Valokuvaus-thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mixu
  • Aloitettu Aloitettu
Huomasin eilen tälläisen toiminnallisuuden, miten sen saa fiksattua.

Tarkennatte johonkin ja sitten otatte toisesta kohtaa kuvan. Otatte tämän jälkeen heti siitä toisesta kohtaa kuvan niin noissa kuvissa ei ole valotus lähellekään sama.

Olen ymmärtänyt, että jos on matriisimittaus ja valotuksen lukitus ei ole päällä niin ei sen mihin on tarkentanut pitäisi vaikuttaa mihinkään.

Voi kokeilla sisällä niin, että tarkentaa johonkin tummempaan ja räpsäisee taivaasta kuvan ja räpsäisee suoraan taivaasta kuvan. Histogrammista näkee, että valotuksessa on varmaan yli aukon ero, vaikkei ole mitään säätänyt.


Siis sulla on tarkennus peukalonapilla ja valotuksen lukitus silloin siellä puolessa painalluksessa laukaisimesta ?
Tuohan on valinnainen ominaisuus ja tiedän esim. ko. kuvaustavan olevan aika suosittu lintukuvaajien parissa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Siis sulla on tarkennus peukalonapilla ja valotuksen lukitus silloin siellä puolessa painalluksessa laukaisimesta ?
Tuohan on valinnainen ominaisuus ja tiedän esim. ko. kuvaustavan olevan aika suosittu lintukuvaajien parissa.

Se miten toi kai toimii käytännössä on niin, että ensin ottaa valotuksen ja lukitsee sen ja sitten vasta tarkentaa kohteeseen. Menee monimutkaiseksi, mutta noin se kai toimii. Omassa nikonissa se valotuksen lukitusnappula ei ole ihan ergonomisimmassa paikassa.

En ihan käsittänyt mitä tarkoitit.
 
Se miten toi kai toimii käytännössä on niin, että ensin ottaa valotuksen ja lukitsee sen ja sitten vasta tarkentaa kohteeseen. Menee monimutkaiseksi, mutta noin se kai toimii. Omassa nikonissa se valotuksen lukitusnappula ei ole ihan ergonomisimmassa paikassa.

En ihan käsittänyt mitä tarkoitit.

No Canonissa tuo valotuksen lukitus on aika loogisessa paikassa ja AF/lukitus nappien paikkoja voit vaihtaa cFn-valikosta. Tällöin AF tapahtuu peukalolla valotuksen lukitusnappia painamalla ja silloin valotuksen lukitus tapahtuu painamalla laukaisin puoleen väliin. Normi asetuksillahan valotuksen lukitus on 'peukalonapilla' ja tuo AF tuossa laukaisimen puolessa välissä.

Tämä helpottaa esim. satunnaisesti liikkuvan kohteen kuvaamista, kun voit pitää servon päällä/pois kuten itse haluat, peukalolla asetellen.
 
No Canonissa tuo valotuksen lukitus on aika loogisessa paikassa ja AF/lukitus nappien paikkoja voit vaihtaa cFn-valikosta. Tällöin AF tapahtuu peukalolla valotuksen lukitusnappia painamalla ja silloin valotuksen lukitus tapahtuu painamalla laukaisin puoleen väliin. Normi asetuksillahan valotuksen lukitus on 'peukalonapilla' ja tuo AF tuossa laukaisimen puolessa välissä.

Tämä helpottaa esim. satunnaisesti liikkuvan kohteen kuvaamista, kun voit pitää servon päällä/pois kuten itse haluat, peukalolla asetellen.

Peukalonappi se ilmeisesti on tuossakin, mutta aika paska. Täytyypä selvittää jos niiden paikat sais vaihdettua.

Edelleen ihmettelen sitä miksi valotus on eri suoraan kohteesta otettuna ja jos tarkennus on muualla kun valotus ei ole lukittu. Mutta ilmeisesti tarkennuksen etäisyyskin vaikuttaa automaattivalotukseen.

Joissain kameroissa saa kai valotuksen asetuksista suoraan niin ettei highlightsit pala puhki ja sama mustalle.

On tämäkin aika perseestä ettei kuitenkaan hirveästi tiedä kuvaamisesta ja mukamas tulee silti kameran säädöt vastaan ja sitä joutuu käsipelillä auttamaan.
 
On tämäkin aika perseestä ettei kuitenkaan hirveästi tiedä kuvaamisesta ja mukamas tulee silti kameran säädöt vastaan ja sitä joutuu käsipelillä auttamaan.

Kuvailet vaan ja havainnoit, miten tuo runko käyttäytyy eri tilanteissa. Ajan myötä sieltä löyty se loogisuus minkä voit vaikka ali/ylivalotuksen automaattisena korjauksena säätää omaan selkärankaan. Jokainen kameramalli nimittäin käyttäytyy erilailla esim. vastavalossa, jopa saman rungon sisällä eri optiikoilla tuo eron on aikamoinen. Pitää vain havainnoida/opetella oman kameransa ominaisuudet ja sisäistää ne nopeaksi 'säädöksi' esim. aukonvalintamoodissa kuvatakseen.
 
Tänäänkin kävin räpsimässä. Kaikista fiksuin olisi live view + valotuksen säätö. Ei ilman säätöä kuvista saa millään sellaisia kuin haluaa. Kai se on pakko hyväksyä. Toisaalta ilman live view:iä joutuu räpsimään älyttömästi kuvia turhaan. Yksi olisi tietenkin joku missä voisi ottaa kuvia puolen aukon välein automaattisesti.

Kummallista ettei Nikonissa ole tuollaista haarukointia, koska mun 5v sitten ostetussa pokkarissa oli se ominaisuus sarjakuvauksessa.

Sekin on vielä, että välttämättä histogram ei vastaa sitä miltä haluaa itse kuvien näyttävän. Metsäkuvat näyttää hyviltä vähän tummina.

Pakko se oli aukollakin leikkiä ja tulee virtaavasta vedestä 22 aukolla sellainen kuin sen voi kuvitella olevan. Aika paljon tekee valotusaikaan, koska meni melkein sekunniksi.

PS pitääköhän paikkansa mitä joskus luin, että suoraan aurinkoon ei saisi kuvata, voi mennä kenno paskaksi?
 
Kummallista ettei Nikonissa ole tuollaista haarukointia, koska mun 5v sitten ostetussa pokkarissa oli se ominaisuus sarjakuvauksessa.

Tuo on sitä tuoteprofilointia entrylevel -kameroissa, osa vähänkin paremmista ominaisuuksista tiputetaan pois jotta saadaan riittäviä eroja kameroiden välille. Jos haluaa enemmin ominaisuuksia niin sitten pitää maksaa siitä kamerastakin enemmin :) Eräällä toisella merkillä vastaava profilointi tarkoittaa mm. valotuksen pistemittauksen, järkevän raw-sarjakuvauksen ja langattoman kaukolaukaisimen tiputtamista pois.
 
Tuo on sitä tuoteprofilointia entrylevel -kameroissa, osa vähänkin paremmista ominaisuuksista tiputetaan pois jotta saadaan riittäviä eroja kameroiden välille. Jos haluaa enemmin ominaisuuksia niin sitten pitää maksaa siitä kamerastakin enemmin :) Eräällä toisella merkillä vastaava profilointi tarkoittaa mm. valotuksen pistemittauksen, järkevän raw-sarjakuvauksen ja langattoman kaukolaukaisimen tiputtamista pois.

Jos haluttais ihan basic järkkäri niin siitä tiputettais valintakiekko pois ja/tai RAW kuvaus.
 
On muuten fukin kornia ettei Nikonin uusissa xx sarjalaisissa ole edes haarukointia.
Vanhoissa oli, ja hyvin nekin vielä toimivat...
Vaikuttaa epäilyttävästi siltä että nikon yrittää puskea kaikki itseään vähänkin kunnioittavat räpsyttelijät xxx sarjaan. Tosin niin se taitaa kanonillakin vähän olla?

Aurinkoon kuvailussa ei ole paljoa järkeä silmien kannalta, mut ei se kennoa hajota. Tietenkin kun valovoimainen tele + pitkä "valotus" polttaa runkotulppaan reiän niin miksei kennoonkin..
 
Edes D60:ssä ei ole haarukointia?

Kumpi olisi parempi 5MP ja 20 aukon skaala vai 20 MP ja 10 aukon skaala.

Luulisi olevan mahdollista tehä tälläinen:

H L
L H

Jos H palaa alapäästä puhki niin käytettäisiin L:n sensoria
Jos L palaa yläpäästä puhki niin käytetään H:n sensoria

Mikä mahtaa olla syynä ettei keskimäärin CCD tai CMOS kennoissa ole tuossa skaalassa ihan hirveästi eroa.

Toki voi vaatia tummasta päästä älytöntä herkkyyttä jos valotetaan auringon valon mukaan.

Vielä sellainen huomio, että näköjään yhä edelleen sininen on noille ongelma. Kukasta tulee violetti eikä sininen.
 
Miksiköhän nämä enemmän tai vähemmän vahinkoräpsyt on yleensä parhaita:jahas:?

attachment.php
 
Olikos Sigman takavuosien Foveon-sensori tuollainen? Ja Fujilla on nykyäänkin jotain tuon tapaista S5:ssä (http://www.dpreview.com/reviews/fujifilms5pro/page18.asp).

Periaattessa se perustui 4:n kideparin käyttöön... eli RGB-sensorit kuten normi kennossakin, mutta sitten oli vielä siellä keskellä niinsanottu valoisuussensori, joka mittasi tuolle RGB-sensoreille herkkyyden. Käytännössä ei kai kovin ihmeesti aukkoja tuonut, koska esim. softapuoli oli ainakin S5:n ja Foveon kennojen aikaan aivan lapsenkengissä. Photoshop ei tukenut, valmistaja ei saanut toimivaa softaa ulos ja kukaan muukaan ei niitä RAW-konverttereita tehnyt, jossa tuota hyödynnettäisiin.


