Vihreät poliitikot, älyvapauden riemuvoitto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Ei ollut pointtina, että et voi tietää ellet itse tee. Mutta kun vaikuttaa siltä, että et tosiaankaan tiedä yhtään, mitä siellä edes tutkitaan ja millä keinoilla.

Edit: Tosiaan, Joensuun naistutkimuksen kursseja, lihavoinnit omia:

NAISTUTKIMUKSEN OPINTOJAKSOSUUNNITELMA 2007- 08:
PERUSOPINNOT (25 op/15 ov) 361100

Pakolliset:

1. Johdatus naistutkimukseen (3op) 361112 Kaija Heikkinen
2. Lukuseminaari ”Naistutkimus tutuksi”(4op) 361144 Tarja Kupiainen
3. Sukupuolijärjestelmä ja sukupuoliero(3op) 361145 Kaija Heikkinen
4. Heteroseksuaalisuuden normatiivisuus (3op) 361125 Kaija Heikkinen
5. Sukupuolittunut työelämä (3op) 361147 Pirkko Ojala
6. Naistutkimuksen monitieteis. kysymyksiä (3op)361146 Pirkko Ojala
-----------------------------
yht. 19 op
Valinnaiset:

7. Suomalainen kulttuuri, yhteiskunta ja sukupuoli
valitaan kohdista 7A.-7G. vähintään 6 op:
7.A. Naishistoria (3op) 361149 Tiina Kinnunen/Terhi Tuononen kev.2008/Mari Kervinen 1.3. lukien
7.B. Feministisen maantieteen perusteet (3op) 361150 Maarit Sireni
7.C. Perinteentutkimuksen gender (4op) 660245e Seppo Knuuttila
7.D. Sukupuoli ja kasvatus (3op) 361114 Päivi-Katriina Juutilainen
7.E. Teknologia ja sukupuoli (3 op) 361151 Johanna Uotinen
7.F. Kielen sukupuoli (3op) 361148 Pirkko Muikku-Werner
7.G. Kriittisen miestutkimuksen perusteet (3op)361113 Jarna Soilevuo Grønnerød


AINEOPINNOT (40 - 45 op/20 ov) 361200

Pakolliset:

8. Naistutkimuksen teoriat ja metodologia 6 op:
8.A. Nykyteoriat ja metodologia I (3 op) 361201 Helmi Järviluoma-Mäkelä
8.B. Tieteenkritiikki (3op) 361202 Kaija Heikkinen
9. Feministinen liike ja feminismin edelläkävijöitä (3 op) Tiina Kinnunen/Terhi Tuononen
361203
10. Sukupuolittunut etnisyys (3op) 361204 Kaija Heikkinen
11. Sukupuolittunut väkivalta (3op) 361124 Kaija Heikkinen
12. Naistutkimuksen proseminaari (4 op) 361127/
esseeseminaari sivuaineopiskelijoille (5 op) 361128 Kaija Heikkinen
----------------------------
yht. 19- 20 op


Naistutkimuksen kandidaatintutkielma ( 6 op) 361210 Kaija Heikkinen
Naistutkimuksen kypsyysnäyte (HuK) 361212 Kaija Heikkinen

Temaattisesti jakaantuvat aineopinnot, valitaan seuraavista osioista (20 op):
Valinnaiset:

13. Kriittinen miestutkimus
13.A. Miehet yhteiskunnallisina toimijoina (3op)361211 Jarna Soilevuo Grønnerød
13.B. Mieshistoria (3op) 361205 Jukka Korpela
13.C. Maskuliinisuus kulttuurisena konstruktiona (3op) Jopi Nyman
351139
14. Sukupuolitetut rajat
14.A. Feministinen maantiede (3op) 361118 Maarit Sireni
14.B. Postkolonialismi (3op) 361134 Jopi Nyman
14.C. Citizenship, Nationality and Gender(4op)510134 Päivi Harinen
14.D. Monikulttuurisuus ja sukupuoli (3op) 361206 Raisa Simola

15. Sukupuoli ja elämänkulku
15.A. Sukupuoli, elämänkulku, kehitys (3op) 053007 Katri Komulainen
15.B. Tytöstä naiseksi (3op) 351137 Mari Käyhkö
15.C. Ikä ja sukupuoli (3op) 361207 Sinikka Vakimo
15.D. Sukupuolisensitiivinen ohjaus (3op) 230307 Päivi-Katriina Juutilainen

16. Yhteiskunta, tasa-arvo, oikeudet ja työelämä
16.A. Kansalaisuus ja tasa-arvo (4op) 530329 Pirjo Pöllänen
16.B. Hyvinvointivaltiot ja hoiva (4op) 530328, 530327 Eeva Jokinen, Pirjo Pöllänen
16.C. Tasa-arvo -oikeus (6 op) 007307 Tarmo Miettinen
16.D. Työelämän sukupuolittuneet rakenteet (3op) 351138 Marjatta Vanhalakka-Ruoho
16.E. Perheen tutkimus (5op) 530326 Pirjo Pöllänen
16.F. Sosiologinen naistutkimus (5op) 560224 Mari Käyhkö

17. Psykologinen naistutkimus
17.A. Psykologisen naistutkimuksen klassikot (3op)053005 Katri Komulainen
17.B. Postmoderni feministinen psykologia (3op)053002 Katri Komulainen

18. Sukupuoli kulttuurissa
18.A. Feministiteologia (3op) 003232 Eeva Martikainen
18.B. Visuaalisen kulttuurin sukupuoli (3op) 361208 Kaija Heikkinen
18.C. Perinteentutkimuksen gender-tutkimus (4op) Seppo Knuuttila
660406e
18.D. Kirjallisuuden gender-tutkimus (4op) 361209 Elina Arminen
18.E. Taiteensosiologian gender-tutkimus (4op)080875E Risto Turunen
18.F. Musiikkitieteen naisnäkökulma (4op)081372 Helmi Järviluoma-Mäkelä

19. Naistutkimuksen ajankoht. kysymykset (1-3op) 361119 Kaija Heikkinen
SYVENTÄVÄT OPINNOT 80/60 op 580360

Yhteiset kulttuurintutkimuksen kaikille opiskelijoille:
Syventävien opintojen seminaari (10 op) 580302 Helmi Järviluoma-Mäkelä
Tutkimusten lukemisen ja tekemisen taito (10 op) 580307 Helmi Järviluoma-Mäkelä, Seppo
Knuuttila
Tutkielmaa tukevat metodologiset opinnot (3-5 op) 580303
Ammattiin orientoivat opinnot (3-5 op) 580304

Pro gradu tutkielma/Sivuainetutkielma (40/20 op) 580305/580306
Kulttuurintutkimuksen kypsyysnäyte (FM)
Erikoistumisalana naistutkimus, omat opinnot:

Naistutkimuksen klassikot (6 op) 580361 Kaija Heikkinen
Naistutkimuksen nykyteoriat ja metodologia II (6 op) 580362 Kaija Heikkinen
 
Sitä vaan, että matemaattiset alat ovat yleensä kapealaisempia ja asiantuntijuus liittyy tiukemmin omaan alaan. Samaten lahjakkuus voi olla erilaista ja ihminen voi olla lahjakas matemaattisella alalla, muttei humanistisella alalla. Ja mututuntumalla sanoisinkin, että matemaattinen ihminen ei useinkaan ole mikään suuri yhteiskunnallinen ajattelija. Joskus tietysti on monilahjakkuus ja sehän on sitten kivaa.
No aika paksua mutuilua on kyllä. Tietysti on luonnollista, että esim valtio-opin opiskelijat ovat keskimäärin kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista kuin vaikkapa matematiikan. Mutta jos mennään yhtään kauemmas suoraan politiikkaan liittyvistä tieteistä, niin en usko että suurta eroa enää on. Vai ovatko vaikkapa kielten opiskelijat yhteiskunnallisesti aktiivisempia kuin biologian?

Lisäksi tuo käsitys tarkkaan rajatuista lahjakkuuden eri esiintymismuodoista ei taida olla nykypsykologian mukaan kovin hyvä oletus. Eli ei ihmisiä oikein voi luokitella siten, että yksi on "matemaattinen" ja toinen vaikka "taiteellinen".
 
Tämä on aivan totta. Hyvin näkyy oppi jääneen päähän. Missä opiskelet/opiskelit?
Opiskelen Joensuun yliopistossa biologiaa pääaineena ja olen valmistumassa kohtapuoliin. Mikähän se Crusaderin koulutustausta mahtaa olla?


Suomen yliopistoissa on niin paljon pilipalilaitoksia, joissa näitä naistutkimuksia, sosiaalityön tutkimuksia, taideaineita sun muita teologioita opetetaan, että en todellakaan ala niitä tässä edes luettelemaan.
Näissä sun mainitsemissa pilipalilaitoksissa on kylläkin ihan vakavaa tieteellistä tutkimusta suurin osa, vaikka sieltä jotain ehkä hieman arveluttavaa "naistutkimuksen" kaltaista touhuakin löytyy. Humanistiseen kuuluu esimerkiksi filosofia, joka puolestaan on pohjana kaikelle tieteelle ja tieteen metodologialle. Samaten kuin kaikki kielet ja historian tutkimus kuuluvat humanistiseen tiedekuntaan.

Sosiaalityö kuuluu muuten yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Sosiaalipuolen tutkimus liittyy hyvin vahvasti käytännön elämään ja yhteiskuntaan yleisesti.

Taideaineissakin joudutaan ihan menemään syvälle teoriaan valoista, materiaaleista ja suunnittelusta. Siellä on myös organisointi- ja johtamiskoulutusta tv- ja studiotyöskentelyyn, tosin ne taitaa olla nykyään lähes kaikki mediapuolelle siirrettyjä. Sitten löytyy myös teknisen välineistön käyttöä ja atk:n käyttöä ja tietysti sitä taidetta, joka esimerkiksi musikaalisissa aineissa on lähes pelkästään sitä oman instrumentin soittoa ja käyttöä.

Teologiassakin käytetään historiallisia tutkimusmetodeja ja pääsääntöisesti tieteellistä tutkimusmetodia, kun uskontotieteilijä tai teologi ei ole synonyymi sanalle uskovainen. Teologisen tiedekunnan kutsuminen pilipalilaitokseksi osoittaa lähinnä tietämättömyyttä. Eivät opiskelijat teologisessa tiedekunnassa pääsääntöisesti rukoile jumalaa ja manaa riivahenkiä ulos ihmisistä mun ymmärtääkseni.

Jos ottaisit asioista vähän enemmän selvää ennen tämänkaltaisia kommentteja.

^ Yhteiskuntatieteilijät ja humanistit oppivat yleensä ajattelemaan asioista laajemmin ja yhteiskunnallista tietoa löytyy. Ne on nämä matemaattisten alojen opiskelijat ja insinöörit, jotka yleensä vain heittelee stereotypioita tyyliin vihreet on hippejä, kun ei oikeen kunnolliseen analysointiin pystytä.
Joo olen samaa mieltä. Tämä Crusaderin purkaus on ikävä kyllä aika ala-arvoista ja tietämätöntä lässytystä.
 
Mä voin ainakin sanoa, että "Tytöstä naiseksi 4 ov" -kurssi ei mussa ainakaan hirveesti herätä mitään tuntemuksia suuresta tieteestä.
OK. Pelkän nimen perusteella paha sanoa, mutta en mä näe miksi tuo ei voisi olla aivan pätevää tiedettä. Kaiketi tuo käsittelee ihmisen kehitystä lapsesta aikuiseksi, ja erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuvia odotuksia ja näiden vaikutusta tähän kehitykseen. Voisi kuvitella että tällainen tieto on oleellista esim lasten kasvatuksen parissa työskenteleville. Nähdäkseni suurin tekijä, joka aiheuttaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa, on nimenomaan se, että tytöt ja pojat kasvatetaan liian jäykästi toteuttamaan vanhoja sukupuolirooleja.

Mutta alkaa olla aika offtopickia jo.
 
Onhan siinä se ratkaisu, että kasvatetaan lapset sukupuolettomaksi, mitä jotkut jo iloisesti kokeilevatkin.
Niin, ehkäpä juuri tällaisten yksinkertaistuksien välttämiseksi on syytä tätä asiaa ihan oikeasti tutkia tieteellisin menetelmin.
 
No aika paksua mutuilua on kyllä. Tietysti on luonnollista, että esim valtio-opin opiskelijat ovat keskimäärin kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista kuin vaikkapa matematiikan. Mutta jos mennään yhtään kauemmas suoraan politiikkaan liittyvistä tieteistä, niin en usko että suurta eroa enää on. Vai ovatko vaikkapa kielten opiskelijat yhteiskunnallisesti aktiivisempia kuin biologian?

Juu, se olikin vähän se pointti, että mitä kauemmaksi mennään yhteiskuntatieteistä sitä vähemmän ne yleensä kiinnostaa. Itse olen kyllä sitä mieltä, että ihminen voi olla erinomainen tutkija yhteiskuntatieteissä, mutta ei kyllä fysiikassa. Eikai tässä nyt edes ole mitään kummallista.

Ja kuten sanoin, erot syntyy jo siinä vaiheessa kun lähdetään valitsemaan opiskelupaikkaa. Monia matemaattisen alojen ihmisiä ei niin paljon kiinnosta yhteiskuntatieteet ja valitsee sitten matemaattisen alan. Ja hieno homma.

Lisäksi tuo käsitys tarkkaan rajatuista lahjakkuuden eri esiintymismuodoista ei taida olla nykypsykologian mukaan kovin hyvä oletus. Eli ei ihmisiä oikein voi luokitella siten, että yksi on "matemaattinen" ja toinen vaikka "taiteellinen".

Jaa, miksi sitten toiset saa koulusta vitosia matematiikasta ja toiset kymppejä? Ja toiset oppivat kieliä paremmin. Itsessäni pystyn kyllä erottamaan eri lahjakkuuksia, esim en ole erityisen lahjakas matematiikassa. Ja on sitä varmaan 20 vuotta lukenut jo ja luen edelleen omaan alaan liittyen. Niin siis jos peruskoulukin lasketaan.
 
Edit: Tosiaan, Joensuun naistutkimuksen kursseja, lihavoinnit omia:
En mä ainakaan pysty sanomaan juuri mitään pelkän kurssin nimen perusteella. Tässä on Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksen syventävien kurssien lista viime lukuvuodelta:

Mitta ja integraaliteoria 1&2
Differentiaalimuodot
Topologia 1&2
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt
Todennäköisyysteoria 2 ja 3
Algebralliset käyrät
Fraktaaligeometria
Stokastinen simulointi
Kompleksianalyysi 1&2
Algebra 2 A
Algebra 2 B
Funktionaalianalyysi
Sobolev-avaruudet ja moderni osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoria
Hyperbolinen geometria
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2

Kertooko tämä lista sulle, että mitä tuolla tehdään? Pointti on siis se, että ihmiselle, joka ei kyseist tieteen alaa tunne, ei pelkkä kurssin nimi kerro juuri mitään. Ihan turha sen perusteella tehdä mitään johtopäätöksiä.
 
En mä ainakaan pysty sanomaan juuri mitään pelkän kurssin nimen perusteella. Tässä on Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksen syventävien kurssien lista viime lukuvuodelta:

Mitta ja integraaliteoria 1&2
Differentiaalimuodot
Topologia 1&2
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt
Todennäköisyysteoria 2 ja 3
Algebralliset käyrät
Fraktaaligeometria
Stokastinen simulointi
Kompleksianalyysi 1&2
Algebra 2 A
Algebra 2 B
Funktionaalianalyysi
Sobolev-avaruudet ja moderni osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoria
Hyperbolinen geometria
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2

Kertooko tämä lista sulle, että mitä tuolla tehdään? Pointti on siis se, että ihmiselle, joka ei kyseist tieteen alaa tunne, ei pelkkä kurssin nimi kerro juuri mitään. Ihan turha sen perusteella tehdä mitään johtopäätöksiä.

Mulle kertoo sen, kuinka paljon noilla on sovelluksia reaalimaailmassa. Naistutkimuksen kurssien suoria sovelluksia on sitten vähän nihkeempi löytää.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Juu, se olikin vähän se pointti, että mitä kauemmaksi mennään yhteiskuntatieteistä sitä vähemmän ne yleensä kiinnostaa. Itse olen kyllä sitä mieltä, että ihminen voi olla erinomainen tutkija yhteiskuntatieteissä, mutta ei kyllä fysiikassa. Eikai tässä nyt edes ole mitään kummallista.

Ja kuten sanoin, erot syntyy jo siinä vaiheessa kun lähdetään valitsemaan opiskelupaikkaa. Monia matemaattisen alojen ihmisiä ei niin paljon kiinnosta yhteiskuntatieteet ja valitsee sitten matemaattisen alan. Ja hieno homma.
Juu siis kyllä tällainen trendi on olemassa, mutta väitän, että se ei kovin voimakas ole. Ja varsinkaan alan perusteella ei voida yksittäisestä ihmisestä päätellä vielä juuri mitään.

Jaa, miksi sitten toiset saa koulusta vitosia matematiikasta ja toiset kymppejä? Ja toiset oppivat kieliä paremmin. Itsessäni pystyn kyllä erottamaan eri lahjakkuuksia, esim en ole erityisen lahjakas matematiikassa. Ja on sitä varmaan 20 vuotta lukenut jo ja luen edelleen omaan alaan liittyen. Niin siis jos peruskoulukin lasketaan.
Toki on eroja, mutta ne syntyvät monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Näistä tärkein lienee yksilön oma motivaatio. Mutta sellainen, että karrikoidusti katsotaan jonkun olevan "matemaattinen" tai "taiteellinen" tms, on niin yksinkertaistavaa, että se ei oikeastaan kerro ihmisestä juuri mitään.

Mutta nyt alkaa kyllä karata offtopickin puolelle aika pahasti. Mä luulen että me ollaan oikeasti näistä asioista aika lailla samaa mieltä. Sä vaan kärjistit siinä sun insinöörikommentissa liikaa ja mä puutuin siihen. Kuitenkin yksilöt on aina yksilöitä.
 
Näissä sun mainitsemissa pilipalilaitoksissa on kylläkin ihan vakavaa tieteellistä tutkimusta suurin osa, vaikka sieltä jotain ehkä hieman arveluttavaa "naistutkimuksen" kaltaista touhuakin löytyy. Humanistiseen kuuluu esimerkiksi filosofia, joka puolestaan on pohjana kaikelle tieteelle ja tieteen metodologialle. Samaten kuin kaikki kielet ja historian tutkimus kuuluvat humanistiseen tiedekuntaan.

Sosiaalityö kuuluu muuten yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Sosiaalipuolen tutkimus liittyy hyvin vahvasti käytännön elämään ja yhteiskuntaan yleisesti.

Taideaineissakin joudutaan ihan menemään syvälle teoriaan valoista, materiaaleista ja suunnittelusta. Siellä on myös organisointi- ja johtamiskoulutusta tv- ja studiotyöskentelyyn, tosin ne taitaa olla nykyään lähes kaikki mediapuolelle siirrettyjä. Sitten löytyy myös teknisen välineistön käyttöä ja atk:n käyttöä ja tietysti sitä taidetta, joka esimerkiksi musikaalisissa aineissa on lähes pelkästään sitä oman instrumentin soittoa ja käyttöä.

Teologiassakin käytetään historiallisia tutkimusmetodeja ja pääsääntöisesti tieteellistä tutkimusmetodia, kun uskontotieteilijä tai teologi ei ole synonyymi sanalle uskovainen. Teologisen tiedekunnan kutsuminen pilipalilaitokseksi osoittaa lähinnä tietämättömyyttä. Eivät opiskelijat teologisessa tiedekunnassa pääsääntöisesti rukoile jumalaa ja manaa riivahenkiä ulos ihmisistä mun ymmärtääkseni.

Niin, en sanonut etteivätkö nuo kaikki voisi olla ihan kivoja asioita tietää lisää, mutta niiden tieteellinen merkitys on jossain vähäisen ja olemattoman välillä.

Jos ottaisit asioista vähän enemmän selvää ennen tämänkaltaisia kommentteja.

Tuon verran kuin tuossa paasauksessasi olet maininnut, on tietysti päivänselvää. Ei se niiden merkitystä mihinkään muuta.


Joo olen samaa mieltä. Tämä Crusaderin purkaus on ikävä kyllä aika ala-arvoista ja tietämätöntä lässytystä.

Toisten stereotypiat ovat "ala-arvoista ja tietämätöntä lässytystä", mutta omat stereotypiasi oletat näköjään valideiksi ilman kritiikkiä?
 
Sanotaan nyt vielä, että mä en siis ole ainuttakaan naistutkimuksen kurssia käynyt, enkä itsekään oikein tiedä tarkalleen, mitä siellä tehdään. Mutta ei pelkän nimen perusteella voi mennä sanomaan, että se ei ole oikeaa tiedettä. Varmasti siinä on mukana turhaakin asiaa, koska kyseessä on hyvin nuori tieteenala. Siinä kestää aina oma aikansa, että tieteelliset käytännöt vakiintuvat uudella alalla. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen fysiikan väitöskirja käsitteli tonttuja ja menninkäisiä.

Kyllä siellä varmasti kuitenkin tehdään myös tutkimusta, joka tuottaa yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa.
 
Heikille sen verran, että en tiedä mitä tarkoitat humanistisella lahjakkuudella ja miten tämä ilmenee, mutta on se tietysti selvää, että kaikilla ei ole rahkeita kympin matikkaan, mutta likimain kaikilla on todennäköisesti rahkeita olla loistavia humanisteja.
 
Yksi mun mielestä merkittävä tulos on ollut naistutkimuksessa, että on saatu jopa erilaisia tutkimustuloksia, kun ne on tehty naisnäkökulma huomioonottaen. Jotkut alat ja jotkut tutkimukset ovat varmasti edelleen liian mieskeskeisiä.
 
En mä ainakaan pysty sanomaan juuri mitään pelkän kurssin nimen perusteella. Tässä on Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksen syventävien kurssien lista viime lukuvuodelta:

Mitta ja integraaliteoria 1&2
Differentiaalimuodot
Topologia 1&2
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt
Todennäköisyysteoria 2 ja 3
Algebralliset käyrät
Fraktaaligeometria
Stokastinen simulointi
Kompleksianalyysi 1&2
Algebra 2 A
Algebra 2 B
Funktionaalianalyysi
Sobolev-avaruudet ja moderni osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoria
Hyperbolinen geometria
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2

Kertooko tämä lista sulle, että mitä tuolla tehdään? Pointti on siis se, että ihmiselle, joka ei kyseist tieteen alaa tunne, ei pelkkä kurssin nimi kerro juuri mitään. Ihan turha sen perusteella tehdä mitään johtopäätöksiä.

Kyllä noista suurin osa kertoo ainakin jotain. Ja pitäisi kertoa sinullekin, mikäli muistan oikein että olet myös teknillisestä yliopistosta.
 
Heikille sen verran, että en tiedä mitä tarkoitat humanistisella lahjakkuudella ja miten tämä ilmenee, mutta on se tietysti selvää, että kaikilla ei ole rahkeita kympin matikkaan, mutta likimain kaikilla on todennäköisesti rahkeita olla loistavia humanisteja.
Ai että kuka tahansa pääsisi halutessaan vaikkapa historian professorin virkaan?
 
Kyllä noista suurin osa kertoo ainakin jotain. Ja pitäisi kertoa sinullekin, mikäli muistan oikein että olet myös teknillisestä yliopistosta.
No vähän meni ohi, eli fysiikasta olen valmistunut. Ja toki nuo minulle jotain kertookin, mutta jos otetaan keskiverto ihminen, joka ei ole matematiikkaa opiskellut lukion tai peruskoulun jälkeen, niin silloin ei kyllä kerro yhtään mitään. Eikä tällainen ihminen voi mitenkään arvioida, kuinka korkeatasoista tiedettä nämä kurssit ovat. Niin kuin en minäkään osaa arvioida sellaisia aloja, joita en lainkaan tunne.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom