Valtion loppu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Darvi
  • Aloitettu Aloitettu
Rakentavaa keskustelua vain perustelematta ja erittelemättä sanoa, että olen väärässä. Mistä sinä tiedät, että mikä on uskoa ja toivoa? Et tiedä, vaan keksit. Miksi? Jotta kenties oma asemasi vaikuttaisi paremmalta. Et uskalla edes käydä keskustelua. Huutelet vain puskista, että utopiaa! Tutkittua tietoa löytyy kapitalismista paljonkin.

Anteeksi, ihan tarkoituksella jätin tarkemmin erittelemättä kohtia, koska uskon jo tässä vaiheessa häviäväni tulevan väsytystaistelun. Sanottakoon sitten konkreettisimpina esimerkkeinä terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen ilman valtiota tai jollakin todella minimaalisella hallinnolla. Kuinka vapaat markkinat nämä mielestäsi järjestäisivät? Terveydenhuollossa ''kaupan'' osapuolilla on kovin erilainen informaatio, mitä ostaja tarvitsee ja myyjä tarjoaa. Vapaaehtoinen vakuutus olisi taas tehoton ratkaisu ihan valikoitumisen ja kustannusten takia. Koulutus taas kustannushinnoilla tulisi selvästi kalliimmaksi, mikä karsisi porukkaa joillakin arvokriteereillä epäarvoisesti syventäen tulevaa tulonjakoa. Eivätkä yksilöt tiedä, mikä heidän tuleva ansiotasonsa tulee olemaan, jos he nyt investoivat koulutukseensa jotain tuhansia euroja sen sijaan, että menisivät suoraan töihin.

Länsimaisten teollisuusvaltioiden julkisten palvelujen laajan kirjon takia luetteloa voisi jatkaa pitkälle, tuossa jo muutama, joilla saat tämänkin tiistain varmasti kulumaan. Tosin vaikuttaa, että sinulle on aivan yhdentekevää yhteiskunnan hyvinvointi- ja tehokkuustappiot - kunhan ideologia toteutetaan puhtaasti. :)

Näinhän se on, että ihmiset eivät oikeasti kestäisi vapautta. On parempi, että viisaat virkamiehet laativat säännöt joiden puitteissa ihmiset voivat olla. Onhan se nähty, että kun täällä saa kansa maistaa vapautta, niin heti ollaan ympäripäissään oksentelemassa kaduilla tai työntämässä kaikki rahat peliautomaatteihin. Suomalainen tarvitseekin ohjausta ja kuria. Virkamiehet voisivat kieltää kaikki haitalliset asiat ja ohjata ihmisiä parempiin tapoihin. Kireällä verotuksella voidaan myös ohjata rahat parempiin kohteisiin, koska ihmiset eivät itse osaa käyttää rahojaan. Menestyminen ei ole kiinni omasta työstä, vaan lähinnä tuurista. Ei ole oikeudenmukaista, että ansioitta rikastuneet ostavat kalliita autoja ja ulkomaanmatkoja ja olisi parempi, että virkamiehet käyttäisivät nuokin rahat viisaampiin tarkoituksiin. Kun viisaat ja erehtymättömät virkamiehet poistavat köyhyyden, epätasa-arvon ja huolehtivat siitä, että rahat käytetään oikein, niin Suomesta tulee onnela.
Älä käsitä minua väärin. Kyllä minuakin sylettävät korkeat marginaaliverot, yksilönvapauksien kapeus ja turha byrokratia. Olen silti sitä mieltä, että julkisella sektorilla on tehtävänsä hyvinvoinnin kannalta. Ne tehtävät määrittyvät sitten arvojen pohjalta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Anarkismi-kapitalismi. Ensimmäinen termi on ristiriidassa toisen kanssa (contradictio in terminis).

Ennen kuin Darvi selvittää meille miksi näin ei ole, niin eihän tästä asiasta ole edes mitään järkeä käydä keskustelua.

Minun täytyy senverran puuttua tähän, että anarkokapitalismihan on paljon "luonnollisempi" anarkismin laji kuin perinteinen sosialistinen anarkismi (mm. syndikalismi, mutualismi, anarkokommunismi).
Sosialistiset anarkismin lajithan pyrkivät omien sanojensa mukaan poistamaan hierarkioita ja pakkovaltaa, mutta toisaalta heidän käsityksensä "vapaudesta" käytännössä johtaa niihin. Useimmat sosialistisen anarkismin alalajit eivät nimittäin esimerkiksi hyväksy yksityistä omistamista tai pääomaa, palkkatyötä tai useimmat eivät edes koko rahataloutta, mutta tällaisten tabujen ja kieltojen ulottaminen koko väestöön edellyttää jo jonkinlaista hierarkista sääntöjen sanelua ylhäältä päin; eli melkoista pakkovaltaa.
Anarkokapitalismi ei taas periaatteessa aseta tällaisia rajoitteita, vaikka on siinäkin omat teesinsä.

Jos valtio lakkautettaisiin, niin se todennäköisimmin johtaisi luonnollisesti jonkinlaiseen anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi varakkaat perustaisivat omia yhteisöjään käytännössä ostaen itselleen valtion kaltaisen vallan. Köyhät taas joko alistuisivat näihin varakkaiden laatimien yhteisöjen sääntöihin sekä asemaansa niissä tai eläisivät omissa yhteisöissään, jotka tosin olisivat melkoisessa alakynnessä kaikissa yhteisöjen välisissä kiistoissa ja resurssien jakamisessa.
Kuinka nämä sitten eroaisivat valtioista? Eipä juuri mitenkään muuten kuin suuremmalla epätasa-arvolla. Valtiot vain muuttuisivat muistuttamaan enemmän suuryrityksiä tai niiden yhteenliittymiä, joiden säännöt käytännössä sanelisi oligarkien luokka, jotka toimisivat ikäänkuin yrityksen (eli valtion) hallituksena. Ja mikä estäisi näitä viisveisaamasta muiden oikeuksista, demokratiasta tai edes itse säätämistään laeista ja kapitalismin "säännöistä"? Ei paljon mikään, koska he rahoittavat ja omistavat valtakoneiston (yksityisen oikeuslaitoksen, turvallisuusorganisaatiot, infran, suurimman osan tuotannosta ja kaiken yhteisön hallinnon) sekä täten siis käytännössä määräävät kaikesta. Moni anarkokapitalisti vieläpä uskoo, että yhteisön äänioikeuden tulisi perustua varallisuuteen, jolloin varakkaiden valta on käytännössä absoluuttinen. Jonkinlaiseksi rikkaiden monarkiaksihan se muuttuisi lopulta, koska valta myös periytyisi täysin.
 
Minun täytyy senverran puuttua tähän, että anarkokapitalismihan on paljon "luonnollisempi" anarkismin laji kuin perinteinen sosialistinen anarkismi (mm. syndikalismi, mutualismi, anarkokommunismi).
Sosialistiset anarkismin lajithan pyrkivät omien sanojensa mukaan poistamaan hierarkioita ja pakkovaltaa, mutta toisaalta heidän käsityksensä "vapaudesta" käytännössä johtaa niihin. Useimmat sosialistisen anarkismin alalajit eivät nimittäin esimerkiksi hyväksy yksityistä omistamista tai pääomaa, palkkatyötä tai useimmat eivät edes koko rahataloutta, mutta tällaisten tabujen ja kieltojen ulottaminen koko väestöön edellyttää jo jonkinlaista hierarkista sääntöjen sanelua ylhäältä päin; eli melkoista pakkovaltaa.
Anarkokapitalismi ei taas periaatteessa aseta tällaisia rajoitteita, vaikka on siinäkin omat teesinsä.

Jos valtio lakkautettaisiin, niin se todennäköisimmin johtaisi luonnollisesti jonkinlaiseen anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi varakkaat perustaisivat omia yhteisöjään käytännössä ostaen itselleen valtion kaltaisen vallan. Köyhät taas joko alistuisivat näihin varakkaiden laatimien yhteisöjen sääntöihin sekä asemaansa niissä tai eläisivät omissa yhteisöissään, jotka tosin olisivat melkoisessa alakynnessä kaikissa yhteisöjen välisissä kiistoissa ja resurssien jakamisessa.
Kuinka nämä sitten eroaisivat valtioista? Eipä juuri mitenkään muuten kuin suuremmalla epätasa-arvolla. Valtiot vain muuttuisivat muistuttamaan enemmän suuryrityksiä tai niiden yhteenliittymiä, joiden säännöt käytännössä sanelisi oligarkien luokka, jotka toimisivat ikäänkuin yrityksen (eli valtion) hallituksena. Ja mikä estäisi näitä viisveisaamasta muiden oikeuksista, demokratiasta tai edes itse säätämistään laeista ja kapitalismin "säännöistä"? Ei paljon mikään, koska he rahoittavat ja omistavat valtakoneiston (yksityisen oikeuslaitoksen, turvallisuusorganisaatiot, infran, suurimman osan tuotannosta ja kaiken yhteisön hallinnon) sekä täten siis käytännössä määräävät kaikesta. Moni anarkokapitalisti vieläpä uskoo, että yhteisön äänioikeuden tulisi perustua varallisuuteen, jolloin varakkaiden valta on käytännössä absoluuttinen. Jonkinlaiseksi rikkaiden monarkiaksihan se muuttuisi lopulta, koska valta myös periytyisi täysin.

Tässä on kyllä hyvin avattu näitä termejä, ja samalla anarkokapitalismin ongelmia. Itsekin kannatan mahdollisimman vapaata yhteiskuntaa ja matalaa verotusta, mutta silti näen valtion ja sen harjoittaman sääntelyn joissain asioissa tarpeellisena.

Yleisesti kyllä mielenkiintoinen tredi, kunhan vaan pidettäisiin kaikki kiakkovierasläpät poissa. Josko darvikin keskittäisi jatkossa saarnansa tänne, ettei tarvitsisi ympäri palstaa lukea samaa julistusta.
 
Jos valtio lakkautettaisiin, niin se todennäköisimmin johtaisi luonnollisesti jonkinlaiseen anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi varakkaat perustaisivat omia yhteisöjään käytännössä ostaen itselleen valtion kaltaisen vallan. Köyhät taas joko alistuisivat näihin varakkaiden laatimien yhteisöjen sääntöihin sekä asemaansa niissä tai eläisivät omissa yhteisöissään, jotka tosin olisivat melkoisessa alakynnessä kaikissa yhteisöjen välisissä kiistoissa ja resurssien jakamisessa.
Kuinka nämä sitten eroaisivat valtioista? Eipä juuri mitenkään muuten kuin suuremmalla epätasa-arvolla.
Kuulin tässä keskustelussa ensimmäistä kertaa termin anarkokapitalismi ja asiaan nopeasti netissä katsauksen luomalla juuri tämä lopputulema nousi siitä ensimmäisenä mieleen.
 
]

Jos kerran rakennat olkinuken, niin miksi oletat, että minä haluaisin leikkiä sen kanssa. En ole tehnyt mitään väitettä kullan itseisarvosta. Sori, mutta olet opetellut valmiita fraaseja tiettyjä mielipiteitä vastaan ja minulla ei ole niitä ja olet kyvytön käymään keskustelua niistä mielipiteistä, joita minulla on.

Kultabugit yleensä tuppaavat perustelemaan kantojaan kullan sisäiselllä arvolla yms. Mutta jos jätetään tämä niin miksi sitten kulta on niin ylivoimainen verrattuna FIAT-rahaan?
 
Jos valtio lakkautettaisiin, niin se todennäköisimmin johtaisi luonnollisesti jonkinlaiseen anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi varakkaat perustaisivat omia yhteisöjään käytännössä ostaen itselleen valtion kaltaisen vallan. Köyhät taas joko alistuisivat näihin varakkaiden laatimien yhteisöjen sääntöihin sekä asemaansa niissä tai eläisivät omissa yhteisöissään, jotka tosin olisivat melkoisessa alakynnessä kaikissa yhteisöjen välisissä kiistoissa ja resurssien jakamisessa.
Kuinka nämä sitten eroaisivat valtioista? Eipä juuri mitenkään muuten kuin suuremmalla epätasa-arvolla. Valtiot vain muuttuisivat muistuttamaan enemmän suuryrityksiä tai niiden yhteenliittymiä, joiden säännöt käytännössä sanelisi oligarkien luokka, jotka toimisivat ikäänkuin yrityksen (eli valtion) hallituksena. Ja mikä estäisi näitä viisveisaamasta muiden oikeuksista, demokratiasta tai edes itse säätämistään laeista ja kapitalismin "säännöistä"? Ei paljon mikään, koska he rahoittavat ja omistavat valtakoneiston (yksityisen oikeuslaitoksen, turvallisuusorganisaatiot, infran, suurimman osan tuotannosta ja kaiken yhteisön hallinnon) sekä täten siis käytännössä määräävät kaikesta. Moni anarkokapitalisti vieläpä uskoo, että yhteisön äänioikeuden tulisi perustua varallisuuteen, jolloin varakkaiden valta on käytännössä absoluuttinen. Jonkinlaiseksi rikkaiden monarkiaksihan se muuttuisi lopulta, koska valta myös periytyisi täysin.

Miten rikkaus määritellään jos valtioita ei ole? Puhtaasti tavaroilla mitä omistaa? Ketäänhän ei kiinnosta enää vaikka taskussa olisi hassuja paperilappusia miljardinkin edestä jos niillä ei saa mitään.
 
Kummallinen näkökulma tuo, että valtio aiheuttaa väkivaltaa. Käsittääkseni ihmiset aiheuttavat väkivaltaa ja valtio pyrkii monopolisoimaan väkivallan. Kansalaisena en pysty äkkiä keksimään mitään itselleni suotuisempaa väkivallankäyttäjää, kuin demokraattinen valtio. Diktatuuri olisi teoreettisesti paras valtiomuoto sillä edellytyksellä, että minä olisin itse diktaattori. Käyttäisin väkivaltaa luultavasti lempeästi, mutta enemmän, kuin nykyinen hallituksemme. Darvilla on uskoakseni paljon parempi elää nyky-Suomessa, kuin minun utopiasssani. :)
 
Miten rikkaus määritellään jos valtioita ei ole? Puhtaasti tavaroilla mitä omistaa? Ketäänhän ei kiinnosta enää vaikka taskussa olisi hassuja paperilappusia miljardinkin edestä jos niillä ei saa mitään.

Kiinteänä omaisuutena kaikkien yksinkertaisimmillaan.
Mutta yleisesti hyväksytyn valuutankaan olemassaolo ei edellytä sinällään valtiota. Kultakolikolla on arvoa valtioista riippumatta ja jossain alkukantaisessa yhteisössä yleinen vaihdon väline saattaa olla vaikka oravannahat. Meillä on olemassa myös sellaisia "rinnakkaisvaluuttoja" nytkin, joiden olemassaoloa emme edes tajua, vaikka käytämme niitä arjessa: vaikkapa kauppojen plussapisteet toimivat käytännössä yksityisenä valuuttana ja niiden arvo perustuu siihen, että suuri yksityinen yritys takaa meille niillä olevan ostovoimaa, johon me luotamme.

Toisaalta periaatteessa kuka hyvänsä riittävästi uskottavuutta sekä taitoa omaava voi luoda ja laskea liikkeelle jopa oman FIAT-valuuttansa, josta tuoreena esimerkkinä Bitcoin ja muut kryptovaluutat. Oikeastaan tuo Bitcoinin "menestys" on ollut anarkokapitalisteille todeksi tullut märkä uni, koska se on periaatteessa täysin yksityisten luoma ja ylläpitämä maailmanlaajuinen rahayksikkö.
 
Kummallinen näkökulma tuo, että valtio aiheuttaa väkivaltaa. Käsittääkseni ihmiset aiheuttavat väkivaltaa ja valtio pyrkii monopolisoimaan väkivallan. Kansalaisena en pysty äkkiä keksimään mitään itselleni suotuisempaa väkivallankäyttäjää, kuin demokraattinen valtio.

Valtio toimii väkivallalla. Se ei ole näkökulmasta kiinni. Lampaat eivät keksikään mitään, kun niille on koko elämän ajan syötetty yhtä mallia, jota ne eivät ymmärrä, koska heiltä puuttuu vertailu.
 
Sanottakoon sitten konkreettisimpina esimerkkeinä terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen ilman valtiota tai jollakin todella minimaalisella hallinnolla. Kuinka vapaat markkinat nämä mielestäsi järjestäisivät? Terveydenhuollossa ''kaupan'' osapuolilla on kovin erilainen informaatio, mitä ostaja tarvitsee ja myyjä tarjoaa. Vapaaehtoinen vakuutus olisi taas tehoton ratkaisu ihan valikoitumisen ja kustannusten takia. Koulutus taas kustannushinnoilla tulisi selvästi kalliimmaksi, mikä karsisi porukkaa joillakin arvokriteereillä epäarvoisesti syventäen tulevaa tulonjakoa. Eivätkä yksilöt tiedä, mikä heidän tuleva ansiotasonsa tulee olemaan, jos he nyt investoivat koulutukseensa jotain tuhansia euroja sen sijaan, että menisivät suoraan töihin.

Kaikessa kaupassa on erilainen informaatio. Yrität nostaa terveydenhuollon erityisasemaan sillä ominaiusuudella joka on läsnä kaikessa kaupankäynnissä, mikä kertoo siitä ettei sinulla ole mitään rationaalista syytä erityisasemaan ja vain toistelet valtion opettamaa mallia. Vapaat markkinat järjestävät terveydenhuollon tehokkaammin, koska ei ole byrokratian kankeutta esteenä. Lääkäri voi suoraan hoitaa potilasta ilman, etteä osapuolten tarvitsee kysyä lupaa täysin ulkopuoliselta byrokraatilta, joka ei ymmärrä potilaan tarpeita eikä lääketiedettä. Karuna esimerkkinä vaikka se, miten Kanadassa eläimet saavat parempaa hoitoa ja heti, kun taas ihmiset joutuvat jonottamaan vuosia. Miten valikoitumisesta ja kustannuksista seuraa tehottomuus? Kustannukset ja valikoituminen on osa kaikkea markkinataloutta, vai uskotko että valtio tuottaa muutkin tuotteet tehokkaammin? Onko sinulla tiedossa yhtäkään valtion yritystä joka toimisi voitollisesti vapailla markkinoilla?

Millä perusteella koulutus tulisi kalliimmaksi markkinataloudessa? Sinulla ei ole esittää mitään rationaalista päättelyketjua sosialistisen propagandasi tueksi. Kaikessa muussa yksityinen puoli hoitaa tuotteet halvemmin ja tekee silti voittoa. Nykyinen koulutuksen subventointi on tulonsiirtoa köyhiltä paremmin tienaaville. Korkeasti kouluttautuneet tienaavat enemmän kuin vähemmän kouluttautuneet ja vähemmän kouluttautuneet maksavat osan korkeakoulutuksesta. Kapitalismissa se, joka saa hyödyn eli koulutuksen myös maksaa siitä ja maksaa vain siitä koulutuksesta, josta uskoo hyötyvänsä.
 
Valtio toimii väkivallalla. Se ei ole näkökulmasta kiinni. Lampaat eivät keksikään mitään, kun niille on koko elämän ajan syötetty yhtä mallia, jota ne eivät ymmärrä, koska heiltä puuttuu vertailu.

Vai että Valde toimii väkivallalla, ja lampaat uskoo ainoastaan opetetun mallin. Miksi et sitten lähde lähi-itään? Tuolla ajattelumallilla sehän ois sulle unelma.
 
Valtiolla on väkivallan monopoli. Historiaa tarkastellessa voimme todeta, miten valtioiden hajotessa kansa on jakautunut moniin pienempiin tai suurempiin itsenäisiin ryhmittymiin, jotkä ylläpitävät samaa väkivallan monopolia omilla alueillaan. Käytännössä tällöin yhdestä valtiosta muodostuu useita pieniä. Win?
 
Jos valtio lakkautettaisiin, niin se todennäköisimmin johtaisi luonnollisesti jonkinlaiseen anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi varakkaat perustaisivat omia yhteisöjään käytännössä ostaen itselleen valtion kaltaisen vallan. Köyhät taas joko alistuisivat näihin varakkaiden laatimien yhteisöjen sääntöihin sekä asemaansa niissä tai eläisivät omissa yhteisöissään, jotka tosin olisivat melkoisessa alakynnessä kaikissa yhteisöjen välisissä kiistoissa ja resurssien jakamisessa.
Kuinka nämä sitten eroaisivat valtioista? Eipä juuri mitenkään muuten kuin suuremmalla epätasa-arvolla. Valtiot vain muuttuisivat muistuttamaan enemmän suuryrityksiä tai niiden yhteenliittymiä, joiden säännöt käytännössä sanelisi oligarkien luokka, jotka toimisivat ikäänkuin yrityksen (eli valtion) hallituksena. Ja mikä estäisi näitä viisveisaamasta muiden oikeuksista, demokratiasta tai edes itse säätämistään laeista ja kapitalismin "säännöistä"? Ei paljon mikään, koska he rahoittavat ja omistavat valtakoneiston (yksityisen oikeuslaitoksen, turvallisuusorganisaatiot, infran, suurimman osan tuotannosta ja kaiken yhteisön hallinnon) sekä täten siis käytännössä määräävät kaikesta. Moni anarkokapitalisti vieläpä uskoo, että yhteisön äänioikeuden tulisi perustua varallisuuteen, jolloin varakkaiden valta on käytännössä absoluuttinen. Jonkinlaiseksi rikkaiden monarkiaksihan se muuttuisi lopulta, koska valta myös periytyisi täysin.

Toisaalta miksi ihmiset kunnioittaisivat noiden varakkaiden omaisuutta? Luultavasti varallisuus jakautuisi aika radikaalisti uudestaan, kun väkivallalla voisi anastaa toisen omaisuutta. Tämä taas johtaisi siihen, että omaisuutta puolustettaisiin väkivallalla ja omaisuus siirtyisi liikemiesten, rikkaiden perijöiden jne. käsistä häikäilemättömille tyypeille jotka eivät kaihda väkivaltaa. Tuollaiset tyypit sitten jengiytyisivät jotta saisivat pidettyä hallussaan valtaamiaan alueita. Hyvin pian kaikki maa-alueet olisi erilaisten jengien reviiriä ja väkivallalla hallittaisiin noita alueita. Noilla alueilla joutuisi maksamaan suojelurahaa aluetta halllitsevalle jengille ja alueen hallitsijat sotisivat ympäröiviä alueita reviirinään pitävien jengien kanssa. Sitten joku tajuaisi, että väkivallan sijaan kaikilla olisi hauskempaa jos johtajista äänestettäisiin sen sijaan, että valtaan noustaisiin väkivalloin. Osa porukasta voisi myös toimia valtuutettuina väkivallan harjoittajina ja he pitäisivät järjestystä yllä. Tämän jengin vaikutusvalta alkaisi kasvaa kovaa vauhtia, kun ihmiset olisivat kyllästyneitä väkivallanpelon alla elämiseen ja tuollainen yhteiskunta olisi vapaampi ja turvallisempi paikka asua. Enää ei jengitkään kiristäisi suojelurahaa, kun tämä jengi olisi etukäteen sopinut kymmenysten keräämisestä.
 
Hattu päästä, harva pystyy tällasta keskustelua enää tänäpäivänä netissä lietsomaan.
 
Kiinteänä omaisuutena kaikkien yksinkertaisimmillaan.
Mutta yleisesti hyväksytyn valuutankaan olemassaolo ei edellytä sinällään valtiota. Kultakolikolla on arvoa valtioista riippumatta ja jossain alkukantaisessa yhteisössä yleinen vaihdon väline saattaa olla vaikka oravannahat. Meillä on olemassa myös sellaisia "rinnakkaisvaluuttoja" nytkin, joiden olemassaoloa emme edes tajua, vaikka käytämme niitä arjessa: vaikkapa kauppojen plussapisteet toimivat käytännössä yksityisenä valuuttana ja niiden arvo perustuu siihen, että suuri yksityinen yritys takaa meille niillä olevan ostovoimaa, johon me luotamme.

Toisaalta periaatteessa kuka hyvänsä riittävästi uskottavuutta sekä taitoa omaava voi luoda ja laskea liikkeelle jopa oman FIAT-valuuttansa, josta tuoreena esimerkkinä Bitcoin ja muut kryptovaluutat. Oikeastaan tuo Bitcoinin "menestys" on ollut anarkokapitalisteille todeksi tullut märkä uni, koska se on periaatteessa täysin yksityisten luoma ja ylläpitämä maailmanlaajuinen rahayksikkö.

Bitcoinit määritellään suhteessa valuuttaan kuten dollariin tai euroon. Kaikki nykyiset vaihtoehtoiset valuutat heijastuvat aina valtion tuottamaan valuuttaan. Puhtaasti anarkistisessa yhteiskunnassa, jossa ei olisi mitään keskusvaltaa ei olisi välttämättä mitään yhteisesti hyväksyttyä valuuttaa tai edes vaihdonvälinettä. Todennäköisin seuraus olisi siis jonkinlainen ryhmittymien välinen valtataistelu jossa huipuille päässyt hallitsee väkivaltamonopolia, eli käytännössä valtiota.

Anarkokapitalismi on siis vähän niinkuin koettaisi saada pallon leijumaan ilmassa. Väistämättä se tippuu maahan. Eli anarkokapitalismi muodostuu aina valtioksi. Ajatuksena anarkokapitalismi samaa tasoa kuin, että kaikki mentäisin takaisin luolaan asumaan.
 
Tämän ketjun otsikosta ja sisällöstä tuli mieleen Hevosen töytäisemäksi joutunut kiakkoviaras..
Nään silmissäni meemin missä tyypin kuva ja teksti: Valtio... Se Loppuu!
 
Toisaalta miksi ihmiset kunnioittaisivat noiden varakkaiden omaisuutta? Luultavasti varallisuus jakautuisi aika radikaalisti uudestaan, kun väkivallalla voisi anastaa toisen omaisuutta. Tämä taas johtaisi siihen, että omaisuutta puolustettaisiin väkivallalla ja omaisuus siirtyisi liikemiesten, rikkaiden perijöiden jne. käsistä häikäilemättömille tyypeille jotka eivät kaihda väkivaltaa. Tuollaiset tyypit sitten jengiytyisivät jotta saisivat pidettyä hallussaan valtaamiaan alueita. Hyvin pian kaikki maa-alueet olisi erilaisten jengien reviiriä ja väkivallalla hallittaisiin noita alueita. Noilla alueilla joutuisi maksamaan suojelurahaa aluetta halllitsevalle jengille ja alueen hallitsijat sotisivat ympäröiviä alueita reviirinään pitävien jengien kanssa. Sitten joku tajuaisi, että väkivallan sijaan kaikilla olisi hauskempaa jos johtajista äänestettäisiin sen sijaan, että valtaan noustaisiin väkivalloin. Osa porukasta voisi myös toimia valtuutettuina väkivallan harjoittajina ja he pitäisivät järjestystä yllä. Tämän jengin vaikutusvalta alkaisi kasvaa kovaa vauhtia, kun ihmiset olisivat kyllästyneitä väkivallanpelon alla elämiseen ja tuollainen yhteiskunta olisi vapaampi ja turvallisempi paikka asua. Enää ei jengitkään kiristäisi suojelurahaa, kun tämä jengi olisi etukäteen sopinut kymmenysten keräämisestä.

Ei kun ihmiset rauhanomaisesti sopisivat miten toimitaan ja väkivaltakoneistoa ei käytettäisi kuin puolustukseen (tosin en tiedä miksi kun kukaan ei käyttäisi väkivaltakoneistoa hyökkäämiseen). Lampaat käyskentelisivät nurmilla ja sudet opettelisivat syömään lampaiden sijasta heinää. Lehmät lentäisi...
 
Bitcoinit määritellään suhteessa valuuttaan kuten dollariin tai euroon.

Bitcoinien arvon määrittelee kysyntä ja tarjonta.
Älä sekoita kurssin ilmoittamista arvoon. Bitcoinin vaihtokurssi voidaan ilmoittaa aivan yhtä hyvin vaikkapa Btc/Litecoin, Btc/unssia kultaa, Btc/soijapihvi tai Btc/öljybarreli. Yleensä kurssi ilmoitetaan suhteessa johonkin valuuttaan, koska se on helpointa ymmärtää ja bitcoineja vaihdetaan eniten juuri toisiin valuuttoihin eikä vaikkapa kaljatölkkeihin.

Kaikki nykyiset vaihtoehtoiset valuutat heijastuvat aina valtion tuottamaan valuuttaan. Puhtaasti anarkistisessa yhteiskunnassa, jossa ei olisi mitään keskusvaltaa ei olisi välttämättä mitään yhteisesti hyväksyttyä valuuttaa tai edes vaihdonvälinettä.

Vaihtokauppaahan on käyty aina ja se on tietysti osapuolten keskenään sovittavissa millä sitä käydään, mutta yleensä on muodostunut jokin yleinen vaihdon väline käytännöllisyyden takia myös alueilla, joissa ei ole valtiota tai valtion liikkeelle laskemaa valuuttaa.
Esimerkiksi koko Euraasiassa metallit olivat yleinen kansainvälinen vaihdon väline tuhansia vuosia, joita käytettiin valuuttana niiden painon mukaan. Etelä-Amerikassa yleinen valuutta oli kaakaopavut. Japanissa käytettiin vuoden riisiannosta ja sen murto-osia. Esimerkkejä riittää.

Maailman ensimmäiset nimellisarvoon perustuvat valuutat olivat yksityisiä, eivät valtioiden liikkeelle laskemia. Ensimmäiset valuutat olivat yksityisten elinkeinonharjoittajien ja henkilöiden velkakirjoja, joissa jokin taho lupasi kyseistä velkakirjaa vastaan maksaa tietyn määrän jotain (esim. jalometalleja, lampaantaljoja...). Tämä sitten toimi vaihdon välineenä eli käytännössä setelinä kaikkien niiden kanssa, jotka luottivat velkakirjan liikkeelle laskijan maksukykyyn.

Modernilla aikakaudella esimerkiksi Yhdysvalloissa yksityiset yritykset ja pankit laskivat pitkään omia valuuttojaan liikkeelle, koska liittovaltion dollari oli pitkään aika olemattomassa osassa kaupankäyntiä monilla alueilla (se oli käytännössä vain velkakirja liittovaltion omistamaa kultaa vastaan ja liittovaltio oli toisinaan niin köyhä ettei se voinut edes laskea riittävästi rahaa liikkeelle). Esimerkiksi, jos olit töissä yhdysvaltalaisessa hiilikaivoksessa, saatettiin palkkasi maksaa yrityksen omilla kolikoilla, joilla sai sitten ostettua kaivosyhtiön omista ja yhteistyökaupoista tuotteita sekä palveluita. Tai jollain kaupungilla saattoi olla käytössä paikallisen pankin liikkeelle laskema rahayksikkö, jonka useimmat hyväksyivät, koska luottivat pankin maksukykyyn.
 
... Esimerkiksi, jos olit töissä yhdysvaltalaisessa hiilikaivoksessa, saatettiin palkkasi maksaa yrityksen omilla kolikoilla, joilla sai sitten ostettua kaivosyhtiön omista ja yhteistyökaupoista tuotteita sekä palveluita. Tai jollain kaupungilla saattoi olla käytössä paikallisen pankin liikkeelle laskema rahayksikkö, jonka useimmat hyväksyivät, koska luottivat pankin maksukykyyn.

Joo oispa kyllä tosi siistiä.
 
Minun täytyy senverran puuttua tähän, että anarkokapitalismihan on paljon "luonnollisempi" anarkismin laji kuin perinteinen sosialistinen anarkismi...

Pointti olikin nimenomaan se, että minkä tahansa suffiksin (jälkiliitteen) laittaminen anarkismin perään tekee yhdistelmästä terminologisesti ristiriitaisen.

En ottanut mitään kantaa anarko-kapitalismin, anarko-syndikalismin tai minkään vastaavan "luonnollisuuteen", toivottavuuteen yms.
 
Back
Ylös Bottom