Vihreät: Yrittäjän osinkotulot heti verolle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tape80
  • Aloitettu Aloitettu
En sinänsä kiistä ibnz kansantalouden ymmärrystä, huomaa kyllä että ammattimies olet, mutta nyt pitäisi teoriat saa materialisoitumaan tuotteiksi mitä voitaisiin myydä ja voittaa kilpailussa muut. Mitä tälläistä on näkyvissä? En itse näe mitään ainakaan..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Että (suhteellisen) edun jollain alalla on oltava suurempi kuin verrokkimaassa, vaikka sen oikeasti pitää olla vain edullisempi suhteessa johonkin toiseen alaan (hieman hankala selittää). Vaikka Kiinassa olisi edullisempaa tuottaa sekä bulkkia että korkeaa teknologiaa kuin Suomessa, voi olla yhteenlaskettuna edullisempaa tuottaa se korkea teknologia Suomessa, tai ainakin osa siitä (jos tuotantopanosten substituutiojousto on sopiva). Teoria on tietysti oletuksiltaan liian epärealistinen päteäkseen täsmälleen missään (ja maidenkin pitäisi olla samankokoisia) mutta idea olisi edellisenlainen.

Mahtaako suhteellinen etu oikein päteä Suomen ja Kiinan kaupassa. Kiinassa löytyy varmaan väkeä tekemään melkein mitä tahansa mitä Suomi voisi tuottaa, kun vaan tuotantovälineet päivitetään. Lisäksi nykyään kilpaillaan siitä että mikä valtio saa/pääsee tuottamaan mitäkin, joten sitä runsauden pulaa ei ole oikein missään.
 
Pientä avautumista: Mä en oikein tajua sitä miksi Suomessa aina uskotaan sinisilmäisesti kaikki mitä talousliberalismin/libertarismin nimissä tänne tuputetaan. Espoon sähköyhtiön myynti oli hyvä esimerkki, kuten myös Digitan yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Mut hei, ne tuotti hyvinvointitappioita, kun ne oli julkisessa omistuksessa. Kenelle??? Yhdysvaltalaisille eläkesijoitusrahastoille? Missään muualla ei varmasti ole imetty tätä angloamerikkalaista tarinaa niin kritiikittömästi kuin Suomessa. Hienoa. Suomi on kohta infrastruktuuria myöten ulkomaalaisessa omistuksessa, kun kaikki loppukin kansallisomaisuus myydään pois ja vaaditaan myös valtion strategisesta ja osaomistuksesta luopumista. Kohta täällä voidaan todella ojennella vaan takkeja toinen toisillemme samaan aikaan, kun valtio rahoittaa hyvinvointipalveluita velalla.

Esimerkiksi 1990-luvun lamasta syytettiin julkista sektoria ja väitettiin, että jos Suomi olisi ollut vapaampi talous niin lamaa ei olisi tullut. Täyttä paskaa, mutta tuo uskottiin aina ay-liikettä myöten.

Erityisesti mua mietityttää Crusaderni lähestymistapa asiaan. Jos työskentelet vientiteollisuuden parissa, niin sunhan kaikista eniten pitäisi ymmärtää missä määrin Suomen korporatistinen kolmikantamalli loi hyvinvointia vientivetoisille aloille ja niiden kautta koko Suomelle? Tuskin nykymuotoinen talouden globalisaatio on todellakaan luonut hyvinvointia vientisektorille (ainakaan laajassa mittakaavassa, yksittäisten yritysten osalta tilanne on toki eri). Lisäksi yleensä olet todella kriittinen kaikkia esitettyjä väitteitä kohtaan. Miksi et talousliberalismin nimissä esitettyjä väitteitä kohtaan?

Kohta joku vetää tähän BKT-lukuja ja käskee katsomaan kuinka Suomi kukoistaa. BKT-luvut suosivat sellaisia maita, joissa kaikkea voidaan tarkastella tuotettujen "yksityisten hyödykkeiden" osalta. Kärjistetty esimerkki: jos äiti ottaa lapsensa nimissä velkaa ja laittaa lapsensa maksamaan äidilleen palkkaa hoitamisestaan, niin tämä vaikuttaisi BKT-lukuihin posiitiivisesti. Mitään todellista uutta lisäarvoa ei ole luotu, mutta illuusio on saatu aikaiseksi ja nättejä BKT-lukuja.

