maksaa toimimattomasta julkisesta sektorista ja kun veroruuvia aletaan taas kiristämään niin houkutus lähteä alkaa kasvaa.


Kiekkoilijan kannattaa tietysti lähteä suuremmille markkinoille. Enemmän katsojia ja faneja -> enemmän fyffeä per pelaaja. Kieltämättä Suomen piskuiset markkinat ovat ongelmallisia tehokkuuden kannalta. Paljon olisi parannettavaa myös kuntatason politiikan sotkemisessa talouteen, esim. järkevällä asuntojen kaavoituksella ja elintarvikekauppojen subvention poistamisella saataisiin perustarpeiden hintoja alas (energian myös) ja ostovoimaa lisää. Verot ovat minusta toissijainen keino vaikuttaa. Ks. VATT:n selvitys. Meijän rohvessori selvitti kansainvälisen verotustutkimuksen tuloksia sivulta 139 alkaen (Mirrlees Review). Huomaatteko yhteneväisyyden Vihreiden kantojen kanssa?

Jääkiekko kerää täällä suunnilleen yhtä paljon katsojia kuin muuallakin. Suomalaiset seurat eivät vain pysty kilpailemaan... Suomalaisten markkinoiden tehokkuudesta kertoo se, miten täällä asuntojen neliöhinnat on puolet enemmän kuin Saksassa. Tuo VATT selvitys aikamoista vasemmistolaista sontaa. Ei 60% veroastetta voi perustella millään muulla kuin kirjoittajan punaisella taustalla. Verotus on arvokysymys.
 
Sivis tuntuu olevan kovasti sitä mieltä että Suomi pelastuu ns. vanhoin opein, pitämällä kiinni siitä mikä toimi joskus markka-aikaan.

Tuolta "kentältä" teollisuuden parista sellaisia terveisiä, että ei oikein skulaa se homma. Ei todellakaan voida luottaa siihen että isänmaallisuus tai jokin kuviteltu suomalainen paremmuus pitäisi teollisuuden Suomessa, vaan se lipuu muualle aika rivakasti koko ajan, ja korvaajia tuskin löytyy likimainkaan samaa tahtia. Tällä hetkellä IT-teollisuus varsinkin ohjelmistopuolella näyttäisi pitävän pintansa, sikäli kun ohjelman lähettäminen mihin tahansa maailmaan ei juuri vaikeuta "tuotantoketjua" ohjelmistoteollisuudessa. Niinpä suunnittelupuoli voidaan mm. Nokian tapauksessa pitää Suomessa, vaikka komponenttivalmistus ja kokoonpanot ulkoistettaisiinkin halpatuotantomaihin.

Toisin on savupiipputeollisuudessa. Jostain paikasta lähtee varustamo tai paperitehdas, ja koko tuotantoketju saattaa lässähtää siihen. Ne todelliset vaikutukset esim. juuri paperitehtaan tai varustamon tapauksessa näkyvät yleensä vasta hiukan myöhemmin niiden alihankintaketjujen näivettymisenä. Jos pk-yritykset ehkä tekevätkin usein mielellään "pienen piirin" bisnestä yhteistyössä lähialueiden muiden yritysten kanssa ja useimmiten siirtämättä tuotantoaan minnekään, sen ison pelurin poismuutto raunioittaa toisinaan pahanpäiväisesti niiden alihankkijoiden liikevaihdon. Sitten kun sitä isoa peluria ei ole, niin on aika fat chance alkaa odotella että joku toinen tulee siihen tilalle. Osa kykynee muuttamaan strategiaansa, kaikkialla se tuskin edes onnistuu.

Kun tälläistä, tuotannon heikon kilpailukyvyn aiheuttamaa, vajausta valtion veroissa lähdetään paikkaamaan sillä, että alennetaan sitä kilpailukykyä entisestään nyhtämällä tuhkatkin pesästä niiltä jotka vielä ovat jäljellä, ollaan kusessa. Valtio tuntuu olevan kiinnostuneempi massiivisen julkisen sektorin ylläpitämisestä hinnalla millä hyvänsä kuin kansantalouden pelastamisesta tekemällä jotain mikä oikesti luo toimintaedellytyksiä teollisuudelle tässä maassa. Tämä on sanottu aika monesti ennenkin, mutta loppuviimein valtion kassaa ei pelasteta sillä, että kaikki palvelevat toisiaan.
 
Mutta lähtiskö se teollisuus joka tapauksessa täältä huit vinettoon, koska päämarkkina-alueet ovat niin kaukana Suomesta?

Jos markkinat on Kiinassa ja Kiinan valtio luo firmoja varten infran ja EPZ:eitä ynnä muita järjestelyitä, joilla ne nimenomaan saavat houkuteltua firmat pois länsimaista, niin millä ihmeellä Suomi tuohon voi vastata?

En mä ainakaan keksi muuta vaihtoehtoa kuin sen, että Suomessa pyritään luomaan sellaista osaamista ja tuotantoa, johon kehittyvillä markkinoilla ei (vielä) pystytä. Vai?
 
No kyllä niitä syitä varmaan riittää jos niitä hakemaan lähdetään, ja kyllä tuossa ay-retoriikassakin varmaan ihan osatotuus on. Uskoisin että yleisesti kun jotain noin suurta päätöstä kuin tuotannon siirtäminen tehdään, sitä asiaa yritetään katsoa kaikilta kanteilta. Suomellakin on esim. Kiinaan nähden etunsa, esim. yhteiskuntarauha ja aika hyvä varmuus esim. siitä että valtio ei sosialisoi yksityisomaisuutta. Näitä varmaankin sitten punnitaan, kuka mitenkin. Ollila mainitsi taannoin jossain haastattelussa, että hänen aikanaan Nokiassa oli fanaattinen (tjsp., en muista sanavalintoja) halu pitää Nokia suomalaisena, joten kaiketi se isänmaallisuuskin vaikuttaa joissain tapauksissa.

En todellakaan voi minään asiantuntijana esiintyä tälläisessä, mutta uskoisin että kun niitä päätöksiä sitten lopulta tehdään, niin esim. suomalaisten kannalta kannattaisi laittaa sinne pro-puolelle niin paljon kuin mahdollista, eikä kasvattaa con-listaa, kuten nyt nyt ollaan tekemässä. Toinen asia on sitten se, että vaikka se iso pelaaja lähtisikin, sen korvaavan teollisuuden etsimisessä (tai luomisessa kotimaisin voimin) onnistutaan varmaankin paremmin, jos sellaisen toiminnalle on edellytykset. Suomen kannalta hyvänä asiana voitaisiin nähdä tuo palkkojen tasaantuminen maiden kehittyessä, eli niissä maissa joihin teollisuus siirtyy, palkat tapaavat lähestyä länsimaista tasoa, kuten esim. Virossa ja Kiinassa on aika voimakkaasti tapahtunutkin viimeisen 10 vuoden aikana. Sitä silmällä pitäen Suomessa voitaisiin ottaa vertailukohdaksi vaikkapa muut läntiset teollisuusmaat, esim. Saksassa oikeasti yritetään tehdä asioille jotain, siinä missä Suomessa otetaan velkaa ja toivotaan parasta. Väittäisin että maailmalla aika harva arvostaa joutsenmerkkiä sakujen mainetta korkeammalle, joten on aika perseestä jos täällä kustaan vielä hintakilpailukin.
 
Laitan kaiken toivoni Kiinan yhden lapsen politiikan seurauksena muodostuneeseen äärimmäisen vinoutuneeseen väestöikärakenteeseen, joka saa tulevaisuudessa länsimaisen eläkepommin näyttämään korkeintaan kirpun paskalta. Toivon myös koko sydämestäni Kiinaan asuntokuplaa a la USA.
 
Joo, ei mulla ole mitään ongelmaa tunnustaa niitä realiteetteja, jotka ovat seuranneet rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta, EU-jäsenyydestä, Euron käyttöönotosta jne. Se on fakta, että näillä on luotu sitä talouden globalisaatiota, yritysten välinen kilpailu on lisääntynyt ja myös valtioiden välinen kilpailu maailmanmarkkinaosuuksista. Kilpailu nousukaudella tuottaa "luovaa tuhoa", markkinat ovat välttämättömät tehokkaan resurssiallokaation varmistamiseksi jne. Lähinnä näihin kehityskulkuihin vastaamisen tavat vaan mietityttävät rankasti, koska en kuitenkaan ole hyvinvointivaltion purkamisen puolella (ellei vaihtoehtona ole defaulttaus, kurjuus tjsp) enkä näe kovin rakentavana sellaista kilpailua valtioiden välillä, jossa mm. verotusta alentamalla pyritään saamaan entistä suurempia osuuksia kakusta. Varsinkin EU:n sisällä tuo on täysin älytön kehityskulku. Mutta sitä ei saada kitkettyä pois muun muassa Britannian ja Irlannin vastustuksen vuoksi. Irlantihan on hyötynyt ihan helvetisti siitä, että se sallii globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten (mm. Microsoft ja Google) hyödyntää keskimääräistä alhaisempaa verotasoa.
 
Eikö tuo valtioiden kilpailu ole ihan normaali kehityskulku, ja toivottava asia jos jonkinlaista maailmankylää ollaan tosissaan rakentamassa? Vaikka olenkin saattanut kirjoittaa toisinaan negatiiviseen sävyyn esim. afrikasta, niin johan on pirulauta jos länsimaat itse ovat esim. protektionismilla ja tulleilla luomassa sitä aikapommia. Minusta tuo mahdollisuuksien tasa-arvo pitäisi ulottaa yksittäisistä ihmisistä kaikkiin pelisäännöt hyväksyviin valtioihin, enkä näe sitä periaatteellisena ongelmana ollenkaan että jonkun valtion sossumeno loppuu jos työtäpelkäämätön kiinalainen köyhälistö vie työt. Käytännön ongelma siitä tulee kyllä välittömästi siinä vaiheessa, kun Suomen kaltaisessa valtiossa ei edes yritetä oikeasti reagoida tilanteeseen, vaan mennään vanhalla doktriinilla kun viime lamastakin selvittiin.
 
Nyt tulee taas niin paksua markkinafundamentalistista ei-niin-millään-tavalla-tosiasioihin-perustuvaa-retoriikkaa.

Suomen perustuslaki turvaa kansalaisten kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, joihin perustuu myös oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja työtaisteluun.

Eli kyseessä nimenomaan on kansalaisvapaus, vaikka muuta yrität väittää. Mutta eihän markkinafundamentalistien mielestä kansalaisvapauksien rajoittaminen mikään ongelma olekaan.

En minä olisi kieltämässä ay-liikettä, vaan sen lakkoilun. Lakkoiluoikeutta ei ole perustuslaissa. Nykyään esim. poliisi ei voi käytännössä lakkoilla koska heillä on velvollisuus mennä töihin hätätilanteessa.

AY-liike tasapainottaa epäsuhtaa työn myyjän ja työn ostajan välillä. AY-liikkeen todellinen ongelma on, ettei se ole globalisoitunut, vaan yritysten on mahdollista harjoittaa globaaleilla markkinoilla ns. regulatory capturingia, jossa ne voivat alistaa heikkojen maiden ihmiset työskentelemään reippaasti alle sen hinnan mitä heidän työnsä arvo todellisuudessa on ja polkea työntekijöiden oikeuksia myös muilla keinoilla kieltämällä mm. järjestäytymisvapauden. Jos AY-liike toimisi globaalisti ei tällaista paskaa pääsisi tapahtumaan. Mutta sähän haluaisit kieltää AY-liikkeen kokonaisuudessaan.

Siinä sulle vapaasti määrittyviä hintoja "vapailla" markkinoilla. Yksi suurimpia ongelmia markkinafundamentalistisessa ajattelussa on se, ettei "bisneksen" ymmärretä (tai teeskennellään ettei ymmärretä) olevan myös poliittista toimintaa, ei puhtaasti taloudellista.

Pitäisikö sinusta siis yritysten maksaa sama palkka suomalaisille ja kiinalaisille työntekijöille? Täällä aina kauhistellaan pieneltä kuulostavia kehitysmaiden palkkoja, mutta jätetään mainitsematta että se on siellä kelpo palkka. Ja tehdastyö on helppoa sisätyötä verrattuina vaihtoehtoihin.

Jep. On Suomen talouden kannalta elintärkeää, etteivät jääkiekkoilijat lähde Suomesta pois. Aivovuotoa ehdotellaan aina vähän väliä ynnä muuta, mutta näyttäkää mulle aiheesta todisteita. Jääkiekkoilijat ja pokerinpelaajat ynnä muut pellet eivät riitä esimerkeiksi. Yritykset voivat siirtyä Suomesta pois lähemmäksi markkina-alueita eikä tätä millään verotasojen korjaamisella vältetä. Suomessa täytyy vaan yksinkertaisesti panostaa laatuun. Tämä olisi pitänyt oppia jo NL:n romahtamisen yhteydessä, kun suomalaiset tuotteet eivät yhtäkkiä kelvanneetkaan maailmanmarkkinoille.

Suomessa pitää silloin huolehtia siitä, että korkeammat verot johtavat myös parempaan koulutuksen laatuun ja tätä kautta parempaan tuotantoon. Ei Suomi voi kilpailla kehitysmaiden (tai newly-developeiden), kuten Kiinan ja Intian kanssa. Mitkä maat ovat esimerkiksi sinun mielestäsi Suomen kilpailijoita maailmanmarkkinoilla? Ruotsi? Yhdysvallat? Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on korkeammat yritysverotuksen tasot kuin Suomessa.

Tuossa ibmz:n linkissä s.145 puhutaan aivovuodosta ja viitataan tutkimukseen jonka mukaan se olisi totta.

PK-yrityksillä on Suomessa ihan kohtuullinen toimintaympäristö. Ammattitaitoista työvoimaa on ja jos firmalla menee vähän huonostikin, niin yhteiskunta kannattelee toimeentulotuon muodossa, kunhan toiminta ei ole selvästi kannattamatonta. Ja kyllä ne tuotot pienyrityksissä (joissa itsekin olen työskennellyt) päätyvät siten, että kyllä siitä riskinotosta palkitaan riittävissä määrin. Mitään syytä yritystoiminnan houkuttelevuuden heikentämiselle ei toki ole. Ei markkinoita käsittelevissä teoksissakaan täysin käsitetä sitä miksi Suomessa ei ole sellaista kulttuurista käytäntöä, jossa kauppatieteellisen koulutuksen omaavat aloittaisivat oman yrityksen valmistuttuaan.

Itselläni on lähipiirissä esimerkkejä, jossa yritys on perustettu (vaikka kauppatieteelliset ja inssin opinnot on jääneet jopa kesken) ja saatu luotua yritystoiminnalla varsin paljon varallisuutta. En tiedä, ehkä opiskelijamateriaali bisneskouluissa on vaan liian suurelta osin (ei toki kaikki, paljon on pätevääkin porukkaa) niin paskaa ja riskejä välttelevää, ettei yrityksiä haluta perustaa. Liiketalouden koulutusohjelmia Suomessa on ainakin RIITTÄVÄSTI. Ne ketkä perustavat oman firman, myös menestyvät.

Sinulla on tosi päteviä kavereita koska valtaosa uusista yrityksistä epäonnistuu.

Myös yritysten johto myöntää kyllä, ettei nykyinen kvartaalikapitalismi palvele oikein kenenkään muun etuja kuin spekulatiivisia tuottoja markkinoilta hakevien. Aivan helvetin häiriöherkkä maailmantalous on saatu aikaiseksi, ei paljon muuta. Ei yrityksen tehtävä ole palvella puhtaasti omistajien etuja, vaan myös huolehtia omasta olemassaolostaan, työntekijöistää jne. Tämä ajattelu kieroutui vaan siinä vaiheessa (1980- ja 90-luvuilla), kun angloamerikkalaiset suursijoittajat (eläkerahastot) alkoivat ajaa omaa etuaan ympäri maailman vaatimalla sellaisia käytäntöjä, jotka varmistavat sen, että globalisoituvan pääoman etu asetetaan kaiken muun edelle. Kun tätä paskaa alettiin tuputtamaan joka ikisestä rei'stä (kirjallisuus, artikkelit, konsultit you name it) niin tapahtui tietynlainen konvergenssi, jonka myötä kaikki johtajat Jari Sarasvuosta Iiro Viinaseen alkoivat hokea "osakkeenomistajille voittoa" mantraa.

Suomen kolmikantakorporatismi mahdollist aikoinaani modus vivendin. Nyt sen sijaan keskitytään palvelemaan ylikansallisen pääoman etuja suvereeneja oikeuksia prostituoimalla. Paskaa.

EDIT: Ibnz:ltä tulikin jo hyvä ja kompakti vastaus (toisin kuin allekirjoittaneelta :D)

Yrityksen omistajan etu on, että yritys huolehtii olemassaolostaan ja noudattaa kestävää kehitystä. Tähän kuuluu se, että yritys toimii koko ajan voitollisena ja huolehtii työntekijöistään. Se on hyvä asia, että yritykset koettavat koko ajan kehittää toimintaansa ja haluavat toimia voitollisina koko ajan. Mitä kvartaalikapitalismia se on, että yritys halutaan pitää mahdollisimman kilpailukykyisenä?

Kauppalehdessä on erinomainen ketju samasta aiheesta. Kannattaa lukea. http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=146308&tstart=0

Puhuit aikaisemmin verotuksen harmonisoinnista. Ehkäpä se tapahtuukin, mutta kantapään kautta kun Suomi joutuu laskemaan verotuksensa samalle tasolle muiden kanssa. Kun pääomat ja työvoima voivat liikkua vapaasti niin pienelle pohjoisen maalle jossa on korkeat verot ja huono ilmasto ei jää kilpailuetua. Se ilmainen koulutuskin on vain kustannus kun maasta voi muuttaa sen jälkeen.

Olisi kiva kuulla vasemmiston ideoita siitä miten globalisaatiosta selvitään. Yleensä sieltäpäin vain kuulee ideoita siitä miten ne voitot sitten jaettaisiin :)
 
Tuo VATT selvitys aikamoista vasemmistolaista sontaa. Ei 60% veroastetta voi perustella millään muulla kuin kirjoittajan punaisella taustalla. Verotus on arvokysymys.

Mirrlees Review on täysin Suomesta riippumaton selvitys, suurin osa kansantaloudellisesta tutkimuksesta tulee jenkeistä ja muista anglosaksisista maista, kuten tuokin (viittasin Pirttilän osuuteen siis). Suomihan on aika hyvin mukana optimaalisen verojärjestelmän etsimisessä. Wahlroosit jne tietenkin katsovat asiaa täysin yhdestä, kapeasta vinkkelistä, joten tottakai näkemyserot ovat erilaisia.

Toinen asia on tuo yleisesti sotkettu marginaaliveron käsite. Tietenkään se ei tarkoita että henkilö maksaa 60% tuloistaan verona, vaan että tiettyyn tulokategoriaan noustessaan (progressiivisessa järjestelmässä) seuraavasta ansaitusta eurosta verotetaan vaikka tuo 60snt. Kokonaisveroaste on tietysti paljon alempi. Pirttilä VATT:n artikkelissa ehdottikin ylimmän (ansio-)tuloluokan marginaaliveroasteen alentamista, edelleen sitä samaa "vasemmistolaista", kansainvälistä taloustiedettä.
 
Suhteellinen etu? Meinaatko kun Suomessa koulutetaan 70% ikäluokasta jonkinlaisessa korkeakoulussa? Tietty tuo pitää palkat kurissa, mutta eipä koulutus oli ilmaista ja työllistymätön inssi on hirveä hukkainvestointi. Jonkun pitää maksaa nuokin koulutukset ja se näkyy taas korkeina veroina ja hintoina, eli no free lunch.

Niin, se perus-ricardolainen suhteellinen etu. Täällä on kannattavaa tehdä osaamista vaativaa työtä mutta ei bulkkikulutushyödykkeitä. Joten myydään ensimmäistä ja ostetaan jälkimmäistä. (katsotaan ilmeneekö wanha väärinkäsitys)
 
Olisi kiva kuulla vasemmiston ideoita siitä miten globalisaatiosta selvitään. Yleensä sieltäpäin vain kuulee ideoita siitä miten ne voitot sitten jaettaisiin :)

Oon tuossa matkan varrella yrittänyt siihenkin jotain sanoa. Mun mielestä täällä ei ole mitään järkeä yrittää keskittää kaikkia resursseja sellaiseen hyödyketuotantoon, joka nauttii suhteellisista eduista lähempänä päämarkkina-alueita, vaan yrittää luoda uutta.

Suomessa on yritetty keskittää varoja korkeakoulutukseen ja esim. Tekesille. Ehkä siltä suunnalta löytyy myös ratkaisut näihin ongelmiin, mutta pahoja virheitä tullaan tekemään, jos peruskoulutasoa rangaistaan tässä taantumassa kohtuuttomasti.

Muistan esim. omilta kouluajoilta, että ysiluokka meni käytännössä täysin hukkaan opettajien lomautusten takia. Koko koulu katsoi muistaakseni jonkun sivarin kanssa videoita juhlasalissa. Oli sitten vähän vittumaista lukiossa, kun en mm. tiennyt mitä ihmettä pitää tehdä, kun lukio-opettaja pyysi "kirjoittamaan esseen". Opettajien lomautukset ynnä muut koulutuksesta karsimiset on kyllä sellaisia vetoja, joilla ei helvetissä luoda sitä korkeaa osaamisen tasoa tähän maahan.

EDIT: Ainiin, tästä varmaan löytyy niitä vinkkejä siihen miten Suomesta tehdään 2000-luvulla menestystarina.

PS.
;)
 
Tuossa ibmz:n linkissä s.145 puhutaan aivovuodosta ja viitataan tutkimukseen jonka mukaan se olisi totta.

Tähän sen verran, että kyseessä on ekonometrinen, empiirinen tutkimus, jossa selvitetään pääasiassa (ei pelkästään) keskimääräisen tulon differentiaali lähtö- ja kohdemaassa, työnantajan kantaman veron diff. ja kohdemaan veroprogression vaikutus suurituloisiin (500% keskitulosta).
Suurin vaikutus oli tuolla suurituloisten kantamalla verolla, mihin Pirttilä VATT:n tutkimuksessa ottikin kantaa (ansiotulosta kannettu vero, huom!) ja se on tosiaan negatiivinen. Mitään huikeita lukuja em. estimaatit eivät anna, suurimmat vaikutukset muuttoliikkeeseen ovat, varsin järkeenkäyvästi, (nimellis)palkan suuruudella, maiden välisellä etäisyydellä, yhteisellä (virallisella) kielellä ja sillä, kuuluvatko molemmat maat OECD:hen. linkki
 
Niin, se perus-ricardolainen suhteellinen etu. Täällä on kannattavaa tehdä osaamista vaativaa työtä mutta ei bulkkikulutushyödykkeitä. Joten myydään ensimmäistä ja ostetaan jälkimmäistä. (katsotaan ilmeneekö wanha väärinkäsitys)

Mikä se vanha väärinkäsitys on? :D

Okei Suomi alkaa tehdä vaativan osaamisen työtä. Okei nyt pitää ottaa huomioon tuossa se, että miksei tuota vaativan osaamisen työtä osattaisi tehdä muuallakin kuin Suomessa? Ja käytännössä johtuen Suomen korkeasta veroasteesta ja muusta se työ tehdään huomattavasti halvemmalla muualla. Sitten tietty meikäläiset kouluttaa kiinalaisia insseiksi ja muiksi veronmaksajien rahoilla, mikä on kyllä yksi kaikkien aikojen typeryyden riemuvoitto.
 
Mikä se vanha väärinkäsitys on? :D

Okei Suomi alkaa tehdä vaativan osaamisen työtä. Okei nyt pitää ottaa huomioon tuossa se, että miksei tuota vaativan osaamisen työtä osattaisi tehdä muuallakin kuin Suomessa? Ja käytännössä johtuen Suomen korkeasta veroasteesta ja muusta se työ tehdään huomattavasti halvemmalla muualla. Sitten tietty meikäläiset kouluttaa kiinalaisia insseiksi ja muiksi veronmaksajien rahoilla, mikä on kyllä yksi kaikkien aikojen typeryyden riemuvoitto.

Just näin. Ite en ole koskaan ymmärtänyt että jos täällä ei tehdä sitä bulkkituotantoa niin miten voidaan kuvitella että täällä sitten voitais tehdä siihen liittyvää t&k menestyksekkäästi. Siis jos kaikki kännykät tehdään jossain kiinassa niin on aivan kahjo ajatus että suomalainen insinööri sitten on jotenkin yli-ihminen joka keksii ja kehittää kännykkään uutta. Eiköhän se paras t&k tule sieltä missä kehitetään päivittäin sitä bulkkiakin. Kun vielä huomioi noiden bulkkituotannon maiden väkimäärän. Jo tilastotieteellinen pakko on että kiinalaisia älykkäitä on enemmän kuin suomalaisia.
 
Mikä se vanha väärinkäsitys on? :D

Että (suhteellisen) edun jollain alalla on oltava suurempi kuin verrokkimaassa, vaikka sen oikeasti pitää olla vain edullisempi suhteessa johonkin toiseen alaan (hieman hankala selittää). Vaikka Kiinassa olisi edullisempaa tuottaa sekä bulkkia että korkeaa teknologiaa kuin Suomessa, voi olla yhteenlaskettuna edullisempaa tuottaa se korkea teknologia Suomessa, tai ainakin osa siitä (jos tuotantopanosten substituutiojousto on sopiva). Teoria on tietysti oletuksiltaan liian epärealistinen päteäkseen täsmälleen missään (ja maidenkin pitäisi olla samankokoisia) mutta idea olisi edellisenlainen.
 
Back
Ylös Bottom