Noinkohan. Voi kyllä pitää paikkansa jo ihan siksi, että ainakin suomessa fysiikan tutkijoita valmistuu huomattavasti enemmän suhteessa virkoihin, kuin historian. Ala on siis kilpaillumpi, jolloin mihin tahansa virkaan on vaikeampi päästä. Mutta en mä usko että fysiikkaa opiskelleen on yhtään sen helpompi omaksua historian tutkimusmenetelmiä kuin toisin päin.
Voisitko ystävällisesti määritellä milloin jollain tutkimusalalla on mielestäsi tieteellistä merkitystä tai vaikka ihan vaan merkitystä? Onko tiedekunta hyödyllinen vain silloin jos se tuottaa uusia avaruusraketteja, sädepyssyjä, tietokoneohjelmia tai lääkkeitä?
Mihinköhän stereotypointiin olen syyllistynyt? Siihenkö, että sun tekstiä lukiessa on päivänselvää, ettet ole tunne haukkumiasi tieteenaloja pätkääkään.
Aah hienoa, kun kaikilla on rahkeita olla loistava humanisti, niin viitsisitkö vääntää uuden tietoteorian teoksen yliopistoille oppimateriaaliksi kiitos. Mielellään syksyksi, että ehtii uusille kursseille. Tai menet kielitieteen laitokselle ja luot tietokoneohjelman, joka kääntää sujuvasti kaikista kielistä kaikille kielille.
No olis varmaan, jos innostusta riittää. Mutta itse siihen virkaan pääsemiseen tarvitaankin sitten vielä aika paljon lisää näyttöjä. Kyllä mä luulen että melkein kuka tahansa sais aikaseks tohtorin paperit vaikka fysiikastakin, jos vaan jaksais tehdä sen eteen töitä. Mutta ei kukaan tietenkään jaksa, jos se ala ei oikeasti kiinnosta.
No kyllä se vähän muutakin on yliopistotasolla kuin ulkoa opettelua. Laajojen asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja ymmärtäminen lienee oleellisinta tuolla alalla. Ei se lukio-opiskelu kerro vielä oikein mitään siitä, mitä kyseinen tiede oikeasti on. Vertaa esim lukiomatematiikka <-> yliopistomatematiikka. Toinen on laskujen laskemista, toinen teoreemien todistamista. Ei näillä ole juuri mitään tekemistä keskenään.
Eikö kuitenkin tämäkin ole täysin sidonnaista kiinnostuneisuuteen? Fysiikka on yleisesti ottaen huomattavan kaukainen asia teoreettisella tasolla useimmille ihmisille, kun taas yhteiskunnalliset ja historialliset tapahtumat ja aihepiirit eivät tunnu niin abstrakteille, ottaen huomioon esim. päiväpolitiikan, jota aamulehdestä tihrustamme. En nyt lähde väittämään, etteikö päivittäin oltaisi fysiikan lain alaisia, mutta pointti tuli varmaan selville?
Aikaisemmin olet lytännyt esimerkiksi yhteiskuntatieteet, koska se on "humanismia" Eikö sun mielestä esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tutkimus ole järkevää ja käyttökelpoista, kun sieltä löytyy (yliopistosta riippuen) filosofiaa, valtio-oppia, sosiologiaa, taloustiedettä, poliittista historiaa ja muuta tämmöistä. Kyllä noilla kaikilla aloilla on ainakin mun nähdäkseni paikkansa yliopistoissa.
Ikävä kyllä Heikki näyttää olevan oikeassa, että insinöörillä se perspektiivi yhteiskunnallisista asioista näyttää olevan hyvin kapea-alainen. Suosittelen lämpimästi tutustumaan näihin hyödyttömiin humanistisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin ennen niiden täyttä lyttäämistä.
Millä perusteella? Väitätkö sä oikeasti, että kuka tahansa dippa-inssi koodaa käännössoftan ilman kielitieteilijöiden ja tulkkien (vitun humanistien) apua?
No joo, ei se tietenkään kaikilta onnistuisi, että kyllä mä vähän liioittelin tossa. Mutta en mä usko että se historian väikkäri syntyis paljon sen helpommin. Kyllä siihenkin tarvitaan älykkyyttä. Koitappa miettiä niitä samoja inttikavereita kirjoittamassa johonkin kansainväliseen lehteen artikkelia EU:n talouspolitiikan vaikutuksesta pohjois-afrikan maanviljelyyn. Tuskin kovin monelta onnistuisi tuokaan. Itseltäni jäisi ainakin väliin.