Voidaan myös miettiä sitä, että työn tuottavuus kasvoi Euroopassa kaudella 1973–90 selvästi nopeammin kuin USA:ssa (siis kolmikantakorporatismin kultakaudella), ja myös kaudella 1990–1999 Eurooppa jäi "voitolle". Vasta vuoden 1999 jälkeen kehitys on vähän muuttunut Yhdysvaltain eduksi. Samaan aikaan myös työttömyysluvut ovat Euroopassa huonontuneet, kun taas USA:ssa ne ovat sen sijaan parantuneet. Selitys heikentyneille luvuille 2000-luvun puolella? 2000-luvulla alkaa näkyä tänne imetty ja implementoitu angloamerikkalainen taloudellinen malli. Paradoksaalista kyllä, se on implementoitu tehokkaammin kuin jenkeissä. EKP toteuttaa monetaristista rahapolitiikkaa, kun taas jenkit ovat juoksuttaneet alijäämiä ja ottaneet velkaa sotien ja rikkaiden etujen turvaamiseksi.

Kun devalvaatiota ei enää ole käytössä, niin voisihan Suomi toki kopioida kehitysmaiden (ja Kiinan) EPZ:t ja alkaa tätä kautta luomaan uutta suomalaista menestystarinaa... harmi vaan, että ne ovat vastoin EU:n syrjimättömyysperiaatetta.
 
Sivikselle lyhyesti: en ole kansantaloustieteilijä (takana yksi kurssi sitä lajia), en tiedä malleista paljon paskaakaan, ja uskon kun näen. Noissa teknillisissä yliopistossa (ja vissiin myös uudessa aa-ltoyloyi?pist-ossa!!11!) taloustiede on ainakin peruskursseissa aikalailla välitöntä, yleensä yrityksen toimintaan suoraan liittyvää "teknistä taloustiedettä", jonkinlaista micro-/macro-managementia eri ilmiöiden kanssa painimiseen. Meikäläinen ei ole ainakaan sieltä puolelta kuullut oikeastaan mitään talousjärjestelmien vertailua, enkä muutenkaan koe olevani aivopesty mihinkään libertaristisiin periaatteisiin.

Olen saanut teikäläisestä, parahin sivis, hiukan sellaisen vaikutelman, että sivislandiassa olisi kaikki hyvin jos virkamies olisi kingi, valtio päättäisi mitä tehdään ja yritysmaailma sitten yrittäisi sopeutua tähän. Ei varmaan tarvitse kertoa mitkä viime vuosisadan järjestelmät tuosta tulevat mieleen. Kuten tuossa edellisessä globaaliin talousjärjestelmään viittaavassa vastineessani vihjasin, tuollainen järjestelmä ei oikein siedä sitä että samalle hiekkalaatikolle tulee järjestelmä, jossa byrokratia on minimaalista ja työvoima halpaa. Tuossa viimeisen vuosikymmenen aikana tälläisten maiden esiinmarssi alkoi myös euroopassa, ja kuten pååtta on koittanut ansiokkaasti rautalangasta vääntää, se tulee myös jatkumaan.

Tuosta historiikistäsi sen verran, että tuo viime vuosikymmeninä toimineen järjestelmän toimimattomuus glabalisaatiossa oli itse asiassa keskeisiä pointtejani. Sinä ehkä näet nuo vuosikymmenet eri tavalla, joku muu voi nähdä niissä esim. sen, että kylmän sodan jälkeen talousjärjestelmien vapauduttua nämä eurooppalaiset halpatuontimaat ja esim. Kiina vasta saapuivat globaaleille markkinoille, ja että se olisi johtanut nykyiseen tilanteeseen.
 
Olen saanut teikäläisestä, parahin sivis, hiukan sellaisen vaikutelman, että sivislandiassa olisi kaikki hyvin jos virkamies olisi kingi, valtio päättäisi mitä tehdään ja yritysmaailma sitten yrittäisi sopeutua tähän. Ei varmaan tarvitse kertoa mitkä viime vuosisadan järjestelmät tuosta tulevat mieleen. Kuten tuossa edellisessä globaaliin talousjärjestelmään viittaavassa vastineessani vihjasin, tuollainen järjestelmä ei oikein siedä sitä että samalle hiekkalaatikolle tulee järjestelmä, jossa byrokratia on minimaalista ja työvoima halpaa. Tuossa viimeisen vuosikymmenen aikana tälläisten maiden esiinmarssi alkoi myös euroopassa, ja kuten pååtta on koittanut ansiokkaasti rautalangasta vääntää, se tulee myös jatkumaan.

Eihän Suomen korporatistisessa mallissa tuotantokoneisto ollut (ainakaan kaikilta osin) valtio-omisteista, vaan kyseessä oli todellinen mixed-economy. Ammattiliitot, valtio ja yritykset olivat solmineet eräänlaisen modus vivendin. Kukaan (täysjärkinen) ei pitänyt kansallista kapitalismia pahana asiana (siis vaatinut tilalle kommunismia tms). Mun mielestä byrokratiassa on rutkasti ongelmia ja uskon, että Suomesta olisi varaa purkaa esim. aluehallinto-organisaatiota pois. En ole kuitenkaan millään tavalla näistä asioista päättämässä (tai ylipäätään niiden kanssa edes tekemisissä). Monet päätökset Suomessa on kuitenkin tehty ilman että kansalaiset päässeet vaikuttamaan niihin millään tavalla. Sen takia toivoisin että tähän maahan ajettaisiin todellista suoraa demokratiaa eli en todellakaan usko mihinkään eliittivirkamiesten valtaan. Nykyinen mallihan sitä edustaa ihan riittävissä määrin raimosailaksineen yms. Talouden liberalisointi on kyllä hoidettu, mutta entäs politiikan? Ei sitä voida tehdä, koska lasselehtisten mielestä ihmiset vaan vaatisivat verojen poistamista ja kaikkia palveluita ilmaiseksi. Näinkö on käynyt esimerkiksi Sveitsissä, mr. Lehtinen?

Tuosta historiikistäsi sen verran, että tuo viime vuosikymmeninä toimineen järjestelmän toimimattomuus glabalisaatiossa oli itse asiassa keskeisiä pointtejani. Sinä ehkä näet nuo vuosikymmenet eri tavalla, joku muu voi nähdä niissä esim. sen, että kylmän sodan jälkeen talousjärjestelmien vapauduttua nämä eurooppalaiset halpatuontimaat ja esim. Kiina vasta saapuivat globaaleille markkinoille, ja että se olisi johtanut nykyiseen tilanteeseen.
Tää osa historiasta on ehkä vielä jossain määrin "määrittelemätön", eli mitään "virallista totuutta" asiasta ei vielä ole, vaan kuten sanot, erilaisia näkemyksiä. Musta Tuntuu (trademark), että Kiinan talousliberalisaatio ei välttämättä sittenkään toteutunut ihan niin kuin Lännessä toivottiin. Se on ollut aika kaukana siitä miten Japanissa talous vapautui tai edes siitä mitä Venäjällä tapahtui 90-luvulla. Venäjällä tosin tapahtui Putinin myötä aika vahva vetäytyminen all-out uusliberalismista, kun he tajusivat, että olivat mm. antaneet kruununjalokivensä (mm. öljy-yhtiöt ja öljykentät) länsimaisille yhtiöille pilkkahinnalla. Esimerkiksi Norjassa valtio on mukana kaikissa öljydiileissä vähintään 50 prosentin omistusosuudella ja tähän myös Venäjä pyrkii, kun tajusivat että heitä oli kustu linssiin länsimaisten öljyfirmojen (BP, Shell jne) toimesta. Suomessa ei tosin tätä ole vissiin tajuttu vieläkään, vaan edelleen yksityistetään ja yksityistetään. YLE on esimerkiksi kohta käyttänyt Digitan myynnistä saamansa rahat Digitan sittemmin YLE:ltä perimiin maksuihin. :D
 
Eihän Suomen korporatistisessa mallissa tuotantokoneisto ollut (ainakaan kaikilta osin) valtio-omisteista, vaan kyseessä oli todellinen mixed-economy. Ammattiliitot, valtio ja yritykset olivat solmineet eräänlaisen modus vivendin. Kukaan (täysjärkinen) ei pitänyt kansallista kapitalismia pahana asiana.

Oli se valtio-omisteista tai ei, niin se ehkä toimi silloin kun asiakkaat eivät olleet markkinatalouden halpatuotantomaita. Itse asiassa mitään järkeviä halpatuotantomaita oli aika rajallisesti saatavilla ylipäätään, mikä asetelma on täysin muuttunut.
 
Oli se valtio-omisteista tai ei, niin se ehkä toimi silloin kun asiakkaat eivät olleet markkinatalouden halpatuotantomaita. Itse asiassa mitään järkeviä halpatuotantomaita oli aika rajallisesti saatavilla ylipäätään, mikä asetelma on täysin muuttunut.

Mutta eihän (tärkeimmät) asiakkaat edelleenkään ole halpatuotantomaita? Linkki: Finpro Suomen tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2007 .

vienti1007.jpg
 
Mutta eihän (tärkeimmät) asiakkaat edelleenkään ole halpatuotantomaita? Linkki: Finpro Suomen tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2007 .

vienti1007.jpg

No eivät ole ei, mikä on nimenomaan ongelma; Suomi on tietyllä tapaa halpatuotantomaiden kilpailija.

Edit: Okei, kirjoitin niin itse. Tarkoitin siis tuota että esim. neuvostoblokilla oli omat pelisääntönsä, ja ne eivät olleet kapitalististen järjestelmien takapihoja, kuten nyt.
 
No eivät ole ei, mikä on nimenomaan ongelma; Suomi on tietyllä tapaa halpatuotantomaiden kilpailija.

Edit: Okei, kirjoitin niin itse. Tarkoitin siis tuota että esim. neuvostoblokilla oli omat pelisääntönsä, ja ne eivät olleet kapitalististen järjestelmien takapihoja, kuten nyt.

Joo, ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Suomen valtiohan ei sinällään enää itse myy juuri mitään, koska kansainvälistä kauppaa käyvät valtionyhtiöt on yksityistetty. Valtiolla saattaa olla jonkinlainen omistusosuus näissä yhtiöissä, mutta siitäkin pitäisi (islantilaisten mielestä) päästä eroon. Lukemieni Suomen tulevaisuutta koskevien ennusteiden/raporttien mukaan Suomella on tosiaankin kaksi strategiaa, joista toisen olen tuossa aiemmin jo maininnut: osaamisstrategia, joka perustuu koulutukseen ja t&k:hon keskittymiseen ja se toinen vaihtoehto on jääminen perifeeriseksi raaka-aineiden toimittajaksi. Suomessa on tietenkin valittu tuo ensimmäinen vaihtoehto. Sanoit aiemmin, että kentällä näyttää siltä ettei se toimi. Onko tämä sitten vain taantuman seurausta vai laajempi osoitus siitä, ettei nykyinen strategia toimi?

Tää nykymuotoinen valtioiden välinen kilpailu tuntuu kyllä sikäli huolestuttavalta, että hieman samanmallinen darwinistinen kilpailu 1800-luvun loppupuolelta lähtien muodostui teknologiseksi ja uusimperiaaliseksi kilpailuksi, joka johti (ainakin Karl Polanyin mukaan) ensimmäiseen maailmansotaan.
 
Joo, ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Suomen valtiohan ei sinällään enää itse myy juuri mitään, koska kansainvälistä kauppaa käyvät valtionyhtiöt on yksityistetty. Valtiolla saattaa olla jonkinlainen omistusosuus näissä yhtiöissä, mutta siitäkin pitäisi (islantilaisten mielestä) päästä eroon. Lukemieni Suomen tulevaisuutta koskevien ennusteiden/raporttien mukaan Suomella on tosiaankin kaksi strategiaa, joista toisen olen tuossa aiemmin jo maininnut: osaamisstrategia, joka perustuu koulutukseen ja t&k:hon keskittymiseen ja se toinen vaihtoehto on jääminen perifeeriseksi raaka-aineiden toimittajaksi. Suomessa on tietenkin valittu tuo ensimmäinen vaihtoehto. Sanoit aiemmin, että kentällä näyttää siltä ettei se toimi. Onko tämä sitten vain taantuman seurausta vai laajempi osoitus siitä, ettei nykyinen strategia toimi?

Noiden "strategioiden" (jotka molemmat ovat itsenäisesti oletettavasti toimimattomia tässä järjestelmässä, pl. kenties tietotekniikka) väliin jää se, että täällä olisi myös se tuotantopuoli, ja sitten ne "osaajat" huolehtisivat siitä että jatkojalostaminen toimii, EIKÄ maa jää raaka-ainetoimittajaksi. Sitä [raaka-aine toimittajaksi jäämistä] tuskin kannattaa näillä tuotantokustannuksilla muutenkaan pelätä. Perinteisessä teollisuudessa ei oikein voi käydä niin, että "osaajat" jäisivät ja tuotanto siirtyisi muualle, vaan jos tuotanto siirtyy, niin suunnittelu yleensä siirtyy myös. Se koko ketju pitäisi pystyä säilyttämään, ja esim. nyt hienon tuloerojen pienentämisstrategian seurauksena tilanne on se, että esim. koneistajat tienaavat melko usein enemmän kuin vaikkapa amk-insinöörit. Verrattuna esim. juuri Saksaan, suorittavan portaan palkkaus on huipputasolla, mutta "osaajat" ovat kuopassa. Se vaan ei tuohon em. viitaten riitä, että osa systeemistä on uhrattu kansantaloden alttarille, vaan vasurit ovat saaneet SAK-SDP -akselilla niin kovan aseman tässä yhteiskunnassa, että nuo duunarihommat on ylihinnoiteltu sitä tuotantoketjua ajatellen.

Tää nykymuotoinen valtioiden välinen kilpailu tuntuu kyllä sikäli huolestuttavalta, että hieman samanmallinen darwinistinen kilpailu 1800-luvun loppupuolelta lähtien muodostui teknologiseksi ja uusimperiaaliseksi kilpailuksi, joka johti (ainakin Karl Polanyin mukaan) ensimmäiseen maailmansotaan.

Jaa-a. En osaa tulevista sodista sanoa, mutta kansallisvaltioiden poistamisoperaatio näyttäisi sujuvan kokolailla mallikkaasti juuri nyt. Onko enemmän imperialistista se, että turvataan jonkin valtion yksityisen sektorin asema suojatullein kolmansia osapuolia vastaan, vai se, että valtiot asetetaan samalle viivoille kilpailemaan samoin asein?
 
Noiden "strategioiden" (jotka molemmat ovat itsenäisesti oletettavasti toimimattomia tässä järjestelmässä, pl. kenties tietotekniikka) väliin jää se, että täällä olisi myös se tuotantopuoli, ja sitten ne "osaajat" huolehtisivat siitä että jatkojalostaminen toimii, EIKÄ maa jää raaka-ainetoimittajaksi. Sitä [raaka-aine toimittajaksi jäämistä] tuskin kannattaa näillä tuotantokustannuksilla muutenkaan pelätä. Perinteisessä teollisuudessa ei oikein voi käydä niin, että "osaajat" jäisivät ja tuotanto siirtyisi muualle, vaan jos tuotanto siirtyy, niin suunnittelu yleensä siirtyy myös. Se koko ketju pitäisi pystyä säilyttämään, ja esim. nyt hienon tuloerojen pienentämisstrategian seurauksena tilanne on se, että esim. koneistajat tienaavat melko usein enemmän kuin vaikkapa amk-insinöörit. Verrattuna esim. juuri Saksaan, suorittavan portaan palkkaus on huipputasolla, mutta "osaajat" ovat kuopassa. Se vaan ei tuohon em. viitaten riitä, että osa systeemistä on uhrattu kansantaloden alttarille, vaan vasurit ovat saaneet SAK-SDP -akselilla niin kovan aseman tässä yhteiskunnassa, että nuo duunarihommat on ylihinnoiteltu sitä tuotantoketjua ajatellen.

Joo, voi toki olla, ettei järjestelmää ole haluttu/pystytty muuttamaan riittävästi vastaamaan tätä nykyistä globaalia talousjärjestelmää, jossa valtioiden tehtäväksi jää houkutella yrityksiä "omalle" maapläntilleen. Valtiot eivät toki ole katoamassa, vaan muuttavat muotoaan.

Jaa-a. En osaa tulevista sodista sanoa, mutta kansallisvaltioiden poistamisoperaatio näyttäisi sujuvan kokolailla mallikkaasti juuri nyt. Onko enemmän imperialistista se, että turvataan jonkin valtion yksityisen sektorin asema suojatullein kolmansia osapuolia vastaan, vai se, että valtiot asetetaan samalle viivoille kilpailemaan samoin asein?

Euroopassa ehkä, eipä juuri muualla. Samaan aikaan valtioiden kyky organisoidun väkivallan käyttöön säilyy, mutta sosiaaliturvaan ynnä muuhun liittyvät tehtävät on heivattu huit helvettiin (ts. vaaditaan, että ne pitäisi heivata huit helvettiin ja samalla myös luodaan sellaista politiikkaa, ettei niiden rahoittaminen edes ole mahdollista muuta kuin velalla). Ja juu, olisi mielenkiintoista nähdä miten se todellinen vapaakauppa toimisi. Nykyinenhän ei sitä ole missään muodossa.
 
Mirrlees Review on täysin Suomesta riippumaton selvitys, suurin osa kansantaloudellisesta tutkimuksesta tulee jenkeistä ja muista anglosaksisista maista, kuten tuokin (viittasin Pirttilän osuuteen siis). Suomihan on aika hyvin mukana optimaalisen verojärjestelmän etsimisessä. Wahlroosit jne tietenkin katsovat asiaa täysin yhdestä, kapeasta vinkkelistä, joten tottakai näkemyserot ovat erilaisia.

Toinen asia on tuo yleisesti sotkettu marginaaliveron käsite. Tietenkään se ei tarkoita että henkilö maksaa 60% tuloistaan verona, vaan että tiettyyn tulokategoriaan noustessaan (progressiivisessa järjestelmässä) seuraavasta ansaitusta eurosta verotetaan vaikka tuo 60snt. Kokonaisveroaste on tietysti paljon alempi. Pirttilä VATT:n artikkelissa ehdottikin ylimmän (ansio-)tuloluokan marginaaliveroasteen alentamista, edelleen sitä samaa "vasemmistolaista", kansainvälistä taloustiedettä.

Tarkoitin tietysti marginaaliveroastetta. Ruotsissa muuten 70-luvulla Astrid Lindgrenin marginaaliveroprosentti oli 102%. Silloin jonkun vasemmistopoliitikon mielestä se on ollut ok.
 
Pari uutista viikonlopulta:

Suomen Kuvalehden mukaan eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä saatetaan taas näpäyttää seuraavassa puhemiehen vaaleissa. Kansanedustajat ovat kyllästyneet tiukkaan budjettiin.

Tavallisesti vaalit ovat pelkkä muodollisuus. Suomen Kuvalehti kuitenkin ennakoi, että kansanedustajien tyytymättömyys Niinistöön näkyy tiistain vaaleissa tavallista useampina tyhjinä ja hylättyinä äänestyslippuja.

Iltalehti kertoi viime marraskuussa, että Niinistön johdolla eduskunnan massiivinen noin 100 miljoonan euron budjetti on pienentynyt neljällä prosentilla. Monia on jo pidemmän aikaan risonut puhemiehen tiukka linja.

- Mieluummin lähden muuttamaan kuin puolustelemaan jotain sellaista käytäntöä, joka ei ole ihan kohdallaan, kuvaili Sauli Niinistö Iltalehdelle marraskuussa.

"Onko Suomi köyhä maa?"

Varsinkin kansainvälisissä tehtävissä olevat kansanedustajat ovat saaneet tiukasta kuurista tarpeekseen. Edustajat ovat joutuneet tyytymään halvempiin lentoihin ja hotelleihin.

- Meille virnuillaan, onko Suomi todella noin köyhä maa. Junassa kollegat tulevat kysymään, haluammeko heiltä lehtiä tai sämpylöitä, kun istumme yksin toisessa luokassa, kuvailee Euroopan neuvoston varapresidentti Sinikka Hurskainen Suomen Kuvalehdessä.

Puhemiehen vaalit pidetään toinen päivä helmikuuta. Niinistöä on jo kertaalleen näpäytetty vaaleissa, kun hän kielsi eräkerhon illalliset eduskunnassa.

IL

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010013111030528_uu.shtml

Saukilta todella hyvä veto. Toivottavasti samalla tavalla tehtäisiin koko valtion budjetille. Naurattaa tuo Sinikka Hurskaisen valitus miten joutuu matkustamaan rahvaiden parissa.
 
Ja sitten pari lakkouutista.

Satamariidassa muhii AKT:n lakonuhka
Neuvottelut satamakiistan ehkäisemiseksi katkesivat sunnuntai-iltana. On mahdollista, että kuljetusalojen työntekijäliitto AKT antaa satamiin lakkovaroituksen. Lakko aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa Suomen ulkomaankaupalle.

Erimielisyydet koskevat etenkin irtisanomissuojaa. AKT vaatii irtisanotuille vuoden pituista palkkakorvausta nykyisen puolen vuoden sijaan.

Erimielisyydet koskevat myös työaikoja. Satamat haluaisivat mitoittaa työvoiman määrän kulloisenkin tarpeen mukaan. Neuvotteluja AKT:n ja Satamaoperaattorien välillä on käyty lokakuusta lähtien ilman mainittavaa edistystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut välttää satamien sopimusriidasta mahdollisesti aiheutuva satamien ahtaajien lakko.

Noin 25 satamassa työskentelee suunnilleen 3 000 AKT:hen kuuluvaa ahtajaa ja vajaat 400 tilapäistä satamatyöntekijää.

AKT:n hallituksen on määrä pohtia tilannetta maanantaina. Alan työehtosopimus päättyi sunnuntaina, joten lakkovaroitus on mahdollista jättää maanantaina.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Satamariidassa+muhii+AKTn+lakonuhka/1135252533182

Uskomattomia riistäjiä nuo satamat.

Palkansaajat hylkäsivät kuntatyönantajan tarjouksen
Kunta-alan palkansaajajärjestöt hylkäsivät yksissä tuumin sunnuntai-iltana kuntatyönantajan ehdotuksen uudeksi työ- ja virkaehtosopimukseksi. Yhtä mieltä oltiin vain siitä, että sopimuksesta tehdään kaksivuotinen.

Palkansaajajärjestöjen mukaan tarjottu sopimus oli palkankorotusten osalta liian vaatimaton, eikä siinä parannettu tarpeeksi henkilöstön edustajan eli luottamusmiehen toimintaoikeuksia kunnissa

Sunnuntai-iltana työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ei vielä tiennyt, milloin hän kutsuu neuvottelijat uudestaan koolle. Neuvotteluja ei ole katkaistu, eikä työrauha kunta-alalla ole uhattuna.

Uusi sopimus tulee olemaan kaksivuotinen, eli se harmonisoidaan 2011 lopussa päättyvän Tehy-sopimuksen aikatauluun.

Työnantajalla ja muilla palkansaajajärjestöillä on tavoitteena saada Tehy mukaan yhteiseen pöytään seuraavalla neuvottelukierroksella.

Uuteen sopimukseen – sitten kun se syntyy – sisältyy osapuolten oikeus irtisanoa se päättymään vuoden kuluttua, jos kevään 2011 palkankorotuksista ei päästä sopuun.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Palkansaajat+hylk%C3%A4siv%C3%A4t+kuntaty%C3%B6nantajan+tarjouksen/1135252523297

Nyt on hyvä idea nostaa julkisen sektorin palkkoja kun on lama ja valtion budjetti on alijäämäinen.
 
Pientä avautumista: Mä en oikein tajua sitä miksi Suomessa aina uskotaan sinisilmäisesti kaikki mitä talousliberalismin/libertarismin nimissä tänne tuputetaan. Espoon sähköyhtiön myynti oli hyvä esimerkki, kuten myös Digitan yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Mut hei, ne tuotti hyvinvointitappioita, kun ne oli julkisessa omistuksessa. Kenelle??? Yhdysvaltalaisille eläkesijoitusrahastoille? Missään muualla ei varmasti ole imetty tätä angloamerikkalaista tarinaa niin kritiikittömästi kuin Suomessa. Hienoa. Suomi on kohta infrastruktuuria myöten ulkomaalaisessa omistuksessa, kun kaikki loppukin kansallisomaisuus myydään pois ja vaaditaan myös valtion strategisesta ja osaomistuksesta luopumista. Kohta täällä voidaan todella ojennella vaan takkeja toinen toisillemme samaan aikaan, kun valtio rahoittaa hyvinvointipalveluita velalla.

Olet oikeassa, että tuossa yksityistämisessä on outoa miten yhtiöt myydään useasti halvalla suoraan ulkomaille. Liekko ulkomailta jaettu vastikkeetonta vaalitukea... Miksei noita muuteta osakeyhtiöiksi ja sitten vain myydä osakkeet halukkaille? Suomessakin on eläkesijoitusrahastoja jotka voisivat noita omistaa tai vastavuoroisesti omistaa jenkeissä sähköyhtiöitä. Olisi hyvä että suomalaiset ostavat kansallisuusomaisuuden ja täten varallisuus kiertää. Mutta ongelmia tulee siinä kun täällä ei arvosteta osakesijoittamista. Monet pitävät sitä jotenkin likaisena ja epärehelllisenä keinona tehdä rahaa. Verotuksella myös tuetaan sijoittamista asuntoihin. Tämä nerokas valtion sekaantuminen asioihin aiheuttaa sen että täällä on kalliimmat kämpät kuin Saksassa ja kansallisomaisuus myydään ulkomaille.
 
Näistä suomalaisten valtioyhtiöiden yksityistämisistä ja niihin liittyvistä epäkohdista julkaistiin muistaakseni ihan hiljattain kirja, mutten millään saa päähäni sen nimeä tai kirjoittajaa. Muistaako kukaan? Lukisin sen mielelläni.
 
Ja sitten pari lakkouutista.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Satamariidassa+muhii+AKTn+lakonuhka/1135252533182

Uskomattomia riistäjiä nuo satamat.

En tunne tuota liiketoimintaa tarkemmin, mutta käsittääkseni tuo ala on ottanut kovasti takkiin taantumassa. Ehkä ay-liikkeen kannattaisi solmia vuoden tai parin sopimus, jossa saavutetuista eduista tingitään. Aluksi väliaikaisesti ja katsovat sitten tilannetta parin vuoden kuluttua uudelleen.

Olet oikeassa, että tuossa yksityistämisessä on outoa miten yhtiöt myydään useasti halvalla suoraan ulkomaille. Liekko ulkomailta jaettu vastikkeetonta vaalitukea... Miksei noita muuteta osakeyhtiöiksi ja sitten vain myydä osakkeet halukkaille? Suomessakin on eläkesijoitusrahastoja jotka voisivat noita omistaa tai vastavuoroisesti omistaa jenkeissä sähköyhtiöitä. Olisi hyvä että suomalaiset ostavat kansallisuusomaisuuden ja täten varallisuus kiertää. Mutta ongelmia tulee siinä kun täällä ei arvosteta osakesijoittamista. Monet pitävät sitä jotenkin likaisena ja epärehelllisenä keinona tehdä rahaa. Verotuksella myös tuetaan sijoittamista asuntoihin. Tämä nerokas valtion sekaantuminen asioihin aiheuttaa sen että täällä on kalliimmat kämpät kuin Saksassa ja kansallisomaisuus myydään ulkomaille.

Niin tai kun ajatellaan, että osassa valtiolla on ollut 100% omistusosuus, niin miksi niitä osakkeita ei ole jaettu suoraan kansalaisille, jotka ne yhtiöt periaatteessa omistivat ja jotka olisivat itse saaneet päättää mitä osakkeillaan tekevät. Pååttahan jotain tämänsuuntaista taisi kirjoittaa jo jokin aika sitten.

Mutta eihän tällainen ratkaisu olisi käynyt, koska sillä olisi siirretty "vaarallinen" määrä poliittista ja taloudellista päätöksentekovaltaa kansalaisille pois virkamiesten ja poliitikkojen näpeistä. Venäjällähän näin itse asiassa tehtiin NL:n romahdettua. Venäläiset eivät tosin tajunneet niiden yhtiöiden arvoa (mm. öljy- ja kaasufirmat) ja monet osakkeista päätyivät joillekin kusetusrahastoille tai oligarkeille pilkkahintaan, kun venäjän kansalaiset niitä myivät rahapulassaan kommunismin romahdettua. Eihän niillä tietenkään ollut mitään käsitystäkään mistään markkina-arvoista, kun eivät olleet koskaan mitään suoraan itse omistaneet.

Nythän taantuman yhteydessä monien OMX listattujen yhtiöiden omistajien, siis piensijoittajien, määrä oli lisääntynyt huikeasti. Mm. Orion, Fortum, Neste Oil ynnä muut firmat olivat saaneet rutkasti suomalaisia piensijoittajia omistajikseen. Itsekin tuli noita ostettua.

EDIT:

Laitetaas samaan syssyyn
VM: Julkinen talous menossa umpikujaan
1.2.2010 12:24
Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriö arvioi, että talouskriisi ja heikko työllisyystilanne yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ovat syventäneet julkisen talouden kestävyysvajetta.

Maanantaina julkistetun raportin laskelmat osoittavat, että ilman sopeutustoimia julkinen talous vajoaa kestämättömään tilanteeseen. Mitä pidemmälle korjaustoimet lykätään, sitä vaikeammiksi ongelmat muodostuvat sekä taloudelliselta että sosiaaliselta kannalta.

Raportin mukaan kestävyysongelman suuruus on sitä luokkaa, että sen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä rakenteellisia toimia että kaikkien menokohtien kriittistä arviointia, menojen supistuksia ja uudelleenkohdennuksia. Myös verotuksen maltillista kiristämistä tarvitaan.

Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa neljää prosenttia bruttokansantuotteesta eli kahdeksaa miljardia euroa.

Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi raportin mukaan nykyisellä kokonaisveroasteella 60 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan kuusi prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Ministeriön arvio kestävyyden turvaavasta ylijäämästä on sama kuin aiemmissa vastaavissa selvityksissä. Sen sijaan julkisen talouden lähtötilanne on talous- ja rahoituskriisin jälkeen selvästi ja pysyvästi aiemmin arvioitua heikompi.

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/VM+Julkinen+talous+menossa+umpikujaan/1135252547966
 
Pari uutista viikonlopulta:



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010013111030528_uu.shtml

Saukilta todella hyvä veto. Toivottavasti samalla tavalla tehtäisiin koko valtion budjetille. Naurattaa tuo Sinikka Hurskaisen valitus miten joutuu matkustamaan rahvaiden parissa.


Eikä ainoastaan naurettavaa vaan ämmälle saisi tunkea sämpylän kurkkuun ja potkaista vittuun marisemaan, ei helvetti mikä loinen ja vielä muka työväenpuolueesta, voi vittu kun vituttaa:curs:
 
Tuo satamalakko kun saadaan vielä aikaan niin saadaankin kunnon armonlaukaus kituvalle vientiteollisuudelle. Eipähän tarvi yrittää räpistellä täällä niitä vähiäkään töitä.
 
Back
Ylös Bottom