Mä olin kanssa foveonista sitä mieltä, että suunta on oikea... tosin panostus ois pitänyt olla moninkertainen ja kameran muut ominaisuudet edes lähellä silloista nykypäivää, ettei noi ois flopannut aivan niin pahasti.
 
mitäs mieltä porukka on sigman 17-70/2.8-4.5 DC HSM MACRO putkesta yleiskäyttöön?(lähinna tulee kuvattua jotain keskisuuria esineitä autoja yms ja vähän maisemia)
 
Periaattessa se perustui 4:n kideparin käyttöön... eli RGB-sensorit kuten normi kennossakin, mutta sitten oli vielä siellä keskellä niinsanottu valoisuussensori, joka mittasi tuolle RGB-sensoreille herkkyyden. Käytännössä ei kai kovin ihmeesti aukkoja tuonut, koska esim. softapuoli oli ainakin S5:n ja Foveon kennojen aikaan aivan lapsenkengissä. Photoshop ei tukenut, valmistaja ei saanut toimivaa softaa ulos ja kukaan muukaan ei niitä RAW-konverttereita tehnyt, jossa tuota hyödynnettäisiin.


Mä olin kanssa foveonista sitä mieltä, että suunta on oikea... tosin panostus ois pitänyt olla moninkertainen ja kameran muut ominaisuudet edes lähellä silloista nykypäivää, ettei noi ois flopannut aivan niin pahasti.

En kyllä ymmärrä miten ne on tehnyt ton S5:ssa jos se on periaatteessa sama kamera ku Nikon D200. Ei kai tuollaista pelkällä softalla saa aikaiseksi. Tosin se voisi kertoa miksi ne RAW konvertterit ei oikein pelitä. Silti jos sulla on kaksi sensoria, mitkä valotetaan samalla tavalla niin miten niistä nyt sit muka saadaan yhdessä enemmän irti.

Miten tämä olisi pitänyt teidän mielestä valottaa? Uusimpia kuvia kun katselee, niin ei se taivas NIIN tärkeä ole. Kunhan kuvassa on sävyt niin kuin itse tykkää, niin saa se palaa puhki. Hämärässä jos kuvaa ja ottaa taivaasta valotuksen, niin pelkkää mustaa tulee.

Jostain syystä midtonesia joutuu ruuvaamaan isolla kädellä ylöspäin.
attachment.php
 
En kyllä ymmärrä miten ne on tehnyt ton S5:ssa jos se on periaatteessa sama kamera ku Nikon D200. Ei kai tuollaista pelkällä softalla saa aikaiseksi. Tosin se voisi kertoa miksi ne RAW konvertterit ei oikein pelitä. Silti jos sulla on kaksi sensoria, mitkä valotetaan samalla tavalla niin miten niistä nyt sit muka saadaan yhdessä enemmän irti.


Mekaaniselta puolelta tuo on (lähes)täsmälleen sama kuin mitä D200, mut käytännössä ihan kaikki elektroniikka fujin omaa.

Kahella sensorilla tuo on fujin kennossa toteutettu niin, että toinen sensori on huomattavasti "himmeämpi" ja toimii vain kirkkaassa päässä ja toinen sensori herkempi ja toimii hämärämmässä päässä paremmin. Noista sitten lasketaan kamerassa tai kääntäjässä että kumpaa sensoria käytetään, vaiko kumpaakin.

http://www.dpreview.com/news/0301/03012202fujisuperccdsr.asp
 
Mekaaniselta puolelta tuo on (lähes)täsmälleen sama kuin mitä D200, mut käytännössä ihan kaikki elektroniikka fujin omaa.

Kahella sensorilla tuo on fujin kennossa toteutettu niin, että toinen sensori on huomattavasti "himmeämpi" ja toimii vain kirkkaassa päässä ja toinen sensori herkempi ja toimii hämärämmässä päässä paremmin. Noista sitten lasketaan kamerassa tai kääntäjässä että kumpaa sensoria käytetään, vaiko kumpaakin.

http://www.dpreview.com/news/0301/03012202fujisuperccdsr.asp

Luulisi, että sillä saataisiin enemmän kuin se 2 aukkoa lisää. On idea toteutunut aika huonosti.

Onko jpeg 16 bittiä? Paljonko tuosta nyt jää valoarvolle vaihtoehtoja? Kai se olisi aika helppo laskea paljonko "aukkoja" jpeg:ssä edes voidaan käyttää ettei se pala puhki.
 
Laitin tilaukseen tuon Canon EOS 450D ja ehkä tänään saan hakea postista. Minkäslaista muistikorttia tuohon kannattaa hankkia? Todennäköisesti hommaan 8gb sdhc:n, kun ei paljoa maksa nuo. Riittääkö 4 tai 6mb/s nopeuksinen kortti?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom