No mitä siinä sisäisessä toimintajärjestyksessä on sitten kommunistiseen puolueeseen verrattavaa? Työntekijäthän saavat palkan joka on vapaasti sovittavissa työntantajan ja työntekijän kesken. Sillä palkalla työntekijät sitten elävät elämäänsä. Jos ei palkka tai työehdot kelpaa niin voi vaihtaa maisemia. Työntekijät eivät kanna minkäänlaista riskiä tuloksenteosta, joten ihan oikein on etteivät he saa tuloksenteosta riippuvaa palkkaa, ellei sitten ole sovittu kannustinpalkkioista. Työntekijöillä on jopa monenlaisia suojia yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia vastaan kuten useiden viikkojen tai kuukausien irtisanomisaika. Monesti hyvässä yrityksessä työskentelevän henkilön arvo kasvaa muiden työnantajien silmissä, ja työnantaja joutuu kärsimään kustannuksen siitä että henkilö kerryttää firmassa osaamistaan ja siirtyy sitten sen turvin kilpailijan leipiin. En ymmärrä mikä puhuisi sen puolesta että palkkatyöläiset vain raataisivat ja ainoa hyötyjä olisi työnantaja? En edes usko että kovin moni tavallinen duunari olisi halukas ottamaan kontolleen sitä riskiä jonka yrityksen osakkeenomistajat joutuvat kärsimään. Mielummin saadaan tasaista palkkaa hyvine työehtoineen.
- Yksipuoluejärjestelmä (se yritys jonka palkkalistoilla olet. "Sen lauluja laulelet, kenen leipää syöt.")
- Puolueen tavoitteet asetetaan pienen eliitin toimesta... (hallitus ja toimiva johto... jossain siellä lepää se omistajan etu)
- ... ja näitä tavoitteita sitten pyritään toteuttamaan kaikin keinoin. (Juu, tiedän kyllä, että hallituksella on kovat vastuut mm. osakkeenomistajia kohtaan ja jos yhtiöjärjestykseen on kirjattu, että yhtiön tehtävä on vain ja ainoastaan tuottaa voittoa, niin silloin sitä myös toteutetaan. Siitä yhtiöstä kuitenkin tulee kasvaessaan jonkilainen automaatti, johon tuntuu olevan mahdotonta vaikuttaa muuta kuin omistajan roolissa, vaikka valtaa sillä saattaa olla jo enemmän kuin monilla pienillä valtioilla.)
Olet varmaan monelta osaa kuitenkin ihan oikeassa. Lisäksi tuo mun "yksipuoluejärjestelmä = yritys" oli vain hätäisesti mietitty analogia. Ja analogioissa on aina vikaa. Tietty monet noista työntekijän "suojista" tulee poliittisen järjestelmän tai työntekijöiden kollektiivisen toiminnan kautta eikä sinällään työntekijän ja työnantajan suoran sopimuksen ansiosta. Jos paikallista sopimista aletaan lisätä, lähtee varmasti monet noista suojista pois.
Tietty tuossa on aina mukana se, että kulutusyhteiskunta ei toimi ilman, että kuluttajille maksetaan työstä palkkaa. Tietty voidaan yrittää aina venkoilla sen palkan suhteen ja yrittää saada ihmisiä kuluttamaan velaksi. Mutta se harvemmin on kovin pitkäaikainen ratkaisu, kuten on nähty. Eikös jenkeillä ollut luottokorttivelat luokkaa 9000$ per lärtsä?
Tää on niin just tätä.
Ensinnäkin Suomessa ei ole laillista antaa monoa mielipiteiden mukaan. Tietty jotain järjestelyitä saattaa tapahtua että onkin yht'äkkiä saneerattavien jonossa jos ihan bloginkin perustaa työnantajaa vastaan mutta virallisesti syyt on jotku tuotantotaloudelliset tai vastaavat.
Toiseksi tuollaiset työntekijät pitäis olla oikeus vittu potkia niin pitkälle firman palkkalistoilta ilman päivänkään työttömyyskorvauksia kuin pippuri kasvaa. Suomessa moni (ei kaikki) työntekijä kuvittelee että työpaikka jossain firmassa on joku ihmeen kansalaisoikeus ja työnantajan velvollisuus on kuunnella pään aukomista ja katsoa perselakkoa ikuisuus ja maksaa siitä vielä palkkakin. Pitää muistaa että Suomessa on paljon pk-firmoja ja siellä työnantaja on ihan yksin vittuilevaa pääluottamusmiestä ja ammattiliittoa vastaan. Pahimmillaan voi olla että joka aamuinen työhönmeno on yhtä helvettiä sun omaan firmaan sen takia että joku saatanan kommunisti katsoo oikeudekseen käyttäytyä kuin kuusivuotias kakara eikä siitä edes pääse mitenkään eroon. Ei se yritys monestikkaan ole mikään kasvoton organisaatio jossa kaikenlaiset vastatoimet ja vittuilut ei tunnu kellekkään missään.
Sori avautuminen. Olen palkannut ja alaiseni ovat palkanneet aika monta työntekijää ja työllistettykkin niitä on pitkään. Moni on ollut hyviä mutta mukaan mahtuu myös kusipäitä jotka ovat myrkyttäneet koko firman ilmapiiriä ja yritys on sitten maksanut pitkän pennin että noista on päässyt eroon. Mutta enää ei tätäkään ongelmaa ole. Yhtään uutta työntekijää ei tulla palkkaamaan suomeen ja työtkin siirtyneet jo pitkälle viron sisaryritykselle. Eipähän olla riistämässä suomalaisia duunareita :peace:
Joo, oon itsekin ollut aikoinaan alle 10 hengen yrityksessä töissä ja kyllä siinä oli käytännössä kaikkien 100 % työpanos koko ajan tarpeen, jotta kaikki sujui mutkattomaksi. Lisäksi siinä tuli läheltä seurattua kuinka stressaavaa hommaa tj:lle ja myynnistä vastaavalle tuollaisen pienen puljun pyörittäminen on. Ei niillä kyllä elämässä juuri muuhun aikaa jäänyt, varsinkaan tj:lle. En kyllä lähtisi pk-yrityksiä kritisoimaan nykyisestä "mualiman menosta" millään tavoin.
Ja varmasti firmoihin mahtuu myös porukkaa, jotka yksinkertaisesti ovat vittumaista jengiä ja pilaavat työilmapiirin äärimmäisellä kyynisyydellään. Olen kyllä itsekin näihin törmännyt. Silti, jos yhtiön toiminnassa on jotain mitä kohtaan olisi mahdollista esittää perusteltua kritiikkiä, mutta joka ei palvele yhtiön (hallituksen ja toimivan johdon ja/tai osakkeenomistajien) etua, niin kyllä se yleensä jää esittämättä "julkisesti" (siis edes siellä firman sisällä).
Tietty yleensä on se hyvä puoli, että voi itse lähteä litomaan, jos ei kelpaa.
Ööö, mikäs tämä threadin nimi onkaan.... plaa plaa verotus... Joten eikös se ole aika selvä että tässä threadissa puhutaan rahasta
Joo ja kyllä, kupla puhkeaa, mutta miten ja millälailla, siitä voi meillä olla eri näkemys. Minun näkemykseni on että kupla puhkeaa Suomessa siten että huomataan ettei äärimmilleen viety verotus ja sen kautta verotulot tuokkaan hyvinvointia vaan se onkin seuraus siitä että täällä on yrittäviä ja työtätekeviä ihmisiä. Ja että ei, valtio ei voikkaan taata yksinään hyvinvointia vaan tarvitaan myös yrityksiä ja liiketoimintaa.
Toki minäkin mielellään toteuttelisin vain itseäni, nostelisin jotain sosiaalitukia ja eläisin täysipainoista antoisaa elämää jossa raha ei merkkaa mitään. En ole vain keksinyt yhtälöä miten tämä olisi mahdollista henkilökohtaisesti ja kansantaloudellisesti.
ps. Sivis on yksi fiksuimmista tänne talousfoorumeille kirjoittavista vaikka monessa asiassa katsonkin asiaa hieman eri vinkkelistä. Mutta saahan sitä fiksujenkin kanssa olla eri mieltä :D
Nojaa, suurin osa on muiden juttuja, jotka olen vaan lukenut jostain. Luin vähän aika sitten yhtä todella mielenkiintoista ja poikkeuksellisen "tasapainoista" (ei asenteellisuutta globalisaation puolesta tai sitä vastaan) kirjaa (
Suomi avoimessa maailmassa. Globalisaatio ja sen vaikutukset.) ja jäin siksi miettimään noita kysymyksiä "kansallisomaisuudesta" ja toisaalta pääomasta joka ei tunne rajoja.